Kekkola no 28

Kekkolan väkeä 1912

Kekkosen varhaisimpia vaiheita

Tilan varhainen nimi on ollut Kekkonen, ja se sai Kekkola nimen vuoden 1899 maakirjatutkinnossa. 1

Kekkosen tilalla asui Matti Ollinpoika -niminen mies eikä hänellä ole mainittuna asiakirjoissa lisänimeä Kekkonen. Hän myi tilan Matti Ollinpoika Kekkoselle. Matti Ollinpoika näkyy Laitasaaressa jo vuonna 1594 Viinikan ja Huovisen naapurissa. 2

Matti Ollinpoika oli ruodutusluetteloissa vuonna 1633 iältään 80-vuotias, jonka mukaan hän olisi syntynyt noin 1550. Hänellä oli ilmeisesti poikia Klaus, Matti (s. n. 1615) ja Heikki (s. n. 1618). Emeritusprofessori Veijo Saloheimo on löytänyt Savon karkuriluetteloista Heikki Lassenpoika Kekkosen Sulkavalta, Itä-Savosta. Heikki oli nihti ja karannut jonnekin vuonna 1627. 3

Eräs Heikki Kekkonen löytyy samaan aikaan eli 1627 Paltamon Jaalangasta. Tämän Olli-pojan jälkeläisistä on muodostunut laaja Kekkosen suku joka on elänyt Kainuun alueella 1800-luvulle saakka. Sieltä he ovat levittäytyneet myös Pohjois-Karjalaan sekä Oulujoen seuduille. Tämän Heikki Kekkosen jälkeläisten kantatalo Jaalangassa on ollut Kekkola no 3.

Kuitenkin on tieto, että Sulkavan Kekkoset esiintyvät nimellä Kähkönen Juvalla. Tämäkin on mielenkiintoinen yhteensattuma, sillä Laitasaaresta Vikarin v. 1739 tekemässä kartassa on nimi muodossa Kehkonen. Mikä yhteys Juvan Kähkösillä ja Kekkosilla on sitten Laitasaaren Kähköseen no 40? Raimo Ranta kertoi sähköpostissaan 14.4.2012, että hän olettaa Kekkosen talon ja Kähkösen talon väellä olevan jotain yhteistä, sillä menee väkeä Kekkosesta Kähköseen ja toisinpäin.

Uusi asukas Kekkoseen 1620-30 luvulla

Laitasaaressa mainitaan vuonna 1616 Matti Ollinpoika Kekkonen (s. n. 1580, k. n. 1645). Hän oli vuosien 1616-30 välillä ostanut Kekkosen tilan edelliseltä tilanomistajalta Matilta. Historiantutkija Pentti J. Voipio epäilee, että nimi Kekkonen on tullut talolle tilan ostaneelta Matti Ollinpoika Kekkoselta. Mitä todennäköisemmin tilan myyjänä toiminut Matti Ollinpoika oli lisänimeltään Kekkonen, sitä ei vain ole lähteisiin merkitty. Matti Ollinpoika Kekkosen jälkeläisiä asui talossa aina 1720-luvulle saakka – Voipion mukaan vanhempi Kekkosen sukuhaara päättyi lapsettomuuteen. 4

Olivatko Matti Ollinpoika ja Matti Ollinpoika Kekkonen sama henkilö?

Pentti Voipio on tutkimuksissaan löytänyt tiedon, että Matti Ollinpoika ja Matti Kekkonen eivät voi olla yksi ja sama henkilö. Nimittäin käräjäkirjat vuodelta 1629 kertovat, että Matti Kekkonen Laitasaaresta sai sakkoja Heikki Laihasen vaimon lyömisestä ja sitten vuonna 1639 Matti Ollinpoika Kekkonen velvoitettiin maksamaan oululaiselle Matti Ollinpojalle täysi suoritus tältä ostamastaan tilasta.

Matin pojat jatkavat talonpitoa

Matti Kekkosen (s. n. 1580) jälkeen Kekkosessa asui hänen poikansa Klaavu Matinpoika Kekkonen (s. n. 1602). Klaavulla oli mahdollisesti pojat Lassi Kekkonen (s. n. 1624) joka löytyy vuoden 1640 väenottoluetteloista sekä Antti Klaavunpoika Kekkonen (s. n. 1622). Antti Klaavunpojalla oli ainakin yksi poika Klaavu Antinpoika Kekkonen (s. n. 1655) ja hänellä puolestaan ainakin yksi poika Antti Kekkonen (s. n. 1680), joka myöhemmin asui eron saaneena sotamiehenä Laitasaaren Perttusessa eli Koistisessa no 22.

Vuonna 1631 tilalla asui myös Matti Matinpoika Kekkonen (s. 1613-23 välillä) ja veljensä Heikki Kekkonen (s. n. 1617, k. n. 1726) – luultavimmin Matti Ollinpoika Kekkosen (s. n. 1580) poikia molemmat. Pentti Voipio mainitsee, että nuorempi haara luopuu Kekkolan talosta ja sen ostaa noin vuonna 1700 Isak Gisselkors. Tämä nuorempi sukuhaara Voipion tutkimusten mukaan käyttää myöhemmin lisänimeä Huovinen. 5 Voipio on kirjoittanut Kekkolan tilasta Genoksessa seuraavaa:

Kekkolan talon omistussuhteet ja samalla sen asukkaiden nimet muuttuivat myöhemminkin. Niinpä Pekka Heikura muuttui Kekkoseksi, mutta eräs hänen pojanpoikansa taas muualle muutettuaan kantoi Pekka Kärnän nimeä. Kuitenkin Pekka Heikuran samoin kuin talon seuraavan omistajan Matti Halosen, sittemmin Kekkosen, jälkeläisistä osa on myöhempinäkin aikoina edelleen elänyt Kekkosen nimellä, mahdollisesti nykyaikaan asti, mikä seikka on vielä tutkimatta. Näiden niin sanoakseni ”väärien” Kekkosten nimenantajan, Kekkolan talon nimi pohjautunee toki johonkin ”oikeaan” Kekkoseen, joka jo kauan aikaisemmin oli saapunut paikkakunnalle. Lähes sata vuotta ennen Herra Isaacin aikoja tavataankin Laitasaaren kylän asukkaana Matti Ollinpoika Kekkonen ja hänen jälkeensä ensin Antti, sitten Pekka ja Matti Kekkonen. 6

Jostain syystä Kekkosen tila joutui hopmanni Besoldukselle ennen vuotta 1679. Nimittäin Antti Klaavunpoika Kekkonen oli pyytänyt Pekka Tapaninpoika Pelkosta syytinkimieheksi tilalle, mutta Pekka ei voinut sinne mennä koska Besoldus omisti tilan. 7

Kappalainen Gisselkorsin suku Kekkosessa

Isak Kristerinpoika Gisselkors syntyi noin vuonna 1669 ja haudattiin 11.7.1731 Muhoksella. Gisselkors toimi Muhoksen kappalaisena jo vuonna 1698. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1687 Upsalassa ja sen jälkeen hän opiskeli Turussa vuonna 1691. Gisselkors oli mitä ilmeisemmin ollut naimisissa kahdesti, 1. puoliso oli Anna ja 2. puoliso Sara Gabrielintytär Lauraeus (s. n. 1674, k. 1.3.1752 Oulu – vanhemmat Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja Gabriel Ollinpoika Lauraeus ja Katariina Rajalen).

Isak Gisselkors ja vaimonsa Anna näkyvät henkikirjoissa Muhoskylän Valkolassa eli Greusissa vuosien 1698-99 aikana – Isak mainitaan talolliseksi ja kappalaiseksi. Isak Gisselkors hankki noin vuonna 1700 itselleen ja perheelleen ½ manttaalin suuruisen Kekkolan no 28 tilan ja asusti sitä arkistolähteitten perusteella vielä vuonna 1726. Vuoden 1733 rippikirjassa Kekkolassa asui ainakin Gisselkorsin leski Sara Lauraeus. 8 Isakilla ja Saralla oli useita lapsia:

  1. Maria (s. 1700) – puoliso Heikki Paldanius (s. 18.12.1698 Kemi)
  2. Justiina
  3. Katariina Marketta (s. ?, k. 1767 Tyrnävällä) – puoliso Aapo Lithovius 9
  4. Isakki (s. n. 1693) – Oulun lääninviskaali, asui Oulujoki Litendahl – puoliso Maria Gabrielintytär Lithovius (s. n. 1679 Oulu, k. 3.5.1751 Oulu)
  5. Saara (s. n. 1703) – puoliso Heikki Carlinius
  6. Matleena (s. n. 1708, k. 21.1.1778) – 1. puoliso Jooseppi Heikinpoika Parkkinen (19.10.1704 Pudasjärvi). Käytti myös nimiä Kesti, Keränen, Könönen – k. 25.11.1764 Muhos). Matleena ja Jooseppi asuivat ensin Kestissä no 35 kanssa-asukkaina, sitten Kopsassa no 42 ja myöhemmin Muhoskylän Könösessä. 2. puoliso 19.12.1765 Muhoksella Pekka Pekanpoika Tuppurainen (s. n. 1720, k. 18.05.1791, talollinen, asui Muhoskylän Honkalassa no 10)
  7. Krister (Risto, s. n. 1698, k. 1775 Oulunsuu) – 1. puoliso Muhoksella 1.4.1729 Marketta Pertuntytär Tikkanen (s. n. 1704 Muhos, k. 2.1.1746 Muhos), 2. puoliso Oulunsuussa 24.6.1747 Anna Heikintytär Pikkarainen (s. 5.12.1724 Oulujoki, k. 1772 Oulujoki), muutti Oulujoelle. Käytti myös nimeä Kekkonen.
  8. Anna Karoliina (s. n. 1715, k. 1758, ja haud. 15.7.1758 Lieksa) – puoliso Sipo Mustonen (s. n. 1710, k. 17.3.1760 Pielisjärvi, myöh. Siira, myöh. Ukkola). 10 Sipon vanhemmat olivat Sipo Siponpoika Mustonen (s. n. 1671 ilmeisesti Pielisjärvellä) ja Valpuri Väyrynen (s. n. 1691, k. 20.06.1758 Lieksa Hovileiri). Annan ja Sipon lapsia olivat Esteri (s. 14.4.1737, k. 16.4.1737 Muhos), Sipo (s. 1738, k. 10.3.1740), Saara (s. 15.4.1741), Valpuri (s. 27.7.1744 Muhos Ukkola), Johannes (s. 20.9.1749 Muhos Ukkola, k. 2.4.1816 Pielisjärvi), Iisakki (s. 29.7.1756 Lieksa Hovileiri) sekä Maija (s. 5.2.1758 Lieksa). 11

Olli Rissasen perhekuva Anna Karoliina ja Sipo Mustosen jälkeläisiä on elossa Amerikassa sekä myös Alaskassa saakka – he ovat pariskunnan pojan Johanneksen (s. 1749) ja hänen vaimonsa Anna Saastamoisen (s. 29.1.1756 Pielisjärvi Vieki, k. 1815 Pielisjärvi) pojanpojan tyttärentyttären pojan lapsia. He työskentelevät Alaskassa pappina sekä lakimiehinä Amerikassa. Kuvassa Annan ja Sipon pojanpojanpojantytär Ida Mustonen (s. 24.6.1869 Valtimo) sekä hänen puolisonsa Olli Rissanen sekä heidän lapsensa. Fiina Armiida Rissanen isänsä edessä – hänen jälkeläisiään asuu Alaskassa ja Amerikassa. 12

Isakin poika Krister jäi isänsä kuoleman jälkeen viljelemään tilaa ja otti lisänimekseen Kekkonen, talon mukaan. Isakin kerrotaan menettäneen Kekkolan, mutta ainakaan mikään asiakirja ei tue tätä teoriaa. Lisäksi hänen kerrotaan sen jälkeen ostaneen Pehkolan ½ manttaalin tilan. Pehkola nimistä tilaa ei Muhoksella tai Laitasaaressa ole. Voipio mainitsee, että herra Isak asui loppuaikoina Muhoskylän Pelkolassa. Isak Gisselkors esiintyy myös muutaman kerran asiakirjoissa Kekkonen -nimellä. Krister-poika käytti myös Kekkosen ohella vanhaa lisänimeään Gisselkors – myös hänen lapsensa ovat jääneet tuolle lisänimelle. Risto Gisselkors-Kekkonen muutti Kekkolasta myöhemmin 1. puolisonsa Marketan kuoleman jälkeen Oulujoelle vuonna 1750 ja otti sitä ennen vaimokseen oulunsuulaisen Anna Heikintytär Pikkaraisen (s. 5.12.1724, k. 1772 Oulunsuu). Riston pojan Robert Gisselkorsin (s. n. 1739) jälkeläiset Muhoksella ovat olleet mm. sukunimillä Similä, Niemelä ja Karjalainen. Toisen pojan Riston jälkeläiset saivat sukunimikseen mm. Henttunen Tyrnävällä sekä Kotimäki Oulunsuussa. 13

Hämäläisen suvun aikakaudet Kekkosessa

Heikki Heikinpoika Hämäläinen (s. n. 1698) muutti noin 1751 Kekkolaan Hämälästä no 4. Hämäläisellä oli puolisona Maria Juhontytär Kanniainen (s. 1704, k. 29.10.1784) ja heillä oli yhteensä 12 lasta. Yksi ainoa syntyi Kekkosessa asuessa, nimittäin Anna (s. 2.5.1752, k. 8.5.1756) eikä hänkään pitkään elänyt. Heikki perheineen asui Kekkosessa noin 12 vuotta ja muutti sitten sieltä Anttilan tilalle Muhoskylään. Heidän viimeisin ripilläkäyntinsä Kekkosessa asuessaan tapahtui 2.10.1763. Jälkeläiset ovat käyttäneet sukunimiä Hämäläinen, Kekkonen, Anttila, Kaiponen, Valkonen, Ukkola ja Holappa.

Heikurat muuttivat Hämäläisten tilalle Kekkoseen

1920-luvulla Ruotolan kalakulteella kalamajan edustalla Pyhäkoskella

Heikurat muuttivat Kekkoseen vuonna 1763 Anttilasta Muhoskylästä. Heikurat olivat vielä Anttilassa ripillä 7.10.1763. Ilmeisesti Heikurat ja Hämäläiset vaihtoivat tiloja. 14 Pekka Pekanpoika Heikura (s. 22.2.1731, k. 26.12.1788) käytti Kekkonen nimeä jo vuonna 1763. Pekan puoliso oli Kaarina Tapanintytär Halonen (s. 18.1.1731 Muhos). Henkikirjoituksen on siis ollut täytynyt tapahtua vuoden 1763 loppupuolella. Lisäksi tilalla asui Pekan vaimo, isä Pekka Heikura (s. 1709, k. 1.5.1781), rengit Antti ja Juho sekä piika Sofia. Isä-Pekasta maksettiin vielä henkirahaa vuonna 1766, mutta ei enää 1769, eli tuolloin hän on ollut yli 60-vuotias. Hänen vaimonsa ja Pekka Pekanpojan äiti oli Silja Erkintytär Komulainen (s. 1695 Sotkamo Vihtamo, k. 16.2.1767 Muhos). 15 16

Perunkirjoitus 7.2.1789 Kekkosen tilalla n:o 28 Laitasaaressa Pehr Pehrinpoika Kekkonen, kuoli joulupäivänä. Leski Carin Staffanintytär Halonen ja viisi lasta: Pehr, Anders, Lisa, Saara ja Margareta. Lisan mies Matts Hartikka. Holhoojaksi ehdotettiin lasten pikkuserkkua Erik Andersinpoika Heikuraa, mutta tämä ei ollut paikalla. Poika Pehr ilmoitti, että hänen kuolleen veljensä Erikin leski on naimisissa Johan Kärnän kanssa ja heillä on kaksi alaikäistä poikaa. 17

Pekka Pekanpoika Heikuran eli Kekkosen lapsia olivat

  1. Pekka (s. 17.1.1766, k. 26.7.1789) – puoliso Eeva Hartikka (s. 1760 Hartikka no 3). Heille syntyi tilalla ainakin kaksi lasta: Matti (s. 11.6.1786) sekä Kaarina (s. 27.4.1788). Matti avioitui Muhoksella 12.4.1806 torpparintyttären Hedvig Erkintytär Anttilan (s. 5.6.1786 Laitasaari) kanssa ja he muuttivat myöhemmin Ylikiimingin Juopuliin Väänäsen taloon ja sieltä myöhemmin v. 1817 maissa isänsä sisaren Saaran ja hänen puolisonsa Sakari Hangaskankaan tilalle Oulujoelle Perälään. Matti ja Hedvig saivat ainakin 8 lasta, joista tytär Eeva (s. 21.1.1810, k. 26.1.1878) syntyi Laitasaaren Sanginjoella, muut lapset syntyneet Ylikiimingissä ja Oulujoella. Kaarina tytär puolestaan avioitui 1.5.1807 Kalle Antinpoika Huovisen (s. 11.2.1785) kanssa ja muutti Huoviseen no 15
  2. Antti (s. 14.5.1769)
  3. Margareeta (s. 3.3.1771) – puoliso Tuomas Heikinpoika Kontu eli Kärnä Konnusta no 31
  4. Erkki (myöh. Kekkonen, s. 9.4.1752) – muutti vävyksi Laitasaaren Kärnään no 1, kun hänet vihittiin 27.4.1771 Marketta Ollintytär Kärnän kanssa
  5. Liisa (s. 1756)
  6. Kaisa (s. 2.8.1760)
  7. Saara (s. 22.5.1763) – puoliso Sakari Hangaskangas (s. 27.1.1757 Hangaskangas no 43) – muuttivat Oulujoelle Perälän no 62 tilalle.

Isä Pekan kuoleman jälkeen (k. 1788) äiti Kaarina, tytär Saara sekä tämän mies Sakari muuttivat Oulujoelle Perälään. Muuttokirjoja ei ole ajalta 1804 tai 1811, jotta tarkemman muuttoajan voisi tarkistaa. Rippikirjassa Kaarina Haloselle se on 22.4.1811, Saara ja Sakari Hangaskankaalle vuosi 1804. 18 19 20

Haloset Kekkosessa

Voipio kertoo, että Matti Matinpoika Halonen (s. 2.2.1755 Laitasaari (myöh. kuului Muhoskylään, Halonen no 1), k. 18.11.1813) muutti Kekkoseen noin vuonna 1810 Muhoskylän Halosesta, tämän myös varmistaa henkikirjat. Vuonna 1810 oli Kekkosen tila kooltaan 1/4 manttaalia. 21 Matin puolisona oli Kaisa Antintytär Heikura (s. 15.2.1764, k. 15.5.1826). Kauan ei Matti Kekkosessa asunut, sillä hän kuoli jo kolmen vuoden päästä muutosta.

Tilaa jäi isännöimään Matin poika Matti (myöh. Kekkonen, s. 27.2.1784, k. 14.9.1860). Matti oli kahdesti naimisissa, ensimmäinen puoliso oli Liisa Klauntytär Leskelä (s. 4.11.1784, k. 10.11.1829) ja toinen Kaisa Matintytär Kanniainen (s. 27.2.1791 Ylikiiminki). Matti kuoli 1860, jolloin tilan isännäksi ryhtyi Matin poika kuudennusmies Matti Kekkonen (s. 20.8.1814, k. 6.9.1867). Matilla oli vaimona Liisa Juhontytär Helanen (s. 28.6.1829 Oulunsalo).

Matti Matinpoika Kekkonen kuoli tilalla 1867 ja vaimo Liisa kuulutettiin toiseen avioliittoon 12.2.1870 Aatami Kokon (s. 16.12.1824) kanssa Pesolasta no 58. He muuttivat Pesolasta 26.1.1875 Lumijoelle. Kekkosessa asui pari vuotta Aatamin vävy Juho Jaakonpoika Väisänen Kuusamosta vanhempiensa ja poikansa kanssa, mutta he muuttivat myös Lumijoelle, vanhemmat jäivät taloon syytingille.

Vuonna 1860 tilalla asui myös Oulusta tullut pitäjänräätäli Matti Matinpoika Huovinen (s. 13.11.1829 Pienihuovinen no 32) ja vaimo Anna Juhontytär Hartikka (s. 3.11.1834 Hartikka no 3) perheineen. 22 23 24

Hutut Kekkosen kautta Amerikkaan

Paavojen Huttu ja Holappa puumerkit

Vuonna 1875 Kekkonen oli kooltaan 5/8 manttaalia; veromaata 1/4 ja kruununmaata 3/8 manttaalia. Taloa asutti Hutun suku, joka tuli Pudasjärveltä. Paavo Heikinpoika Huttu (s. 23.1.1846 Pudasjärvi Jokikylä, k. 28.4.1931 USA Michigan) ja vaimonsa Anna Valpuri Paavontytär Paasovaara (s. 28.6.1848 Kuusamo) muuttivat perheineen Kekkoseen vuonna 1871. Vaimon sukua asui Holapassa no 51.

Paavo Paavonpoika Huttu eli Kekkonen

Perheessä oli ainakin seuraavat lapset

  1. Paavo (Paul, s. 8.11.1869, k. 1936) – kuvassa Amerikassa, puoliso Alviina Tikkanen
  2. Juho Heikki (s. 21.11.1871)
  3. Oskari (Oscar, s. 16.9.1876) – kauppias ja suurliikemies Calumetissa, Amerikassa – lue artikkeli tästä, puoliso v. 1897 Sofia Pajunpää, perheessä 4 poikaa ja 3 tytärtä
  4. Simo Viktor (s. 26.11.1879). 25

Hutut asuttivat Kekkosta vajaat kymmenen vuotta, kunnes Pohjois-Suomi -lehden mukaan 25/96 osa manttaalia Kekkolan tilasta myytiin julkisella huutokaupalla 28.9.1880, mainittu maa oli tuomarin syynissä arvottu 500 markkaan.

Hutut muuttivat perheineen Amerikkaan Michiganin osavaltioon. He käyttivät siellä sukunimeä Keckonen. 26

Kekkola – kahta savua

Vuonna 1885 1/2 mtl osalle perintötilaa tuli Tapiosta no 26 talolliseksi Samuli Samulinpoika Lesola (myöh. Tapio, s. 1853 Utajärvi) ja puolisonsa Riitta Johanna Antintytär Pikkarainen. Samuli ja Riitta asuttivat vielä vuonna 1910 Kekkolaa, vaikka siitä oli lehti-ilmoitusten mukaan yritetty pakkohuutokaupata Samulin velkojen takia jo vuodesta 1901. Vanha Väisäsen pariskunta oli Samulilla syytinkiläisenä. 27 28 29 30 31

Heille syntyi ainakin seuraavat lapset

  1. Martta (s. 14.1.1882)
  2. Iida (s. 6.6.1884)
  3. Maria Johanna (s. 13.12.1886)
  4. Samuli (s. 17.12.1888, k. 23.6.1893)
  5. Heikki (s. 18.12.1890)
  6. Oskar Albert (s. 23.7.1894)
  7. Anna Aleksandra (s. 8.4.1897)
  8. Kerttu (s. 12.8.1900).

Pesolan suku hankki Kekkolan

Huutokauppailmoitus 08.12.1886 Kaiku no 98

Maatilan ostajat hoi!

Lauantaina Joulukuun 18. päivänä, kello 10 e. pp. myödään vapaaehtoisella huutokaupalla Kekkolan talosta Muhoksella, puoli mainittua Kekkolan 5/16 veron perintömaata n:o 28 Laitasaaren kylässä. Maatila, joka sijaitsee Oulujoen törmällä, lähellä Muhoksen lohipatopaikkaa, on tavallisessa kunnossa ja on sillä 1/4 veroa lohenpyyntioikeutta Oulujoessa. Kauppahinnan maksuehdot ostajalle hyvät. Saman päivänä myödään myöskin maatilalla olevia heiniä, olkia, jyviä ja perunoita y.m.

Muhoksella Marraskuun 19 p. 1886

Jaako Huovinen       Maria Kekkonen
holhooja                      leski

Kaarlo Pesola (s. 1832)

Pesolan suvulla tila on ollut vuodesta 1886 lähtien, kun laivapuuseppä Kaarlo Juhonpoika Pesola (s. 6.3.1832 Pesola no 58, k. 18.4.1907) osti tilan huutokaupassa. Kaarlolla eli Kaarlella oli vaimona oululainen kuorma-ajurin tytär Maria Juhontytär Kaattari (s. 14.11.1842 Oulu, k. 27.2.1925) ja he tulivat Kekkolaan vuonna 1889. Heille syntyi yhteensä yhdeksän lasta – ao. luettelosta puuttuu kolme 32

  1. Anna Maria (s. 5.2.1873 Oulu, k. 22.8.1948 Piippola) – meijerska, avioitui Piippolaan Hankoselle
  2. Kaarle Gustaf (Kyösti, s. 26.10.1874 Oulu, k. 25.9.1948 Oulu) – rakennusmestari, kuoli naimattomana
  3. Aksel Aleksander (Alex, s. 12.3.1879 Oulu, k. 17.7.1918 umpisuolen leikkauksen aiheuttamaan tulehdukseen USA, Duluth) – muutti vuonna 1899 Amerikkaan yhdessä Emil Tikkasen ja Kalle Huovisen kanssa ja opiskeli siellä lääkäriksi
  4. Johan Edvard (s. 23.8.1880, k. 22.11.1895 hukkumalla)
  5. Yrjö Antti (s. 2.11.1882, k. 30.5.1949) – vihittiin Olga Kristina Meyerin kanssa Tuohinosta eli Puujalka no 50 – seuraava isäntäpari
  6. Aino Elisabeth (s. 29.7.1888, k. 1950-luvulla) – työskenteli opettajana Sanginjoen koululla ja avioitui, sukunimi myöh. Ervasti, avioliitto oli lapseton. 33
Yrjö ja Olga Pesola

Kaarlon veli Matti Juhonpoika Pesola asui Laitasaaren Kärnässä no 1.

Olga ja Yrjö jatkoivat Kekkolan tilanpitoa. Lapset, joista yhden pojan jälkeläisiä asuu edelleen Kekkolassa:

  1. Martti Eberhart (s. 17.2.1907, k. 12.8.1970) – poliisi, 1. puoliso Meimi Pohjola, 2. puoliso Eeva Lahti
  2. Pentti Yrjö Hesekiel (s. 20.4.1908, k. 21.11.1961) – maanviljelijä, puoliso Aino Sylvia Vainiokangas (s. 24.10.1910) Kankaalasta
  3. Paavo Olavi (s. 24.3.1910, kuollut pienenä, ennen vuotta 1920 ns. kurkunkuristajatautiin)
  4. Eeva Inkeri (s. 11.8.1911, k. pienenä, ennen vuotta 1918 ns. kurkunkuristajatautiin)
  5. Tauno Ensio (s. 1.12.1913, k. 7.4.1981) – puoliso Ellen Ester Heikintytär Heikkinen (s. 16.3.1910)
  6. Mauno Olavi (s. 31.1.1916, k. 27.7.1978) – levyseppä, puoliso Selma Maria Juutistenaho, asuivat Hämälästä no 4 lohkotussa Hämeenniemen talossa
  7. Eeva Maria (s. 28.3.1918, kuollut pienenä ennen vuotta 1920)
  8. Esko Erkki (s. 11.12.1919) – puoliso Anna Gustava Aalto (s. 13.5.1914 Utajärvi)
  9. Leo (s. ?, k. ilmeisesti pienenä)
  10. Hannu Veikko (s. 21.5.1925, k. 23.5.2000) – puoliso Aino Katariina Antintytär Leskelä Haapaojan talosta.

Ulkometsätorpat

Kekkolan ulkometsätorpaksi merkittiin vuodesta 1901 lähtien Matila -niminen torppa, joka sijaitsi Piltonkankaan ja Palosenjärven läheisyydessä Puolangantien varrella. Sen lähellä oli myös Pieni-Huovisen ulkometsätorppa Ollila. Matilan torpan on perustanut noin vuonna 1871 Matti Matinpoika Holappa (s. 13.11.1826 Muhos Pyhansivu) – puoliso Kreeta Juhontytär Kokko (s. 10.1.1827 Ylikiiminki). Vuonna 1882 Matti ja Kreeta muuttivat torpasta ja uudeksi torppariksi tuli Juho Lesonen (sukunimi myös Musta ja Kaarteenaho, s. 1832) ja puolisonsa Riitta (s. 1834). He asuivat torpassa vuoteen 1887 saakka. Heidän jälkeensä ajalla 1887-93 torpparina oli Kaarle Kustaa Simonpoika Niemelä (s. 1861) ja vaimonsa Liisa (s. 1865). Heidän jälkeensä torppa jäi tyhjilleen – Kallen veli Antti Niemelä (s. 1853) oli torpan haltijana vuoteen 1897 saakka. Vuosina 1897-1900 torpparina hääri Fredrik Kokko (s. 1869) ja vaimonsa Anna Karjalainen (s. 1878). Piltosta saapui seuraava torppari, joka oli Jaakko Heikinpoika Holappa (s. 1851) ja hänen puolisonsa Riitta Simuna (s. 1841) – he asuivat mökissä 1900-08. Heikki Moilanen (s. 26.6.1883 Utajärvi) oli seuraava Matilan torppari. Hänellä oli puolisonaan edellisen torpparin tytär Maria Jaakontytär Holappa (s. 27.3.1883 Utajärvi, Sanki). 34

Kekkolasta vuoteen 1950 mennessä jaetut tilat

Hakala 28:5 Kalle Johannes Juntunen (s. 2.9.1888 Suomussalmi) puoliso Amanda Suorsa (s. 13.5.1889 Säräisniemi) sekä lapset.

Rantala 28:7 Leskivaimo Kreeta Liisa Perttula (o.s. Kärppä, s. 8.7.1873) sekä poika Kalle Perttula puolisoineen. Rantalan nykyinen isäntä Seppo Alalauri ”Ensin on ollut Kauniskankaita talossa, sitten Perttuloita – joiden jälkeläisiä nykyinen emäntäkin on. Rantalan alueella pitäisi olla myös vanha rakennus joka on ollut aiemmin sotilastorppa”.

Kerttula 28:8 Kerttula on jaettu Kekkolasta 27.6.1905. Heikki Kaisanpoika Heikkinen (s. 27.11.1877 Muhos) osti tilan vuonna 1923 varatuomari, asianajaja Aksel Gustav Timgreniltä (s. 1.2.1874 Turku), joka oli eräiden tietojen mukaan hankkinut tilan Samppa Tapiolta. Timgren omisti myös tilanosan Utos 28:14. 35 Heikillä vaimo Matilda Heikintytär Karhu, Utajärveltä. Poika Reino Abram Heikkinen (s. 27.2.1908), puoliso Hilja Katariina Heikintytär Vainiokangas (s. 7.3.1905 Vainiokangas no 55) sekä lapset.

Samppala 28:9 Kalle Johannes Kukkonen (s. 7.1.1907), puoliso Hanna Elina Jurvelin-Huovinen (s. 25.3.1902) Piilolasta.

Pellikka 28:10 Antti Heikkinen (s. 19.4.1919), puoliso Elma Margareta Kukkonen (s. 24.4.1918) sekä lapset.

Tervajärvi 28:11 Vasili ja Maria Maaninen

Tuohino-oja 28:12 Janne Koistinen

Matila 28:13 Yrjö Heikki Laihiainen (s. 29.4.1893), puoliso Olga Hedvig Korva (s. 30.1.1906) sekä lapset. Myös Yrjön sisaret Anna Liisa js Aili Katariina asuivat talossa sekä Yrjön tytär perheineen sukunimellä Kontu.

Rauhala 28:15 Iikka Puhakka (s. 5.7.1887) ja puoliso Kaisa Emilia Sarkkinen (s. 10.1.1896 Oulun mlk).

Leivola 28:17 Kustaa ja Iida Saarela

Kekkola 28:18 Pesolat

-Sari Heimonen, lisätietoja antanut Solja Holappa, Raimo Ranta, Markku Perälä, Jere Markkanen ja Eino Pesola

  1. Oulun läänin mk 1905, s. 234
  2. Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kl 1594, s. 87, 4806
  3. Matti Lund, Sukuforum, Ähkynen Laitasaari, viesti 69
  4. Pentti J. Voipio
  5. Voipio Pentti J., Kekkoset Suomen asuttajina s. 19-20 ja 429-432
  6. Voipio Pentti, Genos 49, 1978, s. 7-25
  7. Pohjanmaan tmk ptk 1679 Koa 21, tapaus no 12
  8. Raimo Rannan tutkimukset, sähköposti 9.4.2012
  9. Oulun sukututkijalehti no 2, 1990, Suitiala
  10. Muhos vl 1722-1723
  11. Sari Heimosen Gisselkors-tietokanta 2013
  12. Jere Markkasen tiedonanto 12.10.2013 Sari Heimoselle
  13. Sari Heimosen Gisselkors sukutietokanta 2012
  14. Muhos rk 1757- 1771
  15. Muhos hk 1763-1769
  16. Mariliina Perkon tekemät sukututkimukset Heikuran suvusta
  17. Muhos perukirjat 1789
  18. Muhos rk 1771-1811
  19. Oulujoki rk 1811-1825, s.41
  20. Muhos rk 1802-1811, s. 65
  21. Muhos hk 1810
  22. Muhos rk 1812-1818, s. 109
  23. Muhos hk 1815
  24. Muhos rk 1853-1862, s. 240
  25. Muhos rk 1862-1871, s. 216
  26. Muhos hk 1875
  27. Muhos rk 1881-1890, s. 266
  28. Muhos rk 1891-1900, s. 312
  29. Muhos lk 1891-1900, s. 312
  30. Oulun läänin hk 1905, s. 426
  31. Oulun läänin kh 1910, s. 291
  32. Kotiseutumme -kirja
  33. Eino Pesola sähköposti 15.4.2012
  34. Sanginjärven kylähistoria, s. 310
  35. Osmo Heikkisen tiedonanto Laitasaari sivustolle 14.11.2012

4 vastausta kohteessa Kekkola no 28

  1. Arto Parviainen sanoo:

    Löytyi vielä kolmas yhteys Laitasaareen. Isaac Gisselkorsin tyttären tytär Sofia Lithovius meni 1745 naimisiin Yli-Kiimingin Karahkasta Kempeleeseen muuttaneen esi-isäni Johan Johanson (Väänänen-Tapanila-)Niemelän kanssa. Heidän poikansa oli ensimmäinen Abraham Pirilä s. 1753. Viimeinen Abraham Pirilä s. 1830 muutti nimensä Parviaiseksi 1856 ostettuaan Parviaisen tilan eli tilan jonka nimi juontaa Laitasaareen ja jonka pirtin seinällä roikkuu maalaus Laukan talosta. Ihmeellistä!

    Sari vastaa: Tarkoittanet varmaan Aapo Lithoviuksen ja Katariina Marketta Gisselkorin tytärtä Sofiaa.

  2. Markku Perälä sanoo:

    Valtavan suuri kiitos sivuista!
    Olen juuri tekemässä Perälän sukuselvitystä. Myös meillä on juuria Keckosten taloon; Heikurain kohdalla mainitut muutot Ouluun tarkoittaa muuttoja Oulujoelle Sanginjoen varteen päätyen Perälän taloon (josta silloiset Perälät muuttaneet pois). Ylikiiminkiin 1810 muuttaneeksi mainittu Matti Kekkonen on hänkin muuttanut sieltä 1817 tuohon samaiseen Perälän taloon. Tämä Matti on minun isoisäni (Kustaa Perälä) isoäidin, Eva Keckosen isä. Eva on syntynyt Laitasaaressa, muuttanut perheen mukana Ylikiimingin kautta Oulujoelle ja on sittemmin vihkiytynyt Ylikiimingissä Matts Wänäsen (Juopulin Wäänästen talo) kanssa. Hekin ovat sitten muuttaneet tuohon Perälän taloon ja Eva on hallinnut myös Perälän taloon kuulunutta Myllykosken taloa. Sukunimilain (1820) myötä sukunimeksi on jäänyt talon nimi Perälä, josta yksi sukuhaara on kulkeutunut Oulun kuivasjärvelle (silloinen Haukiputaan Etelä-Kellon kylä), kun Evan ja Matts:n poika Matts Mattson Perälä on tullut vävyksi Lapinkankaan taloon. Tätä sukuhaaraa olen kohta vuoden päivät selvitellyt. T: Markku Perälä

  3. Sari sanoo:

    Hei Markku, kiitokset kiitoksista – ja mukava että oli apua sivuistamme sinulle :) Voisin näitä tietoja lisätä tähän Kekkolaan. Laittaisitko minulle vaikka säpolla lähdeviitteet näihin, jotta voin myös tarkistaa ne – helpommalla selviän jos sinulla on ne jo valmiina. Osoitteeseen laitasaari.blogi@gmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *