Jurvakainen no 45

Lipon talo Jurvakaisen eli Lipon sittemmin purettu talo

Ensimmäinen asukas Matti Lipponen

Laitasaaren Keräsen eli Kopsan no 42 mäkitupalaiseksi ilmaantui v. 1737 Matti Jurvakka niminen mies, jolla oli vaimona Kaarina. Vuonna 1745 Matti Jurvakka oli uudistilallinen. 1 2 3 4 Tilan koko oli 1/12 manttaalia. Muita henkilöitä Jurvakaisessa olivat Matin tytär Kaarina ja myöhemmin toinen tytär Anna (s. 29.7.1730) sekä löysäläinen Antti Tikkanen. Vuonna 1749 Matin lisäksi talossa asui edelleen tytär Kaarina sekä kanssa-asukkaana lukkari Juho Matinpoika Aspegren (s. 18.10.1720 Haukipudas, k. 6.5.1785 Muhos), vaimonsa Anna Samulintytär Anglenius (s. 3.4.1717 Pudasjärvi, k. 23.6.1791 Muhos) ja piika Maria. Tila oli tuolloin numerolla 44. Jurvakainen kirjoitettiin vasta 1790-luvulla verolle numerolla 45. 5 6

Matti Jurvakainen ja vaimonsa Kaarina Huovinen saivat siis Kaarina -nimisen tyttären 23.5.1722 Muhoksella. Matti käytti myös nimeä Lipponen, mikä mahtoikin olla hänen alkuperäinen sukunimensä. Matti oli syntynyt noin 1682 ja kuoli 10.5.1751. Tytär avioitui Antti Erkinpoika Suorsan kanssa 30.3.1749 ja muutti asumaan miehensä luo Tyrnävän Ängeslevälle. Leskiäiti muutti heidän luokseen. 7

Simo Jurvakainen isäntänä 1752-58

Vuonna 1751 tilalle tuli Simo Jurvakainen (myös Lipponen alk. Koistinen, s. 1720) ja 10.4.1753 vihitty vaimonsa Liisa Juhontytär Keränen (s. 1721). Simo käytti myös Lipponen nimeä, hänen alkuperäinen sukunimensä oli ilmeisesti Koistinen8 9 10 Lieneekö tilaa tässä vaiheessa kutsuttu Lipoksi tai Lipposeksi, koska Simokin tätä nimeä käytti? Simo isännöi Jurvakaista ainakin vuoteen 1758 saakka.

Itsellisenä asui Perttu Antinpoika Siekkinen (s. 1707, k. 4.5.1771) ja vaimonsa Marketta Erkintytär Keinänen (s. 1711). 11

Matti Lipponen isäntänä 1759-64

Matti Lipponen (s. n. 1722) -niminen mies ja vaimonsa Liisa (s. 1729) asuivat Jurvakaista ainakin vuodesta 1759 lähtien, jolloin he maksoivat henkirahaa kahdesta. 12 Matilla ja Liisalla oli lapset Juho (s. 1752), Matti (s. 27.11.1756), Antti (s. 1758, k. 1762), Liisa (s. 1761) ja Pekka (s. 30.4.1764, k. 12.6.1764). Matti-pojan kastemerkinnästä huomataan, että isän aiempi nimi oli Matti Juhonpoika Keränen – hän saattoi siis olla aiemman emännän veli. Isäntä Matti kuoli 4.4.1764 ja leski jäi asumaan taloon lapsineen. 13

Heikki Mäkelän perhe tilalla vuosina 1764-92

Rahko 1739  Heikki Juhonpoika Jurvakainen (aik. Mäkelä, s. 3.12.1725 Mäkelä no 19) asui tilalla seuraavaksi ainakin vuodesta 1764 lähtien. Hänellä oli vaimo Kaarina Paavontytär Pelkonen (s. 1730) – heidät vihittiin Muhoksella 3.4.1759. Perheen lapset

  1. Juho (s. 18.11.1760) – puoliso 10.12.1786 Ylikiimingissä Anna Antintytär Koistinen eli Saarijärvi (s. 7.3.1767)
  2. Heikki (s. 21.11.1761, k. 28.10.1779)
  3. Jaakko (s. 13.6.1764)
  4. Olli (s. 6.12.1766, k. 29.8.1788)
  5. Esa (s. 3.4.1770, k. 3.2.1771). 14

Myös entisen asukkaan Matin leski Liisa asui tilalla kahden poikansa sekä tyttärensä Liisan kanssa. Heikin poika Juho avioitui Annan kanssa ja talossa syntyi Heikille jo pari lastenlastakin. Heikin pesue asui tilalla aina vuoteen 1792, jolloin he muuttivat Jaakko Määtän taloon eli Pienimäättään no 17. 15 16

Tila sai maakirjanumeron 45. Ilmeisesti tässä kohtaa tapahtui jonkinlainen talonvaihto, sillä Pienimäätän isäntä Jaakko kuoli 1789 ja hänen poikansa Heikki Jaakonpoika Määttä vaimoineen ja lapsineen muutti Jurvakaiseen vuonna 1793. Heikki Jurvakainen puolestaan asui Pienimäätässä.

Tilalle siis kirjattiin Heikki Jaakonpoika Määttä (s. 1768) ja vaimonsa Saara Heikintytär Karhu (s. 23.12.1754 Karhu no 7). He eivät kauaa kuitenkaan Jurvakaisessa viihtyneet, sillä he muuttivat ilman muuttokirjaa Kempeleeseen vuonna 1799. 17 18 19

Perttu Hangaskangas isännöi Jurvakaista 1794-1812

Perttu Sakarinpoika Hangaskangas (s. 24.4.1761 Hangaskangas no 43, k. 23.6.1833) tuli 1/12 manttaalin Jurvakaisen kruununtilalle noin vuonna 1794 uudeksi asukkaaksi. Hän oli Sakari Kalisen sekä tämän vaimon Marketan poika. Perttu oli sukujuuriltaan Kalisten kautta sukulainen Penninkankaan talossa asuviin ja Jaakko Juhonpoika Pöminkankaalle, joka tuli myöhemmin Jurvakaiseen.

Pertulla oli vaimona Saara Pekantytär Karhu (s. 4.2.1768 Karhu no 7, k. 4.3.1837). Heille syntyi tilalla lapset

  1. Maria (s. 25.4.1796)
  2. Marketta (s. 21.10.1798, k. 1.10.1803 rokkoon)
  3. Saara (s. 4.5.1801, kuollut lapsena)
  4. Riitta (s. 25.3.1803, k. 10.10.1803 rokkoon)
  5. Sakari (s. 31.8.1804, k. 22.7.1805 tuntemattomaan tautiin)
  6. Valpuri (s. 10.9.1806, k. 16.2.1809 kuumeeseen)
  7. Kaarina (s. 19.12.1809 Laitasaari).

Ei ole ollut perheellä helppoa, monta lasta joutuivat pieninä kantamaan hautaan. Varmasti surun murtama perhe ei kyennyt huolehtimaan asioistaan – Perttu onkin myöhemmin itsellisenä. Perttu kuoli 1833 sydänkohtaukseen mäkitupalaisena ja vaimo Saara vanhuuteen neljä vuotta myöhemmin. Tytärten Marian ja Kaarinan kohtaloita ei ole tutkittu. 20 21 22

Suorsat asuttivat tilaa yli 20 vuotta

Vuodesta 1812 lähtien Jurvakaisen 1/12 manttaalin kruunutilalle tuli isännäksi leskimies Juho Suorsa (s. n. 1766, k. 14.1.1829) Juholla oli tullessaan tilalle seuraavat lapset 23

  1. Juho (s. 17.3.1799) – seuraava isäntä
  2. Riitta (s. 11.1.1802) – muutti Tyrnävälle vuonna 1824
  3. Katariina (s. 29.1.1806, k. 8.1.1814 rokkoon)
  4. Anna (s. 1807) – avioitui renki Juho Simunanpoika Pähtin kanssa, asuivat Kopsassa no 42
  5. Maria (s. 1.3.1810, k. 1829)

Juhon poika Juho avioitui Oulusta tulleen Anna Ollintytär Perttusen (s. 29.3.1796 Oulunsuu) kanssa noin vuonna 1823. Juho käytti sukunimeä Jurvakainen. Heille syntyi Jurvakaisessa lapset

  1. Valpuri (s. 18.8.1824, k. 13.2.1825 tuntemattomaan tautiin)
  2. Johannes (s. 2.1.1826, k. 23.5.1826 tuntemattomaan tautiin)
  3. Iisakki (s. 20.2.1827)
  4. Katariina (s. 11.12.1825, k. 19.5.1830 hinkuyskään).

Suuret vaikeudet kohtasivat Jurvakaisessa Juhon ja Annan perhettä. Ensin kuoli Valpuri-tyttö, sitten perään Johannes-poika seuraavana vuonna, sisar Maria ja isä Juho halvaukseen samana vuonna. Vuoden päästä kuoli nuorin tytär Katariina. Juho näyttäisi omistaneen Tapion no 26. He muuttivat kuitenkin Liminkaan vuonna 1833. 24 25 26

Isännät vaihtuivat Jurvakaisessa tiuhaan tahtiin

Jurvakaisessa asui ainakin vuoden 1834 ajan Heikki Matinpoika Kärsämä (s. 6.3.1799) – hänellä oli vaimona Anna Kaisa Jaakontytär Kärnä (s. 28.12.1806 Kärnä eli Tapio no 26). Heidät vihittiin 10.7.1829. Pariskunnalle syntyi poika Matti (s. 20.1.1830, k. 12.3.1834 hermokuumeeseen) sekä tytär Marketta (s. 7.4.1833). He tulivat tilalle vaimon kotitilalta. Heikki käytti myös sukunimeä Jurvakainen. Hän omisti Muhoskylässä tilan Juvani no 38 ja siellä hän asuikin kanssa-asukkaana vuodesta 1836 lähtien. Juvanissa heille syntyi lisää lapsia.

Mäkitupalaisena 1835 Jurvakaisessa oli Heikki Perttunen ja vaimonsa. 27 28

Heikki Pekanpoika Kärsämä (s. 3.11.1807) muutti Jurvakaiseen noin vuonna 1834, päätellen ripilläkäyntimerkinnöistä. Hänen vaimonsa oli Anna Kaisa Juhontytär Isteri (s. 25.10.1800). Heidät vihittiin Muhoksella 3.7.1829 ja heille syntyi ainakin tytär Anna Riitta (s. 24.6.1836). Heikki isännöi tilalla vajaat kymmenen vuotta, myöhemmin heidät kirjattiin itsellisiksi ja sitten torppareiksi vuonna 1841.

Vuodesta 1842 tilan omisti Matti Jaakonpoika Lusikka (s. 22.2.1789 Lusikka no 62). Hän oli aiemmin ollut naimisissa jo kolmesti. Matti oli sokea ja häntä oli rankaistu vuonna 1830 väkiviinan valmistamisesta. Matti omisti myös toisen puolen tilasta Kontu no 31. Matilla oli neljäntenä vaimona Marketta Heikintytär Laitinen (s. 1789). Kolmannesta liitosta Helena Anttilan kanssa syntyivät pojat Pekka (s. 7.6.1836) ja Juho (s. 26.2.1841, k. 25.8.1842). Matti pesueineen muutti omistamaansa Kontuun noin vuonna 1844. 29

Pöminkankaasta pitkäaikainen isäntä

Juho Jaako Jurvakainen (s. 1887) Jurvakaisen seuraava isäntä oli Jaakko Juhonpoika Pöminkangas eli Penninkangas (alk. Kalila eli Hangaskangas, s. 7.11.1785 Hangaskangas no 43, k. 27.2.1858). Hän tuli Jurvakaiseen Inkalasta no 38 ilmeisesti vuonna 1844. Tätä ennen hän asui Penninkankaassa ja taisi omistaa myös puolet tiloista Inkala sekä Kesti Heljä no 41. Jaakon vaimo oli Anna Matintytär Keränen (s. 21.12.1776, k. 21.1.1862).

Heidän ainoa lapsensa oli Juho Jaakko (myöh. Jurvakainen, s. 4.1.1822, k. 6.12.1893) jolla oli vaimona Riitta Kaisa Matintytär Kemilä (s. n. 1818 Utajärvi, k. 12.2.1883). He tulivat Laitasaareen Utajärveltä vuonna 1842, jolloin heidät kirjattiin uusiksi asukkaiksi Jurvakaiseen. 30 31 Juho Jaakolla (s. 1822) ja vaimollaan Riitta Kaisalla oli lapset

  1. Anna Maria (s. 6.10.1843, k. 13.1.1850 hinkuyskään)
  2. Kreeta Kaisa (s. 24.10.1845)
  3. Jaakko Juho (s. 16.12.1847, k. 1920)
  4. Maria (s. 8.4.1850, k. 24.7.1864 salamaniskuun)
  5. Johannes (s. 5.2.1852, k. 12.9.1852 punatautiin)
  6. Matti (s. 14.9.1853, k. 1916 naimattomana) – oli jalkavaivainen ja toinen silmä sokea
  7. Juho (s. 24.10.1855, k. 24.3.1858)
  8. Iisakki (s. 14.6.1859, k. 9.12.1907) – seuraava isäntä. 32 33

Perhettä kohdanneesta onnettomuudesta voi lukea artikkelista Tulinuolen lyömät.

Aikuistuneet lapset avioituivat ja muuttivat välillä muualle, mutta pojat Iisakki, Jaakko ja Matti palasivat Jurvakaiseen. 34 35

Jurvakaisen perheen lisäksi tilalla asuivat itsellinen Juho Iikka Siekkinen ja vaimonsa Kaisa sekä torppari Matti Matinpoika Raumala (s. 12.1.1815) vaimonsa Kaisan sekä poikansa Pekan (s. 13.7.1840) kanssa. Matti asui tilalla mäkitupalaisena vielä vuonna 1901. Pekka Raumala avioitui Maria Loviisa Pekantytär Hakkaraisen eli Karhun kanssa, joka oli kotoisin Hakkarilasta no 25, ja heille syntyi myös lapsia tilalla. Maria Loviisa asui appensa kanssa leskenä 1891-1901 välisenä aikana tilalla. Yhdestä heidän pojastaan eli Jaakosta tuli sittemmin isäntä Tuohinoon no 71. 36 37

Lisäksi itsellisenä Jurvakaisessa oli Matti Saunakangas ja Kustaa Wunsch sekä vaimonsa Maria. 38 39

Vuonna 1870 Jurvakaisen omisti Juho Vauhkonen. Mistä tämä Juho Jurvakaiseen tuli, vai käyttikö Juho Jurvakainen Vauhkonen-nimeä jostain syystä – ei ole toistaiseksi selvinnyt. Vuonna 1875 tilalla asui myös aiempi Juho Jaakko Jurvakainen (s. 1822) vaimonsa Riitan kanssa ja pojat Jaakko, Matti ja Iisakki. Kun vaimo Riitta kuoli, avioitui leski kolmen vuoden päästä Kaisa Stiina Kallentytär Raumalan (s. 6.7.1843 Oulu) kanssa.

Lisäksi mäkitupalaisina Antti Aaponpoika Pyhälä (s. 11.1.1835) vaimonsa Vappu Matintytär Onteron (s. 4.3.1837 Ontero no 60) kanssa. Antti ja Vappu asuivat mäkitupalaisina tilalla vielä 1891-1901. Itsellisen leski Sanna Mäkelä, myös Raumalat sekä mäkitupalainen Pauli Heikkinen vaimonsa Reetan kanssa.

12 vuotta myöhemmin eli vuonna 1882 Jurvakaista asui Juho Jaakon lisäksi poika Iisakki. 40

Jaakko ja Emma Jurvakaisen perhe

Juho Jaakon ja Riitan poika Jaakko Juho Jurvakainen (s. 1847) avioitui Emma Maria Arvelinin (s. 10.8.1855) kanssa 6.7.1880. 41 Emma Maria muutti Jurvakaiseen vuonna 1882. Emman vanhemmat olivat Frans Fredrik Arvelin (s. 2.12.1829 Pietarsaari) sekä Margareta Helena Abrahamintytär Fors (s. 2.2.1822 Oulu).

Sukutarina kertoo, että Jaako Juho Jurvakainen oli Oulussa markkinareissulla ihastunut neitokaiseen nimeltä Emma Maria, oli tältä kysynyt eikö hän lähtisi emännäksi hänelle. Kai neito oli suostuvainen, koska Jaako nosti neidon hevoskärryyn kuorman päälle ja toi hänet kotiinsa. 42 43 44 Pariskunnalle syntyi lapset

  1. Sofia Mariana (s. 7.7.1880, k. ennen vuotta 1882)
  2. Sofia (s. 18.10.1882, k. 23.10.1882)
  3. Kaisa Reeta (s. 26.12.1883, k. 9.10.1886)
  4. Juho Jaako (s. 14.12.1887, k. 1961 Oulu) – ylemmässä kuvassa – Jaako oli sisaruksista ainoa joka jäi Suomeen. Jaako oli itseoppinut rakennusmestari. Hän otti rakennuskohteita yksin tai kaverin kanssa ja vastasi pääurakoitsijana rakennusten valmistumisesta tai korjaamisesta. Jaako oli korjaamassa Oulun sodassa pommitettuja taloja ja oli myös työnjohtajana, kun Oulun Intiön vesitorni rakennettiin. Lisäksi hän toimi työnjohtajana Viskaalinmäellä, kun sieltä ajettiin soraa mm. Oulun lääninsairaalan rakennustyömaalle. Hän myös hoiti myös kaiken kirjanpidon työmaalla. Laitasaaressa Jaakoa kutsuttiin yleisesti nimellä Posse tai Lippo. Jaako muutti Laitasaaresta poikamiehenä Ouluun vuonna 1919. Myöhemmin hän avioitui Olga Helena Sylvesterintytär Halosen kanssa. He asuivat ensin Oulussa ja muuttivat sieltä takaisin Laitasaareen Halosesta jaettuun Kemilään. 45
  5. Anna Sofia (s. 3.3.1891, k. 1969 Michican, USA) – kuvassa – Anna Sofia Jurvakainen lähti Amerikkaan vuonna 1903, vain 12-vuotiaana Anna Sofia Jurvakainen (s. 1891) kotoaan Lipon talosta. Matkakumppanina hänellä on ollut Fanni Myllylä. Anna avioitui 22.3.1912 Amerikassa Oskar Hiltusen (17.1.1891) kanssa. Heille syntyi viisi lasta; Mildred, Eleonore, Dorothy, Roy ja Theodore. Lapsista Eleonore ja Theodore vierailivat Suomessa ja molemmat kävivät myös Lipon pihamaalla mistä äitinsä aikoinaan Amerikkaan lähti. 46
  6. Otto Hjalmar (s. 19.3.1895, k. 1938 Venäjä) – Otto lähti myös Amerikkaan vuonna 1920. Stavangerfjord-laivan matkustajaluettelossa kerrotaan, että Otto oli ruskeatukkainen ja sinisilmäinen. Hän matkusti sisarensa Anna Hiltusen luo Calumetiin Michiganiin. Otto avioitui Martha -nimisen neidon kanssa. Otto matkusti Amerikasta Venäjälle lamavuonna 1931. Pian yhteydet sisaruksiin hävisivät. Myöhemmin on saatu selville, että Otto ammuttiin Venäjällä vuonna 1938, kuten moni muukin työn perään sinne lähtenyt suomalainen. Otto käytti Amerikassa Jurvakaisesta lyhennettyä nimeä Jurva. 47 48
  7. Laina Maria (s. 14.9.1898, k. 1976 Michigan, USA) – Laina lähti 18-vuotiaana Amerikkaan Anna-sisarensa kutsumana vuonna 1916. Laivan nimeltä Kristianiafjord matkustajaluetteloon 24.12.1916 on kirjattu, että Laina oli vaaleatukkainen ja sinisilmäinen. Hänen lippunsa luettelon mukaan kustansi veli. Laina avioitui 16.9.1922 Heikki Takkulan (s. n. 1890 Kello) kanssa ja heille syntyi yksi tytär Verna Takkula. Verna vieraili Suomessa ja kävi myöskin äitinsä kotipaikalla. 49 50 51

Jaakko ilmeisesti osti Jurvakaisen perinnöksi 20.11.1889. Lisäksi vuonna 1899 tila sai nimen Lippo maakirjatutkinnossa. 52

Iisakki Jurvakaisen perhe

Juhon ja Riitan poika Iisakki Jurvakainen (s. 14.6.1859, k. 19.12.1907) vihittiin avioliittoon 5.3.1896 Paltamosta kotoisin olleen ja Oulusta tulleen Riitta Miina Iisakintytär Karjalaisen (s. 5.4.1871) kanssa. He saivat tilaan lainhuudon Iisakin isältä 9.9.1890. Heillä oli lapset

  1. Juho Heikki Hjalmar (s. 17.5.1897, k. 1.5.1901)
  2. Yrjö Iisakki (s. 18.10.1899, k. 1943 naimattomana)
  3. Lyyli Maria (s. 25.4.1901, k. n. 1962), vihittiin Piilolan Juho Aapo Jurvelinin kanssa, liitto päättyi eroon
  4. Juho Jaakko (s. 5.2.1904, kaatui sodassa 1940) – naimaton
  5. Iida Johanna (s. 12.11.1905) – muutti Ouluun 1931 naimattomana
  6. Priita Vilhelmiina (s. 25.3.1908, k. 1933 naimattomana, oli kuuromykkä).

Iisakin kuoleman jälkeen vaimo Riitta Miina vihittiin toiseen avioliittoon 26.12.1911 Antti Mäläskän kanssa. Tästä liitosta ei syntynyt lapsia. Ennen avioitumistaan Riitta myi Jurvakaisen Juho Heikki Juhonpoika Siekkiselle (s. 2.3.1874 Siekkinen no 23) ja tämän vaimolle. 53 54

Riitta Kaisa o.s. Kemilä (s. 1818) kuoli Jurvakaisessa vuonna 1883. Puoliso Juho Jaakko avioitui toiseen avioliittoonsa 24.6.1887 Kaisa Stina Raumalan (s. 16.7.1843, k. 6.1.1900) kanssa. Tästä avioliitosta ei syntynyt lapsia. Juho Jaakko kuoli vuonna 1893.

Mäkitupalaisena asui ajalla 1891-1901 seppä Paavo Paavonpoika Heikkinen (s. 14.1.1835) vaimonaan Kaisa Liisa Glad (s. 26.8.842). Lisäksi tilalla asui kiertokoulun opettaja Juho Paavonpoika Heikkinen (s. 1.9.1859) ja vaimonsa Maria Inkilä (s. 3.8.1851 Tyrnävä, k. 1892). Marian kuoltua Juho avioitui 15.3.1896 Anna Sofia Juhontytär Ähkysen (s. 28.5.1858) kanssa. Torpparina oli Iikka Antinpoika Pikkarainen (s. 15.1.1851) ja vaimonsa Karoliina Sofia Matintytär Lohela (s. 10.2.1864). Lisäksi mäkitupalaisena asui Antti Pekanpoika Määttä (alk. Roininen, myöh. Rantala, s. 9.10.1852 Utajärvi) ja Paltamosta tullut vaimonsa Maria Stiina Heikintytär Kemppainen (s. 2.5.1857) lapsineen. 55 56 57

Jurvakainen vuonna 1950

Väinö Tapio sekä lapset Lippo-Tikkasesta

Lippo-Saarisuo 45:1 Yrjänän no 29 torpasta tulleet Juho ja Eeva Huttunen omistivat torppaa 1910-luvun alussa, myivät sen sitten Juho ja Kaisa Timoselle ja ostivat itse Vauhkolan no 53. Kaarlo Aapelinpoika Koistila (s. 7.1.1897 Koistila no 22) ja vaimo Jenni Katariina o.s. Hast sekä lapset asuivat talossa myöhemmin.

Lippo-Tikkanen 45:3 sai nimensä Lauri Tikkaselta joka osti torpan Heikki Siekkiseltä vuonna 1922. Myöhemmin talossa asui Väinö Tapio (s. 12.8.1889), puoliso Taimi Alina Kilpeläinen (s. 19.4.1910) ja heidän lapsensa.

Jurvakainen-Kaikkola 45:5 asui poliisi Eino Kaikkosen leski Jenni Maria o.s. Myllyaho (s. 1.4.1897 Paavola) sekä pojat ja yhden pojan perhe. Eino osti torpan vuonna 1928 Heikki Siekkiseltä. Jenni Kaikkonen oli Hyrkin koulun keittäjä.

Raumala 45:8 asukkaana oli Eino Raumala (s. 19.11.1908) joka oli ostanut torpan Heikki Siekkiseltä vuonna 1931.

Määttälä 45:9 asukkaina olivat Kaarlo Eemil Pakonen (s. 4.9.1898) sekä Iida Dagmar Heikintytär Sieppo (s. 11.12.1903) sekä lapset.

Lippo 45:10 tilalla asuivat tilan leskiemännältä ostanut Juho Heikki Juhonpoika Siekkinen (s. 2.3.1874) ja vaimonsa Riitta Tuomaksentytär Piirala (s. 17.2.1871 Utajärvi) sekä lisäksi Eino Johannes Eskelinen (s. 10.5.1909 Paavola), vaimo Aili Johanna Juho Heikintytär Siekkinen (s. 16.8.1909) ja lapset. Eino ja Aili asuivat myöhemmin tilanosaa nimeltään Rantala. Iikka ja Aino Alatalo asuivat tilalla myös jossain vaiheessa.

Raumalan talo

– Eila Paso ja Sari Heimonen, tietoja lisännyt Solja Holappa

  1. Pohjanmaan lt tk 1737, 9321, s. 1012
  2. Pohjanmaan lt tk 1740, 9333, s. 717
  3. Muhos hk 1746
  4. Pohjanmaan lt tk 1744, 9351, s. 78
  5. Muhos hk 1749
  6. Muhos hk 1751, s. 152
  7. Muhos rk 1741-1749
  8. Muhos hk 1752, s. 158
  9. Muhos hk 1754
  10. Muhos rk 1751-1759
  11. Muhos hk 1758
  12. Muhos hk 1759
  13. Muhos rk 1757-1763
  14. Muhos rk 1764-1770
  15. Muhos rk 1771-1777, s. 258
  16. Muhos rk 1786-1792, s. 165
  17. Muhos hk 1793
  18. Muhos rk 1794-1801, s. 54
  19. Muhos rk 1794-1801, s. 19
  20. Muhos rk 1794-1801, s. 54
  21. Muhos rk 1802-11, s.92
  22. Saaran syntymäaika; Martti ja Matti Jurvakaisen tekemä sukututkimus
  23. Muhos rk 1812-1818, s. 129
  24. Muhos rk 1812-1818, s. 129
  25. Muhos rk 1819-26, s. 133
  26. Muhos rk 1826-32, s. 143
  27. Muhos rk 1833-1839
  28. Muhos hk 1835
  29. Muhos rk 1840-46, s. 285
  30. Martti Jurvakaisen sukututkimus
  31. Muhos rk 1840-46, s. 303
  32. Muhos hk 1850, s. 392
  33. Martti Jurvakaisen sukututkimus
  34. Muhos rk 1862-1871, s. 286
  35. Muhos rk 1854-1861, s. 282
  36. Muhos hk 1860, s. 506
  37. Muhos rk 1890-1901, s. 410
  38. Muhos hk 1855
  39. Muhos hk 1865
  40. Muhos hk 1875
  41. Muhoksen ev.lut srk, virkatodistus 15.2.1983
  42. Muhos rk 1881-1891, s. 45
  43. Muhos lk 1881-1890, s. 62
  44. Muhos lk 1891-1900, s. 93
  45. Vieno Kaski ja Martti Jurvakainen
  46. Anna Sofia Hiltusen kirjeet Suomeen, Vieno Kaski
  47. Laiho list: vainovuosien uhrit
  48. Olimme vieras joukko vaan, Eila Lahti-Argutina, s. 174
  49. Muhoksen seurakunnan virkatodistus 15.2.1983
  50. Martti Jurvakaisen sukututkimus
  51. Vieno Kaski
  52. Oulun läänin mk 1905, s. 237
  53. Muhoksen seurakunnan virkatodistus 2.12.1985
  54. Lainhuudot
  55. Muhoksen ev.lut. srk virkatodistus 15.3.1883
  56. Muhos rk 1881-1890, s. 373-374
  57. Muhos rk 1891-1901, s. 410

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *