Kauppi no 36

Kauppi

Määtästä erotettiin Kauppi

Laitasaaren Määtän 3/4 manttaalin talosta erotettiin Kauppi Laurinpoika Määtälle 1/6 manttaalia. 1 Pohjanmaan jalkaväkirykmentin ruodutusluettelon mukaan Kauppi olisi syntynyt noin vuonna 1617. Hänet on kirjattu Oulun pitäjän kymmenysluetteloon talolliseksi vuonna 1649, ollen tuolloin siis n. 32-vuotias. Kuuden vuoden päästä Länsipohjan läänin henkikirja (Oulun pitäjä) tietää ilmoittaa Kaupilla olevan vaimon ja parin vuoden päästä tästä eli vuonna 1657 myös vävyn – oletettavasti siis Kaupilla oli myös ainakin yksi tytär! Etunimiä ei mainita. Jostakin syystä Pohjanmaan läänin maakirjassa Kaupin patronyyminä on Pekanpoika – oletettavasti kyseessä on kuitenkin edelleen sama isäntä-Kauppi. 2

Henkikirjaan Kaupin talon kohdalle on kirjattu vuonna 1667 Jaakko Määttä, vaimoineen ja poikineen – luultavasti kyseessä on kuitenkin sama isäntä, koska Kauppi ja Jaakko ovat saman nimen muunnoksia. Vuoden 1671 henkikirjassa on etunimenä jälleen Kauppi ja mikäli kyseessä oli sama henkilö, hän oli tuolloin 54-vuotias. Samalla selviää että perheessä oli ainakin kaksi tytärtä sekä kaksi poikaa. 3

Vuonna 1674 Kauppia, joka oli tuolloin 1/3 manttaalin talo, isännöi Heikki Jaakonpoika Määttä (s. n. 1650, k. ennen 1698) vaimonaan Liisa Heikintytär. Kanssa-asujana mainitaan veli Lauri Jaakonpoika Määttä ja vaimonsa Anna Matintytär. Todennäköisesti Heikki ja Lauri olivat edellisen isännän poikia. Maakirja vuodelta 1675 kertoo talossa asuvan edelleen Kauppi Laurinpoika Määtän – tämän jälkeen häntä ei enää dokumenteissa mainita eli vanha-Kauppi saattoi kuolla noin 58-vuotiaana. 4

Heikki Jaakonpoika Määttä isännöi Kauppia ainakin vuoteen 1692, 5 mutta vuoden 1699 rippikirjassa hänen vaimonsa Liisa Heikintytär mainitaan leskeksi. Heikki kuoli siis noin 40-vuotiaana, varsin nuorena. 6

Talo säilyi suvussa, sillä seuraava isäntä oli Heikin tyttären Kaarinan (s. n. 1684 Laitasaari,  k. 65-vuotiaana pistoksiin 11.05.1749) puoliso, myös sotilaaksi mainittu Juho Kauppi (s. n. 1676, k. 1716). 7 Juhon kuoltua Kaarina avioitui kaukaa Pieliseltä tulleen Magnus Nevalaisen (s. n. 1697) kanssa. Käräjillä v. 1722 selvitellään Määtä eli Kaupin tilan asioita:

Måns Larsson Nevala haluaa Johan Määtän 1/8 mtl:n kruununtilan Laitasaaressa, edellinen asukas kuollut 1716, jäänyt autioksi. 8

Magnus on merkitty dokumentteihin talolliseksi aina vuoteen 1757 saakka, jolloin hän 60-vuotiaana huhtikuun 24. päivä kuoli rintakipuun. 9

Isännöintivastuu oli todennäköisesti siirtynyt jo vuonna 1750 edellisen isäntävainaan pojalle eli Magnuksen poikapuolelle Juho Juhonpoika Kaupille (s. n. 1712, k. 05.06.1765 Laitasaari). Juholla oli kaksi emäntää – ensimmäinen 06.01.1729 vihitty Anna Matintytär Kinnunen (s. n. 1703 Utajärven Särkijärvi, k. kuumetautiin 52-vuotiaana 03.05.1755 Laitasaari) 10 – toinen 16.02.1756 vihitty Riitta Paavontytär Keinänen (s. n. 1730 luultavasti Muhoksella). 11

Kaupin kanssa-asukkaana on isännän poika Sakari Juhonpoika Määttä (s. 21.11.1735 Laitasaari) sekä vaimonsa 18.03.1760 vihitty Riitta Erkintytär Kärnä (s. 22.04.1735 – syntymäpäiväksi mainittu myös 30.01.). He olivat kanssa-asukkaina ajalla 1757-1770 ja muuttivat Pieliseen vuonna 1771. Heidän poikansa Matti rupeaa isännöimään taloa mutta muutti sittemmin Vänttilään no 61 vaimoineen 1790-luvun lopulla – ensin rengiksi, mutta mainitaan Vänttilän isäntänä vuoden 1810 henkikirjassa. 12

Määttä-Kaupissa asui huonemiehenä vävy Isak Simonpoika Tikkanen (s. n. 1730 Muhos) ja vaimo, talon tytär Maria Magnuksentytär Määttä (s. n. 1734). Heidän poikansa Juho Isakinpoika (s. 21.2.1773) ja vaimonsa Johanna Jaakontytär Hartikka (s. 1759 Hartikka no 3) asuivat Lumiaisessa no 64 ajalla 1802-39. 13

Juho-isännän kuoltua hukkumalla noin 53-vuotiaana, hänen leskensä Riitta muutti Tyrnävälle vuonna 1766. 14

Uudet asukkaat Utajärven Ahmakselta

Kaupin omistajasuku vaihtuu 1770-luvun puolivälissä. Uudeksi isännäksi tulee Ahmaksen Pyyköstä Samuli Samulinpoika Pyykkö (s. 27.11.1738 Ahmas, k. 41-vuotiaana 20.12.1779 Laitasaari) 15 sekä vaimonsa 06.03.1755 Muhoksella vihitty Helena Hannuntytär Greus (s. 24.06.1737 Muhos, k. 58-vuotiaana leskenä vatsavaivoihin (colic) 06.04.1795 Laitasaari). Ehkä sana oli kulkeutunut Ahmakselle, että emännän kotipuolessa olisi hyvä talo vailla isäntää? Samulin perukirja kertoo, että he ostivat Kaupin 4.7.1775 ja heidän sukunimekseen kirjattiin sen jälkeen Määttä. Kauaa ei Samuli ehtinyt isäntänä olla, koska kuoli halvauskohtaukseen jo neljän vuoden päästä. Leski Helena mainitaan Kaupin talolliseksi aina kuolemaansa eli vuoteen 1795 saakka. 16

Perukirjan mukaan pariskunnalla oli alaikäiset lapset ”Adam, Samuel, Lisa, Helena, Anna, Britha, Caisa”. Holhooja lesken veljen poika Olof Olofss Greus. Perukirjan on allekirjoittaneet Helena Hansdr Valkonen eli Greus eli Määttä ja Olof Olofss Greus.

Isäntänä näkyy vuoden 1786 rippikirjassa poika Aatami Samulinpoika Määttä-Kauppi (s. 3.4.1767, k. 60-vuotiaana keuhkotautiin 15.12.1816) ja vaimo Kaisa Matintytär Keränen (s. 6.3.1763, k. 21.3.1840), vihitty 7.4.1786 Muhoksella. Kaisan vanhemmat olivat Matti Antinpoika Keränen ja Anna Aapontytär Lievonen Muhoskylästä. Lapset Leena (Helena), Anna, Aune, Samuli. Henkikirjassa Aatami näkyy isäntänä vasta 1797, sitä ennen leskiäitinsä Helena. Kanssa-asukkaina talossa ovat Juho ja Marketta Kärnä, myöhemmin heidän poikansa Heikki (s. 12.12.1781) perheineen – Heikki muutti Kaupista Määttä Sieppoon no 20. Aatamin poika Samuli vihittiin 5.7.1812 piika Aune Juhontytär Koistisen (s. 3.3.1782) kanssa, heillä lapset Kaarina, Valpuri ja Iisak. Samuli hukkui 35-vuotiaana Oulujokeen 30.6.1817. 17 18 19 20 21

Isäntäparina ajalla 1819-34 oli Pekka Iisakinpoika Räisänen (s. 23.9.1781) ja talollisen leski Aune Juhontytär Määttä (o.s. Koistinen, edellisen isännän Samuli Määttä-Kaupin leski). Heidät oli vihitty 16.7.1819. Pekan vanhemmat olivat paltamolainen Iisak Pekanpoika Leiviskä ja vaimonsa Kaarina Heikintytär Räisänen. Iisak Leiviskän veli Paavo (s. 1771) oli isäntänä Siekkisessä no 23. Leiviskän perhe muutti Paltamosta vuonna 1779 Ahmaksen Räisäseen ja sukunimeksi tuli Räisänen. 22 Aune kuoli 12.11.1839 eikä aviosta Pekan kanssa syntynyt lapsia. Pekka avioitui 16.7.1842 leskivaimo Liisa Heikintytär Mäkelän (s. 1774) kanssa ja he elivät Kaupissa syytingillä aina Pekan kuolemaan saakka eli 10.11.1852. 23 24 25

Isäntänä ajalla 1834-40 Heikki Juhonpoika Marttila eli Kotimäki (s. 2.10.1810) – tuli vävyksi Kauppiin Oulunsuusta. Vaimonsa oli aiemman isännän tytär Valpuri Samulintytär Määttä (s. 21.12.1814), vihitty 5.2.1832. Heillä lapsia ainakin Juho, Heikki ja Samuli. Juho-pojan kastemerkinnässä isän sukunimi Määttä eli Kauppi. Asui myöhemmin kanssa-asukkaana Kaupissa. 26 27

Omistajat vaihtuvat tiuhaan

Isäntänä 1840-46 Matti Pekanpoika Putaala (alk. Valkonen, s. 1811 Putaala no 48) ja vaimo Anna Riitta (s. 1796), lapsia ainakin Pekka, Riittaliisa. Matin pesue tuli tilalle Matin kotitalosta Putaalasta no 48. Kaupista he muuttivat Tapioon no 26. 28 29

Isäntänä 1846-58 seppä Samuel Laurinpoika Määttä (aik. Turpeinen, s. 23.06.1814 Puolanka, k. 24.04.1858) ja vaimo, Muhoksen lukkarin tytär Anna Liisa Juhontytär Haxell (s. 16.11.1816). Heillä lapsia ainakin Heikki, Samuel, Aappo, Anna, Katariina ja Juho (s. 1845), josta tuli myöhemmin Vänttilän no 61 isäntä. Kirkonkirjojen mukaan Kaupissa asui kanssa-asukkaana Pekka Heikinpoika Kauppi eli Määttä (s. 6.11.1816 – Siepon isännän Heikki Kärnän poika) ja vaimonsa Riitta Gabrielintytär Kosunen eli Mäkelä (s. 3.6.1815 Kosula no 9). Heillä lapsia mm. Heikki (s. 25.10.1838), Kaarina, Riitta Liisa, Maria ja Anna Beata. He muuttivat sittemmin Saunakankaaseen no 7430 31

Omistajina 1859-65 Juho Matinpoika Määttä (alkujaan Pelkonen, s. 12.12.1830 Utajärven Sotkajärvi, k. 31.03.1882) ja Kaupin emäntä, leskivaimo Anna Liisa (vihitty 1.7.1859, k. 29.12.1865, o.s. Haxell). 32 33 Vuonna 1865 Juhon sukunimi muuttuu Määtästä Kaupiksi. 34

Siirtyikö pariskunta syytingille, koska ajalla 1862-71 talossa näkyy rippikirjan mukaan peräti kolme eri isäntää – Heikki Samulinpoika Karhu (myös Hyrylä, s. 21.4.1818) ja vaimo Anna Reeta Laamanen (s. 21.5.1814) Puolangalta sekä kaksi tytärtä, tulivat Saunakankaan talosta. Anna Reeta kuoli 10.8.1868 Muhoksella lavantautiin ja leski Heikki rippikirjan mukaan 8.3.1878 Säräisniemellä. Sitten Heikki Heikinpoika Pikkarainen (s. 17.08.1843) ja vaimonsa Valpuri Jaakontytär Huovinen (s. 18.09.1838) Huovisen talosta perheineen viiden vuoden ajaksi, muuttivat sittemmin ilmeisesti Mäkelään. Kolmantena Kuhmon Katermalta tulleet Juho Haverinen (s. 4.4.1828) ja Stina Sofia Niskanen (s. 25.9.1828) – perheen äiti ja kaksi lasta kuoli Ylitorniossa 1869 ja isä Oulun lasareetissa samana vuonna pari kuukautta myöhemmin. Muut perheen lapset levisivät maailmalle. Oliko Antti Juhonpoika Haverinen (s. 22.12.1852) myöhemmin Hakalan talon renkinä?

Taloa näkyy jälleen omistavan vuodesta 1865 lähtien leskimies Juho Matinpoika Kauppi (aik. Määttä) ja toinen vaimonsa, 28.12.1866 vihitty Anna Loviisa Kaisantytär Wikman  (o.s. Moilanen, myöh. Tyni, s. 29.8.1813 Iisalmen msrk). Anna Loviisa tuli äitinsä kanssa Iisalmesta Ouluun vuonna 1819, jossa äiti vihittiin 17.6.1819 renki leskimies Iisakki Tynin kanssa, perhe asui sittemmin Oulujoella. Anna Loviisan ensimmäinen mies oli  Ruotsin Kalixissa 13.7.1782 syntynyt sorvari Jacob Henrikson Wikman, pariskunta asui Oulussa ja Kokossa no 30 torppareina. Torppareina talossa ovat Heikki ja Liisa Siekkinen sekä Heikki ja Riitta Rusanen. 35 36 

Tilalla asuivat vuodesta 1869 Juho Iisak Pekanpoika (s. 11.3.1837) Siekkinen ja sisar Anna Stiina Pekantytär Siekkinen (s. 3.1.1841). Heidän vanhempansa olivat Pekka ja Kristiina Siekkinen tilalta Siekkinen no 23. Syytingillä entiset omistajat Juho Kauppi ja vaimonsa Anna Loviisa. 37 Iisakki Siekkinen omisti ilmeisesti aikoinaan molemmat Kaupin talot, Ylikaupin ja Alakaupin.

Suomen maanviljelyslehdessä 1.2.1886 kerrotaan että agronomi Albert Herman Snellman (s. 06.01.1857 Rovaniemi) ja puolisonsa Matilda Katarina Källström (s. 27.08.1867 Oulu) olivat ostanut Kaupin maatilan hintaan 12.500 markkaa. Snellman työskenteli Koivikon maanviljelyskoulussa eikä ilmeisesti asunut Kaupissa. 38

Kaupin uloshyyräys

Siekkisen sisarukset Iikka ja Anna Stiina siirtyvät tilan torppareiksi. Iikka Siekkisen perinnönjaosta on kirjoitettu täällä.

Matilda ja Albert Snellman myivät Kaupin vuonna 1904 seuraavanlaisella ilmoituksella:

Julkisella huutokaupalla, joka toimitetaan heinäkuun 18:pnä klo 10 alkaen e.p.p. myydään Kaupin 7/12 manttaalin perintömaa Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä. Jos tarjous tulee hyväksytyksi, myydään heti sen jälkeen ja, jos tarve vaatii, seuraavana päivänä 32 nauta-eläintä, 2 hevosta, 2 sikaa, 10 lammasta, kanoja, maanviljelys- ja ajokaluja y.m. irtainta tavaraa. Maanostajain, jotka haluavat likietuista ja uutisviljelyksylle sopivaa tilaa, ansaitsee käydä katomassa. Muhos 20 p. kesäkuuta 1904.

Tilan ostivat Eeva ja Juho Heikki Huttunen, jotka olivat tilalta Puujalka no 50. Heille tuli kuitenkin taloudellisia vaikeuksia ja talo meni velkojen vuoksi valtiolle parin vuoden päästä. Valtio rupesi jakamaan siitä asutustiloja tilattomille, esimerkiksi Petäjistön. Huttuset muuttivat ensin torppareiksi Yrjänään kunnes asettuivat asumaan Vauhkolaan no 53.

Kaupin kauppa ja valtion asutustustilat

Vuonna 1893 Kaupin tilalle perustettiin ensimmäinen kauppa, ns. maakauppa – ensimmäinen kauppias oli talon omistaja Snellmanin lanko Albert Källström. Viimeisin kauppa oli Oulun Osuuskaupan Laitasaaren myymälä. Kauppa-ajoista voit lukea erilliseltä Kaupin kaupan sivulta.

Valtio jakoi omistamastaan Kaupista asutustiloja, asukkaat olivat ensin nimikkeellä ”vuokralainen”, saivat lunastaa tilat omikseen – lainhuudot enimmäkseen 1920-luvulla.

Kauppi 36:1 W. J. ja Elli Alarannalle Juho ja Tilda Törmäseltä, lainhuuto 25.9.1917. Oulun Osuuskauppa rl:lle Kaarlo Koistiselta, lainhuuto 17.9.1927. Kaarlo Koistinen piti ilmeisesti kauppaa Kaupissa, hän asui perheineen myöhemmin Törmä-Koistilassa no 22.

Kaveriporukka Kaupissa 20.3.1932

Talossa asui 1940-luvulla jonkin aikaa myös Janne Rahko perheineen vuokralla. Janne rakensi taloa (Rantala) joen toiselle puolelle Alpo Saran (ent. Albert Källström, Kaupin ensimmäinen maakauppias) vaimolle Maria Juusontytär Pääaholle ja perheelleen. Jannen tytär Anna-Mari Silenius o.s. Rahko muisteli, että olisi syntynytkin Kaupin Muhoksen puoleisessa päädyssä, jossa he asuivat. Janne Rahkon perhe asui myöhemmin Rahkolan taloa.

Lisäksi Kaupissa asui vuokralla 1950-luvulla neuloja Lyydia Karppinen (s. 1895 Vihannissa) Muhoksella syntyneiden poikiensa Taunon ja Niilon kanssa. Muita asukkaita tilan alueella olivat kestiläläinen Rauha Härkönen sekä muhoslaiset Pauli ja Aino (o.s. Määttä) Tomperi. 39 Kun Osuuskaupan pito loppui, tuli taloon asumaan Kaupista lohkotusta Kuusistosta Putaalan perhe. Vuodesta 2006 talossa on asunut jälleen uusi perhe – isäntä on erikoistunut vanhojen talojen korjausrakentamiseen.

Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus -kaavaselostuksessa kerrotaan Kaupista:

Kauppi/Pihapiiri. Aiemmin kauppana toimineessa vuonna 1921 rakennetussa päärakennuksessa on kuistin molemmin puolin sisäänkäyntilaajennus. Piharakennus on punamultainen ja puurakenteinen. Kohde on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas. 40

Juho Fransinpoika Pienimäätän perhettä Männikössä

Männikkö 36:2 Juho Männikkö (s. 19.6.1884, alk. Määttä ja Pienimäättä) ja sisarensa Anna Maria (s. 1.10.1889) saivat lainhuudon tilaan valtiolta 11.2.1924. Molemmat olivat naimattomia. Vanhemmat Juho Fransinpoika Määttä (s. 21.11.1855, Pienimäätästä no 17) ja äiti Maria Juhontytär Rahko, s. 30.05.1861 Rahko no 11). Vanhan pariskunnan lapset Iida Margareta, Johannes (Juho), Frans Jaako, Anna Maria, Henrik, Wäinö Pietari, Kaarle, Aarne Aleksanteri ja Aaprami. Tilan nimestä tuli perheelle vuonna 1926 uusi sukunimi, Männikkö. Talossa oli 1950-luvulla työmiehet Juho Jaakko Väliaho (s. 23.3.1905) ja Niilo Artturi Lohela (s. 18.6.1912).

Hakala 36:3 Oskar Aleksanteri  Rahko (s. 9.6.1883) ja vaimonsa Aino Dagmar Vainiokangas (s. 2.9.1884) perheineen saivat lainhuudon 11.2.1924 Suomen valtiolta. 1950-luvulla on tilalle kirjattu myös työmiehet Juho Alfred  Pikkarainen (s. 1.6.1882 Oulun mlk) ja vaimonsa Maria Sofia (s. 29.7.1890 Oulu) sekä Sulo Armas  Pikkarainen (s. 12.11.1914 Oulujoki) ja vaimonsa Hilja Liisa Heikkinen (s. 7.1.1905 Puolanka) perheineen.

Heikkilä 36:4 Juho Heikkinen sai lainhuudon 16.9.1926 Suomen valtiolta. Myöhemmin 1950-luvulla talossa asui teurastaja Uuno Aukusti Pikkarainen (s. 2.8.1910 Oulujoki) ja vaimonsa Aune Pieta Vasala (s. 3.2.1914) perheineen.

Laukkukauppias Antti Ruottinen

Ylikauppi 36:5 Lainhuuto Aleksi Rotoselle Laitasaaren masinistilta Pekka (Juho Pietari) Tomperilta  ja tämän vaimolta Liisa Heikintytär Siepolta 21.9.1925. Vielä 1950-luvulla talon omisti kauppias Aleksi Rotosen perikunta – vuokralaisia työmies Juho Raappana (s. 6.12.1887 Utajärvi) vaimonsa Sofia Karppinen (s. 9.5.1887 Utajärvi), leski Tatjana Majava (s. 26.1.1903 Pistojoki) kahden tyttärensä kanssa sekä Anni Kiriloff (s. 1892).

Jokela 36:6 Maria ja lapset Elsa, Yrjö ja Helvi Tikkaselle lainhuuto 11.2.1924 Suomen valtiolta; Antti Tihinen (s. 1908, kuollut 1941) ja leskivaimonsa Elsa Maria Tikkanen (s. 24.3.1904) lapsineen.

Alakauppi 36:7 Heikki Siepolle Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924, Heikillä ilmeisesti vaimo Anna Liisa. Jenny Rotoselle Henrik Siepolta, Martti Henrik Siepolta, Emil ja Iida Pakoselta, Henrik ja Aili Kukkohovilta sekä Helli, Vieno, Maunu ja Jaakko Siepon holhoojalta Henrik Siepolta, lainhuuto 17.9.1931. Jenny oli kauppias Aleksi Rotosen tytär.

Koivisto 36:8 Juho Rahkolle Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924. Vuonna 1950 on tilalle kirjattu Juho Rahko (s. 2.5.1875 Rahko no 11) ja vaimonsa Sofia Jokelainen (s. 13.12.1873 Paltamo) sekä Yrjö Jaakko Porola (s. 5.7.1907) ja vaimonsa Tyyne Maria Rahko (s. 1.12.1902).

Peltola 36:9 Pekka Tihiselle Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924 Suomen valtiolta, Pekalla vaimo Anna. Tihiset myivät tilan 6.9.1931 Ruottisen perheelle. Roope Vasilinpoika Ruottinen (alk. Roman Lesonen, s. 7.6.1901 Pistojärvi Vienan Karjala) ja vaimonsa Helmi  Kliimontytär Lehtinen (alkuaan Lettijev, s. 10.4.1904 Uhtua Vienan Karjala) perheineen oli muuttanut Pistojärven Hämeenkylästä Ouluun vuonna 1928. Helmin äiti Agafia on I.K. Inhan kuvaama Karjalan kaunis Okahvie eli  Agafia os. Pappinen kuvassa ”Seni ja Okavie uraa kisaamassa”.  Agafia todennäköisesti asui tyttärensä luona ja hän kuoli vuonna 1963Heillä oli lapset Helvi, Inkeri, Veera, Paavo, Ritva ja Olavi, joka nykyisin omistaa tilan vaimonsa kanssa. Myös Roopen veli Antti Ruottinen (eli Andrej Lesonen, s. 15.7.1905 Pistojärvi Vienan Karjala, k. 1958) asui Laitasaaressa, molemmat olivat aikoinaan laukkukauppiaita. Roopen ja Antin vanhemmat olivat Vasilij Ivanov Lesonen (s. n. 1877) ja Maria Ivanova Korkkonen (Korkoeva) (s. n. 1871) Pistojärven Hämeenkylästä eli Voikulasta. 41 42

Haapala 36:10 Antti Pekkalalle Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924. 1950 omistajana Oskar Rahko.

Määttälä 36:11 Pekka ja Tilda Rahkolle Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924. Kun Pekka Rahko kuoli, asui leskivaimonsa Matilda Josefiina Aro (s. 7.2.1887) talossa vielä ainakin vuonna 1950. Työmies 1950-luvulla, Arvo Johannes Huusko (s. 1.4.1914) ja vaimonsa Saimi Katariina (s. 2.7.1919).

Vesala 36:12 Antti Vesa(se)lle Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924. Antti Anna Liisanpoika Heikkinen (myöh. Henttunen ja Vesa, patronyymiksi Matinpoika, s. 29.10.1863) oli asunut mäkitupalaisena ja torpparina Kaupin mailla jo vuodesta 1910. Hänen vaimonsa oli muhoslainen Maria Paavontytär Heikkinen (s. 19.8.1864), vihkipäivä 29.10.1889. Perheessä tyttäret Aina Elisabet (s. 10.5.1892), Laina Maria (s. 17.8.1894), jonka puoliso oli Otto Paananen; asuivat Viitasaarella, Fanny Margareta (s. 16.3.1898) ja Ester Elisabet (s. 19.7.1906, k. 5.12.1982 Oulu), jonka puoliso oli Kalle Albert Juho Aukustinpoika Ontero (s. 18.8.1898 Kangastalo no 48:13). Marian isä Paavo Paavonpoika Heikkinen (s. 14.1.1835 Hyrynsalmi) asui myös perheessä vuoden 1915 henkikrjan mukaan. Ennen Kauppiin tuloa perhe asui mäkitupalaisina Siekkisen no 23 mailla. Antin veli Matti asui perheineen Petäjistössä, naapurissa.

Talossa asui 1950-luvulla leskinainen Tatjana Hotti (o.s. Jyrkinen, s. 30.3.1884) Salmista perheineen, kivityömies Juho Lampinen (s. 16.7.1908 Impilahti) ja vaimonsa Anna Sylvi Korppi (s. 31.8.1910 Salmi) perheineen.

Jaakko ja Eila Putaalan häät 1946

Kuusisto 36:13 Juho Putaalalle (s. 1863 Putaala no 48) Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924. Vuonna 1929 tila oli kooltaan 0, 0414 mtl. Juhon vaimo oli Stiina Sofia Leinonen. Tilalla asui Juhon edellisestä liitosta Kaisa Lohelan kanssa syntyneet lapset:  Riitta Johanna (s. 25.5.1895), Elisabet (kutsumanimi Elli, s. 20.6.1901) – sekä Juhon ja Sofian lapset: Fiina Ester (s. 16.1.1908), Anni Eufemia (s. 6.11.1909), Vieno Emilia (s. 27.2.1912), Hulda Sofia (s. 17.7.1914), Aino Matilda (s. 1916), kaksoset Toini Tuulikki ja Laina Margareta (s. 1918). Samuli Jaakoppi Putaala ja Eila Katariina o.s. Jatkola asuivat talossa 1950-luvulla. 43

Petäjistö 36:14 Matti Vesa(se)lle Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924 (vaimo Riitta). Petäjistössä asui 1950-luvulla hänen poikansa Eemil Abraham Vesa (s. 25.2.1905) ja vaimonsa Anna Maria Tomperi (s. 27.7.1907) perheineen.

Lehtovaara 36:15 Aappo Parviaiselle Suomen valtiolta, lainhuuto 11.2.1924. Aapon vaimo oli utajärvinen Aina Uksila ja he muuttivat taloon Kangas-Parviaiselta no 2. Lehtovaaraaa asutti myöhemmin Aapon poika Väinö Parviainen (s. 24.9.1915) ja vaimonsa Helli Elisabet Vaskuri (s. 1921 Revonlahti) perheineen. Helli oli myyjänä Kaupin kaupassa. Aapon ja Ainan muut lapset olivat Lehtovaarassa syntyneet Aappo (s. 28.12.1916), Maria (Maiju, s. 18.1.1919, k. 11.1.1920), Aino (s. 31.7.1920) ja Anna (s. 18.2.1922).

Talon työmiehenä Lauri Antti Oikarinen (s. 10.8.1890 Hyrynsalmi) vuonna 1950.

Ulkometsätorpat

Kaupin ulkometsätorppa Utajärvellä oli nimeltään Kirkelä ja sen ensimmäinen asukas vuodesta 1900 alkaen oli Ismael Nurro (s. 21.06.1843, k. 04.03.1914) vuoteen 1909 saakka. Ismaelin tiedetään löytäneen harvinaislaatuisen kivikautisen punaliuskeveitsen torppansa pellosta vuonna 1900. Ismaelin vaimo oli Anna Kinnunen (s. 03.10.1850, k. 10.03.1937) – tosin heidät vihittiin vasta vuonna 22.08.1909, lastensa syntymien jälkeen. Vuodesta 1910 lähtien torpparina oli metsänvartija Eera Ridell (s. 1859) ja vaimonsa Anna Pyykkö (s. 1865). 44 45

– kirjoittanut Solja Holappa, tietoja antaneet mm. Raimo Ranta, Lea Rinne, Anna-Mari Silenius, Annikki Oilinki, Väinö Väänänen, Pete Silenius, Kaisu Rahko ja Sari Heimonen. Käräjäkirjakäännös Ritva Nygren.

  1. Pohjanmaa mk 1665, s. 304
  2. Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1661
  3. Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1671
  4. Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
  5. Pohjanmaa tk 1692, s. 238
  6. Muhos rk 1699-1722, kuva 83
  7. Pohjanmaa mk 1704, s. 102
  8. PP tmk ptk 1722, KOa38, s. 150
  9. Muhos rk 1751-1759, kuva 95
  10. Muhos hk 1740, s. 96
  11. Muhos hk 1757
  12. Muhos hk 1758, s. 173
  13. Muhos rk 1764-1770, kuva 93
  14. Muhos hk 1766, s. 161
  15. Muhos hk 1793, s. 118
  16. Muhos rk 1778-1780, kuva 106
  17. Matti Antinpoika Keräsen perukirja 30.5.1809, Lea Rinne
  18. Muhos rk 1786-1792, s. 164
  19. Muhos hk 1797, s. 195
  20. Muhos hk 1815, s. 230
  21. Muhos rk 1812-1818, s. 117
  22. Lea Rinteen tutkimukset
  23. Muhos hk 1820, s. 158
  24. Muhos rk 1819-1826, s. 121
  25. Muhos hk 1830, s. 268
  26. Muhos rk 1826-1832, s. 131
  27. Muhos hk 1840, s. 319
  28. Muhos hk 1845, s. 328
  29. Muhos rk 1840-1846, s. 261
  30. Muhos hk 1850, s. 391
  31. Muhos rk 1847-1853, s. 270
  32. Muhos hk 1860, s. 504
  33. Muhos hk 1875, s. 399
  34. Muhos rk 1854-1861, s. 258
  35. Oulujoki rk 1811-1825, s. 194
  36. Muhos rk 1862-1871, s. 252
  37. Muhos hk 1880, s. 271
  38. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
  39. Laitasaari-Seura, asukasluettelo 2003
  40. Muhoksen kunta, Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus 1.10.2008, s. 16
  41. Olavi Ruottinen, 14.5.2013
  42. Sari Heimosen Lesonen sukutietokanta 2013
  43. Muhos hk 1929, Laitasaari-Seura ry
  44. Sanginjärven kylähistoria, s. 314
  45. Pekka Oilingin sukutietokanta

14 vastausta kohteessa Kauppi no 36

  1. Solja sanoo:

    Olen törmännyt useisiin hukkumisiin laitasaarelaisia sukuja tutkiessani, Oulujoki on vaatinut veronsa. Tein haun HisKiin http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi paikkavalinnalla ”lai” ja kuolinsyy ”dru” eli Laitasaaressa hukkuneet – tuli 57 henkilöä. Heistä tosin osa oli hukkunut muualla, esim. Madekoskeen, Merikoskeen, Niskakoskeen – ja ”Lumiaisen järveen” – onko sellaista ollut? Vai oliko se lampi?

    • Jukka Ukkola sanoo:

      Oulujokeen syksyllä ja talvella hukkuneet ,usein löyty vasta seuraavana keväänä Merikosken kivien välistä jäiden sulettua ,kuolinpäiväksi on merkattu katoamispäivä,vaikka hautaaminen on tapahtunut seuraavana Kesäkuuna.Onpa Muhosjoestakin tarttunut nuottaan 1940-luvulla keväällä,talvella jäihin vajonnut ja hukkunut.

  2. Sari sanoo:

    En tiedä Lumiaisen järvestä, mutta varmasti on joki vaatinut veronsa. Mm. Entinen Oulujoki kannattaa lukea. En nyt äkkiseltään muista oliko siinä Laitasaaresta mutta voin tsekata kun ehdin. Koskenlaskumiehiä on ainakin mennyt paljon.

  3. Sari sanoo:

    http://www.kirjastovirma.net/paulaharju/isoviha kerrotaan että Lumiaisen lampi oli Lumiaisen talon lähellä.

  4. Raimo Ranta sanoo:

    Täydennystä Kauppi-Määttään
    Kun kommentoitte tuota Lumiaisen järveä, niin Lumiaisessa se on edelleenkin
    Ketolanoja toimii laskujokena :). Autolla pääsee lähes rantaan. Mutta se varsinainen asia Soljalle. Määttä-Kaupissa asui myös vävy Isakki Simonp Tikkanen
    s.1730 Muhos vmo Maria Juhontr Määttä s. 1734. Rippikirjoista 1764-1785 he löytyvät. Heidän poikansa Juho Isakinp s.1773 ja vmo Johanna Jaakontr Hartikka s.1759 asuvat Lumiainen 64:ssä vuosina 1802-1839.
    terv Raimo Ranta

  5. Jussi-Pekka Silenius sanoo:

    Moro!
    Minä kommentoin nuorempia aikoja kun olen muutenkin teitä nuorempi :) Tuo Albert Källström on varmaan mummoni Maria Rahkon os. Saran ottoisä, myöhemmin Alpo Sara. Kävi Amerikassa mutkat jossain vaiheessa, jossain paikalliskongressissakin oli kuulemani mukaan. Kaupin talossa asui -40 luvulla jonkin aikaa myös Janne Rahko perheineen, jolloin Janne rakensi taloa joen toiselle puolelle Alpo Saran vaimolle Maria Saralle ja perheelleen, en tiedä oliko Alpo jo silloin kuollut. Anna-Mari Silenius os. Rahko muisteli,että olisi syntynytkin Kaupin Muhoksen puoleisessa päädyssä, jossa he asuivat.

    • Solja sanoo:

      Meinasipa taas unohtua… Nyt olen lisännyt tämän tiedon Kaupin talotarinaan. Meillä ei ole juurikaan tietoa Kaupin asukkaista 1930-40 luvuilta eli jos jollakin on tietoa niin täydennetään mieluusti. Lisäsin Albert Källström/Alpo Sara – tiedon myös Kaupin kaupan sivulle. Ihan kirkkaana minulla ei tämän perheen sukulaisuussuhteet ole, eli miten Alpo Sarasta tuli Jannen vaimon Maria o.s. Väänäsen ottoisä?

  6. Väinö Väänänen sanoo:

    Albert ja Maria Sarasta. Albert ja Maria Sara olivat lapseton pariskunta. Anna Liisa Väänänen os. Iso-Määttä s. 9.2.1879 ja Maria Sara s. 18.1.1871 olivat siskoksia. Maria os. Väänänen s. 6.1.1912 oli Anna Liisa Väänäsen ja Jaakko Väänäsen s 1.6.1875 tytär jonka Sarat ottivat ottolapseksi, luultavasti 13.7.1924 koska on muuttanut silloin Ouluun.

  7. Kaisu Rahko sanoo:

    Kaupin kaupan sisäkuvassa on Helli Vaskuri, myöhemmin Parviainen, Lehtovaara 36:15 emäntä. (Paavo Rahkolla olevan kuvan takan oli nimi Helli Parvianen).

    • Solja sanoo:

      Hienoa! Tämän kauniin naisen henkilöllisyys on pohdituttanut, hän on nimittäin useammassakin kuvassa, mm. http://www.laitasaari.fi/taloja/kauppi-no-36/kuvia-kaupista/ ja http://www.laitasaari.fi/taloja/sieppo-no-20/kuvia-sieposta-2/ ja tosiaankin Kaupin kaupan etusivulla http://www.laitasaari.fi/laitasaaren-palvelut/kaupin-kauppa/ Hänet onkin kirjattu puolisoineen Kaupista lohkottuun Lehtovaaraan, Helli Elisabet Parviainen (o.s. Vaskuri), s. 1921 Revonlahdella – tällä samalla sivulla ylempänä. – – Kaisu, lainhuutotiedot olivat minulla, mutta en ole ehtinyt päivittää niitä sivulle vielä. Yritetään ehtiä… Pääosin sivuilla olevat rekisterinumerot ovat vuoden 1950 tilanteesta, eli eivät vastaa nykypäivän tilannetta. Tsekkaan nuo samalla kun käyn läpi lainhuudot.

      • Solja sanoo:

        Nyt on laitettu lohkotilat johonkin järjestykseen lainhuutoineen, päivitin myös reknrot koska ovat järkevämmät näin. 1950-luvun numerot olivat kummalliset… Kaupin kuvissa on joku Rahkon pojista, kiharapäinen, jota ei ole tunnistettu, katsokaapa kuka hän olisi. Kaupin kuvia kaivataan edelleen, eli etenkin vanhaa kuvaa talosta.

  8. Pentti Lohela sanoo:

    Määttä-Kaupissa 36 oli 1825-1835 itsellisinä Isak Juhonpoika Suorsa ja vaimo Anna s 12.11.1787, Anna oli avioitunut v 1811. Asui Kaupissa Isakin ollessa Kosunen 9 renkinä. Anna oli alunperin Kärnä 1 tyttöjä. Hänen vanhemmat olivat Johan Viinikka s 1748 ja Margetta Kärnä s 1748 (Marketan 2. avio).

    Solja: Mistäs tämä Iisak Juhonpoika Suorsa sitten oli lähtöisin? Sivustolla on useampiakin Suorsa-nimisiä (voi kokeilla hakukenttää). Osa on tullut Tyrnävältä ja osan taustoista ei tiedetä mitään.

    Pentti: Isakille ja Annalle syntyi Kosulassa ja Kaupissa lapset:
    Maria 7.11.1810
    Johannes 29.5.1815
    Anna 6.3.1818
    Margareta 16.10.1820
    Isak 16.9.1823
    Walborg 24.4.1827 (allekirjoittaneen isomummo)
    Mathias 19.2.1830
    Isak syntynyt 1784 (Utajärvi synt 2.7.1786)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *