Käärmekangas no 66

Käärmelän vanha päärakennus Käärmelän vanha päärakennus, rakennettu n. 1875 ja purettiin 1970-luvulla. Lähde: Elsa Parviainen

Käärmekangas on Laitasaaren ”nuorempia” taloja eli se on perustettu uudistilana vasta 1780-luvulla. Tila raivattiin kruununmetsään Mettäperälle vain joitain vuosia naapuritalon, Vänttilän no 61, perustamisen jälkeen.

Henki- ja rippikirjoissa talon ja sen asukkaiden nimi on ajan saatossa kirjoitettu myös muodoissa Cärmetkangas, Kärmetkangas ja Käärmetkangas.

Missä Käärmekankaan talo alun perin sijaitsi?

Pitäjänkartta Ote Muhoksen pitäjänkartasta 1850-luvulta

Perimätiedon mukaan Käärmekankaan talo olisi sijainnut samannimisellä kankaalla Pöytäsuon talon lähellä ja talon paikan siirtyessä nimi olisi lyhentynyt Käärmeläksi. Toistaiseksi ei ole löytynyt kirjallisia todisteita asiasta.

Esimerkiksi viereisessä otteessa 1800-luvun puolivälissä tehdystä Muhoksen pitäjänkartasta Käärmekangas sijaitsee nykyisellä paikallaan Vänttilän naapurissa. Pöytäkangas no 68 sen sijaan on merkitty kartalle jälkikäteen.

Käärmekankaan perustamispäätös on annettu 20.9.1783 ja se sai 20 vuoden verovapauden. 1

Kekkoset ensimmäisiä asukkaita

Vuonna 1786 Käärmekankaalla asuivat uudistilallinen Heikki Matinpoika Kekkonen (myöh. Tikkanen ja Käärmekangas, s. 4.1.1746) ja toinen vaimonsa Anna Ollintytär Mikkonen (s. 28.3.1740 Paltamo) perheineen. Heikin ensimmäinen vaimo oli Riitta Eskontytär Kemppainen. Neljä vuotta aiemmin Heikki ja Anna olivat muuttaneet viiden lapsensa kera Paltamosta Muhoskylän Tikkaseen. Siellä heille syntyi kolme lasta lisää, joista kuitenkin yksi kuoli pienenä: 2

  1. Marketta (s. 1.12.1768 Paltamo)
  2. Matti (s. 20.8.1770, k. lapsena)
  3. Olli (s. 21.2.1772, k. lapsena)
  4. Heikki (s. 27.5.1773 Paltamo) – asui myöhemmin perheineen Hämälässä no 4
  5. Anna (s. 9.4.1776 Paltamo)
  6. Kaarina (s. 1.6.1778, k. lapsena)
  7. Juho (s. 4.12.1780 Paltamo)
  8. Samuli (s. 17.10.1785)
  9. Riitta (s. 20.7.1788).

Uudistilan verovapaudesta huolimatta elämä Mettäperällä oli ilmeisesti kuitenkin liian ankaraa ja perhe muutti rippikirjan mukaan ensin Iihin vuonna 1785 ja sitten takaisin Paltamoon vuonna 1788. 3

Brunneja tilalle sekä muita käypäläisiä

Käärmekankaan isännäksi on seuraavaksi merkitty Kalle Kallenpoika Brunni (s. 4.10.1752 Ylikiiminki Brunni). Hänen vanhempansa olivat Kalle Antinpoika Brunni (alk. Holappa, s. 1.11.1720 Muhos Sotkajärvi) ja Anna Heikintytär Roininen (s. joulukuussa 1720 Utajärvi Roinila). Kalle-poika lähti kotoa tienaamaan ja päätyi rengiksi Kylmälänkylän Valkolaan. Kallen velipoika Matti (s. 27.11.1745) puolestaan meni rengiksi Laitasaaren Perttuseen eli Koistilaan no 22. Liekö Matti toiminut Kallen puhemiehenä, mutta joka tapauksessa vuonna 1776 Kalle nai Matin työnantajan, Heikki Antinpoika Koistisen eli Perttusen (s. 19.6.1735) ja Riitta Matintytär Paavolan (s. 1.7.1728) vanhimman tyttären Liisa Heikintytär Perttusen (s. 16.7.1757). 4 5

Kalle ja Liisa asuivat jonkin aikaa Perttusessa, mutta muuttivat vuonna 1780 Kiiminkiin ja myöhemmin Ouluun. Mettäperälle he muuttivat vuonna 1789 mukanaan neljä lastaan – Käärmekankaalla heille syntyi vielä yksi lapsi:

  1. Kalle (s. 26.8.1776)
  2. Heikki (s. 13.9.1778) – palasi myöhemmin Käärmekankaaseen isännäksi
  3. Birgitta (s. 19.1.1781)
  4. Liisa (s. 5.10.1784, k. 3.1.1786)
  5. Marketta (s. 6.12.1787)
  6. Matti (s. 16.6.1794).

Viimeinen rippikirjamerkintä Brunnin perheestä on vuodelta 1801, minkä jälkeen he muuttivat Rovalaan no 63. 6 7 8 9 10

Yhtä aikaa Brunnien kanssa Käärmekankaalla asuivat Juho Antinpoika Koistinen (eli Soronen, s. 8.10.1758) ja Valpuri Matintytär Hyvärinen (s. n. 1759) lapsineen. He tulivat Mettäperälle Ylikiimingistä vuonna 1797 ja sinne he vuonna 1799 myös palasivat. Juhon sukua asui Pienimäätässä no 17 – lieneekö se ollut syy Laitasaareen tuloon? 11

  1. Antti (s. 18.5.1781 Ylikiiminki)
  2. Matti (s. 12.2.1784 Ylikiiminki)
  3. Riitta (s. 1.3.1787 Ylikiiminki)
  4. Anna (s. 29.11.1789 Ylikiiminki)
  5. Elsa (s. 28.2.1792 Ylikiiminki)
  6. Juho (s. 25.11.1800).

Väki Käärmekankaalla sen kuin vaihtui. Seuraavana vuorossa olivat Kaaperi Ollinpoika Perttunen (s. n. 1762) ja Oulussa 5.5.1795 vihitty vaimonsa Liisa Hannuntytär Perttunen (s. 27.9.1768), jotka muuttivat Mettäperälle vuonna 1795 Oulusta. Perheen lapset – kaikki Laitasaaressa syntyneitä

  1. Juho (s. 26.9.1795) – kaksonen
  2. Kaaperi (kastekirjassa Hannu, s. 26.9.1795) – kaksonen
  3. Marketta (s. 16.11.1797)
  4. Kaarina (s. 11.11.1800)
  5. Riitta (s. maaliskuussa 1803)
  6. Anna Liisa (s. 5.4.1805).

Kenties he olisivat viipyneet pitempäänkin, mutta isä-Kaaperi kuoli vuonna 1808 ja muutaman vuoden kuluttua Liisa-leski keräsi pesueensa ja lähti. 12

Vuosikymmenen vaihtuessa Juho Aaponpoika Huovinen (s. 20.4.1787 Pienihuovinen no 32) asui Käärmekankaalla kahdestaan Liisa-nimisen piian kanssa. 13 Elokuussa 1810 Juho vihittiin Saara Maria Antintytär Orren (s. 8.10.1790 Kemi) kanssa. Juholle, joka käytti lisänimeä Käärmekangas, on ilmeisesti myönnetty verovapaita vuosia, koska hänet mainitaan uudistilallisena. 14 Talonpito ei kuitenkaan onnistunut heiltäkään ja vuoden 1820 henkikirjassa heidät on merkitty kerjäläisiksi omaan taloonsa.

Paluumuuttajat Rovalasta

1820-luvun alussa Käärmekankaan isännäksi tuli Rovalasta no 63 Heikki Kallenpoika Brunni (s. 13.9.1778), joka oli parikymmentä vuotta aiemmin talosta lähteneiden Kalle Kallenpojan ja Liisa Heikintyttären vanhin poika. Liisa oli kuollut vuonna 1817 ja isä-Kalle tuli asustamaan poikansa perheen kanssa entiseen kotitaloon. 15 16 Heikki oli naimisissa Katri (Kaisa) Pekantytär Anttilan (s. 17.3.1777) kanssa, joka oli Pekka Heikinpoika Anttilan (eli Hämälän, s. 6.6.1735) ja Kaisa Juhontytär Siekkisen (s. 13.2.1734) tytär, Hämälästä no 4.

Vuonna 1823 Heikin ja Katrin vanhin poika, Kalle (s. 16.9.1804) toi taloon nuorikkonsa, ylikiiminkiläisen Elsa Juhontytär Koistinahon (s. 28.2.1792). Talon asukkaita ei kuitenkaan onni tuntunut seuraavan. Helmikuussa 1825 Katri hukkui Oulujokeen. Pian sen jälkeen perhe muutti pois Mettäperältä. Heikki Kallenpoika ja hänen isänsä Kalle Kallenpoika kuolivat muutaman kuukauden sisällä vuonna 1827, molemmat keuhkotautiin. 17 18 Kalle Heikinpoika ja Elsa Juhontytär säästyivät taudilta ja ryhtyivät torppareiksi. 19

Kaaperi ja Anna asettuvat taloon

Puolen vuosisadan aikana Käärmekankaalla oli käynyt kääntymässä väkeä, eikä kukaan ollut viihtynyt siellä yli 10 vuotta. Vasta vuonna 1824 talo sai ensimmäiset pitempiaikaiset asukkaansa, kun Kaaperi Kaaperinpoika Remes (s. 8.1.1797) ja Anna Kaisa Laurintytär Korhonen (s. 12.2.1798 Utajärvi) muuttivat Oulunsuusta Mettäperälle. 20 Kaaperin vanhemmat olivat Kaaperi Pekanpoika Remes (s. 4.3.1772 Halkovaara no 47) ja Eeva Matintytär Kylmänen (eli Sutela, s. n. 1775). Remeksen sukua asui useammassakin talossa Laitasaaressa. 21 Annan vanhemmat olivat Lauri Laurinpoika Korhonen (s. 24.6.1765) ja Riitta Laurintytär Tikkanen (s. 6.12.1768).

Kaaperin ja Annan muuttaessa Mettäperälle heillä oli vasta yksi tytär, joka oli syntynyt heidän asuessaan Oulunsuussa. Käärmekankaalla perheeseen syntyi vielä 7 lasta, joista 3 kuoli pieninä. Talossa asui myös leskianoppi Riitta Korhonen, jonka elatuksesta Kaaperi rippikirjan mukaan oli vastuussa. 22 23

Anna opetti lapsiaan lukemaan ja sai kinkereillä siitä kannustuksena Uuden Testamentin:

Fått ett Nya Testament 1838 för att öfva sina i bokläsning väl grundade barn. 24

Vuonna 1850 Kaaperin ja Annan vanhin poika Juho (s. 25.1.1826) toi taloon nuorikkonsa Kaisa Juhontytär Kaiposen (s. 29.1.1832), Juho Aaponpoika Kaiposen (s. 10.6.1804) ja Anna Tanelintytär Mäkelän (s. 11.12.1801 Oulunsuu, sukua Mäkelässä no 19) tyttären. Kaisa kuitenkin kuoli jo vuonna 1853 jättäen Juhon leskeksi ja heidän parivuotiaan poikansa äidittömäksi. 25 Juho lähti poikansa kanssa Käärmekankaalta. Myös Kaaperi ja Anna, jotka olivat asuneet Mettäperällä 35 vuotta, joutuivat jättämään kotinsa.

Perinnöksiosto ja talokauppoja

Pari vuotta ennen Juhon ja Annan poismuuttoa, Käärmekankaalle tulivat talostelemaan Iisakki Kylmänen (s. 6.2.1827) ja Riitta Liisa Matintytär Parviainen (s. 22.2.1838) poikansa kanssa. Riitta oli Matti Antinpoika Pöytäkankaan ja Maria Heikintytär Perttusen tytär Kangas-Parviaisen talosta. Iisakin vanhemmista ei toistaiseksi ole varmuutta. Iisakin ja Riitan pojasta, Juhosta (s. 30.11.1861, rippikirjassa 5.1.1859), tuli hänestäkin aikanaan talollinen, ensin Isomäättään no 16 ja myöhemmin Putaalaan no 48. 26 27 28

Syksyllä 1858 merimies Jaakko Laurinpoika Pulkkinen (s. 8.12.1817) ja (Anna) Kaisa Juhontytär Kotimäki (s. 13.2.1823) muuttivat Oulusta ja asettuivat toviksi Käärmekankaalle. 29 Jaakko oli syntynyt Sotkamossa Lauri Pulkkisen (s. 31.5.1776) ja Katri Juhontytär Lukkarin (s. 11.5.1784) perheeseen. Anna Kaisan vanhemmat olivat Juho Jaakonpoika Tönning (s. 19.1.1788) ja Anna Ristontytär Gisselkors (eli Konttinen, s. 22.10.1781) Oulunsuun Kotimäen talosta. Myös pitäjänräätäli Antti Heikinpoika Suorsan (s. 14.9.1818) leski (skräddarenkan) Maria Kaaperintytär Kosunen(eli Suorsa, s. 1.6.1824) asui talossa 1860-luvun alussa. 30

Perintötilaksi vuonna 1864

9.6.1864 Jaakko Laurinpoika osti Käärmekankaan perintötilaksi. 31 Hän kuitenkin myi talon melkein saman tien Juho Haverille. 32 Ilmeisesti Juho Haveri ei asunu itse talossa vaan vuokrasi sitä, joten Jaakko ja Kaisa asuivat talossa ainakin vuoteen 1866 saakka. Tämä Juho Haveri saattoi olla sama Kuhmosta tullut, joka asui Kaupin no 36 tiluksilla. 33

1860-luvun lopulla ja 1870-luvun alussa Käärmekankaan asukkaina mainitaan myös Juho Pelkonen ja tämän vaimo Riitta 34 sekä Elias Toivonen (s. 7.8.1821) ja Anna Liisa (s. 18.5.1813) perheineen jotka muuttivat myöhemmin Penninkankaaseen no 56. 35

Mihin joutuivat talokaupan rahat?

Aukusti Juhonpoika Määttä (eli Yrjänä, s. 23.2.1847) ja Eeva Heikintytär Kemppainen (s. 15.2.1848) muuttivat Mettäperälle 1870-luvun alkupuolella. Myös Eevan sisar, Maijastiina Heikintytär Kemppainen (s. 1857) muutti jossain vaiheessa taloon. Aukusti oli Juho Jaakonpoika Rahkon (s. 14.7.1802) ja Anna Liisa Heikintytär Lotvosen (s. 3.12.1804) poika Yrjänän talosta no 29. 36 37 Eeva ja Maijastiina puolestaan olivat torppari Heikki Kemppaisen (s. 13.4.1819) ja Kaisa Määtän tyttäriä Paltamosta. 38

Sekä Aukusti että Eeva kuolivat keuhkotautiin vuonna 1874 ja heidän orvoksi jääneen poikansa, Juho Aukustinpoika Käärmekankaan (s. 13.8.1869), holhoojaksi nimitettiin naapuritalon Vänttilän no 61 isäntä Kaaperi Juhonpoika Tuohino (s. 8.9.1845). Juhon täti Maijastiina ei naisena kelvannut holhoojaksi ja omaisuuden valvojaksi. Kaaperi Tuohino myi talon oululaisille Åströmin veljeksille vuonna 1876. Vaikuttaa siltä, että hän käytti kaupasta saamansa rahat omiin tarkoituksiinsa; myöhemmin Juho Aukustinpojan holhoojaksi nimittäin vaihtui Heikki Yrjänä, joka oli hänen kummisetänsä sekä isän veli. Kaaperin omistama Vänttilä myytiin huutokaupalla, jotta Juho saisi perintörahansa. Ja Juho muuttikin takaisin Yrjänään missä oli syntynytkin.

Lainhuudatuspöytäkirjassa kerrotaan seuraavasti:

Wuonna 1879 Toukuun 26 päivä ulostarjottiin julkisella ja laillisella aikaa julistettu vapaa ehtoisella huutokaupalla joka toimitettiin paikalla Kaaperi Wänttilälltä annetun Valtakirjan mukaan siittä 15. päivästä sisälläolevaa kuuta ja vuotta häneltä holhotun alaikäisen Johan Kärmetkankaan perintö rahain maksuksi Wänttilä niminen perintömaa no 61 1/6 osa veronen Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä kaikkine huoneineen, tiluksineen… 39

Åströmin veljekset eivät itse asuneet Käärmekankaalle, mutta on mahdollista, että he rakennuttivat sinne uuden päärakennuksen. Sivun yläreunassa olevassa kuvassa on nykyistä edeltävä päärakennus, joka oli tiettävästi rakennettu noin vuonna 1875. Talon rakentaja saattoi olla myös Aukusti Juhonpoika.

Pekkalan ja Laxin sukua

Åströmin veljekset myivät Käärmekankaan vuonna 1877 Heikki Heikinpoika Inkalalle (eli Siekkinen, s. 27.1.1833 Inkala no 38, k. 28.9.1889). Hän oli Ylikiimingistä Laitasaareen muuttaneen Heikki Juhonpoika Pekkalan (eli Siekkinen, s. 22.6.1801) Siekkisestä no 52 ja Oulunsuussa syntyneen Saara Matintytär Laihiaisen (eli Inkala, s. 7.2.1808) poika ja naimisissa Liisa Pertintytär Laxin (s. 10.12.1836) kanssa. Liisa puolestaan oli Pertti Ollinpoika Laxin (s. 2.2.1793) ja Marketta Askosen (s. 1.4.1794) tytär ja kotoisin Oulunsuusta. 40 41 42 43

Heikki ja Liisa muuttivat Mettäperälle kolmen poikansa kanssa, perheen lapsista neljä kuoli pienenä

  1. Juho (s. 18.9.1858) – seuraava isäntä, puoliso 1881 Reeta Lotta Heikintytär Sassali (s. 11.2.1853 Oulunsuu, k. 18.10.1898) Koistilasta no 22 44
  2. Heikki (s. 1863) – puoliso 1887 Maria Aapelintytär Mikkonen (s. 15.9.1864)
  3. Aappo (s. 20.12.1869) – puoliso 1892 Maria Liisa Ollintytär Parviainen (13.8.1873) Ranta-Parviainen no 2.

Vanhimmalle pojalle Juholle (s. 1858) ja Reeta Charlotalle syntyi viisi lasta:

  1. Heikki Emil (s. 15.11.1881)
  2. Juho (s. 22.11.1884) – puoliso Maria Partanen – asuivat Ähkysestä lohkotussa Välitalossa
  3. Liisa Johanna (Hanna, s. 3.6.1887) – puoliso Olavi Koskinen
  4. Jaakko Alarik (s. 23.9.1889) – sukunimi myöhemmin Puro, k. pitkällisen taudin sairastettuaan 23.3.1923 Muhoksella
  5. Aappo Herman (s. 25.5.1893). 45 46

Reeta Lotta mainitaan vuoden 1890 henkikirjassa halvatuksi, eli hän oli halvaantunut ja kykenemätön osallistumaan talon töihin. 47

Talon halkominen

Käärmekankaan huutokauppa 1886 Huutokauppailmoitus Oulu Lehdessä 13.11.1886

1880-luvun puolivälissä Käärmekankaan talo halottiin kahtia ja Heikki Heikinpoika myi toisen puolen pojalleen Juholle. Ilmeisesti Juho rakensi tiluksilleen mökin. 48 Heikki Heikinpoika olisi ollut halukas myymään toisenkin puolikkaan talosta ja laittoi oheisen huutokauppailmoituksen Oulun Lehteen syksyllä 1886, mutta ilmeisen turhaan.

Vuonna 1887 Käärmekankaan taloon tuli jälleen miniä, kun pojista keskimmäinen, Heikki Heikinpoika (s. 1863) nai Maria Aapelintytär Mikkosen, torppari Aapeli Aaponpoika Mikkosen (s. 18.6.1833 Ylitalo no 69) ja Anna Kaisa Antintytär Holapan (s. 19.8.1825 Utajärvi Sotkankylä) tyttären. Heikille ja Marialle syntyi kolme lasta:

  1. Aappo Albert (s. 8.2.1890)
  2. Juho Henrik (s. 20.6.1893)
  3. Fanny Maria (s. 13.7.1898). 49 50

Syksyllä 1889 kuoli ensin Käärmekankaan isäntä, ja leski Liisa jäi asumaan Mettäperälle poikiensa ja näiden perheiden kanssa.

kaarmekangas_huutokauppa_kaiku_166_30101892

Vuonna 1891 Liisa ja nuoremmat pojat myivät oman puolikkaansa talosta Aappo Kosuselle. 51 Mahdollisesti he asuivat sen jälkeen talossa vuokralla, koska Kosunen itse ei näytä asuneen Mettäperällä. Aappo Kosunen huutokauppasi omaa puolikastaan talosta loppuvuodesta 1892. 52 Ilmeisesti Juho Heikinpoika osti itselleen toisenkin puolikkaan.

Vuonna 1892 myös nuorin Heikin ja Liisan pojista, Aappo Heikinpoika (s. 1869) astui aviosäätyyn Maria Liisa Ollintytär Parviaisen kanssa. 53 He muuttivat mökkiin Parviaisesta lohkotulle tilalle Oulujoen rannalle. 54

Vuonna 1899 Juho Heikinpoika myi Käärmekankaan talon huonemiehelle. 55 Sokeutunut Liisa-leski sekä Juho ja Heikki perheineen jäivät ilmeisesti asumaan Käärmekankaan maille.

Käärmelä -nimen tila sai maakirjatutkinnassa vuonna 1899, näin mainitaan vuoden 1905 dokumentissa.

Väliahon ja Koistisen sukua

kaarmekangas_finlands_allmanna_tidning_166_19_07_1900

Käärmekankaan uusi omistaja Iisakki Heikinpoika Väliaho (s. 2.8.1871) ja hänen vaimonsa Jenny Charlotta Aukustintytär Koistinen (s. 3.7.1871) ja heidän viisi lastaan muuttivat Mettäperälle vuonna 1895, ollen ensin talossa huonemiehinä. Iikka on syntyjään Kylmälänkylältä, torppari Heikki Jaakonpoika Väliahon (s. 8.7.1844) ja Reeta Liisa Iisakintytär Portaankorvan (s. 28.12.1844) poika. 56 57 58

Oheinen kuulutusilmoitus on Finlands Almänna Tidningista vuodelta 1900.

Jenny Charlotta puolestaan oli syntynyt Oulujoella sotilas Aukusti Beata Marianpoika Koistisen (s. 1.5.1844) ja Severiina Heikintytär Sassalin (s. 6.1.1846), vanhimmaksi tyttäreksi. Jennyn sisar emännöi Koskenniskaa no 77. 59 Jennyn äiti Severiina oli edellisen omistajan, Juho Heikinpojan, Reeta-vaimon isosisko, jonka sukua asui Rantakoistilassa no 22.

Vas. Mimmi Koistila, oik. sisar Jenny? Vas. Mimmi Koistila, oik. sisar Jenny Charlotta? Lähde: Sinikka Koskenniska

Iikalla ja Jennyllä oli Käärmekankaalle tullessaan neljä lasta:

  1. Saimi Elisabeth (s. 20.4.1891 Oulujoki) sekä Muhoksella syntyneet
  2. Henrik Emil (s. 2.6.1894)
  3. Yrjö August (s. 22.5.1896)
  4. Martta Severina (s. 18.12.1898). 60

Käärmekankaalla syntyivät neljä seuraavaa:

  1. Jenny Margareta (s. 25.12.1899)
  2. Anna Serafina (s. 18.12.1901)
  3. Aarne Kustaa (s. 28.4.1904)
  4. Naimi Maria (s. 20.12.1905).

Perhe muutti takaisin Oulunsuuhun heinäkuussa 1906. Iisakki Väliaho kuoli siellä 23.1.1941. 61

Ilmeisesti Iikka myi talon lähtiessään anopilleen, sillä Severiina Koistinen mainitaan seuraavana omistajana lainhuudatuspöytäkirjoissa. 55 Toistaiseksi on epäselvää se, asuivatko Aukusti ja Severiina nuorempien lastensa kanssa Käärmekankaalla. Joka tapauksessa Aukusti kuoli 1900-luvun alkupuolella ja Severiina muutti takaisin Oulujoelle vuonna 1908. 61

Mäkitupalaisia ja mökin asukkaita

1800-luvun lopulla Käärmekankaan tiluksilla asuivat mäkitupalaiset Juho Aaponpoika Kesti (s. 30.4.1852) ja Ylikiimingistä kotoisin oleva Valpuri Juhontytär Seluska (s. 23.5.1853) yhdeksän lapsensa kanssa. Juho oli mäkitupalainen Aappo Aaponpoika Kestin (s. 4.2.1807 Viinikanoja no 67) ja Susanna Antintytär Nordinin poika. Lapset

  1. Juho Aapram (s. 5.3.1877)
  2. Jaako (s. 11.2.1879)
  3. Hilma Amanda (s. 2.7.1881)
  4. Kaarle (s. 13.1.1884)
  5. Matilda (s. 20.1.1886)
  6. Heikki (s. 1.5.1888)
  7. Kaisa Aliina (s. 23.12.1890)
  8. Maria Liisa (s. 13.5.1895, k. 26.10.1897)
  9. Väinö (s. 21.2.1899).

1920-luvulla Käärmekankaan mailla oli ainakin kaksi mäkitupaa. Toisessa asui leskeksi jäänyt Valpuri Kesti yhdessä poikiensa Heikin ja Väinön (s. 21.2.1899) ja tämän vaimon Helli Katariina Matintytär Lehtolan (s. 10.7.1898 Muhoskylä) kanssa. Toisessa mökissä asusti Heikki Heikinpoika Siekkisen eli Käärmekankaan leski Maria yhdessä poikansa Aappo Albertin kanssa.

Eeva ja Kalle Kumpujärvi perheineen Kalle Kumpujärvi perheineen, vaimo Eeva Vänttilästä, tytöistä vanhempi Ulla. Kuvattu ehkä Parvisen vanhan talon seinustalla. Tunnistus Jukka Korhonen. Lähde: Sauli Parviainen

Ilmeisesti toisessa edellä mainituista mökeistä asuivat sittemmin Vasili Isakoff (s. 4.8.1881) ja hänen vaimonsa Valpuri. Vasililla eli Mehvolla ja Vapulla on kuusi lasta: Kalle Mehvonpoika Isakoff (eli Kumpujärvi, s. 25.4.1909), Mikko Isakoff (eli Kotiranta), Yrjö Matti, Vilho, Vappu ja Pirkko. Kalle Kumpujärvi avioitui Vänttilän no 61 tyttären Eeva Loviisa Emmanuelintytär Korpelan kanssa (viereinen kuva) ja isännöivät vaimon kotitaloa 1940-luvun alussa.

Mehvo oli ammatiltaan laukkukauppias. Myös hänen vanhin poikansa Kalle kävi joskus kauppareissuilla. Eräästä hänen reissustaan Martti Kesäniemi, Ähkysen no 37 isäntä, kertoo kirjassaan Muhoksella muutki kummat:

Siitä on aikaa viisikymmentä vuotta. Oli maaliskuun ihmeen aurinkoisia ja loistavia kevättalven päiviä. Nämä kauniit kevätpäivät varmaan innostivat meitä, Kallea ja minua, lähtemään jonkinlaiselle liikematkalle. Kalle oli enemmän vahvoilla, sillä hänellä oli käytettävissään isäukkonsa kauppalaatikko. Se muodostui puolesta tusinasta irrallisia laatikoita, jotka ladottiin päällekkäin alimmaisen laatikon pystytyksen varaan. Kansi tuli päällimmäiseksi ja näihin laatikoihin sopi uskomattoman paljon erilaista tavaraa… Kallelta kävi kauppa kuin siimaa. Hänellä oli paljon erilaista tavaraa. Muistan enää vain vähän: peilejä, kampoja, sukkanauhaa, hajusaippuaa, äimiä, naskaleita, liksyyriä…

Viimeisin Mettäperällä asuneista Mehvon ja Vapun lapsista oli Mikko Kotiranta. Kyseinen mökki tunnetaan edelleen Mikon mökkinä.

Parviaiset Käärmelässä

Käärmelän portailla 1950-luvulla Käärmelän portailla 1950-luvulla. Vas. Hilja Pikkarainen, Käärmelän palvelija, Ida Arola, sylissään tunnistamaton lapsi. Oik. Aarne Holappa? - nainen vieressä tuntematon. Lähde: Elsa Parviainen

1910-luvun alussa Janne Pietari Parviainen (s. 17.4.1883) osti Käärmekankaan Severiina Koistiselta. Janne ja hänen vaimonsa Johanna Heikintytär Kosunen myivät talon Jannen sisarelle Ida Marialle (s. 18.11.1884) ja tämän miehelle Mikko Mikonpoika Arolalle (s. 10.4.1882 Kosunen no 9) ja muuttivat itse asumaan Ylitaloon no 69. Mikon isä Mikko (s. 1855 Arolassa no 44) oli alkuaan sukunimeltään Blomster. Janne ja Ida Maria olivat syntyneet Kangas-Parviaisessa ja käyneet tienaamassa talorahoja Amerikassa. 48 65 66

Mikolla ja Idalla oli yksi adoptiolapsi, Jaakko Arola. Heillä on myös kolme kasvattilasta: Reino, Enni ja Eino Parviainen, joiden isä oli Idan veli Eemeli Parviainen (s. 13.12.1891) ja äiti Mimmi o.s. Ikonen.

Mäkitupalaisena Aroloiden aikaan oli tilan entistä omistajasukua oleva Heikki Käärmekangas (s. 1863) Maria-vaimoineen sekä lapsineen.

Ylläolevassa kuvassa Ida seisoo (keskellä) Käärmelän talon portailla.

Uuden ajan alkua

Käärmelän portailla 1969 Käärmelän portailla vuonna 1969. Vas. Frans Ikonen (Reinon eno), Janne Rasinkangas, Elsa sylissään Hilkka. Oikealla vierailulla oleva sukulaistyttö. Lähde: Elsa Parviainen

Vuonna 1954 Reino, Enni ja Eino Parviainen ostivat talon leskeksi jääneeltä Idalta. Jaakko oli lähtenyt jo aiemmin pois kotoa. Enni ja Eino muuttivat hekin pois, mutta Reino jäi jatkamaan talon pitoa. Ida kuoli vuonna 1962.

Reino meni vuonna 1963 naimisiin Pudasjärven Hetekylästä kotoisin olevan Elsa Helena Halkolan kanssa.

Kuvassa Käärmelän portailla mm. Elsa (toinen oikealta) ja Janne Rasinkangas (toinen vasemmalta), joka oli renkinä Käärmelässä.

Käärmelä on Mettäperän ensimmäinen talo, johon vedettiin sähköt, tämä tapahtui samana vuonna kuin Reinon ja Elsan vanhin lapsi syntyi eli vuonna 1964. Kaikkiaan Reinolle ja Elsalle syntyi 11 lasta: Timo, Seppo, Ritva, Hilkka, Sauli, Outi, Anne, Airi, Tuomo, Hannu ja Risto.

Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa -kirjan mukaan tilan pinta-ala oli 1960-luvun lopussa 184 hehtaaria, josta viljeltyä 15,7 hehtaaria. Talossa oli tuolloin 7 lehmää, 3 lammasta ja osuus puimakoneeseen. 67

Vuonna 1974 talon ainoa hevonen, Humu, sairastui. Reino lähti ostamaan uutta hevosta, vaikka Elsan mielestä olisi parempi laittaa jo traktori. Matkalla Reino tapasi Holapan Aarnen Holapasta no 51, joka sai hänen päänsä lopullisesti käännettyä traktorin kannalle. Niin Reino lähti ja Ouluun osti hevosen sijasta traktorin, McCormick International D275:n vuosimallia 1971. 68

Naapuriapua tulipalon jälkeen

Puhelinlinja Käärmelään vedettiin vuonna 1974. Vuonna 1976 Käärmelään rakennettiin uusi päärakennus ja rakennushommissa ahersivat Reinon lisäksi Elsan veljet. Kunnan vesijohto taloon vedettiin vasta vuoden kuluttua eli vuonna 1977.

Vanha päärakennus (sivun yläreunan kuvassa) purettiin vuonna 1978. Vuonna 1981 rakennettiin uusi navetta, minkä jälkeen vanha (ilm. 1800-luvulta peräisin oleva) kivinavetta purettiin pois.

Vapunaattona 1991 vain 10 vuoden ikäinen navetta tuhoutui tulipalossa, joka sai alkunsa traktorin kipinän sytyttämästä heinäkasasta. Paloa sammuttamassa oli useita sammutusyksiköitä, mutta navettaa ei voitu pelastaa. Palon leviäminen päärakennukseen saatiin kuitenkin estettyä.

Uusi navetta ja lato valmistuivat ennätysvauhtia, saman vuoden juhannukseen mennessä. Rakennustalkoissa oli mukana runsaasti kyläläisiä, parhaimmillaan kerralla paikalla oli noin 30 miestä ja 10 naista. Lehmät, joista lähes kaikki oli saatu pelastettua tulipalosta, olivat rakennustöiden ajan evakossa 3,5 kilometrin päässä Heikki ja Aune Salmin navetassa Pömillä eli Penninkankaalla no 56.

Viereisessä kuvassa Reino ja Elsa uudessa navetassaan.

Seuraava sukupolvi

Käärmelän nykyinen päärakennus Käärmelän nykyinen päärakennus. Kuva: Jaana Hietala (2010)

Käärmelässä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1997. Siitä lähtien taloa isännöivät Reinon ja Elsan poika Sauli ja hänen vaimonsa Kati o.s. Pitkänen, jotka olivat menneet naimisiin vuonna 1992. Tilalla viljellään nurmea ja viljaa, navetassa oli 25 lypsylehmää ja lisäksi nuorta karjaa. Reinolle ja Elsalle rakennettiin Aittalan eli Jannen mökin viereen talo, joka valmistui vuonna 1997.

Sauli aloitti maatalouskoneiden sopimushuollon yritystoiminnan vuonna 2001. Huoltotöiden määrän lisääntyessä karjasta luovuttiin syksyllä 2006. Kati aloitti pitopalvelutoiminnan vuonna 2009. Saulilla ja Katilla on kuusi lasta: Vilhelmiina, Topias, Joosua, Selma, Signe sekä vuonna 2012 syntynyt kuopus: isänisänsä, isänisänisänsä ja isänisänisänisänsä mukaan ristitty Reino Emil Abraham. 69

Oheisessa kuvassa Käärmelän nykyinen päärakennus kuvattuna maaliskuussa 2010, portailla talon alati valpas vahtikoira, Sira. 70

Käärmekangas vuonna 1950

Saarikoski 66:1 Sankalat

Käärmelä 66:2 Arolat ja Parviaiset

– Jaana Hietala, Käärmelän naapurin emäntä, lisätietoja Sari Heimonen, Jukka Tuohino, Solja Holappa ja Raija Häyrinen

  1. Maakirja 1789, 9516, s. 316
  2. Muhos rk 1781-1786, jakso 113
  3. Muhos rk 1786-1793, s. 139
  4. Muhos vl 1753-1780, jakso 19
  5. Muhos rk 1771-1777, s. 248
  6. Muhos rk 1778-1780, jakso 113
  7. Muhos rk 1786-1793, s. 139
  8. Muhos hk 1793, s. 119
  9. Muhos rk 1794-1801, s. 76
  10. Muhos hk 1797, s. 196
  11. Muhos rk 1794-1801, s. 76
  12. Muhos rk 1802-1811, s. 104
  13. Muhos hk 1810, s. 104
  14. Muhos rk 1812-1818, s. 151
  15. Muhos hk 1820, s. 159v
  16. Muhos rk 1819-1826, s. 154
  17. Muhos kl 1827-1883
  18. Muhos kl 1827-1883
  19. Muhos rk 1826-1832, s. 263
  20. Muhos rk 1819-1826, s. 154
  21. Muhos sl 1798-1810
  22. Muhos rk 1826-1832, s. 159
  23. Muhos hk 1830, s. 169v
  24. Muhos rk 1833-1839, s. 292
  25. Muhos rk 1847-1853, s. 98
  26. Muhos rk 1853-1861, s. 317
  27. Muhos rk 1853-1861, s. 164
  28. Muhos rk 1902-1911, s. 224, s. 422
  29. Muhos rk 1853-1861, s. 317
  30. Muhos hk 1860, s. 507v
  31. Annettujen perintökirjojen luettelot, Oulun lääni 1862-1865
  32. Muhos hk 1865, s. 148
  33. Muhos rk 1862-1871, s. 332
  34. Muhos hk 1865, s. 148
  35. Muhos hk 1870, s. 416
  36. Muhos rk 1862-1871, s. 332
  37. Muhos rk 1862-1871, s. 220
  38. Kajaani rk 1841-1847, s. 192 Paltamo
  39. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat, 1880, OMA
  40. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat 1880 OMA
  41. Muhos rk 1833-1839, s. 246
  42. Raija Häyrysen viesti 16.4.2012
  43. Muhos hk 1880, s. 276
  44. Muhos rk 1881-90, s. 242
  45. Muhos rk 1881-1890, s. 466
  46. Muhos lk 1881-1890, s. 466
  47. Muhos hk 1890, s. 339
  48. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat OMA
  49. Muhos lk 1891-1901, s. 476
  50. Muhos lk 1891-1901, s. 424
  51. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat, OMA
  52. Kaiku 30.10.1892
  53. Muhos vl 1891-1901, s. 8
  54. Anja Peiposen haastattelu 4.4.2012
  55. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat OMA
  56. Muhos rk 1881-1890, s. 40
  57. Muhos hk 1895, s. 411
  58. Muhos hk 1900, s. 419
  59. Oulu msrk rk 1817-1880, s. 112
  60. Muhos lk 1891-1901, s. 427
  61. Jukka Tuohinon viesti 10.4.2012
  62. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat OMA
  63. Jukka Tuohinon viesti 10.4.2012
  64. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat OMA
  65. Muhos hk 1910, s. 300
  66. Muhos hk 1915, s. 353
  67. Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa. 1970. Suomen Maakuntajulkaisu Oy, s. 329
  68. Elsa ja Sauli Parviaisen haastattelu 9.4.2012
  69. Sauli ja Kati Parviaisen haastattelu 9.4.2012
  70. Kuvaaja: Jaana Hietala

5 vastausta kohteessa Käärmekangas no 66

  1. Jukka Tuohino sanoo:

    Käärmekankaalla vilahteli tuttuja nimiä: Iisak Heikinpoika Väliaho, s. 2.8.1871 Muhoksella, k. 23.1.1941 Oulujoella, ja Jenny Charlotta Aukustintytär Koistinen, s. 30.7.1871 Oulujoella, k. 14.10.1924 Oulujoella. Iisak Heikinpoika ja Jenny Charlotta muuttivat 14.10.1892 Muhokselle. Heidän vanhin tyttärensä Saimi Elisabeth syntyi Oulujoella 20.4.1891. Seuraavat lapset, Henrik Emil (s. 2.6.1894), Yrjö August (s. 22.5.1896), Martta Severina (s. 18.12.1898), Jenny Margareta (s. 25.12.1899), Anna Serafina (s. 18.12.1901), Aarne Kustaa (s. 28.4.1904) ja Naimi Maria (s. 20.12.1905) syntyivät Muhoksella. Isoäitini Jenny Margareta ja hänen sisaruksensa Anna Serafina, Aarne Kustaa (eli Kustu) ja lapsena kuollut Naimi Maria syntyivät Käärmekankaalla. Takaisin Oulujoelle Iisak Heikinpoika ja Jenny Charlotta muuttivat 7.7.1906. Siellä heille syntyivät vielä lapset, Uuno Iisakki (s. 21.5.1907), Tyyne Alina (s. 25.4.1910), Väinö Hjalmar (s. 22.7.1911) ja Tauno Matti (s. 14.12.1913).

    Iisak Heikinpojan vaimo, Jenny Charlotta Koistinen oli sotilas Aukusti Beata Marianpoika Koistisen, s. 1.5.1844 (?), k. 8.5.1906 Muhoksella, ja Severina Heikintytär Sassalin, s. 6.1.1846 Oulujoella, k. 12.8.1916 Oulujoella, vanhin tytär. Aukusti Beata Marianpoika (voi näitä au-lapsia, koko ikänsä he saivat kantaa ristiään!) ja Severina Heikintytär muuttivat nuorempien lapsiensa kanssa Muhokselle 10.3.1906. Myivätkö Väliahot Käärmekankaan talon Jenny Charlotan vanhemmille? Joka tapauksessa leskeksi joutunut Severina Heikintytär muutti myös takaisin Oulujoelle vuonna 1908.

    Käärmekankaalle miniäksi vuonna 1881 tullut Reeta Charlotta Heikintytär Sassali, s. 4.2.1853 Oulujoella, oli Severina Heikintytär Sassalin pikkusisko. Muhokselle hän tuli jo 13-vuotiaana 15.5.1866.

    Mainittakoon vielä, että Jenny Charlotta, isoäitini äiti, hukkui Oulujokeen 14.10.1924. Kaleva uutisoi jutun yhdellä palstalla 15.10.1924 otsikolla ”Onnettomasti keskeytynyt marjamatka”. Jutussa kerrotaan tarkasti tapahtumien kulku. Samassa veneessä ollut isoäitini Jenny Margareta Tuohino (hän oli jo silloin avioitunut) pelastui kuin ihmeen kautta vahvana, nuorena ihmisenä. Iisak ja Jenny Charlotta Väliahon hauta on vielä löydettävissä Oulujoen hautausmaalta.

    • Jaana sanoo:

      Kiitos lisäyksistä Jukka! Olin muutaman päivän reissussa tallentamassa oman sukuni perimätietoa. Alan nyt päivittämään sivulle antamiasi tietoja samoin kuin puuttuvia viitteitä.

  2. Risto Parviainen sanoo:

    Uuden navettarakennuksen kuvassa Reinon ja Elsan kanssa on heidän nuorin lapsi Risto

  3. Pentti Häikiö sanoo:

    Väliotsikon Kaaperi ja Anna asettuvat taloon alla mainitaan Juho Aaponp Kaiponen ja puoliso Anna Tanelintr Mäkelä. Annan syntymäajasta ollaan epävarmoja. Olen päätynyt hänen syntyneen 11.12.1801 Oulunsuussa. Vanhemmat Taneli Antinp Kemiläinen (Mäkelä) ja Marketta Heikintr Lusua. Kts. Hiski Oulujoki syntyneet 1801.

    Hei Pena, kiitos huomiosta tuo Taneli Kemiläinen eli Mäkelä asui Mäkelässä no 19 ja hänellä on tytär Anna, joka muutti Ouluun 1820. Ilmeisesti jossain vaiheessa Annan s. aika vaihtui muuksi. Anna sanotaan Mäkeläksi ja tulleen Oulusta v. 1824 Perukan Kaiposeen no 41. Juho Kaiponen ja Anna Mäkelä vihittiin Oulussa 1824. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1819-1826_ik119/44.htm – Sari

  4. Pentti Häikiö sanoo:

    Kaksi viestiä yhdistetty:
    Onko Anna Kaiposen syntymäaika kuitenkin tuo sivustolla mainittu 26.1.1801? Tämä mainitaan toistuvasti Muhoksen rippikirjoissa. HisKin syntyneissä se on 11.12.1801 Oulunsuu. Onko kyseessä sama henkilö?
    Katso myös Oulujoki > rippikirja, 1801-1804 > 11:29 Lappalain MKO23-27 IAa:9.

    Solja: Anna oli syntynyt Oulujoella (Oulunsuussa) 11.12.1801 ja hänen äitinsä oli tosiaan Marketta Lusua. Kiitos korjauksesta – muutettu myös sivulle nyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *