Isokangas no 75

Isokankaan talo

Isokankaan uudistilalla oli asukkaina vuoden 1803 loppupuolelta lähtien Olli Pekanpoika Keränen 1 (s. 1745 Oulunsuu Heikkilä, k. 14.7.1811 punatautiin), hänen vaimonsa Valpuri Pekantytär Säävälä (s. 1747 Ylikiiminki).  Maakirjan 1805 mukaan tila oli ylösotettu 5.5.1803 ja se sai verovapautta 20 vuotta. Olli Pekanpoika Keräsen suku on lähtöisin Utajärven Särkijärven Keräsestä. Olli oli aluksi renkinä Säävälässä Ylikiimingissä, sitten kanssa-asukkaana Ylikiimingin Niemenkylän Koretissa ja vielä Oulunsuun Turusessakin. Ollin isä Pekka Matinpoika Keränen (s. n. 1695 Utajärvi Särkijärvi) nai Oulunsuun Heikkilän tyttären Anna Ollintytär Heikkilän (s. n. 1712) ja tuli tilalle kotivävyksi. He muuttivat myöhemmin Hailuotoon ja sieltä takaisin itsellisiksi Muhokselle. 2 3 Heillä oli lapsia, jotka syntyivät Ylikiimingissä

  1. Liisa (s. 25.1.1771)
  2. Pekka (s. 9.9.1773) – sotilas, asui vaimoineen Iissä, kunnes palasi Isokankaalle 4
  3. Olli (s. 24.4.1776) – asui aluksi vuonna 1804 Hämälässä no 4 ja sitten Määtän tilalla no 17
  4. Jaakko (s. 2.1.1779, k. pienenä Isokankaalla)
  5. Heikki (s. 20.1.1782) – muutti Laitasaaren Määttään no 17
  6. Aapo (s. 24.2.1787)
  7. Matti (s. 7.3.1793).

Olli-isännän kuoltua osa perheestä muutti Laitasaaren Määtän tilalle no 17, jossa asuivat pojat Heikki ja Olli perheineen, sekä leskiäiti Valpuri. 5 6

Vuonna 1808 viimeistään Isokankaaseen tuli asukkaaksi sotilas Pekka Blad ja hänen vaimonsa 11.5.1800 Etelä-Iissä vihitty Maria Eliaksentytär Saarela (s. 1761). Petteri Blad niminen sotilas löytyy Kemin komppaniasta vuodelta 1802, hän on tuolloin 30-vuotias ja nimeltään Raasakka – mahdollisesti sama Pekka. Tuolloin hän oli vielä naimaton ja ollut sotapalveluksessa reilut 6 vuotta – ruotunumero 97. 7 Kyseessä on siis vuonna 1810 1/8 manttaalin Isokangas no 75 tilalla asunut Pekka Ollinpoika Isokangas (s. 9.9.1773) ja hänen vaimonsa Maria. Heillä oli Isokankaassa ripilläkäyntejä vuosina 1813, 1814 ja 1817. Pekka oli siis sotilas, käytti sotilasnimiä Blad ja myöhemmin Piik. 8 Vuoden 1815 henkikirja osoittaa tilalla asuvan myös renki Iikan. Vuoden 1820 henkikirja puolestaan mainitsee tilalla asuviksi Pekan ja Marian lisäksi renki Antin ja piika Anna Annantyttären. Pekka ja Maria muuttivat Isokankaasta Liminkaan vuoden 1820 keväällä. 9

Antti Jurvakainen Ylikiimingistä isännäksi

Vuoden 1820 syksyllä Isokankaaseen, jota myös joskus Laajiksi kutsutaan, kuten koko kyläkulmaa, muuttivat Ylikiimingistä Antti Heikinpoika Jurvakainen (myöh. Koistinaho, s. 18.12.1777 Utajärvi Särkijärvi) ja hänen vaimonsa Anna Matintytär Koistinaho (o.s. Kokko, s. 13.4.1788).  Antti tuli Utajärveltä Ylikiiminkiin vuonna 1819, avioitui talollisen lesken Anna Matintytär Koistinahon kanssa ja muutti taloon 1820. Mukana muuttivat Annan kaksi lasta edellisestä liitosta eli Matti Jaakko (s. 26.12.1812, k. 20.8.1834) ja Marketta (s. 11.1.1818, k. 15.11.1883). Matin ja Marketan isä oli Jaakko Ollinpoika Parkkinen (ent. Kanniainen, ent. Koistinaho, s. 3.1.1788, k.12.4.1818), joka oli kuollut heti Marketan syntymän jälkeen. Antille ja Annalle syntyi Isokankaassa vielä Antti (s. 1.1.1823, k. 2.4.1839 keuhkotautiin) ja Anna-Kaisa (s. 28.1.1830, k. 28.3.1830). Antti, Anna-Kaisa ja Matti kuolivat kaikki lapsena, Marketta eli täysi-ikäiseksi ja avioitui. 10 11

Veljekset Laajin pihalla 1940-luvulla

Vuoden 1825 henkikirja vahvistaa Isokankaan no 75 tilalla asuviksi Antti ja Anna Isokankaan lastensa kanssa, muuttajien sukunimi oli siis vaihtunut Isokankaaksi. Lisäksi tilan asukkaina oli Matti-renki ja Kaisa-piika.

Henkikirja osoittaa myös, että Laajilla oli vuonna 1825 torppa, torpparin nimi oli Juho Määttä (s. 24.6.1793 Laitasaari), hänen vaimonsa oli Maria Aapontytär Tauriainen (s. 21.5.1790). Tämä Juho oli kotoisin Pienimäätästä no 17 ja sukunsa alkuaan Mannisia – hänen isänsä oli Juho Heikinpoika Määttä (s. 1760). 12 13 He asuivat torpparina vielä vuonna 1830 ja heidän kanssaan Juhon äiti Anna Antintytär Koistinen (s. 7.3.1767). Vuoden 1830 jälkeen ei torpparia enää mainita henkikirjassa Isokankaan kohdalla. Monet seikat viittaavat siihen, että torppa olisi ollut nykyisen Rinteen talon lähellä, n. 0,5 km päässä Isokankaasta.

Isokankaalla pidettiin kruununkatselmus 15.9.1838, joka ei tuottanut toivottua tulosta saada tilasta perintötila, sillä vielä vuonna 1840 Isokankaan 1/8 manttaalin tila oli kruununtilana. 14 Toinen katselmus tehtiin vuonna 1841. 15 Myöskään tämä ei tuottanut perintötilastatusta, sillä vuonna 1845 Isokangas oli edelleen kruununtilana. 16 Viimeistään vuonna 1855 Isokangas 1/8 manttaalia näyttäisi olevan perintötilana.17

Marketta ja Juho Pelkosen jälkeläisten vaiheet

Anna Matintytär Koistinahon, Antin vaimon tytär edellisestä avioliitosta Marketta Isokangas (alk. Kanniainen, s. 1818) avioitui vuonna 1839 Muhoksen Pyhänsivun Tahvolasta tulleen Juho Pekanpoika Pelkosen (s. 19.12.1811, k. 27.5.1867) kanssa. Avioliiton myötä Marketan isäpuoli Antti Isokangas luovutti tilan hallintaoikeuden Juholle ja 18.4.1839 päivättyyn ruotsinkieliseen luovutussopimukseen oli ensimmäiseksi ehdoksi kirjattu, että luovutuksensaajan tulee mennä naimisiin luovuttajan tytärpuolen (Marketan) kanssa. Avioliiton myötä Juho Pelkosesta tuli Isokangas. Tila sai myös 15 vuoden verovapauden Pelkosen tullessa isännäksi. Marketan äiti Anna kuoli vuonna 1840 ja isäpuoli Antti muutti Ylikiiminkiin vuonna 1842. 18

Marketan ja Juhon avioliiton alkuaikoina Laajin mäelle rakennettiin 7,5 x 20 metrin hirsinen joensuuntainen asuinrakennus. Talosta on osa vielä pystyssä ja hirsissä on nähtävissä vuosiluku 1844. Aikaisempi asuinrakennus lienee ollut pihapiirin vanhan kellarin päällä, poikkijoen suuntaisesti. Ilmeisesti ennen em. vuosilukua rakennettu päärakennus on siirretty Laitasaaren rukoushuoneeksi Siepon maille, kuten rukoushuoneen historia kertoo.

Juholle ja Marketalle syntyi yhteensä 11 lasta, joista viisi eli aikuisikään, käyttivät sukunimeä Isokangas:

  1. Anna Marketta (s. 21.2.1841, k. 2.6.1857)
  2. Pekka (s. 24.12.1842, k. 5.1.1862)
  3. Liisa (s. 5.1.1845, k. 29.6.1883 kuumeeseen) – siirtyi vuonna 1864 miniäksi Tahvolaan eli taloon, josta hänen isänsä oli tullut vävyksi Isokankaaseen
  4. Heikki (s. 4.4.1847) – ryhtyi aluksi tilan isännäksi, mutta vaihtoi sitten osia veljensä Matin kanssa, puoliso Anna Kaisa Pekantytär Anttonen (s. 25.10.1849).
  5. Riitta ja
  6. Katariina, kaksoset (s. 19.10.1849, k. 30.10.1849) 19
  7. Juho (s. 14.7.1851, k. 4.2.1858)
  8. Matti (s. 26.1.1854, k. 1919) 20
  9. Perttu (s. 19.12.1857, k. 1911) – jäi nuorimpana veljeksistä myös taloon
  10. Kaisa Mirjam (s. 8.2.1860) – avioitui Utajärvelle Väänäsen tilalle Matti Väänäsen kanssa
  11. Maria (s. 21.12.1862, k. 10.5.1864). 21

Matti osti Sanginjoen Paasilanmäeltä tilan Paasimaa no 76, mutta vaihtoi sen parin vuoden jälkeen vuonna 1875 Heikin omistamaan Isokankaan. Näin Heikistä tuli Paasimaan isäntä ja Matista Isokankaan. Matti avioitui vuonna 1874 Kaisa Liisa Nauskan (s. 20.5.1857, k. 27.2.1884) kanssa, joka oli syntynyt Sanginjoella Nauskan no 11 tilalla. 22 Lapsia avioliitosta syntyi kolme, jotka kaikki kuolivat nuorina. Ensimmäisen vaimon kuoltua Matti solmi avioliiton Ylikiimingissä 11.5.1885 23 ylikiiminkiläisen itsellisen lesken Fredrika Kaisantytär Väänäsen (o.s. Koistinen, s. 17.1.1845 Ylikiiminki) kanssa. Matin ja Fredrikan avioliitto oli lapseton; Matille ei siis jäänyt perillistä. 24

Perttu ja Anna Isokangas

Matin jälkeen isännäksi Isokankaaseen tuli nuorin veli Perttu (s. 1857), jolle Matti myi puolet tilasta vuonna 1880 ja toisen puolen 1907. Perttu avioitui 8.7.1884 Oulun maaseurakunnasta tulleen Anna Gustaava Nauskan (s. 9.12.1862) kanssa. Hän oli Matin ensimmäisen vaimon Kaisa Liisa Nauskan sisar. Pertulle ja Annalle syntyi yhteensä kahdeksan lasta, joista suku jatkui neljän osalta:

  1. Juho Albert eli Janne (s. 28.11.1884)
  2. Matti Eemil (s. 26.4.1886)
  3. Anna Maria (s. 22.12.1888)
  4. Helmi Elisabeth (s. 25.3.1891) – muutti 1916 Oulujoelle, jossa avioitui Juho Kontiokosken kanssa
  5. Väinö Heikki (s. 1.11.1893)
  6. Mirja Katariina (s. 9.5.1896)
  7. Lauri Jaakko (s. 9.5.1897)
  8. Martta Maria (s. 6.10.1902) – avioitui Alataloon Matti Pelkosen kanssa; Alatalo sijaitsee Sanginjokivarressa n. 4 km Isokankaasta, jokivartta ylöspäin. 25

Heistä vain Janne, Helmi, Väinö ja Martta ehtivät aikuisikään.

Pertun kuoleman jälkeen tilan isäntinä toimivat vuodesta 1914 lähtien pojat Janne ja Väinö, joilla oli aluksi yhteisomistus tilaan. Väinö myi vuonna 1922 osuutensa tilaan Jannelle ja muutti vaimonsa Ainon ja poikansa Eskon kanssa Oulunsaloon vaimonsa kotitilalle, jonka osti perikunnalta.

Isokankaan perhettä (1923)

Janne avioitui vuonna 1912 ylikiiminkiläisen Saima Auroora Kauppilan kanssa. Avioliitosta syntyi yhteensä 10 lasta, joista nuorin Meeri on vielä elossa. Janne kuoli sodan loppuvaiheessa vuonna 1944 ja Saima eli Vanna vuonna 1971. Suku jatkui Jannen ja Vannan kahdeksan lapsen osalta

  1. Tyyne (s. 1913, kuollut) – meni avioliittoon Ylikiimingin Vepsänkylältä olevan Erkki Koistisen kanssa
  2. Hannes (s. 1915, kuollut) – puoliso Hanna Lohela Muhoksen Sanginjoelta
  3. Väinö (s. 1917, kuollut) – avioitui Ylikiimingin Jokelankylästä kotoisin olleen Anna Marttilan kanssa; Annan kuoltua vuonna 1953 Väinö meni uuteen avioon Fanni Valpuri Pelkosen kanssa, joka oli Ylikiimingin Juopulilta
  4. Vieno (s. 1920, kuollut) – puoliso Antti Koisti Ylikiimingin Vepsänkylältä
  5. Reino (s. 1922, kuollut) – puoliso Eeva Aho Muhoksen Sanginjoelta Pesolasta no 58
  6. Ahti (s. 1924, k. 30.5.1976) – avioitui Perttusenmaalla syntyneen Anja Väyrysen kanssa
  7. Aune (s. 1928, kuollut) – avioitui Ylikiimingissä syntyneen Sulo Viinikan kanssa
  8. Meeri (s. 1933) – avioitui Ruokolahdella syntyneen Markku Luumin kanssa; Meeri on sisarussarjan ainoa elossaoleva jäsen ja on asunut 1950-luvun alusta alkaen Etelä-Suomessa.

Janne Isokangas myi ns. Rinteen osan Isokankaan tilasta Kustu ja Anna Vimparille vuonna 1925 ja Vimparit puolestaan Esko ja Sylvi Rajavaaralle vuonna 1938. Kun Kustu Vimpari osti Rinteen, lohkottiin hänen ostamansa alue kantatilasta vuonna 1926. Tällöin kantatila sai tunnuksen Isokangas 75:4 ja lohkottu Rinteen osuus tunnuksen Laaji 75:3. Isokankaan tila jakaantui Jannen kuoleman jälkeen niin, että 1/4 tilasta tuli Hannekselle, Väinölle, Reinolle ja Ahdille. Hannes osti Rinteen osan ja myi perintöosuutensa yhteisesti Väinölle ja Reinolle. Ahti puolestaan myi osuutensa Väinölle.

Isokangas nykyään

Kuten aikaisemmin on käynyt esille, Isokangas on perustettu isojaossa eli sitä ei ole lohkottu mistään kantatilasta. Tila on ollut yhteisomistuksessa vuoteen 1917, jolloin tila on halottu eli yhteisomistus purettu ja tila jaettu Janne ja Väinö Isokankaan kesken. Väinön tilaksi tuli Laaji no 75:1 ja Jannen Isokangas no 75:2. Kun Väinö vuonna 1921 myi osuutensa Jannelle, omisti Janne tämän jälkeen koko perustilan eli entisen Isokangas no 75:n.

Tällä hetkellä alkuperäisen Isokangas no 75:n maita omistavat Hanneksen poika Veli Isokangas (Laaji 75:33), Väinön poika Jouko Isokangas (Isokangas 75:29) ja Reinon poika Pertti Isokangas (Isokangas 75:31). Lisäksi maita on vuosien aikana lohkottu muun muassa kesäasuntokäyttöön.

– Taisto Isokangas – lisätietoja antanut Sari Heimonen ja Raimo Ranta

11 vastausta kohteessa Isokangas no 75

  1. Jussi-Pekka Silenius sanoo:

    Moro!
    Onkohan tuo meidän navetta sitten Isokankaan navetta Laajilta,kun suvussa on puhuttu,että se on tuotu sieltä,ja Paasimaathan olivat sukua Rahkoille.Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia jos niitä olisi,niin sekin mysteeri selviäisi.
    T.Pete

    • Taisto Isokangas sanoo:

      Olen kuullut, että joku rakennus olisi joskus Laajilta siirretty Laitasaareen, yksityiskohdat eivät ole tiedossani.

      Taisto

  2. Taisto Isokangas sanoo:

    Isokangas 75:n ( Laaji) sijainti kartassa ei liene oikea. Olisiko korjaus paikallaan?
    Taisto

    • Sari sanoo:

      Hei Taisto, tästä on ennenkin ollut kyselyä täällä. Aivan tarkkoja talonpaikkoja ei kannattane laittaa ihan turvallisuuden vuoksi.

  3. Taisto Isokangas sanoo:

    Ymmärrän periaatteen mutta eikö talojen sijainnit jollakin tarkkuudella olisi syytä karttaan kirjata, informaatiomielessä? Kartassa oleva Isokangas 75 on n. 20 km pois oikealta paikaltaan sijoitettuna toisen kunnan alueelle. En halua saivarrella mutta?

    • Solja sanoo:

      No tässä on sellainenkin pointti, että Jaana on ainoa joka osaa päivittää tuota karttaa suitsait. Minäkin ehkä, mutten muista ulkoa miten – pitäisi opetella, enkä nyt ehdi. Pahoittelen.

  4. Solja sanoo:

    Artikkeli Isokankaan suvusta ilmestyi viimeisimmässä Oulun sukututkija -lehdessä. Kiitos Taisto artikkelista! Lehti (42 s.) sisältää tuhdin paketin pohjois-suomalaista sukuhistoriaa. Sallittakoon pieni mainos – Oulun sukututkimusseuran jäsenlehdet on skannattu ja suurin osa niistä on viety sivustolle – artikkelihakemisto löytyy tämän linkin kautta http://www.oulunsukututkimusseura.fi/oulun-sukututkija-lehti/lehtihakemisto/ Uusimman lehden kansikuvaan pääsivät laitasaarelaiset tiernapojat – kerrassaan oiva kuva http://www.laitasaari.fi/tunnistatko-tiernapojat/

  5. Aarno Määttä sanoo:

    Tunsin Laajin pojat 1940 luvulla käytiin Ylitalossa tanssaamassa ( sanottiin ryntyiksi) sota aikana kun joku tuli lomalle rintamalta sille järjestettiin tanssit sinne Laajin pojatkin tuli. Johannes löysi silloin Lohelan Hannan ja Reino Pesolan Eevan Ylitalon naapureista.

  6. Pentti Lohela sanoo:

    Juho Pelkosen tytär Maria, synt ja kuolinajoissa jotain häikkää.

    Solja: Joo, niin oli, syntymävuosi korjattu nyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *