Keskiaho no 73

Kassisen talon väkeä v. 1909 Muhoksen Sanginjoella (kuva linkitetty Kirjastovirman sivulta). Onko kuvassa vas. isäntä Juho Kassinen ja poikansa Aarne (s. 1907), keskellä emäntä Katri o.s. Lusikka?

Ensimmäinen isäntä Tuomas Piirainen 1798-1827

Keskiahon tila no 73 Laitasaaren Sanginjoella sai 15.10.1798 verovapauden 20 vuodeksi siten, että vapautus veroista annettiin kokonaan vuoteen 1814 saakka ja puolet veroista määrättiin maksettavaksi vuoteen 1819 saakka. Tämän jälkeen oli verotus täysimääräinen. Voidaan olettaa, että Keskiahoa on alettu asuttamaan samoihin aikoihin kuin verovapaus on annettu. 1

Ensimmäinen tilallinen 1/8 manttaalin Keskiahossa oli Tuomas Paavonpoika Keskiaho (s. 18.1.1764 Ketolassa no 27, k. 3.2.1836). Tuomas oli alkujaan Piiraisia Ketolasta no 27 ja hänen vaimonsa Hangaskankaan no 43 uudisasukkaan tytär Maria Sakarintytär Kalinen (s. 6.5.1759 Hangaskankaassa no 43). Pariskunta vihittiin Laitasaaressa 2.10.1791.

Tuomas ja Maria asuivat vuoteen 1798 saakka Marian kotipaikalla Hangaskankaalla eli Kalilassa. Keskiaholla asumisen ajalta on Tuomakselta ja Marialta kinkerimerkintöjä vuodesta 1802 alkaen. Rippikirjassa Keskiaho esiintyy aluksi ilman tilanumeroa samalla sivulla Pikkaraisen no 72 kanssa. Avioparille syntyivät lapset:

  1. Tuomas (s. 13.2.1792) – seuraava isäntä
  2. Saara (s. 4.4.1793, k. 22.9.1793 rokkoon)
  3. Marketta (s. 3.7.1794)
  4. Valpuri (s. 26.3.1797, k. 8.11.1803)
  5. Sakari (s. 27.3.1799, k. 18.7.1811 punatautiin)
  6. Perttu (s. 20.3.1803, k. 22.7.1811 punatautiin). 2 3

Ilmeisesti myös tytär Marketta kuoli jo lapsena koska hänestä ei enää ole mainintaa seuraavissa rippikirjoissa. 4 5 6 7

Vuonna 1825 Keskiahossa asuivat Tuomaksen pesueen lisäksi renki Pekka ja huonemies Aappo Määttä vaimoineen. 8

Tuomas Tuomaksenpoika Keskiaho (s. 1792) avioitui 22.3.1820 Riitta Stiina Jaakontytär Lusikkakosken (s. 13.3.1794 Lusikka no 62) kanssa. Riitta Stiina kuoli 2.11.1836 Laitasaaressa ja Tuomas 13.10.1854 Määttä-Rönkön no 18 isäntänä, sukunimenään tuolloin Piirainen. Tuomaksen toinen vaimo, vihitty 14.11.1837, Anna Tapanintytär Myllyaho (s. 17.5.1805 Utajärvi). Tuomas Tuomaksenpojan ja Riitta Stiinan lapsia olivat:

  1. Tuomas (s. 20.12.1820)
  2. Maria (s. 21.11.1823). 9 10

Talonvaihto sukulaisten kesken vuonna 1827

Vuonna 1827 omistajat vaihtuivat Keskiahossa. Tuomas Paavonpoika, vaimonsa Maria sekä heidän poikansa Tuomas perheineen muuttivat kanssa-asukkaiksi Hangaskankaaseen no 43, eli Marian synnyinkotiin. Keskiahon tilalle puolestaan muuttivat vuoden 1828 alussa Hangaskankaasta Sakari Juhonpoika Hangaskangas (s. 24.7.1781, k. 18.7.1848 lentsuun) ja hänen vaimonsa Marketta Simontytär Anttila (s. 1790) sekä heidän lapsensa:

  1. Riitta Matleena (s. 28.8.1818)
  2. Reeta Stiina (s. 8.5.1821)
  3. Johannes (s. 3.8.1823)
  4. Kaisa (s. 8.1.1826)
  5. Frans Isak (s. 8.10.1828)
  6. Maria (s. 18.12.1831)
  7. Matti (s. 2.9.1836, k. 26.1.1891) – muutti Oulujoelle vuonna 1853, puoliso Anna Pertuntytär Lax (s. 27.9.1827 Oulunsuu, k. 2.11.1896); Annan isoisä oli ruotusotilas Olof Lax, alk. Haataja. 11

Sakari oli siis aiemman emännän Maria Sakarintytär Kalisen eli Hangaskankaan veljen Juhon poika. Näin Keskiahon asuttamista jatkettiin saman suvun toimesta. Sakarin isä Juho Sakarinpoika (s. 1753) muutti myös Liisa-vaimoineen poikansa perheen mukana Keskiaholle ja kuoli siellä 7.11.1830 vanhuuteen.

Tilalla asui mäkitupalaisena Päätalon no 70 uudistilan aikoinaan perustanut Pekka Paavonpoika Remes ja toinen vaimonsa Elsa Tuomaksentytär Tikkanen. Entinen isäntäpari Sakari ja Reeta  siirtyivät myös Keskiahon mäkitupalaisiksi kun tila siirtyi uusien omistajien käsiin.

Vuonna 1833 tuli Keskiahoon kanssa-asukkaaksi Heikki Jaakonpoika Määttä (s. 1802) vaimonsa Liisa Juhontytär Hangaskankaan (alk. Kalinen, s. 15.11.1795 Hangaskangas no 43) ja kahden lapsensa kanssa.  Liisa oli Sakarin sisar. Perhe asui Keskiahossa vain kaksi vuotta kunnes muutti  Hangaskankaanlaitaan no 59. Keskiahoon oli perustettu myös torppa, sitä isännöi Aappo Määttä vaimonsa kanssa – todennäköisesti jo aiemmin mainittu huonemies. Mahtoivatko nämä Määtät olla keskenään sukua, ei ole tietoa. 12 13

Uusi suku Oulunsuusta vuonna 1841

Vuonna 1835 Keskiahoon tuli Oulunsuusta Sakari Antinpoika Hägg (eli Sutela, s. 1792, k. 26.5.1868), jolla oli vaimonsa kanssa kuusi lasta. Sakarista tuli vuonna 1841 Keskiahon isäntä, tilallinen, ja hänen sukunimensä muuttui Keskiahoksi. Sakarin vaimo oli Anna Maria Hannuntytär Hevonoja (s. 1789, k. 12.3.1853 Keskiahossa), vihitty 29.1.1814 Oulunsuussa. Perheen lapsia olivat:

  1. Antti (s. 16.10.1816)
  2. Sakari (s. 28.10.1818)
  3. Liisa (s. 8.12.1821) – puoliso 26.12.1840 Jooseppi Iisakinpoika Könö (myös Könönen, s. 29.4.1818), asuivat talossa 1845-46 ja myöhemmin mäkitupalaisina – Joosepin vanhemmat Lusikassa no 62
  4. Aappo (s. 22.6.1825, k. 10.2.1899 Oulujoki) – muutti Oulujoelle 1847, puoliso Liisa Juhontytär Sipola (s. 3.1.1831 Muhos, k. 20.12.1894 Oulujoki), tytär Anna Aleksandra 14
  5. Kaisa (s. 9.5.1828) – synnytti Sakari-pojan 1.5.1852, lapsi kuoli parivuotiaana
  6. Sophia (s. 12.4.1835) – puoliso 16.3.1850 Tyrnävällä Erkki Ollinpoika Siik. 15 16

Sakari oli Keskiaholla tilallisena vuoteen 1846 saakka.

Keskiaholla asui hetken myös Ylikiimingistä 1845 uudisasukkaaksi muuttanut Matti Aaponpoika Mäkelä (s. 20.5.1821 Ylikiiminki) vaimonsa Riitta Juhontytär Kokon (s. 1.3.1817 Ylikiiminki) kanssa. Vaimo kuoli vuonna 1845 ja leski Matti avioitui Ylitaloon no 69 jota rupesi isännöimään.

Uudeksi asukkaaksi Keskiahon toiseen savuun tuli Oulusta Benjamin Petteri Samulinpoika Paakki (s. 5.11.1817 Piippola) sekä Muhoksella 29.12.1846 vihitty vaimo Maria Sakarintytär Paldanius (s. 15.6.1817, ilmeisesti Rantsilassa) ja tytär Eeva Maria (s. 6.3.1843). 17

Vuoden 1845 henkikirja osoittaa tilan vero- ja manttaaliluvun muuttuneen 1/8:a 5/48:n. Tilalliseksi on henkikirjaan kirjattu jo aikaisemmin mainittu Jooseppi Könönen myöh. Keskiaho. Vuosiksi 1854-71 Könönen on kirjattu Muhoksen rippikirjaan torppariksi Lusikan no 62 tilalle Sanginjoella ja vuoden 1880 henkikirjaan mäkitupalaiseksi Keskiahoon. Jooseppi kuoli 9.8.1887 ja vaimo Liisa 10.8.1880.

Jooseppi ja Liisa Könosen Sanginjoella, Laitasaaressa syntyneet lapset:

  1. Reeta Sofia (s. 6.6.1841)
  2. Aappo (s. 18.12.1842, k. 7.1.1843 hengenahdistukseen ja hinkuyskään)
  3. Anna (s. 25.4.1844) – muuttanut Ouluun 17-vuotiaana 15.11.1861
  4. Sakari (s. 1.12.1846) – meni vävyksi Apajaan no 38
  5. Jooseppi (s. 30.7.1849) – puoliso Reeta Heikintytär Lotvonen (s. 27.11.1848), asuivat mökkiläisinä Laitasaaressa, ei lapsia
  6. Iisakki (s. 16.9.1851) – muuttanut Ouluun 20-vuotiaana 9.1.1872
  7. Liisa (s. 17.4.1854)
  8. Jaakko (s. 30.3.1857, k. lapsettomana ennen vuotta 1892) – muuttanut Ouluun 17-vuotiaana 14.2.1875
  9. Matti (s. 13.3.1860, k. noin 14-vuotiaana 1874)
  10. Aappo (s. 5.9.1861, k. 15-vuotiaana nuorukaisena 23.3.1877). 18

Vuoden 1845 henkikirja toteaa kanssa-asukkaana tilalla asuvan Pekka Remeksen heikkonäköisen Elsa-vaimonsa kanssa, renkinä Iisakki Keskiahon, torpparina Heikki Kukkoylin, jolla on Anna-vaimo – he saattoivat olla nimestä päätellen Lumijoelta. Tilalla asuu myös tilallisen Jooseppi Könösen appi Sakari ja anoppi Anna, jonka sanotaan olevan sokean. 19 20

Antti Pikkarainen naapurista isännäksi 1847

Vuonna 1848 Keskiaholle tuli tilalliseksi naapurista Pikkaraisesta no 72 Antti Juhonpoika Pikkarainen (alk. Määttä, s. 17.9.1807 Saunakangas no 74). Antin vaimo oli Anna Maria Ollintytär Paasimaa (s. 26.1.1808 Paasimaa no 76). Perheen lapsia olivat

  1. Juho (s. 24.10.1835) – puoliso 23.01.1859 Kaisa Karoliina Juhontytär Puhakka (s. 26.8.1841 Muhos); Juhon kuoltua Kaisa avioitui Kalilan kanssa-asukkaan leskimiehen Aapo Juhonpoika Raappanan kanssa eli tilalle Hangaskangas no 43
  2. Helena (s. 31.12.1839) – muutti Haukiputaalle 1860
  3. Pekka (s. 29.10.1843)
  4. Kaarina (s. 13.3.1847) – kaksonen, sai pojan Antti Keskiahon (s. 8.9.1871), joka muutti 1894 Oulujoelle rengiksi. 21
  5. Anna (s. 13.3.1847) – kaksonen – puoliso Antti Ollinpoika Pöytäkangas (s. 28.11.1835 Pöytäkangas no 68), asuivat tilan alueella mäkitupalaisina. 22

Sakari Keskiaho asui edelleen Keskiaholla perheineen, hänet oli kirjattu rippikirjaan 1849-54 elatusmieheksi eli syytinkiläiseksi. 23 Antti Pikkarainen asui tilallisena perheineen Keskiaholla 1848-60. Hän oli muuttanut Sanginjoelta Ouluun vuonna 1825, mutta palannut sieltä myöhemmin kotikylälleen.

Sisar miehineen kanssa-asukkaaksi

Kanssa-asukkaaksi tilalle tuli vuonna 1855 Heikki Matinpoika Halonen (s. 22.9.1829 Muhos Halonen no 1) jonka 31.10.1852 vihitty vaimo oli aiemman isäntä Antin sisar Valpuri Juhontytär Pikkarainen (s. 4.7.1820 Pikkaraisessa no 72). Pariskunnan lapset: 24

  1. Maria Katariina (s. 8.10.1858, k. 2.2.1860)
  2. Heikki (s. 14.2.1860) – seuraava isäntä vuodesta 1903 lähtien
  3. Anna (s. 2.5.1862, k. 16.2.1879). 25 26 27

Poika Heikki ja puolisonsa Riitta Kaisa Heikintytär Vilppola (s. 12.2.1849 Ylikiiminki) saivat yhden pojan Juho Vihtori (s. 30.12.1880, k. 15.1.1937 Oulu), joka avioitui Katri Karoliina Kaarlontytär Lusikkakosken (s. 20.1.1884 Lusikka no 62, suku alk. Hiltusia Ylikiimingistä, k. 4.11.1971) kanssa.

Perheessä oli kuusi lasta – kaikilla sukunimi Kassinen 28 29 30 31

  1. Aarne Henrik (s. 15.9.1907) – maanviljelijänä Sanginjoen Siltasaaressa, puoliso Lyyli Maria Aho (s. 17.5.1910 Pesola no 58, k. 27.6.1956) lapset Irja, Liisa, Salme ja Mirja
  2. Arvi Eemeli (s. 30.8.1910, k. 30.12.1984) – toimi vuodesta 1964 saakka Muhoksella autoilijana kuolemaansa saakka, puoliso Impi Katri Paso (s. 25.11.1908 Ylikiiminki, k. 2005), lapset Paula, Veikko, Pirkko, Kirsti, Risto ja Seppo
  3. Rauha Elina (s. 5.7.1914, k. 15.8.2003) – puoliso Eemil Petteri Honkarinta (s. 20.3.1910 Honkarinta no 78) maanviljelijä, lapset Elina, Elma, Ahti, Arja, Eila, Aimo, Aila ja Heikki
  4. Arvo Johannes (s. 22.6.1918, k. 6.9.1993) – maanviljelijänä Sanginjoella – puoliso Lempi Vimpari Ylikiimingin Karahkankylästä, lapset Esko, Eero, Elsi, Riitta, Hannu ja Raija
  5. Taimi (s. 20.6.1920, k. 30.8.1985), työskenteli postinjakajana, puoliso Miika Lusikka, poika Esa
  6. Laura Maria (s. 25.6.1923, k. 18.2.2000) – puoliso Väinö Lohela, maanviljelijä Sanginjoella. 32

Aiempi isäntä Antti Pikkarainen perheineen oli tilan torpparina. Poika Juho Vihtori sai vanhemmiltaan lainhuudon tilaan 3.10.1907, ollen vain 26-vuotias, tosin jo perheellinen mies.

Keskiaho vuonna 1950

Keskiaho 73: asukkaina Kassiset.

Sama-Anttila 73:1 asukkaina talon aiemman mäkitupalaisen poika Antti Antinpoika Pöytäkangas (s. 19.1.1880), vaimo Elviira Vilhelmiina Härkönen (s. 12.3.1888 Paltamo) ja poika Olavi Antero.

Sarkkinen 73:3 asukkaina Eino Antti Aleksanteri Päätalo (s. 17.9.1912 Oulujoki), vaimo Lyydi Maria Koskela (s. 31.10.1914 Oulujoki) sekä lapset. Lisäksi aiempi mäkitupalainen, työmies, Frans Pelkonen (s. 23.12.1859 Oulu), Fransilla ollut vaimo Anna (s. 1854).

Keskiaho nykyisin

Seppo Kassisen talo

Keskiahon tila siirtyi 1940-luvulla veljesten Arvo ja Arvi Kassisen yhteisomistukseen, tilan edellinen omistaja Juho Kassinen kuoli 1937. Arvon perhe asui talon toista päätä ja Arvin perhe toista.

Vuonna 1984 Arvin osuus tilasta siirtyi pojalle Seppo Kassiselle ja tila jaettiin vuonna 1991 Arvo Kassisen ja Seppo Kassisen kesken. Jaon jälkeen Seppo Kassinen rakensi oman talon erotetulle, hänelle siirtyneelle maa-alalle lähelle vanhaa kahden perheen taloa. Yhteisomistuksessa ollut kahden perheen talo siirtyi jaon yhteydessä Arvolle ja hänen kuoltuaan perikunnalle.

Miksi Keskiahon asukkaat, entiset Haloset ottivat nimekseen Kassinen? Tilan nimeksi on kirjattu vuonna 1891 alkavaan rippikirjaan Keskiaho eli Kassinen. Sitä vanhemmissa dokumenteissa perheen sukunimenä on Halonen. Ritva löysi vuoden 1798 tositekirjan, jossa on uudisasukas Tuomas Piiraisen yhteydessä merkintä Keskikassisenahosta – olisiko tässä selitys nimenvaihdokselle? Maakirjassa vuodelta 1905 on maininta ”Nykyisen nimensä Kassinen saanut maakirjatutkinnossa 1899”. 33 34

– Taisto Isokangas, tietoja antanut Raimo Ranta ja Ritva Nygren, sivustolle siirtänyt sekä täydentänyt Solja Holappa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *