Kärnä no 1

  • Kärnä (kantatalo)
  • Mäntylä (jaettu talo)
  • Tuomela (jaettu talo)
  • Haapala (jaettu talo)
  • Pörskiö (jaettu talo)
  • Alatalo (jaettu talo)

Kartta Kärnistä Karttaotos Kärnistä noin 1860-luvulla.Kärnän tilan varhaisista vaiheista voit lukea Kärnän kantatalosivulta. Tilalla asui 1600-luvun lopulla Olli Antinpoika Kärnä (s. n. 1640), jonka juuret ovat todennäköisesti vanhasta Kärnästä (myöh. Tapio). Ollin vaimona oli Kaarina Juhontytär (s. n. 1640), lapset Kaarina, Anna ja Marketta (s. n. 1660). 1

Tuomiokirja 13-15.2.1684

Vanha mies Olof Andersson Kärnä esitti kirjallisesti oikeudelle, kuinka hän nykyiselle vävylleen Bengt Hansson Wijnikaiselle on testamentannut, luvannut ja kiinnittänyt, koska hänellä ei ole yhtään poikaa, vaan neljä tytärtä, joista kaksi on naitu pois, eikä ole muita 3/4 manttaalin tilaa hoitamassa kuin tämä Bengt, joka hänen (Olof Kärnän) kuoltua, tilan hoidon, vanhojen kunniallisen syytingin ja huolehtimisen sekä kunniallisen hautauksen vastineeksi, nauttii pojan osaa, vaikka hänen vaimonsa Margetha saa kuitenkin, muiden sisarustensa kanssa, nauttia tyttären osan, mikä Kärnän pysyvä tahto vävynsä Bengt Hanssonin hyväksi vietiin täten vakuudeksi pöytäkirjaan. 2

Asukkaat ennen Isovihaa

1700-luvun alussa Kärnä oli yksi harvoista 3/4 mantaalin kokoisista tiloista Laitasaaressa. Asukkaana oli Pentti Hannunpoika Viinikka (s. n. 1660), vaimonsa Marketta Ollintyttären (s. n. 1660) kanssa, jolle Marketan isä oli testamentannut tilan. Pentillä oli ainakin lapset

  1. Dorde – puoliso Matti Jaakonpoika Määttä
  2. Matti
  3. Olli (s. n. 1687, k. maaliskuussa 1731, haudattu 14.3.1731) – puoliso Marketta Antintytär Sangi (s. n. 1690, k. 20.5.1771, 80-vuotiaana).

Taloudessa asui myös Marketan sisaren tytär Riitta Ristontytär. 3.

Oppineen herra Carl Malmstenin (lautamies) Elias Määtän läsnä ollessa laatimalla kirjelmällä 27.12.1693 sisarukset, Olof Kärnän tyttäret Carin ja Anna, kertovat olevansa tyytyväisiä isävainajaltaan saamaansa perintöosaan samoin kuin heidän sisarensa tytär Brita Christiansdr. Heidän lankonsa Bengt Kärnä on antanut jokaiselle 120 tlr kmt ja hopealusikan. Brita saa halutessaan osuutensa tullessaan täysi-ikäiseksi. Britan äiti on kuollut. Isä elää mutta on juomari ja tuhlari. Bengt ei ole uskaltanut antaa isälle ala-ikäisen lapsen omaisuutta, vaan on ottanut tytön luokseen ja tallettanut hänen osuutensa kirkkoon. Britan hyvinvointia huoltajana valvoi varakas ja hyväntahtoinen Erik Määttä. Koska kenelläkään ei ollut pienintäkään muistuttamista tätä perintösopimusta vastaan, se hyväksyttiin. 4

Dorde Pentintytär asui miehensä Matin kanssa myös tilalla. Dorden isä Pentti Kärnä (alk. Viinikka) pyytää vuonna 1698 käräjillä tyttärensä Dorden puolesta perinnönjakoa Dorden edesmenneen appivainajan Jaakko Määtän jälkeen. 5 Matti vävy olikin isäntänä jo vuodesta 1702 lähtien. Hänellä ja Dordella oli ainakin poika Pentti (s. 1700, k. 30.11.1781 lavantautiin) 6  ja tytär Liisa. Oliko heillä myös poika Matti, jonka venäläiset ryöstivät isonvihan aikaan? 7 Matin poika Pentti asui myöhemmin Kärnän 2 savua (ks. alempana).

Olli Pentinpoika (s. n. 1687) vihittiin Marketta Sangin (s. n. 1690) kanssa ennen vuotta 1710 ja he asuivat tilalla yhdessä Ollin sisaren ja tämän miehen kanssa. 8 Ollilla ja Marketalla oli ainakin kuusi lasta

  1. Dorde (s. 1715, k. 24.4.1764 Muhoskylä Laitinen no 25) – puoliso vihitty 25.3.1732 Pekka Matinpoika Laitinen (s. 1704 Muhoskylä Laitinen no 25, k. 5.5.1778 Muhoskylä Laitinen no 25). Asuivat Muhoskylän Laitisessa. Pekan toinen puoliso oli Marketta Matintytär Kolehmainen (s. 1744), joka asui toisessa liitossaan Antti Tuohinon kanssa  Vauhkolassa no 53.
  2. Olli (s. 1719, k. 16.7.1754) – puoliso Riitta Pekantytär Pukki (s. 3.1.1727 Oulu), Riitan sisar Kaarina oli aviossa Keräsen no 23 pojan kanssa
  3. Riitta (s. 27.2.1724, kuoli pienenä) 9
  4. Liisa (s. 8.4.1725, k. 16.04.1778 Muhos) – avioitui  Matti  Kallenpoika Tomperin (s. 23.04.1725 Muhoskylä) kanssa, he saivat ainakin kymmenen lasta
  5. Anna (s. n. 1727)  meni naimisiin Jaakko Jaakonpoika Säisän kanssa Limingasta; sisarukset Liisa ja Anna pitivät kaksoishäät 28.2.1745. 10
  6. Maria (s. 14.7.1727) muutti myöhemmin Liminkaan.

Vävy Matti Jaakonpoika Määttä oli vielä vuonna 1713 isäntänä, kun alkoi isoviha – lisäksi tilalla asui anoppi Marketta. 11 12 Suuren Pohjansodan jälkeen vuonna noin vuonna 1722 Kärnä no 1:ssä  asui edelleen Olli Pentinpoika. 13 Ollin taloudessa asui myös hänen sisarensa poika (siis Dorden ja hänen miehensä Matti Määtän) Pentti ja sisar Liisa. 14 Dorde ja Matti mahtoivat kuolla ison vihan tiimellyksessä. Liisa vihittiin Ängeslevälle 25.7.1737, puoliso Aapo Aaponpoika Riiko. Pentti Matinpoika jäi tilalle asumaan.

Kärnässä kaksi savua

Kärnän rajamänty 1970-luvulla Kärnän rajamänty - ikimänty. Männyn arvellaan olevan Kaarle IX:n ajalta eli 1600-luvun alusta. Kuva 1970-luvulta. Lähde: Pentti LohelaKuvassa kahden Kärnän rajamänty 15

Olli Kärnä kuoli vain 44-vuotiaana 1731 ja 14.10.1732 vihittiin hänen leskensä Marketta (o.s. Sangi) Heikki Jaakonpoika Siekkisen kanssa. Marketan ensimmäisen puolison sisaren Dorden poika Pentti oli jo kasvanut aikuiseksi ja hallinnoi tilaa. Heikki Siekkinen oli Pentti Matinpoika Kärnän kanssa yhtiömiehinä Kärnässä vuodesta 1734 lähtien. Viimeistään tässä vaihessa Kärnässä oli kaksi savua: 1/2 osan omisti Heikki Jaakonpoika Siekkinen, myöhemmin Kärnä ja toisen 1/2 osan omisti Pentti Matinpoika (alk. Määttä eli Puhakka) Kärnä. 16 Kärnä halottiin 1:1 ja 1:2 osiin 24.2.1864 eli isojaossa yhteisomistajuus purettiin. Sitten tila 1:1 lohkottiin 17.2.1874 osiin 1:3 ja 1:4. 1900-luvulla näitä tiloja on lohkottu moniin pienimpiin osiin.

Kärnän savu 1

Kärnän 1. savu, päärakennus Kärnän 1. savu, päärakennus. Lähde: Eila KangasolliHeikki (alk. Siekkinen) ja Marketta Kärnälle syntyi tytär Kaarina (s. 18.1.1734, k. 11.1.1796). Kaarina avioitui Kärnän toiseen savuun Matti Kärnän kanssa. 17 18 Olli Ollinpoika asui myös tilalla äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Heikillä oli ilmeisesti taipumusta väkijuomiin, sillä hän eräänä sunnuntaina oli kirkossa humalassa, josta kertoo eräs käräjäkirjamerkintä vuodelta 1749 ja hän sai siitä sakkoja:

Nimismies Isak Gisselkors syytti Henrik Kärnää Laitasaaresta, että on ollut sunnuntaina 22.1.1749 jumalanpalveluksessa Muhoksen kirkossa niin päissään, että oli nukahtanut eikä saatu hereille, kannettu pois. Henrik väittää olleensa sairaana.

Tapauksessa oli haastateltu useita todistajia – todistamassa oli mm. Juho Kolehmainen Niskalta, Aapo Lievonen Muhokselta, Pekka Holappa, lukkari Juho Aspegren, Heikki Kosunen sekä lautamies Heikki Määttä. Heikki Kärnä sai sakot tapauksesta. 19

Samoilla käräjillä oli talollisenpoika Olli Ollinpoika Kärnä, joka kertoi isäpuolensa Heikki Kärnän hoitaneen jo useita vuosia 3/4 manttaalin Kärnän perintötilan puolikasta. Heikki oli ottanut velkaa ja saanut sakkojakin. Olli kertoi myös, että toista puolta hallitsee hänen sukulaismiehensä Pentti Matinpoika Puhakka. Olli pyysi käräjiä tekemään jakoa tilan irtaimistosta ja halusi jaettavan äidilleen Marketalle niin paljon kuin vain lain puitteissa on mahdollista. Olli itse haki käräjillä oikeutta tilan isännyyteen ja anoi isäpuolensa luopumista talon pidosta. Myös sisarukset Dorde, tämän mies Pekka Laitinen sekä  sisaret Anna, Maria sekä sisaren Liisan mies Matti Tomperi olivat samaa mieltä asiasta. Heikki Kärnä myönsi  käräjillä, että oli ottanut lainaa kauppias Durchströmiltä ja kertoi, että on tilan hoidossa parhaansa tehnyt. Tapauksessa todettiin, että puolet Kärnän 3/4 mtl:n perintötilasta on kantajan Olli Kärnän ja hänen sisarustensa isänperintöä, johon äidillä tai isäpuolella ei ole oikeutta. Heikin oli luovutettava isännyys Ollille. Olli ei halunnut ajaa äitiään ja isäpuoltaan pois talosta, joten he jäivät taloon syytingille. 20

Olli Ollinpoika Kärnä (s. 1719) avioitui 12.3.1747 oulunsuulaisen Riitta Pekantytär Pukin (s. 3.1.1727 Oulunsuu) kanssa. Heille syntyi Kärnässä perillisiä

  1. Marketta (s. 28.1.1748) – vihittiin 27.4.1771 Erkki Pekanpoika Heikuran (eli Kekkonen, s. 9.4.1752 Kekkonen no 28, k. 18.11.1776) kanssa, 2. puoliso Juho Juhonpoika Viinikka (s. 1748)
  2. Pietari (s. 2.2.1750, k. 22.10.1754)
  3. Helena (s. 18.12.1751). 21 22

Kovin kauan Olli ei ehtinyt Kärnässä isäntänä olla, sillä hän kuoli 35-vuotiaana 1754 ja hänet haudattiin kirkkoon. Ollin poismenon jälkeen leski Riitta (o.s. Pukki) avioitui 9.11.1755 sotilaan Antti Stoltin (s. 1727) kanssa. Antti ja Riitta Kärnälle syntyi ainakin seuraavat lapset

  1. Kaarina (s. 5.6.1756) – muutti piiaksi Limingan Alatemmekselle (s. aika väärä siellä)  23
  2. Riitta (s. 27.2.1759) 24
  3. Juho (s. 25.6.1761)
  4. Maria (s. 12.8.1768). 25 26

Isoäiti Marketta Sangi kuoli 1771 Kärnässä katarrikuumeeseen.

Antti Stolt eli Kärnä oli isäntänä ainakin vuoteen 1771 saakka, 27 jonka jälkeen isäntänä oli hetken aikaa Ollin ja Marketan poika Pietari ja hänen jälkeensä vävy Erkki Heikura eli Kekkonen. 28 Erkillä ja Marketalla oli ainakin seuraavat lapset

  1. Olli (s. 2.8.1774, sukunimellä Kekkonen) – muutti Tyrnävälle 1798
  2. Pekka (s. 3.9.1772, sukunimellä Kekkonen) – avioitui vuonna 1797 Valpuri Tuomaantytär Mäkelän (s. 8.10.1770 Mäkelä no 19, k. 15.12.1853) kanssa
  3. Kaarina (s. 25.9.1776, k. 7.1.1777 hinkuyskään).  29

Ensimmäisen Kärnän väkeä, taustalla Kallen talo Vas. Juho Erkki Kangasolli, Maija ja Martti Kangasolli Eila tyttärensä kanssa. Maija Kangasolli (myöh. Kontu) istuu takana. Oik. Hilma Tikkanen (o.s. Kettunen). Kalle Kärnän talo taustalla. Lähde: Väinö Kontu/Hilkka KontuErkki kuoli vuonna 1776 ja leski Marketta vihittiin 18.4.1779 Juho Viinikan (s. 1748) kanssa. Marketan lapset Pekka ja Olli aiemmasta liitosta ovat myös lueteltuina tähän perheeseen. 30 Juholle ja Marketalle syntyi yhteisinä lapsina

  1. Perttu (s. 12.3.1779, k. 25.7.1782)
  2. Heikki (s. 12.12.1781)
  3. Juho (s. 10.12.1784) – Asui vaimonsa kanssa Kaupissa no 36 ja sitten Holapassa no 51. Omisti puolet Saunakankaasta no 74 31
  4. Anna (s. 12.11.1787)
  5. Riitta Maria (s. 19.11.1790). 32

Seuraava isäntä oli Pekka Erkinpoika (s. 1772) ja hänen vaimonsa Valpuri Mäkelä. Heille syntyi Kärnässä kuusi lasta

  1. Marketta (s. 23.5.1798, kuoli pienenä)
  2. Anna Stiina (s. 31.8.1799) – puoliso Jaakko Kokko Limingasta – seuraava isäntäpari
  3. Kaarina (s. 13.2.1801) – vihittiin Heikki Aapelinpoika Karhun kanssa – asuivat Karhussa no 7
  4. Saara (s. 9.4.1803, k. 26.8.1866) – vihittiin 22.7.1830 kyläsuutarin Heikki Henttusen (s. 3.6.1803 Muhos Henttula, k. 1.3.1869 Keränen no 23) kanssa – asuivat Muhoskylän Ponkilassa no 36 ja myöhemmin taas Kärnässä
  5. Pekka (s. 22.1.1805, k. 1.1.1809)
  6. Juho (s. 16.11.1809, k. 23.11.1811). 33

Kärnän tämä osa oli vuonna 1820 7/12 manttaalin kokoinen perintötila. 34

Vävy Jaakko Kokko isännäksi taloon

Kärnä - ilmakuva Kärnän ensimmäisen savun pihapiiriä. Vasemmalla ylhäällä oleva rakennus enää jäljellä. Lähde: Eila KangasolliKoska pojat kuolivat pieninä ja sisaret muuttivat miestensä kanssa muualle, jäi tilanpito Anna Stiina-tyttären ja tämän miehen harteille. Anna Stiina avioitui Limingasta tulleen Jaakko Mikonpoika Kokon (s. 27.10.1799, k. 2.11.1832) kanssa ja hän tuli Kärnään kotivävyksi. Heille syntyi Kärnässä lapset

  1. Pekka (s. 28.3.1821) – muutti Ouluun 1840
  2. Maria (s. 23.5.1823) – avioitui Juho Juhonpoika Pikkaraisen (s. 1815 Pikkarainen no 72) kanssa – muuttivat kanssa-asukkaaksi Keräseen no 23
  3. Valpuri (s. 31.1.1825) – vihittiin Juho Juhonpoika Mikkosen (s. 1824) kanssa – asuivat Vainiokankaassa no 55
  4. Jaakko (s. 10.8.1827) – korpraali, muutti Oulun Pataljoonaan vuonna 1854, puoliso Maria Juhontytär Kivimäki (s. 15.6.1822), useita lapsia – perhe muutti Siikajoelle vuonna 1870 35
  5. Anna (s. 22.8.1830, k. 19.8.1832)
  6. Mikko (s. 8.6.1833, k. 4.7.1833). 36

Vanha pariskunta Pekka ja Valpuri Kärnä olivat tässä vaiheessa jo syytinkiläisinä. Jaakko Kokko ei kuitenkaan kovin vanhaksi elänyt, sillä hän kuoli rintatulehdukseen 33-vuotiaana vuonna 1832. Myöskään Anna Stiinan elämä ei ollut pitkä – hän kuoli miehensä jälkeen vuonna 1837 paksusuolivaivoihin. Vanhaisäntä Pekkakin kuoli ilmeisesti lavantautiin vuonna 1833. Lapset jäivät orvoiksi pieninä, vanhimman pojan Pekan ollessa vasta 12-vuotias. Heidän isoäitinsä Valpuri todennäköisesti jäi huolehtimaan heistä – hänkin oli tuolloin jo yli 60-vuotias. 37

Heikki Henttusen isännyys 1841-66

Kun Anna Stinan jälkeläiset eivät jääneet taloa pitämään, muutti sisar Saara Pekantytär sekä hänen miehensä Heikki Henttunen tilalle Muhoskylästä noin vuonna 1841. He asuivat aiemmin Muhoskylän Ponkilassa no 36 ja Heikki käyttikin Ponkila sukunimeä. 38 39 Paitsi että Heikki oli suutari oli hän myös kansanpelimanni ja viihdytti ihmisiä soitollaan tansseissa. Toki tämä ei kirkon silmissä ollut aivan hyväksyttyä ja Heikki olikin saanut soittamisesta sakot pitäjänkokouksen määräyksestä:

Helluntaina 1835 Valkolan eli Greussin isäntä Mikko Greus järjesti luvattomat tanssit riihessään. Pelimanneina olivat suutari Henttunen ja torppari Kylmänen. Asianomaiset haastettiin käräjille ja koko sakki tanssijat mukaan lukien tuomittiin sakkoihin. 40

Kärnän 1. savu, pihapiiriä Kärnän 1. savu, pihapiiriä. Vasemmalla sauna, oikealla puohi ja asuinrakennuksen nurkka. Lähde: Eila KangasolliTilalle jäi Anna Stiinan poika Jaakko sekä isoäiti Valpuri syytinkimuorina. Heikin ja Saaran Muhoskylässä syntyneet lapset Maria Stiina (s. 29.10.1835) ja Heikki (s. 13.8.1839) muuttivat Laitasaareen perheen mukana. Lisäksi Kärnässä syntyivät lapset Valpuri (s. 27.6.1843, k. 2.10.1846) ja Jaakko (s. 27.10.1846). 41 Syytinkimuori Valpuri Kärnä kuoli vanhuuteen Kärnässä 1853. 42

Saara kuoli 1866 ja Heikki muutti kuolleen Saara-vaimon sisaren Kaisan Pekantyttären ja tämän miehen Heikki Karhun luokse Keräseen no 23 ja kuoli siellä itsellisenä vuonna 1869. Jaakko Kärnä (s. 1846) muutti pois Kärnästä noin vuonna 1860 ja opiskeli kellontekijän ammattin. Hänellä oli liike Lahdessa vuonna 1910 ja hän valmisti tornikelloja. Jaakosta on  Raimo Ranta kirjoittanut artikkelin, joka löytyy täältä.

Jaakko Laukka isäntänä 1866-87

Seuraava isäntä oli Jaakko Juhonpoika Laukka (s. 1839 Laukka no 24) – hän tuli Kärnään noin vuonna 1866 vaimonsa Annan ja tyttärensä kanssa. Heillä oli lapset

  1. Liisa (s. 26.6.1863) – avioitui Perttu Jaakonpoika Pelkosen (s. 1860) kanssa ja he asuivat ensin Rahkon no 11 torpassa, myöhemmin Alainkalassa no 38
  2. Anna (s. 11.6.1869)
  3. Johannes (Juho, s. 4.8.1871) – avioitui Liisa Juhontytär Keräsen (s. 1872) kanssa – asuivat Kopsassa no 42
  4. Kaarina (s. 27.2.1874)
  5. Iida Maria (s. 18.8.1880). 43

Parikymmentä vuotta Jaakko isännöi Kärnää ja muutti vuonna 1887 perheineen Paavolaan.

Aapo Tikkala talollisena Kärnässä 1887

Talolliseksi Kärnään tuli Aapo Aapelinpoika Tikkala (s. 13.1.1857 Utajärvi, k. 17.12.1922) 44 noin vuonna 1887 – hän muutti perheineen Oulusta. Aapo oli ammatiltaan rakennusmestari. Hänen vaimonsa oli Liisa Heikintytär Pesola (s. 1.1.1855 Muhos – isä kuudennusmiehen poika Pesolasta no 58, k. 1.6.1912) ja heillä oli kaksitoista lasta

  1. Eemil Abram (s. 2.9.1878, k. 26.1.1958 USA) – muutti Amerikkaan, passin pvm 22.04.1899 –  työskenteli rakennusmestarina Hancockissa
  2. Esteri Elisabeth (s. 16.1.1880, k. 30.10.1956) – seuraava emäntä, vihittiin Juho Erkki Kangasollin (s. 1.12. 1872 Kangasolli no 21, k. 1945) kanssa
  3. Anna Kristiina (s. 15.11.1881, k. 16.2.1959) – puoliso Heikki Juhonpoika Perttunen eli Ylitalo Perttusesta no 21 – hekin kävivät Amerikassa, mutta palasivat takaisin Suomeen
  4. Fanny Maria (s. 12.12.1883, k. 2.9.1934) – Amerikan passi, pvm 13.3.1903
  5. Väinö Heikki (s. 1.7.1885, k. 26.4.1976) – Amerikan passi Väinölläkin, pvm 12.2.1903 – kirvesmies ja maanviljelijä
  6. Jenny Sofia (s. 30.12.1886, k. 12.7.1925) – ompelija, puoliso Yrjö Iisakki Juhonpoika Karppila Karppilasta no 49
  7. Antti Yrjö (s. 18.5.1889, k. 18.11.1912) – muutti Amerikkaan ja työstenteli siellä kirjaltajana Amerikan Suometar-lehdessä
  8. Juho Aleksanteri (s. 18.1.1891, k. 11.4.1911)
  9. Kaarlo Jooseppi (s. 29.11.1892, k. 5.8.1903 tuberkkeliin)
  10. Emmi Johanna (s. 29.11.1894, k. 25.7.1959)
  11. Leevi (s. 15.4.1897, k. 10.2.1976) – puoliso Hilma Juhontytär Kettunen (s. 1901, Pienimäättä no 17)
  12. Aili Margareta (s. 18.3.1900, k. 15.6.1900 heikkouteen). 45 46
Ylitalot Kärnässä vieraina Vas. Esteri Kangasolli (o.s. Tikkanen) sylissään Toini, Juho Kangasolli takanaan kaksoset Irene ja Iiris eli Maija. Rusettipäinen Fanny vieressään Irja Kangasolli. Poika Martti Kangasolli. Oik. Heikki Ylitalo vieressään poikansa Tenho ja vaimonsa, emännän sisko, Anna Kristiina (o.s. Tikkanen) sylissään tuntematon lapsi. Lähde: Yrjö Karppilan albumi

Aapo muutti myöhemmin Ouluun ja tytär Esteri jäi Kärnään asumaan miehensä kanssa. Esterille ja Juholle syntyi lapset

  1. Iiris Maria (Maija, s. 21.1.1904) – puoliso Väinö Kontu, ei lapsia – asuivat Ala-Konnussa
  2. Irene Elisabet (s. 21.1.1904, Maijan kaksoissisko)
  3. Reino Aaprami (s. 28.8.1907)
  4. Martti Johannes (s. 9.5.1910) – seuraava isäntä
  5. Irja Esteri (s. 1913)
  6. Fanny Inkeri (s. 1915)
  7. Eeva Toini Ingrid (s. 1916) – puoliso Ahti Nikula.

Miehensä Juhon kuoltua Esteri eli leskenä ja taloa isännöi vuonna 1950 hänen poikansa Martti (s. 1910), puoliso Maria Klemetti (s. 16.7.1909) sekä heidän lapsensa.

Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo että ensimmäisen Kärnän on omistanut vuodesta 1945 Martti Kangasolli ja puolisonsa Maija Klemetti. Lapsia heillä oli tuolloin kaksi.

Tila on ollut suvulla vuodesta 1903 ja sen edellinen isäntä oli Juho Kangasolli ajalla 1903-45. Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä 7 km kirkolta, joen eteläpuolella. Kokonaispinta-ala on 112 ha, josta metsää 84 ha ja peltoa 28 ha. Koivujen ja tuomien ympäröimä hirsinen päärakennus on 1800-luvulta, sisältää 4 huonetta. Hirsinen karjarakennus on vuodelta 1925 sisältää karjakeittiön, navetan ja rehutilat, erillisenä sauna ja kaksi aittaa, lisäksi traktorivaja. Tilalla on traktori työkoneineen ja hevonen. Savimultamaissa viljellään ruista, kauraa, ohraa ja perunaa. Mäntyvaltaista havumetsää hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti ja sen puitteissa on kylvetty 3 ha. Sk-karjassa on 6 lypsävää ja 6 nuorta. Isäntä kuuluu osuuskassan hallintoneuvostoon.

Laitasaaren nuoria miehiä Laitasaaren nuoria miehiä. Vas. Martti Kangasolli, Viljo Kosunen ja Kalle Kärnä. Lähde: Laura Salonen Kuvassa on kahden Kärnän isännät – vasemmalla Martti Kangasolli sekä oikealla Kalle Kärnä

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -kirja kertoo Kärnän 2. savusta

Laukansillan eteläpuoliseen tiiviiseen asutukseen kuuluva pihapiiri, jota rajaavat 1800-luvun päärakennus ja kahdelta sivulta L-muotoiset navetta- ja talousrakennukset. 47

Kärnänkangas – kiviröykkiö, n. 4 x 4 m Muhoksen kirkolta n. 5 km luoteeseen, Oulu-Kajaani maantien ja Oulu-Kontiomäki radan välissä olevan kivikkoisen harjanteen eteläosassa. Katso sijainti tästä.

Kärnän savu 2

Kärnän päärakennus Kärnän päärakennus (2. savu). Kuva: Sari Heimonen (2012)Pentti Matinpoika Puhakka (alk. Määttä, myöh. Kärnä, s. 1700) vihittiin 3.4.1729 Anna Heikintytär Askolan (s. n. 1710, k. 12.1.1770) kanssa, ja heillä oli ainakin seuraavat lapset 48

  1. Marketta (s. 29.12.1729)
  2. Matti (s. 10.12.1731, k. 29.4.1781) – seuraava isäntä
  3. Kaarina (s. 4.2.1734) – puoliso Antti Elsilä Limingasta
  4. Riitta (s. 5.9.1736) –  puoliso Iisak Heikinpoika Inkala – asuivat Inkalassa no 38
  5. Heikki (s. 24.5.1739) – vihittiin 13.4.1764 Kirsti Pekantytär Konnun (s. 11.9.1742) kanssa 13.4.1764, asuivat myöhemmin Konnussa no 31 49
  6. Liisa (s. 1743), muutti Temmekselle
  7. Anna (s. 1747) – vihittiin 4.4.1788 rattaantekijä Heikki Laurinpoika Turpeisen (s. 1743, k. 4.8.1791) kanssa. 50 51

Matti Pentinpoika avioitui Kaarina Heikintytär Kärnän (s. 1734) kanssa 30.3.1758. Kaarina oli Heikki ja Marketta Kärnän tytär Kärnän ensimmäisestä savusta. Matilla ja Kaarinalla oli ainakin seuraavat lapset

  1. Anna (s. 9.1.1759) – seuraava emäntä
  2. Marketta (s. 31.7.1762, k. 26.12.1791)
  3. Heikki (s. 26.11.1764)
  4. Iikka (s. 1766, k. 21.8.1839) – avioitui Maria Nurron (s. 1771, k. 13.6.1829) kanssa
  5. Riitta (s. 3.6.1769, k. 17.8.1788)
  6. Antti (s. 9.4.1776)
  7. Matti (s. 16.5.1772) 52

Pentti Kärnän vaimo Anna kuoli 1770 ja Pentti asui leskenä toista Kärnän puoliskoa lastensa kanssa. Pentti ja poika Matti kuolivat samana vuonna 1781.

Vävy Juho Kosunen isäntänä 1782 alkaen

Tilalle tuli vävy, Juho Jaakonpoika Kosunen (s. 21.4.1760 mistä?, k. 11.3.1808) – vihittiin 30.4.1782 tytär Annan (s. 1759) kanssa. Juholle ja Annalle syntyi Kärnässä ainakin seuraavat lapset

  1. Riitta (s. 27.1.1783)
  2. Kaarina (s. 29.10.1784)
  3. Matti (s. 14.5.1787, k. 22.4.1791)
  4. Maria (s. 17.5.1790). 53

Tilalla asui edelleen myös Anna Pentintytär (s. 1747) miehensä Heikin kanssa – he olivat itsellisiä. 54 55 He ehtivät ennen Heikin kuolemaa saada yhden tyttären Annan (s. 24.12.1788) joka kuitenkin menehtyi pienenä 23.3.1791.

Kaarina jäi siis leskeksi vuonna 1781 ja ennen omaa poismenoaan Kaarina oli testamentiinsa  kirjannut talon ja sen irtaimiston jaosta seuraavaa:

Kärnän talon nro 1 leskiemäntä Carin Kärnän testamentti, jonka mukaan kukaan muu kuin pojat Isac, Matts ja Anders Kärnä ei saa mitään irtaimistosta eikä kiinteästä, vävy Johan Kosunen on jo saanut liikaakin. 56

Iikka Matinpoika asui puolisonsa Maria Nurron kanssa Kärnässä saaden siellä lapset

  1. Helena (s. 16.1.1804, k. 13.5.1877) – avioitui 6.4.1824 tyrnäväläisen Antti Heikinpoika Uusisuorsan (s. 19.7.1802 Tyrnävä, k. 19.5.1833) kanssa
  2. Kaarina (s. 25.12.1807)
  3. Maria (s. 7.7.1810, k. 12.1.1824).

Myös veljet Matti ja Antti asuivat tilalla, mutta molemmat muuttivat Kärnästä Tyrnävälle vuonna 1803. Vävy Juho Kosunen kuoli 1808 kuumeeseen ja Iisakista tuli isäntä taloon.

Iisakin vanhin tytär Helena sai miehensä Antin kanssa esikoispojan, Heikki (s. 16.4.1825, k. 3.9.1846). Muut heidän lapsensa olivat Maria Kaisa (s. 5.2.1827) sekä Iisakki (s. 22.8.1828). Vanhaisäntä Iisakin näkö alkoi heiketä, eikä hän nähnyt enää lukea, Maria vaimo kuoli vanhuuteen vain 58-vuotiaana vuonna 1829. 57

Antti Uusisuorsa isäntänä

Kärnän tilan rakennuksia Kärnän tilan rakennuksia (2. savu). Kuva: Sari Heimonen (2012)Todennäköisesti näistä em. syistä Antti-vävystä tulikin seuraava isäntä tähän Kärnän taloon, muttei hän ehtinyt olla isäntänä kuin muutaman vuoden, sillä hän kuoli vain 30-vuotiaana hermokuumeeseen. Näin Helenä jäi kolmen pienen lapsen ja leski-isänsä kanssa asumaan tilaa. Isä Iisakki kuoli vanhuuteen muutama vuosi vaimonsa jälkeen 73-vuotiaana. 58 Helena-äiti talosteli Kärnässä kolmen lapsensa kanssa, joista Heikki oli sairaalloinen – poika kuolikin mätähaavaan vuonna 1846. Poika Iisakista kehkeytyi kasvaessaan tilalle uusi isäntä, tytär Maria Kaisa avioitui Honkalaan, puoliso Aapo Heikinpoika Honkanen (s. 9.2.1823).

Iisakki Iisakinpoika Kärnän ja Matti Pesolan aika

Iisakki Iisakinpoika vihittiin 12.7.1855 Maria Jaakontytär Huovisen (s. 17.6.1836) kanssa. Maria oli kotoisin Huovisesta no 15. 59

He saivat yhden pojan Jaakon (s. 19.10.1856). Isäntä Iisakki kuoli ja Maria jäi leskeksi isoon taloon pienen Jaakko-pojan kanssa. Maria-leski avioitui vuonna 1860 Matti Pesolan (s. 6.1.1828) kanssa. Matin vanhemmat olivat kuudennusmies Juho Jaakko Pesola ja Liisa Matintytär – kotitila oli Pesola no 58. Matin veli Kaarlo asui myöhemmin Kekkolassa no 28. 60 Maria ja Matti saivat Kärnässä useita lapsia

  1. Heikki (s. 30.3.1863, hukkui 7.5.1882)
  2. Juho (s. 8.1.1865, hukkui 7.5.1882)
  3. Matti (s. 20.11.1867) – seuraava isäntä
  4. Liisa (s. 6.11.1870) – muutti Tyrnävälle vuonna 1894
  5. Kaarina (s. 28.10.1872, k. 12.1.1874)
  6. Johanna Maria (s. 30.5.1877, k. 27.5.1932) – avioitui 26.12.1903 muhoslaisen Aappo Matinpoika Ukkolan (s. 20.12.1876 Ylä-Ukkola, k. 14.2.1933) kanssa. He saivat yhteensä kuusi lasta ja asuivat Muhoskylän Ylä-Ukkolassa. 61 62

Matin ja Marian perhettä kohtasi suuri suru, sillä pojat Heikki ja Juho hukkuivat samana päivänä toukokuussa 1882. He olivat lähteneet muiden kanssa puuveneellä Oulujoelle, vene oli ilmeisesti alkanut vuotaa ja sen seurauksena uponnut. Kolme oli seurueesta hukkunut mukaanlukien Kärnän pojat. Oulujoki oli tulvinut tuolloin runsaasti. Lehdet kirjoittivat aiheesta 15.5.1882

Hukkuneita. Muhoksella hukkui wiime sunnuntaina kolme henkeä. He ynnä kolme muuta oliwat lähteneet joelle weneellä, joka ei talwen jälkeen vielä ollut tarpeeksi turwonnut, ja seuraus oli että se otti siksi paljon wettä, että  upposi. Kolme henkeä saatiin kuitenkin pelastetuksi, joista yksi kuuluu olewan hywin huonona, waan kolme muuta, niistä kaksi Kärnä-nimistä, hukkuiwat. 63

Talosta kuoli näin kaksi poikapuolista perillistä ja Matti-pojan sanottiin olevan armejaan kelpaamaton vuonna 1887. Jaakko Iisakinpoika oli jo vuonna 1881 muuttanut Mäkelään no 19 – avioitui Anna Matilda Rauhion kanssa. Mäkelästä he muuttivat noin vuonna 1884 Paavolaan. 64

Matti Matinpoika isäntänä

Kangasolli-Kärnän perhettä Anna (o.s. Kangasolli, s. 1871) ja Matti Kärnän (s. 1867) perhettä. Vas. Maria Kärnä (o.s. Huovinen), takana pojat Pauli ja Väinö, Anna-äidin sylissä ehkä Kaarlo, Aune, Anna, Aino Matti-isän sylissä ja oikealla Taimi. 1913. Lähde: Laura SalonenMatti Matinpoika (s. 1867), joka ei armeijaan jostain syystä kelvannut avioitui 3.7.1892 Anna Valpuri Iisakintytär Kangasollin (s. 9.1.1871 Kangasolli no 21, k. 30.3.1928) kanssa. Uusi rakennus rakennettiin Kärnään vuonna 1910 ja ylläoleva kuva on mahdollisesti otettu sen seinustalla noin 1913-15. Kuvassa vasemmalla takana vanhaemäntä Maria o.s. Huovinen. Vanhimmat pojat takana todennäköisesti ovat Väinö ja Pauli. 65 Lapsia Annalle ja Matille syntyi ainakin seuraavat

  1. Yrjö Iisakki (s. 18.7.1892, k. 9.7.1893 yskään)
  2. Otto Johannes (s. 22.9.1894, k. 11.12.1898 aivokuumeeseen)
  3. Väinö Iisakki (s. 17.11.1896, k. 13.6.1926) – naimaton
  4. Pauli Matias (s. 13.11. 1898, k. 13.6.1925) – puoliso Iida Katariina Juhontytär Pikkarainen Yrjänästä no 29, perheeseen syntyi poika Kalevi,  joka kuoli pienenä kolme kuukautta isäänsä ennen – Iida avioitui 2. avioon Pauli Viktor (Paavo) Holapan kanssa ja asui Karppilassa no 49
  5. Arvi Johannes (s. 26.11.1900, k. 21.5.1913)
  6. Taimi Maria (s. 29.10.1902, k. 10.11.1931) – puoliso Kaarlo Emil Yrjämä Yrjänästä no 29
  7. Anna Matilda (s. 26.12.1904) – puoliso Valdemar Juhonpoika Hartikka tilalta Rintamäki/Hartikka no 3
  8. Aune Elisabeth (s. 14.1. 1907, k. 29.1.1921)
  9. Aino Johanna (s. 8.7. 1909) – puoliso Laukasta no 24 Reino Johannes Juhonpoika Laukka, muuttivat Kempeleeseen
  10. Kalle (s. 8.7.1911, k. 8.7.1911)
  11. Kaarlo Andreas (Kalle, s. 31.1.1913) – seuraava isäntä 66 67
  12. Aili Elviira (s. 13.6.1915, k. 11.2.1928). 68

Tämä Kärnän tila oli tuolloin kooltaan 13/24 manttaalia. Matin jälkeen isäntänä oli poika Kaarlo Andreas – hänellä oli vaimona Irja Elviira Iikantytär Kangasolli (s. 1914 Kangasolli no 21). Kallen sisar Anna miehensä Valdemar Hartikan kanssa asuivat Kärnässä huonemiehinä.

Anni ja Valtu Hartikka perheineen Anna (o.s. Kangasolli) ja Matti Kärnän tyttären Anna Matildan ja miehensä Valtu Hartikan perhettä. Lapset Esko ja Asta, muut tuntemattomia. Valtun nenänpäästä puuttui palanen. Lähde: Laura Salonen

Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo että toisen Kärnän on omistanut vuodesta 1934 Kalle Kärnä ja puolisonsa Irja Kangasolli. Lapsia heillä oli tuolloin neljä.

Tila on ollut suvulla kolmen polven ajan ja sen edellinen isäntä oli Matti Kärnä. Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä 6 km kirkolta Oulu-Kajaani tien varrella, lähellä Oulujoen rantaa. Kokonaispinta-ala on 156 ha, josta metsää 123 ha, peltoa 25 ha ja joutomaita 1 ha. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1910 ja se sisältää 4 huonetta. Hirsi- ja tiilirakenteinen karjarakennus on vuodelta 1944, sisältää navetan, karjakeittiön ja saunan. Tilalla on traktori ja puimakone. Savimultamaassa viljellään ohraa, kauraa, ruista, perunaa ja heinää. Tilalla on metsätaloussuunnitelma ja sen puitteissa kylvetty 10 ha ja ojitettu 9 km. Ay-karjaa 10 lypsävää ja 15 nuorta. Kanoja on kotitarpeiksi. Isäntä kuuluu kunnanvaltuustoon ja sosiaalihuollon johtokuntaan. Emäntä kuuluu maatalousnaisiin ja näytelmäkerhoon. 69

Tämän Kärnän tilan vanhat hirret on ilmeisesti aikoinaan siirretty Korivaaran koulun rakennuspuiksi. Koulun vanha puoli purettiin noin vuonna 2008 ja tapulissa olevat hirret omistaa nykyinen tämän Kärnän tilan isäntä.

Kärnän tilukset Yli-Utoksella

Kärnällä kuten monella muulla laitasaarelaisella tilalla on ollut maita Yli-Utoksella, joka on nykyistä Utajärveä. Kärnän tilasta on jaettu Yli-Utoksella seuraava tila:

Alatalo 1:9 (1:38). Ensimmäiset asukkaat tällä paikalla olivat Matti ja Maria Männistö. Vuonna 1919 Juho Putaala (s. 1870, k. 1925) osti tilan. Juho avioitui leski Hanna Karhun o.s. Kaakisen (s. 1881) kanssa 30.5.1921. Isännän kuoltua leski ja tämän poika myivät tilan Matti Karppiselle (s. 1900 Utajärvi) sekä tämän puolisolle Aino Suorsalle (s. 1906 Utajärvi, k. 3.6.1927). Perikunta on jakanut tilan vuonna 1989 osiin Koivumaa, Alatalo sekä Pajuketo.

Kärnän tilasta on luovutettu 1940-luvulla maita ns. kylmien tilojen perustamiseen. Kärnän maille on perustettu seuraavat kylmät tilat Yli-Utokselle:

Nevanperä 1:26 omistajina olivat Ville Somero (s. Ylivieska) ja hänen inarilainen puolisonsa Rauha Sarre. Lainhuudolla 21.4.1964 Ville Somero vahvisti tilan itselleen. Ville oli suutari ja tinuri. Tilan maat myytiin vuonna 1974 Oulu Osakeyhtiölle ja rakennukset purettiin.

Eerola-Marttila 1:27 omistajina olivat Martti Eronen (s. 1904 Rantasalmella) sekä puoliso Helmi Alhomäki (s. 1905 Rantasalmi, k. 1989). Talossa asutiin vuoteen 1971, perikunta myi tilan Kajaani Oy:lle. Rakennukset purettiin.

Pellonpää 1:28 omistajina olivat 1940-luvulta alkaen Hugo Albin Ruotsalainen sekä vaimo Aune – molemmat Juvalla syntyneitä. He muuttivat Sääminkiin v. 1954. Heidän jälkeen tilan omistivat Lauri ja Salli Valtonen ja sitten tila myytiin Orvo ja Senja Kitinpramille. Heidän jälkeensä tila siirtyi Väisäsille ja on nykyisin vapaa-ajan asuntona. 70

Ulkometsätorpat

Vuonna 1904 Laitasaaren Kärnän no 1 ulkometsän alueella Utajärvellä mainittiin mäkitupalaiseksi Yrjö Rimpeläinen (s. 1853, k. 1909). Tämä mäkitupa sijaitsi joko Autionkylässä tai Potkulla. Yrjön puoliso oli Anna (s. 1853). Yrjö oli torpparina ajalla 1904-09 jonka jälkeen hänen leskensä Anna jatkoi torpparina. 71

Vuoteen 1950 mennessä Kärnästä jaetut muut tilat

Mäntylä 1:7 asukkaana suutari Kustu Virkberg (s. 10.12.1881) jälkeläisineen, sekä toinen suutari Johan Kustaa Virmaja (s. 2.5.1910 Utajärvi) puolisoineen ja lapsineen.

Alatalo 1:9 asukkaana Matti Karppinen (s. 6.5.1900 Utajärvi), puoliso Lempi Kotila (s. 24.6.1909 Amerikka) sekä heidän lapsensa.

Tuomela 1:15 asukkaana Kalle Männikkö (s. 25.11.1895), vaimo Riitta Korpela (s. 22.6.1902) ja lapset.

Mäkitupalaisena Tuomelasssa asui Juho Jaakko Huusko (s. 20.9.1893 Sotkamo), vaimo Iida Maria Putaala (s. 30.9.1889 Putaala no 48) ja mm. poika Niilo Jaakko (s. 1908). Mökki, joka käsitti huoneen ja keittiön, purettiin 1940-luvulla. Iida ja Juho olivat piikana ja renkinä Iidan sedän Jaakko Putaalan tilalla Oulujoella ja tutustuivat siellä. Setä-Jaakko oli vaurastunut Amerikassa. Niilon syntymän jälkeen he muuttivat Laitasaareen. Juho hankki elantoa hevosmiehenä eri paikoissa (uitot, metsätyöt, tilat, tiilitehdas). Kävi mm. Murmanskin rataa rakentamassa 1910-luvulla muiden muhoslaisten mukana. Iida hoiteli paria lehmää, lapsilaumaa sekä toimi mm. lapsenpäästäjänä Laitasaaressa, harjoitti kupparin hommia ja taisipa järjestellä erilaisia juhlatilaisuuksia sekä toimia mm. rautatienrakentajien muonittajana (kahvittajana). 72

Lisälä 1:17 asukkana utajärveläinen Yrjö Väänänen.

– Sari Heimonen, lisätietoja antaneet Lea Rinne, Raimo Ranta, Jukka Ukkola, Laura Salonen, Juha Huusko ja Solja Holappa – käräjäkirjatiedot selvittänyt Ritva Nygren

  1. Muhos tk 1675, 9166
  2. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirjat 1684, s. 194-195, KOa:4
  3. Muhos tk 1700, s. 225
  4. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirjat 1694, s. 236-234, KOa:15
  5. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirja 1698, s. 749-750, KOa:19
  6. Muhos kl 1781-1826, s. 1
  7. Muhos rk 1699-1722
  8. Muhos rk 1723- 1732
  9. Muhos sl 1722-1724
  10. Muhos vl 1738-1752, s. 194
  11. Muhos tk 1708, s. 445
  12. Muhos tk 1713, s. 350
  13. Muhos tk 1726, 9282
  14. Muhos rk 1699-1722, vuoden 1722 rippikirja osa viivan jälkeen
  15. Kuvan om. Pentti Lohela, kuvattu 1970-luvulla
  16. Muhos hk 1747, s. 78
  17. Muhos rk 1733-1740, s. 87
  18. Muhos hk 1749, s. 154
  19. Tuomiokirja Muhos 27.2.1749, s. 160-164, KOa:69, ES2065
  20. Tuomiokirja Muhos 27.2.1749, s. 204-207, KOa:69, ES2065
  21. Muhos sl 1733-1752, s. 138
  22. Muhos rk 1751-1759
  23. Liminka rk 1781-1788, s. 16
  24. Muhos sl 1753-1759
  25. Muhos sl 1760-1784
  26. Muhos rk 1757-1763
  27. Muhos hk 1771, s. 73, 9463
  28. Muhos rk 1771-1777, s. 206
  29. Muhos rk 1771-1777, s. 206
  30. Muhos rk 1778-1780
  31. Muhos sl 1760-1784
  32. Muhos rk 1786-1792, s. 160
  33. Muhos rk 1802-1811, s. 52
  34. Muhos hk 1820, s. 157
  35. Liminka rk 1854-1863, s. 79
  36. Muhos rk 1819-1826, s. 78
  37. Muhos rk 1833-1839, s. 164
  38. Muhos rk 1840-1846, s. 81
  39. Muhos rk 1840-1846, s. 171
  40. Raimo Rannan tietokanta 2012
  41. Muhos sl 1845-1856, s. 52-53
  42. Muhos kl 1827-1883, s. 199
  43. Muhos rk 1862-1871, s. 76
  44. Utajärvi sl 1843-1867
  45. Muhos rk 1881-1890, s. 110
  46. Pekka Karppilan sukutietokanta
  47. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, 1993
  48. Muhos rk 1741-1759
  49. Muhos sl 1733-1752, s. 74
  50. Muhos tk 1734, s. 1279
  51. Muhos rk 1751-1759
  52. Muhos rk 1757-1763
  53. Muhos rk 1781-1786
  54. Muhos rk 1786-1793, s. 161
  55. Muhos rk 1786-1793, s. 216
  56. Tuomiokirja Muhos 9.9.1796, s. 40, KOa:32, UK1061
  57. Muhos rk 1819-1826, s. 77
  58. Muhos rk 1833-1839, s. 162
  59. Muhos rk 1854-1861, s. 162
  60. Muhos rk 1826-1832, s. 155
  61. Muhos rk 1862-1871, s.78
  62. Jukka Ukkolan sukutietokanta, 2012
  63. Waasan Lehti 15.5.1882, no 38
  64. Muhos rk 1881-1890, s. 114
  65. Muhos rk 1891-1901, s. 128
  66. Muhos sl 1897-1909
  67. Muhos lk 1891-1901, s. 128
  68. Sukuselvitys, K. A. Strömmer, 1931
  69. Suuri Maatilakirja VII, s. 287
  70. Sanginjärven kylähistoria, Sangin kyläseura ry, 2000, s. 407-408
  71. Sanginjärven kylähistoria, s. 312
  72. Juho Huuskon kommentti 17.2.2017

4 vastausta kohteessa Kärnä no 1

  1. pentti lohela sanoo:

    Kalle Kärnän s. 1913 sukulaisia tietääkseni asui Norjassa. (Ruijassa )
    kirjoittivat 60-luvulla kuulumisia Kalevaan . nimi taisi olla Hjalmar Kärnä.
    lehtiarkistosta vois kaivaa jonkin jutun esiin.

  2. Aimo Juhani Ylitalo sanoo:

    Kuva: Aapo Tikkala talollisena Kärnässä 1887
    Kuvassa olevat tuntemattomat 4 ihmistä on Ylitalon Heikki (s. 18.5.1876 Muhos, k. 5.4.1933 Oulu) ja Anna Kristiina Ylitalo os. Tikkanen, Esteri Elisabethin sisko. Heikin oikealla puolella oleva poika on minun isä Tenho Abram Henrik Ylitalo (s. 1.8.1912 Oulujoki, k. 6.11.1962 Nivala). Annan sylissä istuvasta vauvasta en ole varma. Jos haluatte lisää tietoja Heikin ja Annan jälkeläisistä, sähköpostittakaa.

    Solja Taidan hoksata, mitä kuvaa tarkoitat – henkilöitä onkin aprikoitu urakalla ja pitkään. Kirjaan heidät kuvaan. Ylitalon Heikin ja Annan jälkeläiset kiinnostavat – pariskunta on merkitty tähän taloon http://www.laitasaari.fi/taloja/perttunen-no-21/ Meillä on ilmeisesti Ylitalon väestä myös kuvia (ei ole siirretty sivustolle vielä) jotka nekin kaipaavat tunnistamista. Olipa hieno juttu että otit yhteyttä – laitan sinulle viestiä.

  3. Pentti Lohela sanoo:

    Juho Viinikan ja Marketan (Pukki, Heikura, Kekkonen) lapsista Anna s. 12.11.1787 avioitui Isak Johaninp Suorsa (Raatiniemi) kanssa (Utajärvi s. 1786). Viinikat asuivat Kärnän jälkeen Kauppi Määttä 36, jolloin Anna muutti Kosula 9 siellä renkinä työskentelevän Isakin luokse.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *