Suvela

Suvela, rovastin lesken vanhuudenkoti Suvelan hirsitalo on valmistunut vuonna 1899, peruskorjattu 1996-97

Rovastin lesken taloksi

Suvela (no 40:39) oli alunperin Hilma Snellmanin, lääninrovasti Gustaf Adolf Snellmanin lesken rakennuttama.

Gustaf Adolf Snellman (s. 2.11.1827 Kuortane, k. 68-vuotiaana sydänhalvaukseen 1.7.1896 Muhos), asui Koortilassa ja oli Muhoksella kirkkoherrana vuosina 1881-97. Hänen vanhempansa olivat  Kuortaneen kirkkoherra ja entinen Muhoksen kappalainen Erik Johansson Snellman (s. 24.8.1780 Liminka, k. 18.11.1852 Laihia) ja Anna Maria Nilssdotter Cajaner. Puoliso, vihitty 8.3.1855 Laihialla, Hilma Aurora Zachariasdotter Forsman (s. 23.8.1836 Vähäkyrö, k. 94-vuotiaana 20.12.1930 Helsinki).

Hilma Snellman (o.s. Forsman) G. A. Snellman siirtyi Muhokselle Puolangan kirkkoherran virasta. Hänestä tuli Muhoksella pidetty ja tunnettu suomenkielen ja suomalaisuuden asiaa ajavana henkilönä. Lapset

  1. Edvin Gustaf (s. 1.1.1856 Kemi, k. 18.3.1915 Oulu) – lehtori, puoliso Anna Signe Ekström (s. 30.9.1866 Tukholma), muuttivat Ouluun 1889
  2. Alma Maria (s. 27.9.1857 Kemi, k. kuukauden ikäisenä hinkuyskään 28.10.1857 Kemi)
  3. Ivar Gideon (s. 19.9.1858 Kemi, k. 10.9.1942 Kemi) – muutti Helsinkiin 1895, ylimetsänhoitaja, puoliso Aina Hilja Aurora Melart
  4. Oskar Vilhelm (s. 3.8.1860 Karunki, k. 22-vuotiaana pöhöön 15.1.1883 Muhos) – lyseolainen
  5. Karl Erik (s. 2.7.1862 Karunki, k. alle vuoden iässä yskään 25.3.1863 Karunki)
  6. Arthur Henrik  (1906 lähtien Virkkunen, s. 19.1.1864 Karunki, k. 17.11.1924 Espoo) – muutti Helsinkiin 1891, professori, kansanedustaja, puoliso 1898 Helmi Elisabeth Meurman
  7. Anna Tabitha (s. 13.10.1865 Karunki, k. alle viisivuotiaana sydäntautiin 3.5.1870 Karunki)
  8. Walter Johannes (s. 20.12.1866 Karunki, k. 25.11.1951 Helsinki) – muutti Joensuuhun 1893, FT, professori, puoliso 1901 Signe Alma Sofia Snellman
  9. Paulus (s. 14.5.1868 Karunki, k. vuoden ikäisenä vatsanväänteisiin 2.7.1869 Karunki)
  10. Emil (s. 13.12.1869 Karunki, k. alle vuoden ikäisenä tuntemattomaan tautiin 1.3.1870 Karunki)
  11. Anna (s. 31.1.1871 Karunki, k. 10.11.1939 Haapavesi) – naimaton
  12. Eva (s. 12.11.1872 Karunki, k. alle vuoden ikäisenä sydänkouristukseen 27.8.1873 Pudasjärvi)
  13. Paavo (Paul Emil, 1906 lähtien Virkkunen, s. 27.9.1874 Pudasjärvi, k. 13.7.1959 Pälkäne) – FT, pappi ja poliitikko – puoliso 1904 Katri Naimi Thulé
  14. Selim Adolf (s. 22.5.1877 Pudasjärvi, k. alle kahden vuoden iässä sydäntautiin 24.11.1878 Puolanka). 1 2 3

Perheen lapsista seitsemän kuoli aivan pienenä, heistä kolme sydänvaivoihin.

Muhoksen pappilasta tuli merkittävä kulttuurikoti huomattavine vieraineen ja ovet olivat auki myös rahvaalle. Pappilassa elettiin hyvin kansanomaista elämää.

Kirkkoherran kuoltua leski Hilma asusteli pari vuotta Koortilan pappilassa, mutta rakensi sitten oman talon vuonna 1898-99 Oulujoen pohjoispuolelle vastapäätä Muhoksen kirkkoa, Kähkösestä no 40 lohkotulle maalle. Hän muutti taloon asumaan 24. huhtikuuta 1899, mutta asui Suvelassa ympärivuotisesti lopulta vain pari vuotta. Hän koki talvet yksinäisiksi ja vaikeiksi ja muutti tyttärensä Annan kanssa Ouluun, jossa heillä oli kaksi omaisperhettä ympärillään. Näin Suvela jäi vain suvun kesäasunnoksi. Tosin talvina 1939-41 Walter J. Snellmannin tytär, Sylvia Wiren lapsineen (Monika ja Magdalena) oli Helsingin pommituksia paossa Suvelassa. Leskirovastinna Snellmanin kuoltua vuonna 1930 talo toimi vuoteen 1952 asti Snelmannin perillisten kesäpaikkana. Sisäkuva 1920-luvulta Suvelasta Palstatilojen Suvela 1 ja 2 omistajaksi mainitaan henkikirjassa tohtori Walter Snellman, joka asui milloin Oulussa ja milloin Helsingissä.

Walter Snellman kirjoitti useampia kirjoja sekä esitelmiä jotka käsittelevät Muhosta tai Oulujoen aluetta:

  • Silmäys Muhoksen kalastusoloihin, Oulu 1924
  • Johan Vilhelm Snellmanin kirjeenvaihtoa vanhoista kätköistä, julkaissut Walter J. Snellman. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1925
  • Lohen urheilukalastus Pyhäkoskessa, Helsinki 1925
  • Silmäys Oulujokilaakson vanhimpaan historiaan – esitelmä Turkansaaren kotiseutujuhlassa 9.8.1925, Oulu 1925
  • Niskakosken salaisuus – sarja kuvaelmia. Kirja, Helsinki 1929
  • Lohi ja sen kalastus Oulujoessa – esitelmä Pohjanmaan kalastuskuntain keskusliiton toimeenpanemassa juhlatilaisuudessa Oulujoen Turkansaarella 16.7.1933, Helsinki 1933
  • Jääkö Pyhäkosken mahtava luonnonvaltakunta kohta vain muinaismuistojen ja satujen ylistämäksi? Helsinki 1938

Mainittakoon, että Suvelassa on käynyt Walter J. Snellmannin vieraina mm. Jean Sibelius vuonna 1929, presidentti Ståhlberg vuonna 1932 – presidentin myöhemmästä matkasta kertomus täällä, Samuli ja Jenny Paulaharju vuonna 1938, Ilmari Kianto vuonna 1939 (jolla oli sukulaisia myös Rajalassa eli Koivulassa) ja Sylvia Wirenin vieraana Sveitsin presidentin vaimo vuonna 1944 kansainvälisen Punaisen Ristin edustajana. Suvelasta, kuten monesta muustakin Laitasaaren ja jokivarren talosta, kerrotaan Lemmentytön tarinassa.

Vuonna 1929 oli Suvelassa palvelijana Hanna Paavola (s. 1859), myöhemmin vuokralla – ilmeisesti ns. pikkupuolella – Aina ja Erkki Laurila sekä tilanhoitajana  Matti ja Anna Lydia Kestihelia. Vuosina 1946-52 Suvela oli ilmeisesti asumaton.

Suvelan väkeä

Takarivi vas. Eva Signe Snellman (myöh. Brummer), Signe Alma Sofia o.s. Snellman, Kaj (Karl Walter), Sylvia (myöh. Wiren) ja Walter J. Snellman, Artturi H. Virkkunen, Katri Naimi o.s. Thule, Mikko, Matti, Tapani ja Paavo Virkkunen. Keskirivi vas. (Anna) Signe o.s. Ekström ja Edwin Snellman, leski Hilma Aurora Snellman o.s. Forsman, Aina Snellman, Ivar Snellman ja Gösta (Otto Gustav) Snellman. Eturivi vas. Elsi Snellman, Eero Virkkunen, Asta Snellman (myöh. Kahanpää), Heimer Virkkunen, Margit Irene ja Ossi Snellman.

Suvelan väen kuva on saatu Ilkka Virkkuselta. Kuva on otettu 1910-luvulla, todennäköisesti elokuussa 1911, jolloin leski Hilma Snellman täytti 75 vuotta.

Suvela myytiin

Walter kuoli Helsingissä marraskuussa vuonna 1951 ja Snelmannin perilliset myivät Suvelan 15.9.1952 Oulujoki Oy:lle (myöh. Imatran Voima Oy eli IVO). Suvela oli IVO:n edustusasuntona vuorineuvos Saarivirralla, lisäksi yhtiö vuokrasi taloa Muhoksen seurakunnalle 1960-luvun alussa.

Nykyiset asukkaat ja omistajat ovat Pönkäsen ja Palovaaran perheet. He ostivat talon yhdessä vuonna 1995. Yhdessä he myös peruskorjasivat rakennuksen ja muuttivat sen paritaloksi.

Lue myös Snellmanin sukuyhdistyksestä

– kirjoittanut Solja Holappa, tietoja saatu myös molemmilta omistajaperheiltä

  1. Papit ja heidän asumisensa
  2. Muhos rk 1881-1890, s. 306
  3. Muhos rk 1891-1900, s. 346

5 vastausta kohteessa Suvela

  1. Pippa sanoo:

    Enpäs arvannut , että Suvela oli noin ” arvokas ” paikka, kun olin seurakunnalla kesätöissä Suvelassa. Tai en muista, jos talon historiasta olikin kerrottu, 15-16 v iässä ehkä ei niin ymmärrä, mielessä on ajankohtaisenpaa..
    60-luvulla Suvelassa todella pidettiin srk:n leirejä, lapsille ja vanhuksille ja monenlaisia tilaisuuksia. Asuin siellä ja opin monenlaisiin hommiin. Erikoisesti mielessä on aika, kun jäin yksin varsinaisten työntekijäin lomaillessa. ” Sain” järjestää iäkkäämpien leirin; ensin piti siivota , l e i p o a ym.. Kun oli jo elokuu, pimeä yö pelotti ja pyysinkin pikkuveljeni Matin kaveriksi, Mutta keskellä yötä poikaa alkoi pelottaa, eikä auttanut muu kuin tilata taksi ja laittaa hänet kotiin.
    Tekstissä mainittu pikkupuoli myös on mielessä, siinä asui yksinäinen , iäkäs ihminen, johon kovasti kiinnyin.
    Muutaman kerran on pitänyt ajella Halosentie Suvelan pihalle saakka , talo ja piha on muuttunut, silti silloisen tunnelman tavoittaa.

  2. pentti lohela sanoo:

    sama asia, enpä arvannut kun Similän Reinon kanssa rippikouluun Suvelaan pyöräiltiin mikä paikka kyseessä.
    Näistä Snellman-Virkkusista. Paavo Virkkusen Paavo Virkkusen vaimon äidin isä oli valtiopäivämies Agathon Meurman joka oli mm. Suomen ensimmäisen tietosanakirjan tekijä. Paavo Virkkunen ollut myös jonkin aikaa pappina Muhoksella.
    Matti Virkkunen on varmaan tutumpi, entinen KOP pääjohtaja.

  3. Solja sanoo:

    Kävin pari viikkoa sitten Muhoksen kotiseutumuseolla valokuvaamassa mm. Suvelan isäntäväen kuvan, ks. ylhäällä. Sari sai Keräsen Martilta kuvan Suvelasta ennen remonttia. Kun vertaa vanhoihin kuviin, on terassi laudoitettu umpeen ja lasitettu http://www.laitasaari.fi/taloja/kahkonen-no-40/suvela/kuvia-suvelasta/ Museosta puheenollen – tänään on avajaiset http://muhoksenkotiseutuyhdistys.blogspot.fi/ käykääpä paikanpäällä. Huomasitteko Kalevan Sunnuntai-liitteessä Soson surmajutun? Toimittaja soitti minullekin, neuvoin ottamaan yhteyttä Huovisen Anttiin – ja oli näköjään ottanutkin.

  4. Tauno Kahanpää sanoo:

    Ukkini Edvin Snellmanin vaimo, sittemmin leski, käytti etunimeä Signe, Anna oli toinen etunimensä. En muista mummun koskaan käyttäneen etunimeä Anna, ei missään yhteydessä, vrt. esim kirjeenvaihto.

    Signe mummin elämänkaarta on dokumentoitu kirjassa: Helge och Signe, en svensk familj separerad av avstånd och tid. ISBN 978-952-93-5469-6.

    Solja: Kiitos tiedosta, muutettu tekstiin nyt.

  5. Lasse Molin sanoo:

    Hei, onko tietoa?
    Mahtaakohan Swen Wilhelm Snellman synt. 24.4.1833 Liedosta olla sukua Muhoksen Snellmaneille?
    Tai hänen isänsä Efraim Matinpoika Snellman s. 21.8.1793?
    Swenin vaimon veli Gustaf Adolf Grönlund oli työnjohtajana/seppänä ja kuului Oulun 3. tarkka-ampujapataljoonaan ruotusotilaana Koivikossa 1858-1863.

    Solja: Ei ole tietoa, emme tee tällä sivustolla kovin kauas menneisyyteen meneviä sukuselvityksiä. Vain siltäosin kuin liittyvät kulloisenkin tilan historiaan. Jos joku tietää asiasta, voi toki kommentoida. Teepä sivustolle haku Grönlund nimellä, kaksi osumaa tulee. Hakukenttä on oikeassa reunassa etusivulla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *