Keränen no 23

Keränen - vanha päärakennus

Tämä sivu on vielä viimeistelemättä (7.9.2014)

Juho Antinpoika Keränen alk. Siekkinen (s. n. 1706 Siekkinen no 23, k. 3.4.1777) asui vaimonsa Anna Laurintytär Koistisen (s. n. 1710, tytär Valpurin kastemerkinnässä Annan sukunimeksi mainitaan Holappa, k. 1.12.1764) kanssa Keräsen savua viimeistään vuodesta 1743 lähtien.

Keränen ja Siekkinen on henkikirjoissa tuohon saakka yhdistettynä yhdysviivalla eikä voi tietää, kummalla tilalla keitäkin asui. Vasta vuonna 1743 on tiloille nimetty asukkaat tarkemmin. Juhon veli Perttu Antinpoika Siekkinen asui toista savua eli Siekkistä, oli myöhemmin siinä torpparina ja muutti lopulta Siekkiseen no 52.

Juhon poika Antti (s. n. 1728) nousi isännäksi Keräseen viimeistään vuonna 1756 henkikirjojen mukaan, vaikka ilmeisesti isänsä sen edelleen omisti. 1 2 3 4 5 6

Siekkilä (1739) Kuvassa Siekkisen eli Siekkilän sijainti Vikarin kartassa vuodelta 1739 – Keräsen taloa kartassa ei ole, ainakaan omalla nimellään – onko se Siekkisen toisena savuna?

Juholla ja Annalla oli ainakin seuraavat lapset, valtaosa Siekkisen nimellä syntyneitä

  1. Antti (s. kuoliniän mukaan 1728, k. 18.6.1766) – seuraava isäntä, puoliso 13.12.1756 Kaarina Pekantytär Pukki (s. 17.9.1731 Oulu, k. 17.12.1770), Kaarinan isosisko avioitui Kärnään no 1
  2. Juho (s. 9.1.1733, kuoli pienenä)
  3. Kaarina (s. 13.2.1734) – puoliso 4.4.1758 Pekka Heikinpoika Hämäläinen Hämälästä no 4
  4. Jaakko (s. 4.3.1736) – puoliso 3.3.1766 Marketta Juhontytär Mölö, saivat tyttären Anna (s. 19.3.1770) ja pojan Juho (s. 30.10.1766) –  Jaakko oli renki ja perhe asui Kylmälänkylässä
  5. Valpuri (s. 30.4.1740) – puoliso 9.6.1762 Heikki Heikinpoika Klemi, saivat Laitasaaressa ainakin lapset Marketta (s. 12.10.1762), Heikki (s. 21.1.1765), Juho (s. 12.8.1766) ja Anna (s. 25.12.1767), perhe muutti Ahmakselle
  6. Marketta (s. 2.3.1744) – puoliso 29.6.1767 Esko Eskonpoika Parkkinen
  7. Anna (s. 22.11.1745, k. 1817) – puoliso Mikko Erkinpoika Laihiainen (s. 1751), asuivat Laihiaisessa no 30
  8. Riitta (s. 15.9.1750) – muutti Liminkaan 1778.

Antti ja Kaarina saivat Keräsessä ainakin seuraavat lapset

  1. Liisa (s. 19.10.1756) – puoliso 26.3.1773 Jaakko Heikinpoika Karhu (s. 13.9.1754 Muhoskylä), muuttivat Muhoskylän Karhuun, olivat myöhemmin lampuoteina Hämälässä no 4
  2. Anna (s. 1.3.1758, k. 28.9.1762)
  3. Kaarina (s. 23.4.1760) – puoliso 28.3.1783 Aapo Heikinpoika Karhu (s. 1758 Muhoskylä), muutti Muhoskylän Karhuun – samaan taloon minne sisarensa Liisa aiemmin oli avioitunut Aapon veljen kanssa
  4. Juho (s. 17.12.1761, k. 30.9.1762)
  5. Pietari (s. 16.3.1766).

Antti kuoli polttotautiin eli kovaan kuumeeseen melko nuorella iällä vuonna 1766, samaan tautiin oli vaimonsa Kaarina kuollut jo pari vuotta aiemmin eli 1764. Myöskin isoäiti Anna kuoli polttotautiin samana vuonna kuin miniänsä. Lapset Liisa, Kaarina ja Pietari jäivät täysorvoiksi ja isoisänsä ja isän sisarusten hoitoon. Isoisä Juho kuoli vuonna 1777 keuhkotautiin. Muutamaa vuotta ennen kuolemaansa hän oli myynyt osuutensa tilasta Samuli Mustoselle Ahmakselta. Juho asui Keräsessä kuitenkin kuolemaansa saakka. 7 8 9

Kolehmainen Utajärveltä isännäksi

Utajärven Ahmakselta Keräseen saapui vuonna 1771 Samuli Siponpoika Mustonen (myöh. Kolehmainen, s. n. 1729) vaimonsa Kaarina Pekantytär Poutiaisen (s. 26.9.1727 Utajärvi, k. 18.12.1774) kanssa. Samuli osti Keräsen tilan edelliseltä isännältä Juho Antinpoika Keräseltä (s. 1706, k. 4.3.1777) 4.500 taalerin kauppahintaan. 10 11 12

13.11.1775 Kerälä 23. Talonpojan vaimo Carin Pehrintytär Poutiainen, k. 17.12. Omisti tilan yhdessä miehensä, lesken ja isännän Samuel Sigfredinpoika Kolehmaisen eli Keräsen kanssa. Lapset Pehr 20, Samuel 18, Jöran 14, Britha, mies renki Johan Matts Tervo, Lisa 12, Caisa 9. Lasten holhoojaksi äidin veli Abraham Pehrinpoika Poutiainen eli Karhu Laitasaaresta. Ei ollut paikalla, verotalonpoika Pehr Siekkinen eli Taskinen valvoi lasten oikeuksia. Samuel Sigfredinpoika Kolehmainen ostanut tilan Johan Andersinpoika Keräseltä 20.3.1771. 13

Samulilla ja Kaarinalla oli lapset, Utajärvellä syntyneet

  1. Sihveri (s. 23.12.1751, k. 22.3.1772 keuhkotautiin)
  2. Pekka (s. 19.11.1753, k. 18.1.1780 keuhkotautiin)
  3. Riitta (s. 1755) – puoliso Juho Matinpoika Tervo (eli Lusua, s. 1753, asuivat vuodesta 1781 Penninkankaassa no 56
  4. Samuli (s. 8.9.1758, k. 14.10. 1779 punatautiin)
  5. Yrjö (s. 14.2.1761, k. 6.7.1811 punatautiin) – puoliso Liisa Erkintytär Kärsämä (s. 1761)
  6. Liisa (s. 3.3.1765)
  7. Kaarina (s. 1767) – meni naimisiin Juho Kosulan kanssa ”joka oli Tyrnävällä”.

Poutiaisen sisaruksia oli tullut Laitasaareen useampiakin – Kaarinan veli Aappo Pekanpoika oli ostanut  Ähkysen no 37 tilan suurinpiirtein samoihin aikoihin – ja sisar Eeva Pekantytär tullut myöhemmin miniäksi Hyrkkiin no 12. Kaarinan kuoltua 44-vuotiaana lentsuun Samuli avioitui toiseen avioonsa Riitta Turkan (s. 1747) kanssa – aviosta syntyivät Laitasaaressa lapset

  1. Heikki (s. 20.2.1777) – muutti Ouluun 1807
  2. Maria (s. 24.10.1780)
  3. Sakari (s. 13.3.1786, k. 19.7.1811 punatautiin).

Kuolema rupesi korjaamaan satoa, ensin kuoli vaimo Riitta 15.6.1804 lentsuun, sitten isäntä Samuli vanhuuteen 77-vuotiaana 10.10.1806. Isänsä jälkeen Keräsen isännäksi noussut Yrjö kuoli 50-vuotiaana punatautiin 6.7.1811 – samaan tauti oli vienyt häneltä myös samannimisen pojan paria päivää aeimmin. Myös Yrjön velipuoli Sakari kuoli punatautiin. Kato oli sen verran kova, että se johti talon myymiseen uudelle omistajalle, leski Liisa ja ja miehensä nuorempi sisar Liisa, joka oli samalla talon piika, asuivat Keräsellä huonemiehenä ainakin vielä 1832, Kosusten aikana.

Juho Pura osti talon kauppiaan leski Petreliukselta

Juho Keränen (ilmeisesti jompi kumpi vävyistä) myi Keräsen (lainhuuto 18.9.1815) Margaretha Petreliukselle (o.s. Jaakola) ja hän parin vuoden päästä (lainhuuto 12.12.1817) Juho Erkinpoika Puralle (s. 1765). Rouva Petrelius oli oululaisen kauppias Petter Petreliuksen leski 14 eikä itse asunut talossa. Puran perhe muutti Muhokselle Oulunsuusta vuonna 1815. 15 He tulivat tilalta Pura no 31, mutta Juho oli lähtöisin Korvenkylästä Korpelan no 11 talosta ja nimeltään Juho Erkinpoika Korpela (s. 1778). Hänen ja toisen vaimonsa Anna Paavontytär Jaaran (s. 26.6.1776 Kiiminki) mukana muuttivat lapset – molemmat syntyneet Oulunsuussa;

  1. Juho (s. 27.2.1802) – puoliso Iisakki Iisakinpoika Kirjavaisen leski Anna Maria Aatamintytär Määttä (s. 11.12.1801) – seuraava isäntäpari
  2. Anna Marketta (s. 27.4.1810) – puoliso 8.4.1828, renki Iisakki Mikonpoika Kieksi (s. 1805), asuivat kylällä torppareina.

Poika Juhon äiti oli isän ensimmäinen vaimo, laitasaarelainen Maria Jaakontytär Perttunen (s. 17.9.1760, k. 10.7.1808 Oulunsuu) – heidät vihittiin 21.1.1798 Oulunsuussa. Marian vanhemmat olivat Jaakko Ollintytär Perttunen ja vaimonsa Saara Heikintytär Henttunen. Tästä alkaa monien kanssa-asukkaiden – erityisesti Kärnä-sukuisten – vaihe Keräsen tilan historiassa, olihan isäntä jo 52-vuotias eli sen ajan mittapuun mukaan iäkäs.

Ilmeisesti taloa asuttiin myös kahdessa savussa. Vuonna 1819 Puran perheen kanssa-asukkaina olivat Kustaa Pekanpoika (s. 1768) ja Marketta Erkintytär (s. 1775) Keränen perheineen – he viipyivät vain vuoden verran ja muuttivat Paavolaan vuonna 1820.Sieltä he kuitenkin palasivat jo seuraavana vuonna Laitasaareen, Siekkiseen no 52. Keitä he alunperin olivat, ei ole toistaiseksi selvinnyt. Kustaan mainitaan Tyrnävän rippikirjojen mukaan syntyneen Iissä ja hänen poikansa Juhon Kiimingissä.

Heidän jälkeensä kanssa-asukkaiksi tuli Kärnästä no 1 Pekka Erkinpoika Kärnä ja Valpuri Tuomaantytär Mäkelä tyttärensä Saaran kanssa, henkikirjan mukaan. Valpuri oli Mäkelästä no 19. 16

Vuonna 1821 kanssa-asukkaaksi mainitaan myös Erkki Väänänen (s. 7.5.1790) ja Maria (s. 6.4.1788) – muuttivat kahden vuoden päästä Halkovaaraan no 47.

Isäntä Juho Erkinpoika Pura kuoli vanhuuteen 2.3.1829 ja leski Anna jatkoi isäntänä. Kanssa-asukkaaksi tuli jo vuonna 1825 Jaakko Pertunpoika Kosunen (s. 1801) sekä vaimonsa Liisa Aapontytär Keränen (s. 29.4.1799) talosta Keränen eli Kopsa no 42. Myös Jaakon leskiäiti Valpuri Laurintytär Mäkelä (s. 17.6.1774 Mäkelä no 19) muutti mukana. Jaakolla ja Liisalla oli lapset Perttu (s. 26.12.1825, k. 17.7.1829), Aappo (s. 10.7.1828) ja Jaakko (s. 9.11.1830). Ilmeisesti viimeistään tässä vaiheessa taloa asutaan kahdessa savussa, koska Jaakko Kosunen myi tilan puoliskon Jaakko Mikonpoika Kärnälle eli Kokolle ja hänen vaimolleen Anna Stiina Pekantytär Kärnälle (lainhuuto 23.10.1832) jotka hekin tulivat Kärnästä no 1. Jaakko Kosusen mainitaan hukkuneen Niskakoskeen 18.5.1839.

Puran poika Juho isännäksi – lukuisten kanssa-asukkaiden aika

Leskiemäntä Anna Pura kuoli 29.9.1832 punatautiin. Poika Juho jatkoi Keräsen isäntänä – hänellä ja Anna Marialla oli lapset

  1. Maria Kaisa (s. 27.8.1831, k. 25.9.1832 punatautiin)
  2. Juho (s. 23.11.1833, k. 11.2.1835 hinkusykään)
  3. Juho (s. 11.1.1836)
  4. Anna (s. 7.7.1838)
  5. Heikki (s. 19.1.1842, k. 23.8.1842 hinkuyskään).

Heidän aikanaan kanssa-asukkaina mainitaan mm. Anna Kärnä ja ilmeisesti Kosusen leski Liisa, joka kuoli 21.4.1854 Muhoksella. Vuonna 1840 kanssa-asukas on henkikirjan mukaan edelleen leski Liisa sekä uutena Juho Heikinpoika Mikkonen (s. 29.9.1779) ja vaimo Esteri Dordentytär Skytt (s. 3.1.1786) – omistivat myös tilaa Vainiokangas no 55. Toista tilan puoliskoa tuli asuttamaan omistajan Jaakko ja Anna Stiina Kärnän tytär Maria Jaakontytär Kärnä (s. 22.5.1823) sekä puolisonsa Juho Juhonpoika Pikkarainen eli Kärnä (s. 6.8.1815). Heidän mainitaan omistivan myös tilaa Honkarinta no 78.

Vuonna 1844 kanssa-asukkaaksi tuli Heikki Aapelinpoika Karhu eli Anttila (s. 20.6.1802) ja Kaisa Pekantytär Kärnä (s. 13.2.1801 Kärnä no 1). Juho Pikkarainen myi tilanosansa heille, sukulaisille, lainhuuto 19.3.1847. Karhun pariskunta luovutti tilanosan pojalleen Heikille (s. 12.1.1833) – lainhuuto 10.12.1856 – ja asuivat tilalla syytinkiläisinä kuolemaansa saakka 1867 ja 1869. 1840-luvun lopulla piipahtivat talossa myös Heikki Parviainen ja Maria Ristontytär – rippikirjan mukaan.

Vuodesta 1847 Puran pariskunta Juho ja Anna Maria olivat syytinkiläisinä ja vuodesta 1854 heidät löytää Kesti-Helian no 41 mäkitupalaisina. 17 Juho kuoli 66-vuotiaana huonemiehenä ruusuun 25.10.1866 ja vaimonsa ruotuköyhänä leskenä vanhuuteen vajaan kymmenen vuoden päästä 23.3.1876.

Ajalla 1852-57 tilalla asuvat jossakin ominaisuudesssa myös Jaakko Paavonpoika Tervo (s. 14.9.1815) ja Kaisa Jaakontytär Paakkari (s. 2.7.1827) – muuttivat sitten yhtiömieheksi Arolaan no 44.

Muuta sekalaista väkeä asui tilalla paljon 1850-luvulla; huonemies – myöhemmin torppari Tuomas Sipola ja vaimonsa Matleena, huonemies Heikki Puhakka, syytinkimies Juho Könönen, huonemiehen vaimo Maria Wunsch, huonemies Juho Pikkarainen ja vaimo Maria, pitäjänräätäli Juho Inkilä ja vaimo Reeta, vuokralainen Anna Kosunen.

Pellikaisen sukua asui myös pitkään tilan alueella, torppareina ja mäkitupalaisina. Antti Anna Stiinanpoika Pellikainen (myös Pellikka, s. 11.12.1855) ja vaimonsa Liisa Juhontytär Pilto (s. 27.3.1861) saivat ainakin seuraavat lapset

  1. Iisak Aleksander (s. 7.4.1883) – mäkitupalainen, työmies, 1. puoliso 25.3.1903 Riitta Kaisa Sakarintytär Suutari (s. 18.11.1872), 2. puoliso Johanna Linnea Kuosmanen (s. 1920 Haukipudas), asuivat 1940-luvulla Pellikaisen mökissä Rovalan no 63 tiluksilla
  2. Fanny Anna Katarina (s. 17.8.1887)
  3. Wäinö Abraham (s. 3.5.1892, k. 19.2.1893)
  4. Hilja Elisabet (s. 3.5.1893, k. 5.12.1893)
  5. Aina Maria (s. 19.1.1895)
  6. Johan Aapram (s. 3.3.1897)
  7. Kaarlo Jaakko (s. 16.1.1900). 18 19 20

Antti Pellikainen oli ilmeisesti suutari – hänen talonvaihdostaan on kirjoitettu täällä.

Noin vuonna 1855 toista tilanpuoliskoa tuli omistamaan Kalle Pekkala -niminen mies, koska hän myi tilan  Juho Antinpoika Rantakankaalle (s. 19.1.1831) ja vaimo Liisa Stiina Heikintytär Rovalalle (s. 27.6.1833 Rovala 63), lainhuuto 27.11.1855 ja he edelleen Kaarle Honkaselle, lainhuuto 16.6.1860. Rantakankaat muuttivat Putaalaan no 48.

Honkasen suku tuli taloon

Keräsen tilan toiseen savuun muutti vuonna 1860 uusi perhe Muhoksen Honkalan kylältä – perhe oli lähtöisin Honkasen no 34 talosta. Honkaset olivat alkujaan Lievosia – mm. valtiopäivämies Aappo Aaponpoika Lievonen oli uuden Keräsen isännän esi-isiä. 21

Toista puolta taloa asutti edellisen isännän poika Heikki Heikinpoika Anttila eli Keränen (s. 1833) perheineen ja henkikirja mainitsee Honkaset heidän kanssa-asukkaaksi kymmenen vuoden ajan. Tuolloin tilalla huonemiehinä olivat Juho Heikki Karhu ja vaimonsa Riitta. Tilan torpparina oli edelleen Tuomas Sipola, hänen leskensä Leena asui tilalla ilmeisesti kuolemaansa saakka.

Heikki Heikinpoika Anttila eli Keränen myi omistamansa osuuden Kaarle Honkaselle, lainhuuto 25.4.1870. Kaarle Honkanen omisti nyt koko Keräsen tilan – hän tarvitsi maata lapsilleen jaettavaksi. Kaarle Aaponpoika Honkasen (s. 14.5.1827, k. 61-vuotiaana pöhöön 13.7.1889) ensimmäinen vaimo oli 15.7.1849 Muhoksella vihitty piika Maria Fredrika Matintytär Komulainen (s. 13.3.1825 Kuhmo, k. 26-vuotiaana keuhkotautiin 22.2.1852) – he elivat torppareina Honkalankylällä. Marian vanhemmat olivat Matti Komulainen ja Marketta Heikkinen Kuhmon Korpisalmelta. Kaarlen toinen vaimo, 11.9.1853 vihitty talollisen tytär Maria Pekantytär Puhakka (s. 17.12.1824, k. 80-vuotiaana leskenä halvaukseen 9.3.1904). 22 Marian nuorin sisar Riitta (s. 1827) on kirjattu 1862-71 kirkonkirjoihin Keräsen talon piiaksi merkinnällä ”inhys i byn”. Vuoden 1891-1901 rippikirjassa Riitta on Keräsen mäkitupalainen ja Maria itse ”kanssa-asukas” poikansa Kaarlen isännöidessä taloa. Sisarusten vanhemmat olivat Pekka Heikinpoika Puhakka ja Kaarina Kaarlentytär Heikura. Ensimmäisestä avioliitosta syntyi vain yksi poika

  1. Aappo (s. 4.4.1850, k. 18-vuotiaana lavantautiin 31.1.1869) – rippikirjassa on Aapon kohdalla huomautus ”pienikasvuinen” – sairaus vei toisenkin avioliiton ensimmäisen lapsen
  2. Kaisa Stina (s. 10.8.1854, k. 22-vuotiaana naimattomana keuhkotautiin 26.6.1877) – Laitasaaressa syntyivät lapset
  3. Liisa (s. 7.10.1856, k. 12.7.1857 tuntemattomaan tautiin)
  4. Anna Riitta (s. 16.9.1858, k. 16.3.1927 Utajärvi) – muutti Utajärvelle 10.3.1886, puoliso 13.4.1884 Matti Paavonpoika Kinnunen (suku alk. Jurvakaisia, s. 9.7.1863 Utajärvi Kinnunen no 1, k. 26.4.1927 Utajärvi) – asuivat perheineen Särkijärvellä
  5. Maria Liisa (s. 23.7.1861) – asutti miehensä kanssa Keräsen toista puolta
  6. Kaarle (s. 21.5.1864) – Keräsen toisen puolen isäntä, myöhemmin molempien puoliskojen isäntä
  7. Reeta (s. 22.3.1867) – puoliso 23.1.1885 Antti Antinpoika Väärä (s. 30.7.1863), tilalta Väärä no 5. 23

Kuten edellämainituista monimutkaisista kanssa-asukasselvityksistä voi päätellä, ei ole ihme, että Kaarle Aaponpoika Honkanen eli Keränen joutui laittamaan lehteen seuraavan ilmoituksen:

Koska minä kihlakunnan oikeudessa Muhoksen pitäjässä hakiessani lainkiinnitystä Keräsen 1/2 manttaalin perintötilaan no 23 Laitasaaren kylässä sanottua pitäjää, en ole voinut täydelleen todistaa edellisten omistajien saanti- ja omistusoikeutta tilaan, niin saan minä tämän kautta oikeuden päätöksen mukaan kehoittaa sitä tai niitä jotka luulevat ittellänsä olevan paremman oikeuden ja tahtovat lainkiinnitystä perätä, niin yhden yön ja vuoden kuluessa siitä kun tämä ilmoitus on kolmannen kerran painettu maan wiralliseen lehteen, asiaansa laillisen haasteen otettuansa ilmoittamaan ja todistamaan kaiken oikeuden menettämisen uhalla moitepuheen. Kaarle Keränen talollinen Muhoksen pitäjästä 24

Tytär Maria Liisa vihittiin 27.5.1883 Heikki Aaponpoika Määtän eli Honkasen kanssa (s. 20.5.1852 Muhos). Heikin vanhemmat olivat Aappo Heikinpoika Honkanen (s. 7.2.1823) ja Maria Kaisa Antintytär Kärnä (s. 5.2.1827 Kärnä no 1, isä Uusisuorsa) – asuivat Isomäätässä no 16. 25 Heikki ja Maria asuivat perheineen Keräsen toista savua ja myöhemmin kanssa-asukkaina ajalla 1883-1906 – lainhuuto Kaarle Keräseltä Heikki Määtälle 19.10.1883. Toisen puoliskon Kaarle myi pojalleen Kaarlolle, lainhuuto 11 päivää myöhemmin. Kaarlo oli tuolloin vielä vain 19-vuotias ja poikamies. Heikin raha-asiat eivät olleet aivan kunnossa, sillä hänen omistamansa tilanosuus meni pakkohuutokauppaan

Pakkohuutokaupan kautta joka toimitetaan Apajan kestikievarissa Muhoksen pitäjässä maanantaina 8. päivänä tulevaa helmikuuta kello 12 päivällä tulee talollisen Heikki Keräsen eli Määtän omistama Keräsen ¼ osa manttaalin perintömaa no 23 Laitasaaren kylässä mainittua pitäjää nähtäväksi elatusmiehen Kalle Keräsen maahan kiinnitettyjen saamisen 405 markan ynnä koron ja kuluin maksuksi joka täten asianomaisille sekä halukkaille ostajille tiedoksi annetaan. Oulun kruununvoudin konttuurista 26 p. lokakuuta 1885. 26

Tilanosuus palautui appi Kaarlelle joka siirsi sen ainoan poikansa omistukseen (lainhuuto 12.9.1889). Maria Liisan ja Heikki Määtän perheen lapset

  1. Juho Heikki (s. 12.4.1884 , k. 19-vuotiaana, naimattomana suolikuumeeseen 10.5.1903)
  2. Väinö Abram (s. 15.1.1886, k. noin 3-vuotiaana lapsena kuumeeseen 1.1.1889)
  3. Heino Pietari (s. 1.2.1888, k. 2-vuotiaana kuumeeseen 19.2.1890)
  4. Fanny Katarina (s. 28.12.1889)
  5. Kaarle Viktor (s. 6.11.1891)
  6. Liisa Ester (s. 12.1.1894, k. 2-vuotiaana lapsena 28.11.1896 tuhkarokkoon)
  7. Jenny Maria (s. 23.2.1896, k. 2-vuotiaana lapsena 8.12.1898)
  8. Väinö Abram (s. 4.7.1898, k. alle 2-vuotiaana lapsena keuhkotautiin 13.5.1900)
  9. Hanna Maria (s. 6.2.1902)
  10. Anna Ester (s. 24.8.1904).

Perhe muutti Muhokselta 8.4.1906 Oulujoelle. 27

Poika jatkaa isäntänä ja tilaa lohkotaan jälkeläisille

Kirsti ja Heikki Keränen Isänsä jälkeen Keränen ½ mtl tilan isäntänä jatkanut Kaarlo Kaarlenpoika Keränen (s. 1864) haki emännäkseen Pyhänsivulta Katariina Juhontytär Häikiön (s. 13.6.1862), heidät vihittiin 2.2.1885. Katariinaa sanottiin Kaisaksi, sukunimenä esiintyy myös Pohjola.

Kaisan isoveli oli Aappo Häikiö, myöhemmin Kinnunen – Laitasaaren Hyrkin no 12 isäntä. Kaisan ja Aapon vanhemmat olivat  Juho Juhonpoika Enberg, joka hukkui vain 43-vuotiaana Oulujokeen vuonna 1879 ja Riitta Paavontytär Kotila, joka kuoli 69-vuotiaana leskenä rintatautiin Lusikan no 62 talossa 28.2.1895. 28 Kaarlolle ja Kaisalle syntyivät lapset

  1. Anna Maria (s. 26.1.1886, k. puolivuotiaana lapsena suonenvetoon 25.7.1886)
  2. Kaarle Jaakko (s. 24.7.1887) – puoliso Fanny Katariina Inkala Alainkalasta no 38, Keräsestä lohkotun Uusikeräsen isäntäpari Fanni ja Kaarle Keränen
  3. Anna (s. 1.5.1890, k. 1937) – puoliso Jaakko Albert Aaponpoika Parviainen Kangasparviaisesta no 2 asuivat Saunakankaalla no 74
  4. Johannes Abraham (s. 17.11.1892, k. 29-vuotiaana naimattomana 17.3.1921 keuhkotautiin)
  5. Henrik Wilhelm (s. 27.4.1895, k. 21.4.1936 keuhkotautiin) – puoliso Katri Kristiina Ojala tilalta Sieppo no 20 – seuraava Keräsen eli nykyisen Ranta-Keräsen isäntäpari
  6. Lyydi Katarina (Lydia, s. 1.12.1897, k. 1979 Warrenton Oregon USA) – puoliso Jaakko Jaakonpoika Kärnä (Jack, s. 13.2.1899 Muhos Leppiniemi no 53, k. 1964 Warrenton Oregon USA – pariskunnan hautakivi), Jaakko lähti Amerikkaan 5.4.1916 päivätyllä passilla yhdessä Konnun Oton ja muutaman muun laitasaarelaisen nuoren miehen kanssa Norjan Christianin kautta, Kärnät asuivat Astoriassa, Oregonissa ja heillä oli ainakin poika Kaarlo (Carl Jacob, s. 2.5.1923, k. 2006 Warrenton Oregon USA) joka oli ammatiltaan kalastaja – Kaarlon perheen hautakivi ja vaimonsa Katherinen (1923-2013) muistokirjoitus
  7. Väinö Andreas (s. 11.8.1901, k. 18-vuotiaana, naimattomana 14.3.1920 keuhkotautiin)
  8. Tyyne Maria (s. 23.2.1906, k. 5-vuotiaana lapsena 6.2.1912). 29

Vanhemmat myivät tilan pojilleen Kaarle Jaakolle ja Henrik Wilhelmille – lainhuuto 17.9.1923.

Ulkometsätorpat

Sanginjärven lähettyvillä sijaitsi Laitalan mäkitupa eli torppa vuodesta 1870 lähtien. Tuolloin tilan asukkaana oli Kaaperi Matinpoika Oilinki (s. 12.9.1845 Utajärvi, Niskankylä), puoliso Liisa (s. 1846). Laitalasta Liisa ja Kaaperi muuttivat pois vuonna 1874. Sitten torppaan asettui asumaan Kaaperin veli Juho Oilinki (s. 1.12.1851 Utajärvi, Niskankylä). Vuodesta 1901 lähtien torppa merkittiin Keräsen no 23 ulkometsään.

Maaselän torppa  Maanselkä -torppa merkittiin Keränen-Siekkinen no 23 tilan ulkometsätorpaksi vuodesta 1901 lähtien. Torppa sijaitsee aivan Puolangantien vierellä lähellä Sanginkylää. Torpan ensimmäisenä asukkaana oli Matti Matinpoika Holappa (alk. Oilinki, s. 14.11.1858 Utajärvi, Niskankylä, k. 31.1.1933, haudattu Muhoksen Kirkkosaareen), puolisonaan Elsa Priitta Laurintytär Karvonen (s. 5.6.1870 Puolanka). Voi olla, että Matti ja Elsa asuivat torpassa jo 1882 vuoden lopulla. Elsa muutti miehensä Matin kuoltua Muhosperälle tyttärensä Hilma Sofia Holapan ja tämän puolison Juho Karjalaisen taloon Karjalainen no 48. Maanselän torppa on nykyisin autio, mutta edelleen olemassa Sangilla. 30

–  Solja Holappa ja Sari Heimonen, tietoja antanut myös Raimo Ranta ja Lea Rinne

  1. Pohjanmaan lt, hk 1743, s. 61
  2. Pohjanmaan lt, hk 1750, s. 152
  3. Pohjanmaan lt, hk 1755, s. 221
  4. Pohjanmaan lt, hk 1757, s. 95
  5. Muhos rk 1751-1759
  6. Muhos rk 1757-1763
  7. Muhos rk 1757-1771
  8. Muhos kl 1771-1780, s. 324
  9. Muhos rk 1781-1786, Karhu Muhos
  10. Raimo Rannan kommentti 3.4.2012
  11. Sari Heimonen Mustonen tietokanta 2014
  12. Pohjanmaan lt, hk 1772, s. 71, 9466
  13. Lea Rinne, Muhoksen perukirjat
  14. Muhos hk 1815, s. 228
  15. Muhos mk 1805-1835
  16. Muhos hk 1825
  17. Muhos hk 1865, s. 145
  18. Muhos rk 1891-1901
  19. Vaaliluettelo 1924
  20. Muhos kuulutetut 1891-1910, kuva 41
  21. Muhos rk 1699-1722, kuva 59
  22. Muhos rk 1847-1853, s. 462
  23. Muhos rk 1862-1871, s. 194
  24. Suomalainen Wirallinen Lehti no 111, 17.9.1872
  25. Muhos rk 1881-1890, s. 194
  26. Suomalainen Wirallinen Lehti no 259, 7.11.1885
  27. Laitasaari-Seura, asukasluettelo 2003
  28. Muhos rk 1891-1901
  29. Solja Holapan sukutietokanta
  30. Sanginjärven kylähistoria, s. 308 ja 312

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *