Määttälä

Tuntematon sekä Anna o.s. Karppinen ja Pekka Määttä perheineen

Taustalla Määttälä. Mökissä aiemmin asunut Pekka Määtän perhe, asuivat vuokralaisina Raumalan Einon saunakamarissa, vanhemmat ja kaksi lasta. He istuvat kuvassa Raumalan pihalla.

Takana näkyvän kaksihuoneisen rakennuksen on rakentanut Matti Jokelainen (s. 1.7.1889 Paltamo) noin vuonna 1916. Jokelainen oli seppä ja hänellä oli tietysti myös paja talon alueella. Matin vaimo oli Siiri Johanna Haapalehto (s. 18.4.1892). He asuivat myöhemmin Takapelto -nimisessä talossa, joka oli Keräsestä no 23 lohkottu.

Pekka Antinpoika Määttä (s. 11.11.1878) ja vaimonsa Anna Jaakontytär Karppinen (s. 17.11.1880 Säräisniemi) asuivat talossa n. 1925-37. Omaksi tämän entisen torpan osti Pekka vuonna 1931. Pariskunnalla oli lapset

  1. Väinö Pietari (s. 1909)
  2. Maria Irene (s. 1911)
  3. Pentti Iisak (s. 1912)
  4. Onni Matias
  5. Eino Johannes
  6. kaksoset Antti Olavi ja Pauli Teodor.

Osa lapsista on kuollut pieninä. Pekan vanhemmat olivat Antti Pekanpoika Määttä (alk. Roininen, myöh. Rantala, s. 9.10.1852 Utajärvi) – Antin vanhempien perhe tullut aikoinaan Utajärveltä Isomäättään no 16 huonemiehiksi) ja Maria Stiina Heikintytär Kemppainen (s. 2.5.1857) Paltamosta – asuivat mäkitupalaisina tilalla Jurvakainen no 45. Anna ja Pekka Määttä asuivat myöhemmin Ylihyrkissä, Pekka mainitaan kirvesmieheksi.

Leskivaimo Saara Euniika Keränen o.s. Mustakangas (s. 3.11.1880 Vihanti) asui mökissä myöhemmin.

Pakosen perhe ja Helli Sieppo

Kaarlo (Kaarle Emil) Pakonen (s. 4.9.1898 Muhos, haavoittui 7.7.1941 Oinasniemessä Vuonnisissa, kuoli haavoihinsa 8.7.1941 kenttäsairaala 24:ssä, siunattu Muhoksen sankarihautaa) ja vaimonsa Iida Dagmar Heikintytär Sieppo (s. 11.12.1903 Sieppo no 20) sekä lapset Vilho, Anja, Salme, Toivo ja Paula asuivat Määttälässä n. 1938-50.

Pikkaraisia Rahkolassa

Pikkaraiset, eli Rahkolasta muuttanut leski Aappo Pikkarainen (s. 1888) lapsineen, ovat asuneet rakennuksessa vuodesta 1953 lähtien, he ostivat mökin Lilja ja Veikko Heikkiseltä. Vanha rakennus on purettu noin vuonna 1979. Yläkuvassa näkyvä kuusi on vieläkin olemassa.

– kirjoittanut Solja Holappa, tietoja antanut Asta Pikkarainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *