Karhu no 7

  • Palsta (jaettu talo)
  • Viertola (jaettu talo)
  • Ollila (jaettu talo)
  • Koivula (jaettu talo)
  • Kannikko (jaettu talo)
Karhu 1933

Kuva Karhun päärakennuksesta vuodelta 1933. 1

Karhun tilan alkuvaiheet

Tilalla oli käytössä 1700-luvun lopussa nimi Taka Karhu no 7.

Tila on perustettu alkujaan Kesti-Pelkonen, ilmeisesti myöhemmin numerolla 14 tunnetusta tilasta. Tila 1/2 mtl oli Kestilänkylässä, joksi aluetta sanottiin – olemassa  jo vuonna 1627. Tuolloin tilalla asui Olli Tapaninpoika Kesti. Hänen isänsä oli Kestistä no 35 Tapani Antinpoika Kesti (s. n. 1570, k. 1646) 2 3

Tilan osti 30.04.1663 Heikki Heikinpoika Karhu (s. n. 1620) Olli Tapaninpoika Kestiltä. Kuitenkin myöhemmistä asiakirjoista selviää, että myyjä olisikin ollut Pekka Ollinpoika – mahdollisesti Olli Tapaninpojan poika. Tilan kauppahinta oli 510 taaleria kuparirahaa. Lainhuudot oli pidetty 9.2.1664, 14.1.1665 ja 16.2.1666, mutta laillista kiinnitystä ei ollut. 4

Heikki oli mahdollisesti tullut Laitasaareen Muhoskylän Karhusta, sillä myöhemmin hänen poikansa Iisakki peri saataviaan Muhoskylän Karhun lunastaneelta Paavo Tuppuraiselta Karhulan tilan velasta. 5

Muhoksen käräjillä vuonna 13.6. 1661 setvittiin Heikki Karhun asumista Muhoskylän 3/4 mtl:n Karhussa:

Koska todistettiin, ja Henrik Karhu itse tunnusti tulleensa laittomasti kuljeksivana vieraana, asumaan ja hallitsemaan 3/4 manttaalin Pål Henrikssonin appiukon tilaa, koska hänen veljensä Erkki Karhun piti mennä naimisiin Pål Henrikssonin appiukon tyttären kanssa, ja hän oli tämän avioliiton kautta siihen oikeutettu, mitä lupausta Karhu ei noudattanut, oli kuitenkin nauttinut tilasta joitakin vuosia ilman laillista lupaa, kuitenkin lunastanut velkaa lähes 350 rahalla. Päätettiin, että Pål Henrikson, joka on perintöoikeuteen oikeutettu ja tilan vävy, tulee taloon, ja omistaa sen itse sekä jälkeläisensä nyt ja tulevana aikana, ja mitä tulee Karhun vaatimukseen tilalla tehdyistä parannuksista ja on nauttinut niistä niin monen vuoden aikana, kuitenkin Karhu tänä syksynä korjaa sadon ja maksaa verot, ja Pål Henrikson saa syksyn ruiskylvön. 6

Muhoskylän Karhussa asuneella Heikillä oli vuonna 1655 kolme poikaa ja heillä kaikilla vaimot. 12.2.1662 Muhoskylän Karhulan 3/4 mtl lunastivat Heikki Karhulta Paavali Tuppurainen sekä Martti Karhu. Vuonna 1663 oululainen kauppias ja tullinhoitaja Carl Camron penää saataviaan Heikki Karhun jälkeen Paavali Tuppuraiselta ja Martti Karhulta. Laitasaaren Heikki Heikinpoika Karhu (s. n. 1620) kävisi iältään Muhoskylässä asuneen Heikki Karhun pojaksi. Vuonna 1655 Heikki Heikinpoika olisi ollut noin 35-vuotias ja 43-vuotiaana vuonna 1663 olisi ostanut Laitasaaren Karhun. Toisaiseksi tätä tukevaa asiakirjaa ei ole löytynyt.

Heikki Heikinpoika Karhulla oli vaimo sekä lapset

  1. Iisakki (s. n. 1640)
  2. Heikki (s. n. 1645) – 1. puoliso Riitta, 2. puoliso Kaarina
  3. Liisa – puoliso Perttu Simonpoika. 7

Vuonna 1675 Karhun 1/2 veromanttaalin kokoisella perintötilalla asui Iisakki Heikinpoika Karhu (s. n. 1635) vaimonsa Anna Vilpuntytär Pelkosen kanssa. 8 Vuonna 1681 Iisakki haki tilalle käräjiltä laillista kiinnitystä, koska aiemmin ei sitä Heikki Karhu ollut saanut. Iisakki sai tilalleen kiinnityksen ja siihen kuului mm. se, että Rängänaron niitty piti jakaa hänen sekä herra Eric Sigfridin (Brax) sekä osakkaiden kanssa äyrien ja äyrityisten mukaan.

Tila oli aina vuoteen 1683 saakka kooltaan 1/2 veromanttaalia, mutta sitten vuonna 1688 tila oli kooltaan 1/3 veromanttaalia. Iisakin perheen kanssa tilalla asui hänen veljensä Heikki Heikinpoika. Nämä tilojen manttaalikokojen vaihtelut johtunevat siitä, että Kestin ja Karhun tiloista käytiin eräänlaista saikkinaa ja oltiin käräjilläkin vuonna 1688:

Iisakki Heikinpoika Karhu esitti oikeudessa vapaaherrakunnan ajalta olevan maanmittari Erik Nilsson Aspegrenin 18.7.1670 päivätyn todistuksen, jonka sisällöstä käy ilmi, että asettaessaan kaikille tilallisille vapaaherrakunnan ehdot ja tilukset, hän oli huomannut Matti Kestin 1/3 manttaalin tilalla olevan kahden tynnyrinalan ohrakylvöksen Karhun 1/2 manttaalin tilalta. Siksi silloin määrättiin osapuolten välillä, että koska Kesti on ottanut Karhun 1/2 manttaalin tilalta omalle 1/3 manttaalilleen 1/6 manttaalia, niin Kestiä verotetaan 1/2 manttaalista ja Karhua 1/3 manttaalista. Mutta sitten, kun tila palautettiin kruunulle, maakirjan mukaan Karhulla oli 1/2 manttaalia ja Kestillä 1/3 manttaalia, ja Kestillä oli mainittu kahden tynnyrinalan pelto Karhulta. Karhu halusi saada tämän pellon maanmittarin todistuksen perusteella tontilleen, koska hän on maksanut siitä täyden veron, eikä Kesti mitään. Tätä vastaan Kestin vaimo Liisa Heikintytär esitti tuomari Jöran Zadlerin 27.1.1676 päivätyn tuomion, missä Marjapelto tunnustetaan kuuluvan Kestiin sen vanhana omaisuutena, ja maanmittarin todistuksen mukaan Kesti on sen pitkään omistanut, vaikka Karhua on verotettu. Niitty jätettiin Kestille Karhun 1/6 veron vähennystä vastaan, kuten maanmittari heidän välillään 18 vuotta sitten oli tasannut ja määrännyt, samoin Zadlerin edellä mainitun tuomion mukaan Lammen ja Ojan niityt tuomittiin Kestin palauttamaan Iisakki Karhulle monen vuoden 1/6 manttaalin Iisakille jyvitetystä verosta. Mikäli Kesti ei halua tätä tehdä, niin hänen täytyy luopua tiluksista Karhulle niin, että Karhu suorittaa 1/2 manttaalin veron, nimismies lautamiesten Elias Määtän ja Matti Kinnusen kanssa voivat tutkia osapuolten kanssa. 9

Vuonna 1692 oli kaksi 1/4 mtl tilaa, joilla asui Karhut: Iisakki omalla 1/4 mtl tilalla ja Heikki toisen vaimonsa Kaarinan kanssa 1/4 mtl tilallaan, joka todennäköisesti oli myöhemmin nimeltään Pappi-Karhu. 10

Iisakilla ja Anna Vilpuntytärellä oli lapsia ainakin

  1. Antti – puoliso Kaarina 
  2. Kaarina – puoliso Olli Tihinen, joka tuli kotivävyksi tilalle ja oli sotilas, he asuivat tilalla hetken aikaa 11
  3. Iisakki – seuraava isäntä
  4. Anna – puoliso Hannu Simonpoika Pelkonen (myöh. Kukkonen) ja kotoisin Kesti Pelkosesta no 14 – omistivat 1/2 ja osan 1/4 mtl savut ja myivät 1/2 mtl Heikki Heikinpoika Perttuselle ja tämän vaimolle Annan sisarpuolelle Marialle. Asuivat Pelkosessa no 14. Hannulla ja Annalla oli ainakin tyttäret Kaarina ja Valpuri sekä poika Simo. 12
  5. Marketta – puoliso Jaakko Karhu (omaa sukunimeä ei ole tiedossa – mahdollisesti Nurroja).

Iisakilla oli mahdollisesti myös kaksi muuta vaimoa Annan jälkeen nimittäin Saara ja hänen jälkeensä vielä Kaarina. Kaarinan kanssa Iisakki sai tytär Marian (s. n. 1692, k. 27.06.1753), jonka puoliso oli Heikki Heikinpoika Perttunen. Omistivat 1/4 mtl savun (Pappi-Karhu) ja myivät sen Gabriel Ståhlbergille. 13 Vanha Iisakki kuoli noin vuonna 1708 ja poika Iisakki alkoi isännäksi. Iisakki Iisakinpoika oli myös sotilas hän asui tilaa sisarustensa kanssa aina vuoteen 1713 saakka.

Isonvihan jälkeen

Viimeistään vuonna 1726 kaksi 1/4 veromanttaalin kokoista Karhua oli yhdistetty yhdeksi 1/2 veromanttaalin kokoiseksi savuksi. Taka-Karhussa asui Jaakko Karhu vaimonsa Marketta Iisakintyttären kanssa. 14 Viimeistään vuonna 1734 tila oli jälleen kahtena savuna, toisessa asui edelleen Jaakko Marian kanssa. 15 16

24.4.1737 Gabriel Ståhlberg ja Maria Iisakintytär Karhu olivat tehneet sopimuksen mikä otettiin huomioon myöhemmin tehtäessä lainhuutoa tilasta. Heikki Rauhio asui toisessa puolikkaassa vuonna 1740, johon Ståhlbergilla etuoikeus.

Ilmeisesti vuonna 1739 Jaakko muutti  Taka-Karhusta Pappi-Karhuun, sillä pääsavussa (1/2 mtl) asui Heikki Karhu (alk. Rauhio) ja vaimonsa Eeva tyttäriensä sekä poikiensa kanssa – aiemmin he asuivat Pappi-Karhussa. 17 Heikki taisi velkaantua, sillä käräjillä 1.2.1740 Kauppias Zachris Wacklin halusi  kiinnittää 236 taalerin 9 äyrin kuparirahan saatavastaan Henrik Karhun eli Rauhion perintötilan Laitasaaresta. Asia siirrettiin seuraaville käräjille.

Tilan ilmeisesi lunasti Rauhiolta takaisin Anna Iisakintytär sekä hänen puolisonsa Hannu Kukkonen, sillä he myivät tilan 27.5.1740 Heikki Heikinpoika Perttuselle, sillä ehdolla että Perttusen poika Heikki menisi naimisiin heidän tyttärensä Kaarinan kanssa. Heikki Perttunen haki 1/2 mtl Karhun tilalle lainhuutoa vuonna 1740:

Karhun nro 7 lainhuuto 21.7.1740 Henrik Perttusen ja Hans Pelkosen sekä tämän vaimon Anna Iisakintyttären välinen kauppakirja, jossa Hans Pelkonen tekee tiettäväksi, että hän on rakkaan vaimonsa suostumuksella vapaaehtoisesti  myynyt ja luovuttanut vero-oikeuden ja puolet Oulun pitäjässä Laitasaaren kylässä sijaitsevasta Karhulan ½ mtl:n perintötilasta nro 7, mikä nyt laillisesti Pelkoselle kuuluu vaimonsa Anna Iisakintyttären perintönä, 430 taalarin hinnasta Henrik Henriksson Perttuselle, jolta on rahat tarkasti saanut, joten Perttunen saa kyseisen Karhulan ½ manttaalin tilan kaikkine etuuksineen, omistaa syntyneine ja syntymättömine perillisineen kaiken sen omaisuuden, talon ja maan, pellon ja niityn, torpan ja torpan paikan sekä metsän ja maan, kalastuksen ja kalastusvedet, myllyn ja myllynpaikan sekä kaiken vedessä ja maalla, lähellä ja kaukana, tekemättä poikkeusta kaikesta siitä, mitä aikaisemmin tai tulevaisuudessa on laillisesti hankkinut, saaden käyttää hyväkseen, viljellä ja hallita ikuisesti; ja tämän kerrotun lisäksi Jumalan kaitselmuksesta Pelkosen rakas tytär Carin on luvannut mennä naimisiin Henrik Perttusen rakkaan pojan Henrikin kanssa, kunnes he tulevat lailliseen ikään, muussa tapauksessa, vastoin oletusta, mikäli viimeksi mainittua ei tapahtuisi, pojan puolesta maksetut 430 taalaria kuuluvat pojalle, ja tytär Carinista tulee siinä tapauksessa tilan omistaja. Lisävahvistukseksi kirjoittavat nimensä ja merkkinsä, mikä tapahtui maaliskuussa 23. huhtikuuta 1737. 18

Puolet tilasta 1/4 mtl huudatettiin ostajalle. Allekirjoittajina olivat Hannu Pelkonen, Anna Iisakintytär sekä Simo Pelkonen ja Heikki Perttunen.

Juho Keinänen Muhoskylästä isännäksi

Juho Keinänen Muhoskylästä ja Heikki Karhu (Perttunen) vaihtoivat tilojaan, josta he tekivät sopimuksen 15.8.1741. Miehet olivat sopineet, että Juho Keinänen antaa 1/4 mtl kruununtilansa lisäksi Heikille 260 taaleria ja Heikki puolestaan antaa Juholle 1/4 mtl Karhun perintötilan kaikkine irtaimistoineen. Kappalainen Ståhlberg, joka omisti jo 1/4 mtl Pappi-Karhun protestoi tätä sopimusta vastaan 1742, koska kun hän oli Anna Iisakintyttäreltä ja hänen mieheltään Hannu Kukkoselta oman tilansa ostanut 27.5.1740, oli hänelle jäänyt toiseen puolikkaaseen eli Taka-Karhuun etuoikeus. Ståhlberg lisäksi protestoi, ettei tila ole Heikin perintötila, vaan Heikki Karhu oli saanut tilan asuttavakseen sillä ehdolla että hänen poikansa menisi naimisiin Hannu Kukkosen tyttären kanssa, muttei poika ollut sitä kuitenkaan tehnyt. Tilan vaihto tästä huolimatta sai lainvoiman 19.8.1745. 19 20

Tilalle muutti siis Juho Keinänen (eli Rukkilainen, s. 1677, k. 19.1.1749 – 1. puoliso Riitta (s. 1674, k. 1.1.1730), toisen vaimonsa, vihitty 25.6.1730 Valpuri Heikintytär Ukkolan (s. 1689, k. 7.4.1768) kanssa sekä vävy Heikki Pekanpoika Laitinen (s. n. 1719 Holappa no 25, k. 28.5.1789) vaimonsa Saara Tuomaantytär Kontu (s. 1721, k. 11.8.1771), heidät vihittiin 13.4.1740 sekä Saaran sisar Valpuri, joka muutti kuitenkin Väärään no 5 avioiduttuaan 4.3.1745  Matti Matinpoika Väärän kanssa. Ilmeisesti Juho Keinänen asui perheineen Kähkösessä no 40 ennen muuttoaan Karhuun. 21 22 23

Valpuri (s. 1689) oli ennen Juhoa aviossa Tuomas Konnun (eli Rukkilainen, alk. Holappa, s. 1667 mahdollisesti Juorkunassa, k. 1727, haud. 11.5.1727 Kontu no 31) kanssa ja tästä aviosta olivat lapset. Valpurin vanhemmat olivat siis Muhoskylän Ukkolan vävy Heikki ja talontytär Liisa Paavontytär Ukkola.

Karhun Juho isäntä kuoli helmikuussa 1749 ja tilan isännäksi nousi vävy Heikki Laitinen. Myöhemmin tilalla asuivat myös Saaran veljet Antti ja Tuomas joka muutti myöhemmin Tyrnävälle. 24 25 26

Vävy Heikki käytti myös Rukkilainen -nimeä, vielä Valpuri-tyttären syntymän aikaan. Heikille ja Saaralle syntyvät ainakin lapset 27 28

  1. Marketta (s. 12.10.1744)
  2. Pekka (s. 1746, k. 16.1.1815) – seuraava isäntä – puoliso, vihittiin 6.3.1767  Maria Samulintytär Pyykkö (myös Mustonen, s. 1746, k. 19.7.1808 punakuumeeseen)
  3. Valpuri (s. 17.2.1749) – vihittiin 31.3.1772 Juho Eliaanpoika Kestin kanssa, asuivat Heljässä no 41 ja muuttivat sieltä Oulunsuun Laukkalaan 29
  4. Saara (s. 23.12.1754) – vihittiin 4.11.1773 rovastin poika Eric Jacobinpoika Garvoliuksen (s. 3.1.1745 Siikajoki, k. 11.8.1779 Muhoksella lentsuun) – asuivat Hämälän toista puolta eli Ketolaa no 27 – leskeydyttyään Saara asui kotonaan lastensa kanssa, avioitui 30.12.1789 toiseen avioon Heikki Jaakonpoika Määtän kanssa ja asuivat Määtässä no 17
  5. Riitta (s. 29.3.1759, k. 29.8.1779 punatautiin).

Heikin ensimmäinen vaimo Saara kuoli ja Heikki avioitui Marketta Matintytär Holapan (s. 1724, k. 19.12.1786) kanssa 4.11.1773. Heidän liitostaan ei syntynyt lapsia.

22.1.1787 on pidetty perunkirjoitus  Henrik Karhun toisen vaimon emäntä Margaretha Matintytär Holapan kuoleman jälkeen.  Margaretha kuoli 19.12.1786 lapsettomana. Hänen omaisinaan mainitaan vain hänen miehensä ja hänen sisarensa Walborg Holappa, jotka olivat paikalla perunkirjoituksessa.

Myös Heikin jälkeen pidettiin perukirjoitus:

20. heinäkuuta 1789 pitivät lautamiehet Matti Hartikka ja Matti Pelkonen perunkirjoituksen ja omaisuuden arvioinnin Karhun 1/4 manttaalin verotilalla n:o 7 Laitasaaren kylässä Muhoksen pitäjässä vanhan talonisännän Henrik Pekanpoika Karhun jälkeen, joka kuoli 28. toukokuuta ja jätti jälkeensä kolme avioliitossa syntynyttä lasta, pojan Pekan sekä tyttäret Saaran ja  Valpurin, joista poika Pekka on täysi-ikäinen ja Saara leski, ollut naimisissa ylioppilas Erik Garvoliuksen kanssa sekä Valpuri naimisissa talollisen Johan Kestin kanssa, jotka kaikki olivat läsnä.

Vävy Johan Kesti teki tiettäväksi, että yksi vainajan tyttäristä, nimeltään Brita noin 10 vuotta sitten oli kuollut, jonka jälkeen hän uskoo omistavansa jotain perittävää, jolloin Pekka esitti 29.12.1774 päivätyn sopimuksen, josta ilmeni, että vävy Johan Kesti oli ollut tyytyväinen vaimonsa perintöön sekä irtaimeen että kiinteään isän ja äidin perintöön 27 riikintaaleriin 37 killinkiin 4 runstykkiin, joten mainitulla Kestillä ei ollut mitään huomautettavaa. Samoin esitettiin kuolleen Garvoliuksen samansisältöinen sopimus.

Heikin kuoltua vuonna 1789 poika Pekka siirtyi isännäksi Karhuun. Pekka käytti alkuperäistä Laitinen sukunimeään. Pekka Heikinpojalle (s. 1746) ja Marialle syntyi Karhussa ainakin lapset 30

  1. Saara (s. 4.2.1768) – puoliso, vihitty 24.11.1793 Perttu Sakarinpoika Hangaskangas, asuivat Jurvakaisessa no 45
  2. Riitta (s. 17.11.1770) – puoliso, vihitty 27.4.1795 Juho Antinpoika Siekkinen – asuivat Siekkisessä no 23 31
  3. Liisa (s. 27.6.1773, k. 17.1.1774)
  4. Aapeli (s. 1.10.1780, k. 2.3.1813) – puoliso, vihitty 10.4.1799 Maria Kallentytär Heikura, Marian toinen puoliso oli Tuomas Laihiainen (s. 1779), vihitty 7.8.1814, asuivat myöhemmin Karhun kolmannessa savussa 32
  5. Samuli (s. 7.2.1783) – puoliso, vihitty 12.1.1806 Marketta Härmä (s.7.12.1787) – seuraava isäntä isänsä Pekan jälkeen
  6. Maria (s. 28.9.1785)
  7. Valpuri (s. 24.6.1788) – muutti Pulkkilaan 5.5.1812.

Maria-äiti kuoli vuonna 1808 ja muutama vuosi myöhemmin poika Aapeli, vuonna 1813. Pekka-isäntäkin kuoli 1815. Aapelille ja Marketalle syntyi Karhussa useita lapsia. Tilalla asui myös Marketta Härmän isä Heikki. 33 Isä Pekan jälkeen tilan isännäksi nousi poika Samuli. Samulille ja Marketalle syntyi Karhussa lapsia 34 35

  1. Valpuri (s. 27.2.1810, k. 24.3.1814)
  2. Marketta (s. 17.10.1810) – puoliso, vihitty 25.6.1829 Matti Juhonpoika Paavola Utajärven Sanginkylältä, Marketta muutti Sangille avioiduttuaan
  3. Maria (s. 25.2.1813) – puoliso, vihitty 7.4.1831 Juho Benjamininpoika Kuivala Oulunsalosta, Maria muutti Oulunsaloon avioiduttuaan
  4. Heikki (s. 21.5.1818)
  5. Riitta (s. 12.11.1821) – puoliso vihitty 24.4.1841 Perttu Juhonpoika Perttunen (eli Inkala, s. 26.12.1818) 36 – asuivat Perttusen tilan Ylitalossa no 21
  6. Kaarina (s. 20.5.1824)
  7. Samuli (s. 8.11.1826).

Tässä vaihessa noin 1818-26 ajalla oli Karhun savuja jo kolme. Kolmannessa savussa asui kanssa-asukkaana Aapeli Pekanpoika Karhun leski Maria Härmä toisen puolisonsa Tuomas Laihiaisen (alk. Karhunsaari) ja Karhun lasten kanssa. 37 Samuli muutti vaimonsa Reetan ja kahden poikansa Heikin ja Samulin kanssa Puolangalle vuonna 1841. Heikki-poika palasi sittemmin takaisin Laitasaareen perheineen ja asui Saunakangasta no 76.

Uudeksi tilanomistajaksi tuli Lauri Paavonpoika Tikkanen (s. 10.10.1814 Muhoskylä), mutta hän muutti pian takaisin Muhoskylän Tikkaseen no 2 .38 Lieneekö edes asunut Karhussa?

Karhun tilaan oli liitetty vuodesta 1797 alkaen 1/6 mtl:n Viinikanoja no 67.  Tila oli Karhun hallussa ainakin 50 vuotta. 39

Lauri Tikkasen jälkeen noin vuonna 1848 tilan isännäksi muutti Muhosperän Similästä no 58 Mikko Jaakonpoika Similä (myöh. Lappalainen, s. 10.11.1811, k. 4.4.1868) sekä vaimonsa Anna Riitta Pertuntytär Lappalainen (alk. Pura, s. 28.4.1814 Oulunsuu, k. n. 1861). 40 41 Mikko ja Anna olivat molemmat leskiä mennessään avioon Muhoksella 26.11.1842. Annalla oli edellisestä liitostaan ainakin kaksi poikaa Juho ja Perttu, jotka asuivat myös Karhussa. Mikon ja Annan yhteisiä lapsia olivat 42 43

  1. Anna (s. 16.3.1843)
  2. Marketta (s. 29.9.1844) – muutti Lumijoelle vuonna 1867, avioitui ilmeisesti siellä
  3. Klaus (s. 24.1.1846) – puoliso vihitty 11.12.1864 Anna Liisa Juhontytär Anttila (s. 1.10.1847) Muhoskylästä, Klaus oli oppilaana Koivikon maanviljelyskoulussa 44
  4. Mikko (s. 24.10.1847, k. 20.12.1849)
  5. Jaakko (s. 20.5.1849)
  6. Liisa (s. 2.4.1852)
  7. Heikki (s. 20.8.1853).

Mikko Similä kuoli ilmeisesti Karhun tilalla itsellisenä vuonna 1868. 45

Koivikon johtaja Heikel omisti tilan 1868-95

Mikon jälkeen tilan omisti noin vuodesta 1868 lähtien Koivikon maanviljelyskoulun johtaja, agronomi Victor Fredrik Heikel (s. 4.1.1830 Lumijoki, k. 3.6.1901 Raahe). Hänen vanhempansa olivat Rovaniemen kirkkoherra Pehr Samuel Heikel (s. 23.3.1782 Oulu) sekä Katariina Gustaava Dobbin.

Viktor Heikelin puoliso oli Anna Emelie Danielsson (s. 7.11.1826, k. 21.5.1895 Karhussa). 46 Pariskunnalla oli yksi tytär Anna Katariina Viktoria (s. 7.10.1863). Heikel muutti Raaheen noin vuonna 1895 vaimonsa kuoleman jälkeen ja kuoli siellä 3.6.1901. Tytär Anna muutti sinne myöhemmin ja kuoli Raahessa naimattomana 8.4.1915.

Tilan osti J. B. Heikkinen

Vuosina 1897-98 tilan isäntänä oli Hugo Gideon Grönlund, hänen jälkeensä vuodesta 1899 vääpeli Juho Benjamin Juhonpoika Heikkinen. Hän muutti Laitasaareen Oulunsalon Muikun no 32 tilalta 10.4.1899. 47

J. B. Heikkinen nuorena Karhun suuren tilan on omistanut vuodesta 1899 lähtien Johan Benjamin Heikkinen (s. 18.5.1858 Kajaanin Vuoreslahti, k. 17.1.1945 Oulussa, haudattu Muhoksen kirkkosaareen). Pekka Oilinki on kirjoittanut hänestä Oilingin varrelta -kirjansa kappaleessa Luutakauppiaasta suurtilalliseksi. Erilaisten vaiheiden jälkeen J. B. Heikkinen osti Karhun tilan ja Oilinki kirjoittaa siitä seuraavaa:

Entiselle luutakauppiaalle ja hänen emännälleen oli kertynyt sen verran säästöjä, että he uskalsivat ostaa Muhokselta suurehkon Karhun tilan, jossa oli maata yli 1.000 hehtaaria ja peltoakin runsas 30 hehtaaria. Kauppakirja tehtiin 14.4.1899. Heikkisen perhe kasvoi. Juho ja Maria saivat 18 lasta, joista tosin usea kuoli pienenä. Isäntäväen mielestä tarvittiin lisää peltoa, ja Karhussa alkoi suurisuuntainen uudisraivaus. Juho Heikkinen raivasi Karhuun uutta viljelysmaata yli 120 hehtaaria.

Maria-emäntä kuoli 8.6.1918 ja leskeksi jäänyt Juho avioitui 25.10.1922 pudasjärveläisen Maikki eli Maria Vanhalan kanssa. Samalla hän jakoi Karhun talon neljään osaan. Armiida-tytär ja aikuiseksi ehtineet pojat Manne, Kalle ja Hannes saivat kohtuullisen kokoiset talot. Peltoakin riitti nyt jokaiselle runsaat 40 hehtaaria.

Heikkisellä oli vaimonaan Maria Augusta Kemppainen (s. 2.5.1862 Kajaani, k. 8.6.1918 Karhussa) ja pariskunnalla oli lapsia ainakin 48 49 50

  1. Anna Armiida (s. 13.2.1883 Oulu) – puoliso iiläinen Heikki Klasila, asui 1/4 osassa Karhua, joka liitettiin Valkolan tilaan – poika Juho Kaarlo (s. 1912) muutti Pappi-Karhuun ja poika Veikko jäi Klasilaan 2
  2. Saima Elisabeth (s. 29.2.1884 Oulu)
  3. Impi Maria (s. 1.4.1885 Oulunsalo)
  4. Julius Napoleon (s. 7.8.1886 Oulunsalo, k. 17.5.1972 Utajärvi Ala-Orava) – muutti isänsä kanssa Utajärvelle, omisti mahdollisesti siellä Sipolan eli Oravan tilan, jonka isänsä hänelle osti; puoliso Anna Pekantytär Valkonen (s. 23.11.1903, k. 6.12.1967)
  5. kolmoset Benjamin
  6. Johannes ja
  7. Fransi (s. ja k. 12.1.1888 Oulunsalo)
  8. Kaarlo Kustaa (s. 30.5.1889 Oulunsalo, k. 26.6.1966) – omisti Kangas-Karhun, puoliso Kaisa Liisa Lauronen (s. 3.11.1890 Puolanka)
  9. Juho Aleksanteri (s. 2.10.1890 Oulunsalo, k. 3.10.1960) – kutsumanimeltään Hannes, puoliso Hilja Margareeta Luoti (s. 18.8.1888 Vampula) – asuivat myös Kangas-Karhussa ja omistivat Yli-Karhun vuodesta 1922 lähtien
  10. Leevi Nikolai (s. 9.1.1892 Oulunsalo, k. 7.4.1892 Oulunsalo)
  11. Martta Auroora (s. 17.3.1893 Oulunsalo, k. 25.9.1896 Oulunsalo)
  12. Jenny Katariina (s. 27.4.1894 Oulunsalo, k. 16.8.1990) – puoliso Akseli Kaarlo Manelius (s. 6.2.1892 Halikko, k. 14.6.1976 Muhos), asuivat Muhosperällä Sipolassa no 64
  13. Uno Nikolai (s. 5.11.1895 Oulunsalo, k. 25.9.1896 Oulunsalo)
  14. Adam Immanuel (s. 25.12.1896 Oulunsalo, k. 9.3.1934) – kutsumanimeltään Manne, jäi Karhuun, puoliso Aini Karoliina Rinta-Säntti (kutsumanimi Aino, s.20.4.1901 Kurikka, k. 21.5.1981 Muhos)
  15. Martta Sigrid (s. 4.1.1898 Oulunsalo, k. 18.9.1990) – naimaton sekä Karhussa syntyneet ja kuolleet
  16. Vilho Hemming (s. 15.10.1899, k. 31.3.1900)
  17. Vilho Ferdinand (s. 16.6.1901, k. 6.2.1902)
  18. Ellen Kustaava (s. 21.7.1903, k. 21.4.1908).

J. B. Heikkinen muutti Karhusta Utajärven Laitilaan. Voit lukea Oilingin koko artikkelin täältä. 52 J. B. jakoi tilan neljään 1/4 kokoiseen osaan ennen muuttoaan Utajärvelle ja tilanosat saivat hänen neljä lastaan kuten edellä on mainittu.

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Karhusta:

Omistajat v:sta 1923 Manne Heikkinen ja puolisonsa Aino (o.s. Rintasäntti). Ollut isännän suvulla 33 v. Pinta-ala 104,23 ha, josta peltoa 40,68, viljelyskelpoista maata 1,76, metsämaata 60,82 ja joutomaata 0,97 ha. Pellot etelään ja pohjoiseen viettäviä savi- ja suomultamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2 ha ruista, 3,5 kauraa, 1 ohraa, 0,3 perunaa, 1 juurikasveja, 24,88 heinää, 5 kesantoa ja 3 ha muussa käytössä. Talouskeskus viljelysten päässä, lähellä Oulujokea. Navetassa vesijohto (sähköpumppu) ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 2 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 5 lammasta ja 20 kanaa. Lampaat maatiaisia. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin ja rehuja paikkakunnalle. Mäntymetsä. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Osuus höyrykoneeseen ja pärehöylään. Omistaja on osuuskassan jäsen. 53

Suuren Maatilakirjan vuodelta 1968 mukaan Karhun tilan on omistanut Pentti Heikkinen ja puolisonsa Kaija Hyvärinen. Heillä on tuolloin ollut seitsemän lasta.

Tila on ollut suvulla vuodesta 1908. Karhu on kantatila ja siitä on lohkottu 3 muuta tilaa. Se sijaitsee Laitasaaren kylässä 2 km kirkolta. Talouskeskus on kuusien, koivujen ja pihlajien ympäröimä. Kokonaispinta-ala on 94 ha, josta metsää 58 ha ja peltoa 36 ha. Punatiilinen päärakennus on vuodelta 1959, sisältää 6 huonetta mukavuuksineen. Hirsinen karjarakennus on 1800-luvulta sisältää karjakeittiön, navetan, tallin ja rehusuojat. Lisäksi on 2 aittaa 1800-luvulta, kuivaamo ja kotitarvemylly 1800-luvulta. Tilalla on leikkuupuimuri, traktori työkoneineen, viljakuivuri ja silppuri. Savimultamaissa viljellään ohraa, kauraa, ruista, perunaa ja naurista. Sekametsästä on ojitettu 25 km. Ay-karjaan kuuluu 13 lypsävää ja 12 nuorta. Lisäksi on 200 kanaa. Isäntä kuuluu osuuskassan hallintoneuvostoon ja kansakoulun johtokuntaan. Emäntä on käynyt keskikoulun. 54

– Sari Heimonen, lisätietoja antanut Raimo Ranta, Jukka Ukkola, Lea Rinne ja Solja Holappa, käräjäkirja- ja lainhuutokäännökset Ritva Nygren

  1. Sukutilat webissä, Suomen Maatalousmuseo Sarka
  2. Raimo Rannan tutkimukset 2012
  3. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti, ruodutusluettelo 1627, WA773
  4. Pohjois-Pohjanmaan tuomikunnan renevoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden ptk 1681, s. 185
  5. Pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirjat, ptk 1678, s. 38
  6. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirjat, ptk 1661, s. 88
  7. Pohjanmaan läänintilejä, maakirja 1669, ES2472, 9155
  8. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1675, s. 133
  9. Pohjois-pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden ptk 1688, käräjät 18.-20.6.1688, s. 28
  10. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1692, s. 238
  11. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1700, s. 224
  12. Muhos rk 1723-1732
  13. Muhos rk 1699-1722
  14. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1726, s. 66
  15. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1734, s. 1280
  16. Muhos rk 1733-1740, s. 76
  17. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1739, s. 1278
  18. Karhun tilan lainhuuto 1740
  19. Pohjois-Pohjanmaan lainhuutoja 1742 Oulun ja Hailuodon lainhuudot, ES2076-77, RR86
  20. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1740, s. 715
  21. Muhos rk 1733-1740, s. 58
  22. Muhos rk 1723-1732
  23. Muhos rk 1733-1740, s. 78
  24. Pohjanmaan läänintilejä, hk 1748, s. 83
  25. Pohjanmaan läänin hk 1690, s. 237
  26. Pohjanmaan läänin hk 1696, s. 271
  27. Muhos rk 1757-1763
  28. Muhos rk 1771-1777, s. 178
  29. Oulujoki rk 1804-1810, s. 111
  30. Muhos rk 1786-1792, s. 185
  31. Muhos rk 1794-1801, s. 29
  32. Muhos rk 1812-1818, s. 80
  33. Muhos rk 1802-1811, s. 59
  34. Muhos rk 1819-1826, s. 85
  35. Muhos rk 1826-1832, s. 92
  36. Muhos rk 1840-1846, s. 223
  37. Oulun läänin hk 1815, s. 226
  38. Muhos rk 1840-1846, s. 189
  39. Oulun läänin hk 1845, s. 325
  40. Muhos rk 1847-1853, s. 194
  41. Muhos rk 1847-1853, s. 132
  42. Muhos rk 1854-1861, s. 178
  43. Muhos rk 1862-1871, s. 104
  44. Muhos rk 1862-1871, s. 266
  45. Muhos rk 1862-1871, s. 744
  46. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, Viktor Fredrik Heikel, verkkojulkaisu 2005
  47. Oulunsalo rk 1891-1900, s. 115
  48. Muhos lk 1891-1900, s. 168
  49. Oulunsalo lk 1881-1890, s. 95
  50. Oulunsalo lk 1891-1900, s. 115
  51. Raimo Rannan tutkimukset 2012
  52. Oilinki Pekka: Oilingin varrelta
  53. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit, 1933
  54. Suuri Maatilakirja VII s. 284

2 vastausta kohteessa Karhu no 7

  1. Matti Heikkinen sanoo:

    kohdassa: …Karhun tilan omistanut Pentti Heikkinen ja puolisonsa Kaija os. Hyvärinen. Heillä on tuolloin ollut kuusi lasta. Pitää olla seitsemän lasta!
    Ystävällisin terveisin
    Vanhin katraasta

    Hei Matti, kiitokset minäpä laitan sinne oikean lapsiluvun. – Sari

  2. Matti Heikkinen sanoo:

    Täydennyksiä kohtaan 14.
    Adam Immanuel (s. 23*.12.1896 Oulunsalo, k. 9.3.1934 Muhos) kutsumanimi Manne, jäi Karhuun (Taka-Karhu: liian vanha nimi, myös itse syntyneenä ja asuneena kyseisellä kantatilalla ja kuvan rakennuksessa), puoliso Aini Karoliina Rinta-Säntti (s. 20.4.1901 Kurikka, k. 21.5.1981 Muhos) – kutsumanimi Aino
    * hautakivessä

    Hei Matti, nyt korjattu ja lisätty. Oulunsalon syntyneitä ei ole digitoitu Adamin syntymän ajalta, mutta lastenkirjassa on tuo s.aika on 25.12. – Sari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *