Kähkönen no 40

  • Tarinoita Kähkösestä
  • Kuvia Kähkösestä
Tyllinoja, ote pitäjänkartasta

Tilan perustaja Laihiaisesta, naapurista?

Käräjäjillä 20.7.1636 riitelivät Laihiaisen veljekset Heikki ja Pekka Laurinpojat Karhuojan niitystä. 1 12.3.1638 samoilla veljeksillä oli jälleen epäsopua, nyt viljoista. 2 Voisi hyvällä syyllä olettaa, että Pekka oli Kähkösen ensimmäisiä isäntiä – ovathan nämä tilat aivan vierekkäin.

Vuoden 1649 maakirjassa on 1/4 mtl tila, jonka isäntä Pekka Laurinpoika mainitaan kerjäläiseksi (utfattig). 3 Hänet on merkitty myös seuraavien vuosien läänintileihin ja kymmenysluetteloihin, mutta sitten taas tila autioksi. Vuoden 1652 kymmenysluettelossa Pekalla on sukunimi Laihiainen, seuraavana vuonna Pekka Laurinpoika Toivakaisen tilan maintaan olevan aution. 4 5 Vuonna 1654 Pekka on kuollut, luettelossa kirjattuna leski ja vuoden 1663 lyhennysluettelossa Pekan tytär.

Vuoden 1655 tuomiokirjojen pöytäkirjan mukaan tilaa asutti Matti Matinpoika Keinänen myöh. Kähkönen ja vaimo, joka mainitaan leskenä vuonna 1667, sekä poika ja tytär. Ilmeisesti Matti Matinpoika kuoli alkuvuodesta 1667.

Mats Matsson Keinänen ilmoitti, että ei pysty hoitamaan verotilaansa, on ainoa mies tilalla, hänen lapsensa pieniä ja alaikäisiä, ottanut avuksi vävynsä Abraham Michelssonin, joka kuusi vuotta häntä uskollisesti auttanut, ja jolle antanut pojan osan kuolemansa jälkeen irtaimesta ja kiinteästä, kukaan ei valittanut. 6

Vävy Aappo isännäksi

Seuraava isäntä oli siis aiemman isännän vävy Aappo Mikonpoika Kähkönen eli Smed, jonka vaimo oli Marketta Matintytär. Aappo käräjöi 1675 Laitasaaressa naapurin eli Hartikan isännän kanssa. Vuoden 1675 maakirjassa on maininta ”Peer Larsson är optagi på frijheet af Abraham Michelsson, …till skatt 1676” eli Aappo oli ottanut entisen Pekka Laurinpojan paikan vapaavuosia vastaan, verolle vuonna 1676.

Seuraava isäntäpari oli Matti Kekkonen eli Kähkönen ja Smed (s. n. 1658) ja vaimo Anna Aapontytär (s. n. 1670, k. 15.2.1738). Anna saattoi olla edellisen isännän tytär. Dokumenteissa maininta ”Abraham Michelsson Raution 1/4 mtl:n autioksi jätetty tila, minkä Mats Kekkonen haluaa ottaa mikäli saa vapaavuosia ja veron pienennystä”. 7 Samalta vuodelta löytyy vielä viittaus talvikäräjiin: ”Mats Kekkosen Muhoskylästä ottama 1/4 mtl:n kruununtila, jolla Pehr Rautio aikaisemmin asunut, on tutkittu, kaksi vapaavuotta, verotetaan 1702, maaherran hyväksyttävä.” Vuosien 1709 ja 1710 käräjillä ”Antti ja Matti Yrjönpoika Keräset syyttivät Anna Aapontytärtä, Matti Kekkosen/Kehkoisen/Kähkösen vaimoa, siitä että hän olisi vienyt heidän saunastaan 10 vakkaa viljaa. Anna kieltää tämän ja Keränen ilmoitti lisäksi, että Anna laittanut Laitasaaren kyläkunnan maalle torpan, mikä pitää hävittää.” Em. Keräset asuivat Muhoskylän Halolassa no 1 eli naapurissa. 8

Matin kuoltua Anna avioitui Jaakko Liikasen (s. 1668, k. 10.4.1738) kanssa ja muutti asumaan Huoviseen no 15 vuonna 1723. Annan poika Antti Matinpoika (s. n. 1697) oli avioitunut Huovisen tyttären Liisa Simontytär Kestin (s. n. 1705 Kesti-Pelkonen no 14) kanssa ja Antista tuli uusi isäntä Huoviseen. Dokumenttien mukaan Matilla ja Annalla oli myös tytär Marketta ja allaolevan tuomiokirjan mukaan myös tytär Anna.

Vaikuttaa siltä, että Aappo Mikonpoika Kähkösellä oli myös Pekka-niminen poika. Vuoden 1702 renovoiduissa tuomiokirjoissa:

Pitäjänkirjuri Lars Berg nimismies Johan Kranckin puolesta ilmoitti Pehr Abrahamsson Rautiosta (Kähkönen) Muhoskylästä, että hän 26. kolminaisuudenpäivänä (marraskuussa) paitsi tullut juovuksissa kirkkoon ja myös myös mutisemalla aiheuttanut pahennusta ja pyysi rangaistusta, mutta koska lukkari Simon Simonsson todisti, että hän ei ollut huomannut Raution olleen juovuksissa, vaan hän oli kaatumatautinen, minkä myös lautamies Thomas Kärsämä todisti, minkä nähnyt kun Rautio teki sepän töitä… Raution isällä oli myös kaatumatauti… eikä hän ollut juonut viinaa kuin kolmella äyrillä kuparirahaa sisarensa Annan luona… vapautettiin syytteestä. 9

Oliko yllämainittu Pehr Abrahamson Rautio eli Pekka Rautio aiemman isännän poika ja seuraavan isännän isä? Hänet mainitaan kuolleeksi Muhoksen ensimmäisessä rippikirjassa 1699-1722 – vaimona Marketta, poika Klaus ja tytär Kaarina. Näyttäisivät tulleen Kähköseen vuonna 1711 ja ilmeisesti Pekka kuoli noin vuonna 1722. 10 11

Sama Pekka Aaponpoika yritteli olla aiemmin isäntänä, mutta tuomittiin vankeuteen vuonna 1697, joten tila oli jätetty autioksi ja lankomies rupesi sitä isännöimään:

Kruununnimismies Johan Kranck ilmoitti, että edellisenä ensimmäisenä rukouspäivänä oli Muhoksen kirkosta varastettu rahaa. Poika Sven Olofsson 16. tai 17. ikävuodellaan Pielisistä Karjalasta tunnusti tehneensä sen yhdessä seppä Pehr Abrahamssonin kanssa ja itsellisnainen Margeta Jakobsdotter ollut heidän kanssaan, jotka vangittu ja viety Oulun linnaan, jossa poika ja Margeta kuolleet ja ovat siellä vielä hautaamatta. Herra Johan Palmannus kertoi, että poika oli kirkkoaikaan varastanut kirveen Henrik Huoviselta… 12

Kuinka monta vuotta Pekka istui Oulunlinnan vankilassa, siitä ei ole varmaa tietoa – ehkei kuitenkaan aivan kymmentä vuotta.

Poika Klaus jatkaa isäntänä – mistä sukunimi Keinänen?

Klaus Pekanpoika Keinänen (myöh. Kähkönen, s. n. 1702, k. 17.11.1772 vesitautiin) ja puolisosa Sofia Tapanintytär (s. 1701, k. 11.5.1755 pistoksiin) näkyvät henkikirjassa Kähkösessä ensimmäisen kerran vuonna 1726, aivan Laitasaarenkylän otsikon alla. Maakirjassa he näkyvät jo vuonna 1723, jolloin on merkitty että ovat tulleet vastikään tilalle ja maksavat verot kruunulle. 13 14 Pariskunnalla oli Muhoksella syntyneet lapset

  1. Marketta (s. 11.2.1722 ennen vanhempien vihkimistä, kuollut lapsena)
  2. Kaarina (s. n. 1723, kuollut lapsena)
  3. Pekka (s. 29.4.1724) – seuraava isäntä
  4. Leena (Malin, s. 17.10.1728, k. 14.6.1789) – puoliso 8.3.1752 Tuomas Pekanpoika Kontu (s. 21.1.1728 Kontu no 31, k. 7.12.1786)
  5. Klaus (s. 12.12.1730) – myöh. sotilasnimeltään Trumpet, puoliso 9.3.1752 Anna Kettunen (s. 1728) Paltamosta
  6. Aappo (s. 26.10.1733)
  7. Juho (s. 14.5.1738, k. 1.7.1739)
  8. Kaisa (s. 16.11.1739). 15

Klaus Keinänen oli Muhoksen seurakunnan kirkkoväärti (1740-50), mainitaan myöhemmin pitäjän sepäksi ja torppariksi, vaimo Sofia sokeutui 1740-luvulla. Taloudessa asui myös äiti Marketta (s. 1662, k. 13.10.1742). Huom! Rautio = seppä, Smed = seppä.

Klaun ja Sofian jälkeen isäntäparina ovat vuodesta 1737 lähtien Juho Keinänen ja vaimo Valpuri. He näkyvät myös aiemmassa rippikirjassa vuodelta 1723. 16 Juholla on sukunimenä myös Kähkönen. Pariskunnan yhteyteen on kirjattu tyttäret  Saara (s. n. 1720) ja Valpuri (s. 1725), joiden patronyyminä on Tuomas ja sukunimenä Keinänen eli Kontu. He saattoivat olla Marketan aiemmasta avioliitosta. Saara avioitui 13.4.1740 Heikki Pekanpoika Laitisen kanssa Muhoskylän Holappa-Laitisesta no 25 – hänet mainitaan Juho Karhun eli Rukkilaisen vävyksi. Valpurin mies oli Matti Matinpoika Väärä (s. 1720 Väärä no 5), heidät vihittiin 4.3.1745. 17 18

Vuonna 1745 isäntänä  oli taas Klaus sekä poikansa Pekka vaimoinen. 19 20

Pekka (s. 1724) isännöi taloa vuodesta 1749 lähtien, ollen 25-vuotias. 21 22 Pekan 1. puoliso 31.3.1743 Valpuri Pekantytär Korhonen (s. 18.1.1724 Utajärvi Ahmas, k. 10.7.1762 sisätautiin), 2. puoliso 13.4.1763 Riitta Juhontytär Kinnunen (s. 10.6.1732 Perukka, Kinnunen no 28). Lapset

  1. Sofia (s. 7.12.1745) – puoliso 11.5.1768 sotilas Antti Antinpoika Lejon (sukunimi alk. Leinonen, s. 1742 Muhos) – asuivat uudistilallisina Muhosperän Karhunsaaressa no 46, Antin samanniminen isä palveli isonvihan jälkeen knihtinä Kajaanin linnassa, Muhokselle vuonna 1739 muutettuaan sotilaana Kemin komppaniassa
  2. Klaus (s. 2.3.1748, k. 8.10.1749 rokkoon)
  3. Pekka (s. 13.11.1752, k. 11.5.1808 halvaukseen) – puoliso 7.7.1776 Utajärvellä Riitta Juhontytär Jurvakainen eli Nurro (s. 26.1.1755, k. 1781) – vaimon kuoltua Pekka asui sisaren perheen kanssa Karhunsaaressa, kunnes avioitui Sipolan no 64 tilan leskiemäntä Maria Pekantytär Valtasen (s. 8.10.1755 Laitasaari, k. 9.6.1831 vanhuuteen) kanssa – perheeseen syntyi Sipolassa kolme lasta
  4. Valpuri (s. 22.9.1751)
  5. Marketta (s. 14.9.1757) – puoliso 31.5.1784 renki Heikki Ollinpoika Kassinen eli Juvani (s. 9.5.1753), asuivat Stormin sotilastorpassa
  6. Liisa (s. 23.2.1759)
  7. Anna (s. 23.3.1762,  k. 1762)
  8. kuolleena 11.12.1763 syntynyt lapsi
  9. Klaus (s. 3.8.1765) – puoliso 4.11.1792 leski Marketta Pekantytär Anttila (s. 1759). 23

Valkoset Kylmälänkylästä

Antti Klaunpoika Valkonen (myöh. Kähkönen, s. 13.11.1737) Kylmälänkylän Valkosesta ja vaimonsa Kaarina Iisakintytär Peura(la) (s. n. 1732 ilmeisesti Tyrnävä) tulivat taloon 1760-luvun lopulla. 24 Antti Kähkösellä tuhoutui osa sadosta vuonna 1772 rajuilmassa. Antti ja Kaarina muuttivat perheineen Onteroon no 60 vuonna 1786 – perheen jäsenet kuvattu Onteron historiikissa.

Antilla oli yhtiömies Matti Heikkinen jolla puolisona Valpuri. Tulleet taloon 1775 ja lähteneet heti seuraavana vuonna, ei tarkempaa tietoa heistä.

Tapani Halonen naapurista

Tapani Matinpoika Kähkönen (alk. Halonen Muhoskylästä, s. n. 1750) ja 9.2.1773 vihitty vaimonsa Kaarina Heikintytär Puhakka (s. 11.6.1731) muuttivat taloon tyttärensä Riitan (s. 24.6.1773) kanssa. Kaarina oli jäänyt leskeksi aviosta Erkki Erkinpoika Heikuran kanssa, Erkki oli hukkunut 26.10.1765. Tästä aviosta olivat pojat Erkki ja Pekka jotka olivat luovuttaneet äidilleen isänsä kuolinpesästä 750 taalaria ja tynnyrin ruista, lehmän ja kaksi lammasta. 25 26

Tytär Riitan 6.4.1790 vihitty puoliso oli talollisen poika Heikki Aapelinpoika Elsilä (s. 31.12.1760) Limingasta. Heille syntyivät lapset

  1. Tapani (s. 21.1.1797, k. 1806)
  2. Kaarina (s. 17.2.1810) – kaksonen, puoliso 11.7.1828 Matti Matinpoika Huovinen (s. 3.4.1794), asuivat Pienihuovisessa no 32
  3. Heikki (s. 17.2.1810) – kaksonen. 27 28 29 30 31 32

Tilalla asui vuoden 1800 henkikirjan mukaan sotilas Mikko Yrjönpoika Möller myöh. Norres (s. 8.3.1766 Kempele) ja 13.4.1789 Kempeleessä vihitty vaimonsa Kaarina Anttila (s. 1772) perheineen. 33

Kähkönen vaikuttaa olleen vauras talo – Tapani, joka mainitaan myös lautamieheksi, maksoi mm. veroa kuudesta ikkuna-aukosta vuonna 1798. Hän omisti myös Siekkisen no 52 ajalla 1805-1810. Perhe asui Kähkösessä lähes neljäkymmentä vuotta kunnes muuttivat Hartikkaan no 3 vuonna 1815 – hän oli omistanut tilaa jo vuodesta 1808 lähtien. Isäntä Tapani kuoli siellä 68-vuotiaana 3.8.1818 halvaukseen. 34

Pekka Kärsämä Kylmälänkylästä

Alkuaan kylmälänkyläläinen Pekka Pekanpoika Kärsämä (myös Perttunen, s. 27.4.1769), vaimonsa Liisa Matintytär Peura (s. 7.5.1772) sekä tyttäret Anna Riitta (s. 23.12.1796) ja Liisa (s. 20.6.1814) tulivat Perttusesta eli Koistilasta no 22. He olivat ostaneet tilan Tapani Kähköseltä eli Hartikalta vuonna 1815, ensimmäinen lainhuuto 20.9.1815. 35

Tytär Anna Riitta vihittiin 2.6.1816 Olli Ollinpoika Perttusen (s. 1793) kanssa ja heillä syntyi monta lasta

  1. Pekka (s. 17.12.1816) – lähti Ouluun 1838, isän nimenä kasteella Kähkönen, muulloin Perttunen
  2. Jaakko (s. 18.7.1820) – lähti Tyrnävälle 1836
  3. Anna (s. 16.4.1823) – puoliso 15.10.1843 Juho Antinpoika Valkonen (s. 8.12.1813, k. 17.1.1846 keuhkotautiin)
  4. Olli (s. 22.11.1825) – lähti Ouluun 1845
  5. Liisa (s. 22.8.1828, k. 16.6.1829 rokkoon)
  6. Maria (s. 16.7.1830) – lähti Ouluun 1847
  7. Perttu (s. 26.2.1834, k. puolen päivän ikäisenä)
  8. Riitta (s. 12.12.1835) – lähti Ouluun 1855
  9. Liisa (s. 16.1.1839, k. 15.8.1841).

Kähkösen isännyys siirtyikin vävy Ollille vuonna 1817 ja appivanhemmat jäivät syytingille. Milloin appivanhemmat Pekka ja Liisa kuolivat ja missä?

Olli myi talon ja muutti itse perheineen kotitilalleen Perttuseen eli Ylitaloon no 21, josta omisti puolet ja jossa nuoremmat lapsetkin syntyivät. Ollin mainitaan olleen kortinpelaaja (kortspelare) ja juopumuksestakin kahdesti tuomittu – vuodesta 1833 lähtien hän omistikin Ylitalosta enää 1/4. Olli kuoli 2.4.1848 lentsuun (flussfeber).

Matti Keränen Kopsasta

Matti Aaponpoika Keränen (alk. Korkala, s. 18.10.1789, k. hukkumalla 16.5.1820) 8.5.1811 vihitty vaimo Anna Kaisa Simontytär Sua tai Suva (s. 3.8.1783) muuttivat taloon Kopsasta no 42. Heillä oli lapset

  1. Aappo (s. 6.9.1811) – renki, puoliso 5.11.1841 Riitta Kaisa Juhontytär Hartikka (s. 17.5.1818  Hartikka no 3, k. 12.4.1845 synnytykseen) – perheen kaikki kolme lasta kuolivat pieninä
  2. Marketta (s. 18.12.1813) – puoliso 18.5.1836 kirkkoväärtin poika Nathanael Mattsinpoika Salow (s. 17.12.1809)
  3. Matti (s. 20.1.1817) – renki, puoliso Riitta Juhontytär Pyykkö (s. 8.12.1830), asuivat Hangaskankaanlaidassa eli Mähylässä no 59 huonemiehinä, jossa kuolivat molemmat vuonna 1892
  4. Anna Liisa (s. 30.6.1820, k. 23.10.1824 hinkuyskään). 36

Leski Anna Kaisa avioitui 21.12.1823 Puolangalta tulleen renki Antti Antinpoika Huovisen (myöh. Kähkönen ja Henttunen, s. 22.10.1786) kanssa. Vihkimerkinnässä Antilla on patronyyminä Matti, mutta henkikirjoissa aina Antti. Heille syntyi tytär Kaisa (s. 1.11.1824), josta tuli talon seuraava emäntä. Anna Kaisan poika Matti (s. 1817), jonka sukunimeksi mainitaan nyt Halonen, myi tilan isäpuolelleen, ensimmäinen lainhuuto 17.2.1824. 37 38 39 40

Muhoksen lukkarin poika, kirkkoväärti (1841-49) ja talollinen Abram Johansson Haxell eli Henttunen (s. 11.8.1812, k. 12.4.1863) avioitui Kaisa-tyttären (s. 1824) kanssa. Kaupat tilasta tehtiin appivanhempien kanssa 1843, ensimmäinen lainhuuto 1.11.1843. Perheen sukunimeksi tuli Kähkönen ja heille syntyivät lapset 41

  1. Johan (s. 24.12.1843)
  2. Anna Caisa (Catharina, s. 13.11.1846)
  3. Johanna Elisabet (s. 21.7.1849, k. 2.12.1855)
  4. Anders (s. 25.1.1852)
  5. Margareta (s. 27.11.1854)
  6. Abram (s. 8.2.1857)
  7. Matts (s. 8.2.1860). 42 43 44

Vuoden 1845 henkikirjaan on talon rengiksi merkitty Simo Pähti – oliko hän Kopsan isännän poika tai joku muu samanniminen? Matti Aaponpojan ajoilta lähtien oli Kähkösen torpparina Simo Kurtti perheineen, noin kymmenen vuoden ajan.

Antti Huovinen-Kähkönen muutti perheineen Muhoskylän Henttuseen no 11 vuonna 1846, mutta palasi noin kymmenen vuoden päästä syytinkiläisiksi tyttärensä perheen luo Kähköseen. Antti kuoli 1854 ja Anna Kaisa 25.1.1864. 45

Siirat Tyrnävältä

Tyrnävältä tulivat 1860-luvun alussa Adolf Kaaperinpoika Siira (myöh. Kähkönen, s. 12.3.1824 Tyrnävä) ja muhoslainen vaimonsa Kaisa Pekantytär Ukkola (s. 24.12.1827). Myyjänä on lainhuutoluettelossa Kemin kruununvouti Herman Fredrik Hermansson, joka omisti pitkään myös Kokon eli Laihiaisen no 30. Hermanin toinen vaimo, 3.4.1845 vihitty, oli Jacobina Mathilda Hackzell (s. 14.12.1821 Ii), jonka vanhemmat olivat insinööri Mathias Hackzell ja Johanna Maria Frosterus. Olivatko he sukua edelliselle omistajalle eli Abram Haxellille?

Siirat muuttivat Kähkösestä vuonna 1872 Muhoskylän Holapan taloon no 30. Perheen pojista Pietari ja Adolf menivät Amerikkaan, Gabriel ja Matti jäivät Muhokselle. Heistä Matti avioitui kempeleläisen Maria Aapontytär Pääskylän kanssa ja perusti perheen. 46 47

Tapahtuiko jonkinlainen tilusten vaihto, sillä Kaarina Laurintytär Holappa (s. 22.4.1843) Holapasta no 30 myi Kähkösen Juho Ylikärsämälle, ensimmäinen lainhuuto 4.9.1873. Kaarina eli Kaisa oli Heikki Ollinpoika Hyrkäs-Holapan leski. Heikki oli kuollut vuonna 1868. Kaarina avioitui 28.12.1873 Tapani Laurinpoika Wunschin (s. 24.1.1852) kanssa.

Lisää Kärsämiä Kylmälänkylästä

Juho Jaakonpoika Ylikärsämä (s. 7.11.1832) ja 9.3.1873 vihitty puoliso Klaara Knuutintytär Paaso (s. 25.12.1849) muuttivat 1870-luvun alussa Kylmälänkylän Kärsämästä eli Ylikärsämästä no 8. Klaara oli tullu Säräisniemeltä piiaksi Ylikärsämään vuonna 1870. Myös Juhon sisar Valpuri Kärsämä (s. 1823) asui talossa jonkin aikaa, kuin myös Klaaran sisar Reeta Stiina Paaso (s. 30.3.1859) kunnes muutti Helsinkiin vuonna 1878.

Kähkösellä oli ratasmylly Oulujoessa Myllysaaressa, se on merkitty mm. 1875 vuoden luetteloon. Mylly oli yhteinen Muhoksen puolen Pohjolan no 40 ja Kinnusen no 28 talojen kanssa ja tilat maksoivat siitä kukin täysimääräistä veroa (behållen ränta) 1 mk ja 40 p. 48

Juholle ja Klaaralle syntyi Kähkösessä lapset

  1. Jaakko (s. 15.12.1873, k. 30.3.1934) – seuraava isäntä
  2. Anna (s. 12.1.1876) – asui Rönkössä no 18
  3. Juho (s. 26.9.1880, k. 14.10.1880 kouristukseen, kramp)
  4. Maria (s. 14.5.1882, k. 6.2.1887 pöhöön)
  5. Olga (s. 19.11.1886)
  6. Hilma Lydia (s. 14.4.1890, k. 15.9.1893 tulirokkoon). 49 50 51 52

Jaakko (s. 1873) oli isäntänä isänsä jälkeen Kähkösessä, vanhemmat luovuttivat tilan pojalleen vuonna 1899. Jaakon puoliso 17.1.1904 Muhoksella Sanna Riitu Haataja (s. 27.1.1880 Paltamo, Kivesjärvi, Mustola, k. 31.5.1947). Sanna Riitu oli tullut 20.3.1900 Muhokselle. Perhe muutti 20.2.1914 Kestilään mutta palasi Muhokselle 14.1.1918 Kylmälänkylän Välitaloon.

  1. Kaarlo Johannes (s. 27.3.1904, k. 12.5.1947) – puoliso 24.6.1930 muhoslainen Kirsti Maria Heikintytär Laukkala (s. 24.7.1901), muuttanut leskenä Ouluun 28.8.1961
  2. Vilho Jaakoppi (s. 14.6.1905, k. 14.4.1915 Kestilässä)
  3. Heikki Emil (s. 25.7.1906, k. 6.3.1908)
  4. Väinö Kustaa (s. 24.11.1907, k. 27.9.1935) – naimaton
  5. Anna Sylvia (s. 1.1.1910) – muuttanut tyttärensa kanssa 13.11.1935 Lammille
  6. Toivo Jooseppi (s. 29.12.1911, k. 1.8.1965) – puoliso 5.8.1946 Muhoksella Eeva Johanna Iikantytär Suorsa (s. 30.10.1920 Säräisniemi), Eeva muutti lapsineen Vaalaan
  7. Olga Saara (s. 17.2.1915 Kestilä) – tullut vanhempiensa mukana Muhokselle Kestilästä, muuttanut 23.12.1935 Lammille
  8. Kalevi Iisakki (s. 6.9.1918 Muhoksen Kylmälässä, kaatui sodassa naimattomana omaa ansakenttää kunnostettaessa 13.1.1943 Limosaaressa)
  9. Niilo Jalmari (s. 22.2.1921 Muhoksella Kylmälässä, k. Lapinjärvellä) – puoliso 17.9.1946 Muhoksella Hanna Haataja Paltamosta. 53

Jaakko ja Sanna Kähkönen myivät Kähkösen tiluksia ja siitä lohkotun Lamminvaaran vuonna 1908 yhtiöille Uleåborgs Sågverks Aktiebolag, G. & C. Bergbom Aktiebolag ja J. W. Snellman & son. Yhden osan tilaa he myivät Maria Holapalle, lainhuuto 17.2.1913. Maria oli kihlautunut (ja myöhemmin avioitunut) Oulussa kemiläisen Jalmari Majalan kanssa 7.8.1912. 54 Maria Liisa Holappa (s. 1872) oli tullut Muhokselta Oulujoelle Mikkolan taloon no 44 piiaksi muuttokirjan mukaan joulukuussa 1904 ja ilmeisesti avioitunut myöhemmin jonkun talon pojista kanssa. 55 Maria myi lokakuussa 1912 osuutensa tilasta 18.000 markan hinnasta maanviljelijä Oskari Marttilalle eli Laheniukselle. Ilmeisesti tällä rahalla hän osti osan Kähkösestä. Vuoden 1915 henkikirjaan emännäksi on kirjattu edelleen ”leski Maria Holappa Oulusta”, ehkei tieto avioitumisesta ollut tullut Muhokselle asti. Majalat eivät ilmeisesti asuneet Kähkösessä, vaan Oulussa, koska huutokauppasivat kesien heinänkasvut aina vuoteen 1917 saakka. Majalat myivät tilan J. E. ja Roosa Ruokaselle, ensimmäinen lainhuuto 26.2.1915. Ruokaset sitten hetimiten eteenpäin kanttori Juho Nurmelle, ensimmäinen lainhuuto 18.2.1918.

Mäkitupalaisia

1880-luvulla Juho Kylmänen (s. 1848) ja vaimo Anna (s. 1844),  Adolf Tolonen (s. 1852) ja vaimo Ida (s. 1859) sekä Heikki Juhonpoika Anttila (s. 1853) ja vaimo Eeva Kaisa Rautio (s. 1854) perheineen. Anttilat olivat painija Kalle Anttilan vanhemmat. Isak Puhakka jo vuodesta 1875 lähtien huonemiehenä. 56

Eera (Erik) Erkinpoika Koistinaho (s. 2.12.1858 Ylikiiminki Vuotto, Kostinaho eli Keinänen no 9) ja puoliso 9.8.1885 Eeva Heikintytär Sutinen (s. 17.2.1856 Puolanka), lapset

  1. Kaisa (s. 11.10.1885)
  2. Johannes (s. 11.12.1887)
  3. Jaakko (s. 10.4.1892)
  4. Anna Emilia (s. 28.8.1896)
  5. Erik Henrik (s. 14.12.1899). 57 58 59 60 61

Eeva asui lapsineen mäkitupaa myös Eeran kuoltua, poika Jaakon kanssa pisimpään.

Työmies Israel Tuomaksenpoika Kemppainen (s. 13.3.1836 Puolanka Väyrylä no 35) tuli Laitasaareen Puolangalta 1888, 1. puoliso Riitta Jaakontytär Juntunen (s. 3.1.1840 Puolanka, k. 24.4.1899), 2. puoliso Elsa Antintytär Seppänen (o.s. Peltoniemi, s. 9.10.1849 Utajärvi) – perheen poika Herman (s. 13.10.1865 Puolanka), jolla Kajaanista tullut ja 12.11.1893 vihitty vaimo Amanda Jaakontytär Möttönen (s. 5.11.1872 Ristijärvi) – heillä lapset

  1. Anna Emilia (s. 22.8.1894)
  2. Fanny Eliina (s. 1.3.1896)
  3. Hilma Maria (s. 1.9.1898)
  4. Herman Israel (s. 13.7.1900 Muhos).

Leskimies Juho Anna Kaisanpoika Tuisku (s. 9.5.1851) – lapset

  1. Liisa (s. 13.10.1877) – muutti Tyrnävälle 1893
  2. Mikael Simuna (s. 5.4.1882)
  3. Hilda Maria (s. 6.9.1886, k. 27.10.1893)
  4. Juho (s. 4.8.1889, k. 11.10.1893).

Työläisnainen Anna Brita Anna Mariantytär Pellikainen (s. 22.3.1870).

Mäkitupalainen Antti Matinpoika Haataja (s. 22.8.1840 Tyrnävä), puoliso Kreeta (Kaisa Greta) Kustaantytär Huotari (s. 1.3.1860 Kajaani) – lapset

  1. Antti Juho (s. 11.2.1876)
  2. Mirjam (s. 1.10.1878)
  3. Pietari (s. 30.8.1880)
  4. Albinus (s. 19.2.1883)
  5. Jaako (s. 21.12.1884)
  6. Kaarle Heikki (s. 17.10.1886)
  7. Kreeta Emilia (s. 6.2.1889)
  8. Yrjö Juuso (s. 29.5.1891).

Leski Kreeta asui mäkitupaa myöhemmin poikansa Pekan kanssa.

Kähkönen vuonna 1950 ja myöhemmin

Kanttori Juho Nurmi myi lohkotilat Haataja, Riitasaari, Vesakko, Välimaa ja Laitala allaoleville uusille omistajille, kaikissa ensimmäinen ja ainoa lainhuuto 23.1.1930.

Haataja 40:5 Työmies Pekka Antinpoika Haataja (s. 1880), aiemmin mainittu.

Riitasaari 40:6 Aukusti Liisanpoika Rajaniemi (alk. Kyrö, s. 1.6.1874 Rantsila) – puoliso Johanna Juhontytär Saarela (s. 1.10.1872 Rantsila). Tulleet Muhokselle 8.11.1902 Rantsilasta. Lapset

  1. Ruusa Aleksandra (s. 19.6.1897 Rautio) – em. Roosa?
  2. Helli Maria (s. 25.5.1900 Rautio)
  3. Juho Aukusti (Hannes, s. 4.6.1903) – puoliso Aino Hedvig Moilanen (s. 31.11.1899 Hyrynsalmi)
  4. Martta Johanna (s. 2.10.1907)
  5. Lauri Ilmari (s. 8.10.1911 Muhos) – puoliso Kerttu Maria Salminen (s. 21.8.1918 Lehtimäki) – heillä monta lasta. 62

Kähkönen 40:7 Kanttorin leski Maria Kustaava Nurmi o.s. Yli-Rokki (Maiju, s. 30.10.1874 Paattinen) ja karjatalousneuvoja Alma Johanna Yli-Rokki (s. 1.12.1884 Paattinen), ilmeisesti lesken nuorempi sisar. Muhokselle vuonna 1915 Pielisjärveltä tullut kanttori Juho E. Nurmen (s. 9.3.1879, k. 10.12.1938) perhe asui ensin Jussilassa no 75 eli lukkarin puustellissa, myöhemmin Kähkösessä. Nurmella oli myös kirjakauppa kirkonkylällä. Perheessä oli tyttäret Aino ja Helvi (kuoli 7-vuotiaana 1919) sekä yksi poika. 63 Lesken poika, ylioppilas Lauri Johannes Juhonpoika Nurmi (s. 7.2.1914 Pielisjärvi) ja vaimo, farmaseutti Sirkka Kristiina Artturintytär Lounne (s. 13.1.1912 Oulu) olivat seuraava isäntäpari. 1960-luvulla Teuvo (s. 1927, k. 1986) ja Helvi (o.s. Mattila, s. 1928, k. 1997) Rauhio ostivat heiltä tilan, joka on nyt heidän kolmen poikansa omistuksessa. Lypsykarjasta he luopuivat vuonna 1985 ja nyt tilalla viljellään viljaa. Tilan päärakennus on rakennettu vuonna 1870, peruskorjattu 1920 ja 1990. 64

Sanki 40:8 Johan Koistisen eli Koistinahon perikunta.

Vesakko 40:10 Aapeli Korhonen Tyrnävältä.

Välimaa 40:11 Heikki Similä, myöhemmin omistajana Iikka Similä Tyrnävältä.

Laitala 40:12 Pienviljelijä Johannes Urho Ervasti (Hannes, s. 29.8.1892) – puoliso Martta Kustaava Kyllönen (s. 18.3.1892 Sotkamo). Heillä poika Urho Emil Anselm (s. 3.12.1924 Oulainen) jolla vaimo Alli Maria Katariina Romppainen (s. 3.12.1914 Tyrnävä) sekä lapset Aune Selma Annikki – puoliso Lauri Vihattula ja Matti Johannes. Työmies Onni Johannes Uitto (s. 19.7.1909), vaimo Aino Maria Lusua (s. 27.5.1918).

Rintamaa 40:13 Kapteeni Yrjö Koskinen Helsingistä sekä insinööri Aarne Timola Tampereelta.
                
Rauhionoja 40:14 Matti Keskitalo Tyrnävältä.
                
Tapaus 40:15  Otto Kärsämä    
                
Yritys 40:16 Hannes Keskitalo Tyrnävältä.

Suvela Suvelan pikkupuolella asui työmies Veikko Iisakki Tohmo (s. 19.9.1915 Vironlahti) ja muhoslainen vaimonsa Aino Johanna Anttila (s. 7.5.1915) perheineen parin vuoden ajan. Ainon sukua on asunut Kokossa no 30 aina vuodesta 1747 lähtien.

– Solja Holappa, Ritva Nygrén (tilan vanhimmat isännät Klaus Keinäseen saakka)

  1. Renovoidut tuomiokirjat, käräjät 20.7.1636, s. 9v (k. 12)
  2. Renovoidut tuomiokirja, käräjät 12.3.1638, s. 136 (k.155)
  3. Muhos mk 1649, jakso 158
  4. Pohjanmaan läänintilikirja 1652, s. 500
  5. Muhos mk ja hk 1653, s. 100
  6. Renovoidut tuomiokirjat 11.-12.2.1667, s. 24-
  7. Renovoidut tuomiokirjat 20.-23.2.1699, s. 414-415 (jakso 211)
  8. Renovoidut tuomiokirjat 3.-7.10.1710, s. 1119-1121 (k. 562)
  9. Renovoidut tuomiokirjat 26.-28.8.1702, s. 678-679 (k. 345)
  10. Muhos rk 1699-1722, jakso 70
  11. Läänintilit, tositekirja, kymmenysluettelo 1711, s. 477
  12. Renovoidut tuomiokirjat, 23.-25.8.1697, s. 138-145 (k. 319)
  13. Muhos hk 1726, s. 66
  14. Läänintilit, maakirja 1723, s. 236
  15. Muhos rk 1723-1732, jakso 61
  16. Muhos hk 1737, s. 1012
  17. Muhos hk 1740, s. 717
  18. Muhos rk 1733-1740, s. 78
  19. Muhos hk 1745, s. 75v
  20. Muhos rk 1741-1759, jakso 87
  21. Muhos hk 1749, s. 157
  22. Muhoksen vaaliluettelo 1760
  23. Muhos rk 1757-1771, jakso 112
  24. Muhoksen vaaliluettelo 1768
  25. Muhoksen vaaliluettelo 1777
  26. lanko Antti Erkinpoika Heikuran perukirja 29.10.1787
  27. Muhos rk 1771-1777, s. 160
  28. Muhos hk 1777, s. 135 SSHY
  29. Muhos hk 1780, s. 1249
  30. Muhos rk 1786-1792, s. 181
  31. Muhos rk 1802-1811, s. 90
  32. Muhos rk 1812-1818, s. 123
  33. Muhos hk 1800, s. 215
  34. Muhos hk 1810, s. 303
  35. Muhos hk 1815, s. 229
  36. Muhos hk 1820, s. 158
  37. Muhos rk 1819-1826, s. 127
  38. Muhos rk 1826-1832, s. 137
  39. Muhos rk 1833-1839, s. 252
  40. Muhos hk 1840, s. 320
  41. Papit ja heidän asumisensa
  42. Muhos hk 1845, s. 328
  43. Muhos rk 1853-1862, s. 270
  44. Muhos hk 1860, s. 505
  45. Muhos hk 1850, s. 392
  46. Muhos rk 1861-1879, s. 270
  47. Muhos hk 1870, s. 413
  48. Oulun läänin maakirja 1875, s. 322
  49. Muhos rk 1861-1879, s. 32 Kylmälä
  50. Muhos hk 1875, s. 400
  51. Muhos hk 1890, s. 338
  52. Muhos rk 1881-1890, s. 348
  53. Utajärven Haloset sukutietokanta
  54. Kaleva no 181, 8.8.1912
  55. Oulujoki hk 1905, s. 527
  56. Muhos hk 1880, s. 272
  57. Muhos rk 1862-1871, s. 666
  58. Muhos lk 1891-1901, s. 155
  59. Muhos rk 1891-1901, s. 155
  60. Muhos hk 1900, s. 414
  61. Muhos hk 1915, s. 414
  62. Muhoksen Papinvaaliluettelo 1924
  63. Muhoksen Papinvaaliluettelo 1924
  64.   Muhos – Kotiseutumme 2002-2003, s. 435

Vastaus kohteessa Kähkönen no 40

  1. Tuula Tuukkanen sanoo:

    Hei! Löysin isäni toivo jooseppi kähkönen ja äitini eeva johanna iikantytär suorsa täältä laitasaaresta. en ollut tietoinen missä isäni asui. hieno asia itse kun olen jo 70 vuotta. tässä on kirjoitettu että äiti muutti lapsineen vaalaan. kosketti myös minua.
    Terv.tuula tuukkanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *