Hyrkki no 12

Hyrkki 1912 Kuvassa vas. Hanna Hyrkki, Liisa Rahko (myöh. Arola), Juho Kustaa Hyrkin vaimo Aina (o.s. Kalila) ja heidän tyttärensä Helli kissa sylissään, tuntematon tyttö, Anna Hyrkki, Maija Rahko, Liisa Hyrkki?, Aina Hyrkki ja oikealla olevista kahdesta naisesta toinen on Alina Hyrkki, Aappo Hyrkin vaimo. Klikkaa kuvaa niin näet sen isompana.

Toisesta Rahkosesta Hyrkki

Tämä tila, joka myöhemmin sai nimen Hyrkki, jaettiin Rahkosta noin 1675-81. Tilan varhaisvaiheista voi lukea Rahkon kantatalosivulta. 1/3 mtl tilan ensimmäinen isäntä oli Heikki Heikinpoika Rahkonen, hänellä oli vaimonaan Riitta Matintytär. 1 Heikillä ja Riitalla oli tyttäret Aune, Lastikka, Riitta ja Susanna. 2

Riitta-tytär avioitui Pekka -nimisen miehen kanssa – Pekka tuli kotivävyksi ja alkoi käyttää Rahkonen -nimeä. 3 Hänen omaa sukuaan ei toistaiseksi tiedetä. Pekalle ja Riitalle syntyivät lapset Topias, Anna, Kaarina, Heikki, Erkki ja Juho. Vanhemmat Pekka ja Riitta Heikintytär asuivat tilalla aina isovihaan saakka. Koettiin vaikeita aikoja, esim. vuonna 1703 heidät mainitaan köyhiksi eivätkä seuraavana vuonna maksaneet sen vuoksi henkiveroa.

Isonvihan jälkeen

Ilmeisesti isä Pekka kuoli isonvihan melskeissä ja äiti Riitta jäi leskeksi. Jonkin aikaa poika Heikki Pekanpoika Rahkonen ja vaimonsa Valpuri Heikintytär (sukunimeltään Väänänen ja kotoisin Hakkarilasta no 25) oli isäntäparina, mutta muuttivat Määttään no 29 eli Yrjänään 1720-luvun alussa.

Kaksi muuta veljestä, Erkki Pekanpoika Rahkonen ja Juho Pekanpoika Rahkonen, jäivät asumaan tilalle. Erkilläkin oli vaimona Valpuri ja Juholla Elina Ruottinen, joka oli ilmeisesti tullut taloon vähän aiemmin piiaksi. 4 Juholle ja Elinalle syntyi lapset, nuorimmat Muhoskylässä, Hyrkkäällä

  1. Riitta (s. 22.9.1724) – puoliso Matti Juhonpoika Sangi eli Karppinen Muhoskylästä
  2. Anna (s. 12.10.1726)
  3. Heikki (s. 7.6.1729) – palasi taloon vuonna 1760 perheineen Muhoskylältä
  4. Aune (Agneta, s. 19.11.1731) – puoliso Juho Noppberg eli Näppä
  5. Juho (s. 27.1.1734) – puoliso Anna Juhontytär Honkanen Muhoskylästä
  6. Kaarina (s. 16.10.1735) – puoliso Mikko Särkelä
  7. Elina (s. 13.4.1738) – puoliso Pekka Kaveri
  8. Marketta (s. 26.11.1740) – puoliso Sakari Karhunsaari.

Erkin ja Valpurin tietoja ei tämän jälkeen löydy arkistolähteistä – muuttivatko pois paikkakunnalta? Myöskin veli Juho Elina-vaimoineen lähti tilalta; heidät löytää kasvavan perheensä kanssa Muhoskylästä tilalta Hyrkäs no 15 ja myöhemmin torppareiden luettelosta.

Perukirja 13.12.1766 Hyrkäksen verotilalla 15

Johan Pehrinpojan vaimo Elin Olofintytär Ruottinen, kuoli 19.2.1766. Leski Johan Pehrinpoika Hyrkäs, lapset Henric Rahkonen, Johan, Brita, Agneta, Caisa, Elin ja Margeta. Britan mies Matts Karppinen, Agnetan Johan Noppberg, Caisan Michel Särkelä, Elinin Pehr Kaweri ja Margetan Zachris Karhusaari. 5

Hyrkkiä isännöi vuodesta 1730 lähtien uusi suku – Juho Heikinpoika Viinikka ainakin vuoteen 1738 saakka, vaimonaan 14.3.1728 vihitty Valpuri Pertuntytär Kosunen, Kosusen no 9 talon tyttäriä. 6 Avioliitosta syntyivät ainakin lapset

  1. Maria (s. 25.12.1728)
  2. Riitta (s. 1.6.1731)
  3. Valpuri (s. 23.9.1733)
  4. Kaarina (s. 16.10.1735)
  5. Liisa (s. 15.1.1738). 7

Talosteltuaan Hyrkissä kymmenisen vuotta Juho ja Valpuri muuttivat perheineen Limingankylään – uptagit hemman i Limingaby. 8

Tila oli jälleen samaa savua Rahkon no 11 kanssa – viimeistään vuonna 1742; kaksi 1/3 osan tilaa yhdistettiin 2/3 manttaaliksi. Isäntänä toimi Rahkon vävy ja isäntä Juho Häikäläinen. 9

Rahko ja Hyrkki yhdistettiin – ja erotettiin uudelleen

Rahko 1739 Yhdistettyjä tiloja isännöi parinkymmenen vuoden ajan Juho Laurinpoika Häikäläinen (s. n. 1710) – hänet oli vihitty Rahkon no 11 tilan tyttären Liisa Laurintytär Rahkosen (s. 1720) kanssa 9.4.1738. Heille syntyivät lapset Lauri, Jaakko (myöhemmin Hyrkin isäntä), Anna, Johannes, Maria ja Liisa. 10 Juho Laurinpoika, joka käytti myöhemmin nimeä Rahko, kuoli 10.1.1790 vanhuuteen 80-vuotiaana, emäntä Liisa oli kuollut jo aiemmin, 13.11.1771.

Tilat erotettiin jälleen vuoden 1760 aikoihin kun Hyrkin isännäksi palasi aikoinaan talossa syntynyt Heikki Juhonpoika Rahko (s. 1729) Muhoskylästä – vanhemmat edellämainitut Juho Rahko ja Elina Ruottinen. Heikki-isännän vaimo oli Saara Juhontytär Viinikka (s. 1723). Pariskunnan lapset – kolme vanhinta Hyrkkään talossa ja kolme nuorinta Rahkossa syntynyttä

  1. Elina (s. 26.5.1748) – avioitui 28.4.1763 Hyrkin taloon rengiksi tulleen Sipo Siponpoika Leinosen kanssa – muuttivat myöhemmin Ahmakselle
  2. Kaarina (s. 22.8.1751) – avioitui 27.4.1767 Paavo Jaakonpoika Karhun eli Nurron (s. 19.1.1734) kanssa. Perheeseen syntyi tytär Inkeri (Ingrid, s. 22.2.1768). Äiti Kaarina kuoli jo 13.9.1770 toisen tyttärensä Saaran lapsivuoteeseen – vain 19-vuotiaana, lapsikin menehtyi hätäkasteen jälkeen. 11
  3. Liisa (s. 11.7.1758)
  4. Juho (s. 11.9.1760, k. 8.10.1762 rokkoon)
  5. Saara (s. 12.3.1762)
  6. Maria (s. 2.9.1764, k. 13.9.1770). 12

Myös vävy Paavon veli Juho Jaakonpoika Karhu (s. 31.10.1738) muutti taloon 19.4.1768 vihityn vaimonsa Maria Matintytär Karjalaisen (s. 26.1.1745) kanssa. Perheen lapset olivat

  1. Paavo (s. 11.9.1768,  k. rokkoon 3-vuotiaana)
  2. Marketta (s. 15.1.1770)
  3. Jaakko (s. 1.1.1773) – puoliso 11.2.1798 Kaisa Pekantytär Pelkonen (s. 5.6.1774 Ylikiiminki, k. 5.6.1848 Ylikiiminki), asuivat Joloksella Kainutahossa perheensä kanssa.

Karhun veljekset Paavo ja Juho hoitivat tilaa yhdessä ja molempien uudeksi sukunimeksi tuli Rahko. Heidän vanhempansa olivat Jaakko Jaakonpoika Karhu (aik. Nurro, Kolehmainen ja Posti, s. 1692 Utajärvi, k. 05.05.1769 Muhos) ja Inkeri Heikintytär Kolehmainen (s. 1698 Utajärvi, k. 09.11.1755 Muhos) Muhoskylän Karhusta no 32. 13

Edellinen isäntäpari Saara ja Heikki Rahko näyttävät muuttaneen 1770-luvun alussa takaisin Hyrkkään taloon Muhoskylälle – olihan heidän tyttärensä, Hyrkin emäntä kuollut.

Leski Paavo otti toisen emännän – hänet vihittiin 14.5.1775 piika Riitta Ollintytär Hirvelän (s. 1743) kanssa. 14 Tästä avioliitosta syntyivät lapset

  1. Paavo (s. 18.4.1777)
  2. Jaakko (s. 21.10.1778, k. punatautiin 2-vuotiaana)
  3. Juho (s. 13.4.1781).

Paavon veli Juho muutti talosta pois perheineen vuonna 1777 Pyhänsivun Vimpariin no 12, jossa perhe lisääntyi edelleen. Paavo jatkoi talostelua oman perheen kesken. Vanhin tytär Ingrid muutti 1791 Tyrnävälle jäätyään leskeksi miehestään Heikki Niilonpoika Pirkolasta, joka oli paikkakunnalta Muhokselle aikoinaan tullut; heillä oli poika Niilo. Vuoden päästä Paavo merkitään Utajärven Särkijärvellä polttotautiin kuolleeksi, 61-vuotiaana. Hyrkissä alkoi uuden isännän aika. 15

Häikäläisen poika palasi isännäksi Rahkosta

Aiemman isännän poika Jaakko Juhonpoika Rahko (s. 30.7.1743, k. 1.3.1828 vanhuuteen 84-vuotiaana) avioitui kolme kertaa. Ensimmäinen emäntä oli piika Vappu Juhontytär Säisä (vih. 2.3.1762, s. 12.10.1736 Limingassa tai Tyrnävällä, k. lapsivuoteeseen 12.1.1773), toinen Tapani Pekanpoika Nykyrin leski Kaisa Pekantytär Määttä (vih. 21.4.1775, s. 18.10.1736, k. vesitautiin 52-vuotiaana 9.2.1789) 16 ja kolmas Niskankylällä syntynyt talollisen tytär Eeva Pekantytär Poutiainen (vih. 23.05.1793, s. 27.10.1739, k. kuumeeseen 75-vuotiaana 19.11.1814). Jaakosta ja Eevasta tuli Hyrkin uusi isäntäpari  vuonna 1794. Lapsia ensimmäisestä avioliitosta:

  1. Lauri (s. 10.12.1762, k. 22.4.1763 vihurirokkoon)
  2. Elsa (s. 29.3.1764) – avioitui  vuonna 1786 temmesläisen Heikki Teppolan kanssa ja muutti Temmekselle
  3. Juho (s. 8.11.1766, k. 7.4.1769 rokkoon)
  4. Jaakko (s. 16.10.1769) – Hyrkin seuraava isäntä
  5. Perttu (s. 12.1.1773, k. 6.5.1773 tuntemattomaan tautiin)
  6. toisesta avioliitosta Vappu (s. 5.6.1775) – vihittiin 1795 Kempeleessä Jaakko Vuopalan kanssa
  7. Juho (s. 15.11.1776, k. 26.5.1782 rokkoon)
  8. Aapo (s. 25.8.1779, k. 27.5.1782 rokkoon heti veljensä jälkeen).

Kolmas avioliitto oli lapseton. 17

Poika Jaakko Jaakonpoika Rahkonen (myöh. Hyrkki, s. 1769) oli talon isäntä vuodesta 1797, isänsä jälkeen. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Ähkysen no 37 talon tytär Liisa Aapontytär Poutiainen (eli Ähkynen, s. 21.3.1773, k. kuumeeseen 35-vuotiaana 3.1.1809). Toinen vaimo, 28.10.1809 vihitty Anna Helena Honkalanoja (eli Parkkinen, s. 17.11.1778, k. 70-vuotiaana vanhuuteen 22.10.1849). Lapsia ensimmäisestä avioliitosta lapsena kuolleet Stiina, Aappo ja Johannes, isorokkoon lapsena kuolleet Aappo ja Heikki sekä 18

  1. Jaakko (s. 21.3.1799) – avioitui vuonna 1821 Maria Juhontytär Tihisen kanssa, asuivat myohemmin Tihisen no 6 tilalla
  2. Juho (s. 14.7.1802) – avioitui vuonna 1823 Anna Liisa Heikintytär Lotvosen kanssa, asuivat myöhemmin Yrjänän no 29 tilalla ja v. 1848 Juho osti Pöytäkankaan no 68 tilan.
  3. toisesta avioliitosta Vappu (s. 8.2.1811) – avioitui vuonna 1828 Matti Matinpoika Onteron kanssa, asuivat Onterossa no 60
  4. Heikki (s. 15.9.1812) – seuraava isäntä
  5. lapsena kuolleet kaksoset Perttu ja Erkki (s. 6.12.1814)
  6. Maria (s. 4.2.1816) – avioitui vuonna 1836 Olavi Olavinpoika Parviaisen kanssa, asuivat Parviaisella no 2. 19

Talon nimeksi vakiintuu Hyrkki

Rahkon talot Vuodesta 1835 Rahkolaa 12 isännöi edellisen isännän poika Heikki Jaakonpoika Rahko (myöh. Hyrkki, s. 1812, k. sokeana ja 69-vuotiaana kuumeeseen 31.3.1882). Hän sai lainhuudon tilaan 28.10.1834. 20 Hyrkin isännän 1. puoliso, vihitty 13.07.1833 Reeta Antintytär Holappa (alk. Anttila, s. 26.1.1815, k. 61-vuotiaana lavantautiin 6.4.1866), 21 2. puoliso, vihitty 27.2.1869 Anna Kaisa Tuomaksentytär Moukka (o.s. Turkka, oulunsuulaisen pitäjänräätäli Pekka Moukan leski, s. 8.4.1820 Oulunsuu, k. 70-vuotiaana pöhöön 6.9.1890). 22 Lapset, kaikki 1. aviosta syntyneitä

  1. Anna Kaisa (s. 5.5.1834) – puoliso, Oulunsalossa syntynyt Mikko Mikonpoika Jaakola Hämälä-Ketolasta no 27, pari vihittiin vuonna 1857
  2. Valpuri (s. 30.10.1835,  k. pistoksiin 1.8.1866 Ahmaksen Korholassa) – puoliso 30.6.1854 Iisak Iisakinpoika Seppänen, muuttivat Ahmakselle – perheen viidestä lapsesta vain tytär Maria Helena (s. 4.12.1857) eli aikuisikään saakka
  3. Riitta Sofia (s. 6.6.1837) – puoliso 8.4.1864 Antti Antinpoika Malo, asuivat Lumijoella, heidän naimisiinmenostaan kerrotaan täällä
  4. Jaakko (s. 8.6.1839, hukkui 6-vuotiaana 15.11.1845)
  5. Marketta Liisa (s. 31.1.1842, k. 11.9.1842 hinkuyskään)
  6. Maria (s. 2.8.1843, k. 7.12.1913 Niskankylän Korvassa) – muutti Utajärvelle vuonna 1874 kahden lapsensa kanssa, puoliso 26.2.1876 Iisak Seppänen, Valpuri-sisaren leski, perheessä useampia lapsia
  7. Heikki (s. 14.10.1845, k. 1918) – naimaton, lähti vuonna 1868 rengiksi Määttä-Kauppiin no 36 ja näkyy vaivaishoitolaisten luettelossa v. 1915 23
  8. Liisa Sofia (s. 24.1.1848, k. 7.4.1852 kouristukseen)
  9. Juho (s. 11.12.1849) – muutti Ouluun vuonna 1869 missä toimi suutarina, muutti Helsingin tienoille sittemmin perheineen
  10. Antti (s. 30.11.1851) – seuraava isäntä nuorimman veljensä Iisakin kanssa
  11. Marketta (s. 6.11.1853) – muutti vuonna 1878 Helsinkiin
  12. Iisak (s. 10.3.1856, k. leskenä 14.10.1928 Lumijoki) – isännöi taloa vähän aikaa veljensä kanssa, muutti Tyrnävälle loppuvuodesta 1883 – avioitui myöhemmin Maria Kursulan (k. 17.1.1920) kanssa, pariskunta isännöi Vuotin taloa Lumijoella ja heille syntyi kaksi tytärtä Lyyli Maria (myöh. Kulju) ja Alli Katariina (myöh. Lauri).

Talossa asui myös Heikin isä Jaakko viimeiset elinvuotensa, kuollen 85-vuotiaana vanhuuteen 8.10.1855. Syytinkiläisenä Isak Pekanpoika – haudattujen luettelossa sukunimenä Aitta (s. 9.11.1782 Utajärvi, k. 17.6.1858). 24

Veljekset Antti ja Iisak saivat 1. lainhuudon omistamaansa Hyrkkiin 10.2.1881 vanhemmiltaan. Iisak myi osuutensa kuitenkin veljelleen ja tämän puolisolle jo kolmen vuoden päästä. Seuraava isäntäpari oli siis Antti Heikinpoika Hyrkki (aik. Rahko, s. 1851, k. 5.7.1913) ja vaimonsa Liisa Pekantytär Moukka (edellisen emännän tytär ensimmäisestä avioliitosta, s. 22.4.1853 Oulunsuu, k. 25.1.1920). Heille syntyivät lapset 25

  1. Juho Kustaa (s. 25.06.1878) – seuraava isäntä nuoremman veljensä Iikka Aleksanterin kanssa
  2. Anna Lyydia (s. 14.6.1881) – naimaton, asui myöhemmin joen toisella puolella Nikarassa
  3. Antti Abram (s. 19.9.1883) – eli Aappo, asui myöhemmin Helsingissä
  4. Iikka Aleksander (s. 21.12.1885) – isännöi taloa vähän aikaa veljensä kanssa
  5. Hanna Elisabet (s. 8.1.1888) – naimaton, asui ilmeisesti Nikarassa siskonsa kanssa, kunnes muuttivat yhdessä Ouluun
  6. Aina Katariina (s. 16.9.1890) – asui ilmeisesti Nikarassa siskojensa kanssa, kunnes muutti Tyrnävälle
  7. Hilja Helena (s. 30.11.1892) – muutti pois Laitasaaresta, 1. puoliso Arvid Kauma, 2. puoliso Yrjö Johannes Ahlholm, myöh. Visavaara
  8. Kaarle (s. 15.5.1895, k. 8.6.1895 kuumeeseen)
  9. kaksoset (s. 16.2.1897) Nanny Matilda (k. kaksivuotiaana 17.6.1899 aivokuumeeseen) ja Lyyli Maria (k. 22.4.1897 heikkouteen). 26

Hyrkkiläisiä Viimeinen Rahko-sukuun kuuluva isäntä Hyrkissä oli perheen vanhin poika Juho Kustaa Antinpoika Hyrkki (s. 1878), joka tuli isännäksi noin vuonna 1908 isänsä jälkeen. Hänen vaimonsa oli Aina Katariina Erkintytär Kalila (s. 24.04.1884 Kalila no 43). Pariskunnalle (viereisessä kuvassa) syntyi tytär Helli Katariina (s. 25.11.1905, avioitui Eino Seppämurron kanssa). Jälleen kaksi veljestä omisti tilaa ja jälleen nuorempi myi osuutensa vanhemmalle eli 23.9.1913 Juho Kustaa vaimoineen sai ensimmäisen lainhuudon veljen Iikka Aleksanterin puoliskoon eli Ylihyrkkiin – he myivät talon kuitenkin samantien Lusikkakosken perheelle. Kauaa ei ehtinyt Juho Kustaa Hyrkkiä isännöidä sillä hän kuoli keuhkotautiin vain 37-vuotiaana vuonna 1915. Juhon perikunta eli vaimo Aina ja tytär Helli myivät puolet Hyrkin 5/12 mtl tilasta Aappo Kinnuselle ja tämän pojalle Yrjö Jaakko Kinnuselle (kauppakirja 1.7.1915, lainhuuto 25.2.1916). Aina Hyrkki meni myöhemmin emännäksi Leskelään.

Hyrkin torppareina 1880-90 luvulla oli pariskunta Juho Aaponpoika Ähkynen (s. 8.2.1828, k. 29.5.1893) ja toinen vaimonsa Kaisa Pekantytär Määttä eli Rantala (s. 15.9.1849). Juho oli syntynyt Vänttilässä no 61 ja asunut aiemmin kanssa-asukkaana Ähkylässä no 37, mistä nimenvaihdos. Kaisa oli ollut aiemmin naimisissa Juhon poikapuolen Heikki Matinpoika Määtän kanssa. Juhon kuoltua Kaisa palasi takaisin Ähkylään ja rupesi emännäksi Juuso Pekanpoika Parviaiselle.

Oulujoessa oli Hyrkin kohdalla lohipato vuosina 1868-1919. 27

Kinnuset Hyrkkiä isännöimään

Aappo Kinnusen 70-vuotisjuhla Karhussa 1925

Herastuomari Aappo Kinnusen perhettä ja sukua: takana vas. poika Jaakko Kinnunen (s. 1895) ja vaimonsa Fanni (s. 1901, o.s. Kesäniemi), tytär Aino Kinnunen (s. 1890), tytär Kaisa Lyydia Junno (s. 1881, o.s. Kinnunen), tytär Johanna Karppinen (s. 1886, o.s. Kinnunen), tytär Saimi Kinnunen (s. 1897), tytär Olga Karhu (s. 1884, o.s. Kinnunen) ja puolisonsa taloustirehtööri J.T. Karhu (s. 1879). Keskirivi vas. Seppo Karhu (s. 1921), Aappo Kinnunen (s. 1855) ja nuorin tyttärensä Enni Kinnunen (s. 1916, k. 1929), tytär Maria Kinnunen (s. 1888), tytär Toini Kinnunen (s. 1908). Alh. vas. lapsenlapset Paavo Karppinen (s. 1914), Martti Karppinen (s. 1912), Jouko Karhu (s. 1914), Hilkka Karhu (s. 1917), Salli Karppinen (s. 1917) ja Aino Karppinen (s. 1920). Kinnuset asuivat Hyrkissä, juhlat pidettiin taloustirehtööri-vävyn talossa Karhussa.

Hyrkin asukkaaksi tuli kesällä 1915 Muhoksen Perukan Kinnusesta no 28 Kinnusen perhe (aik. Pohjola/Häikiö/Enberg/Määttä). Entinen asuinpaikka kuului valtiolle, joka luovutti koskitiloista kootun alueen Nuorten Ystävät ry:n käyttöön. Yhdistys perusti alueelle vuonna 1915 Pohjolan Poikakodin. Myöhemmin Pohjolakoti, lastensuojelulaitos peruskouluineen ja erityisammattikouluineen. 28

Isäntä, talollinen ja herastuomari Aappo Juhonpoika Kinnunen oli syntynyt 02.09.1855 Muhoksen Pyhänsivulla, Häikiön talossa. Hän kuoli 79-vuotiaana leskenä toisesta aviostaan 06.06.1935 Hyrkin talossa. Eipä ollut ilmeisesti sattumaa Kinnusten tulo kylälle – Aapon isä Juho (s. 18.02.1827) oli syntynyt Laitasaaressa. Juhon sukunimi oli alkujaan Enberg, sitten Rantakangas ja myöhemmin Häikiö. Aapon kaksi sisarta emännöivät niinikään Laitasaaressa – Anna Riitta Viinikanojassa no 67 – tämän poika oli isäntänä Väänäsellä ja toinen sisar, Katariina emännöi Keräsellä no 23. 29

Aappo Kinnunen (1925) Aappo Kinnunen oli muhoslaisten luottomies, kaupanvahvistaja ja kirjuri. Aapon luottamustoimia olivat mm. Muhoksen Osuuskaupan hallituksen puheenjohtaja v. 1904, Muhoksen puutavaraosuuskunnan johtokunnan jäsen v. 1906, Vaivaistalon rakennustoimikunnan jäsen v. 1909. Hän oli myös perustamassa Hyrkin koulua Laitasaareen. Aappo Kinnunen toimi Muhoksen kunnan esimiehenä kolme peräkkäistä kautta vuosina 1897-1905. Leskimiehenä ollessaan Aapolla on ilmeisesti erityisesti riittänyt aikaa yhteiskunnallisiin aktiviteetteihin. Aappo oli ensimmäisiä muhoslaisia kunnanvaltuutettuja, tuli valituksi vielä mm. vuosina 1918 ja 1924 – ollen tällöin jo 69-vuotias.

Aapolla oli kaksi emäntää, ensimmäinen vihitty 01.04.1877 Muhoksella, Maria Aapontytär Heikura (s. 15.06.1858, k. 41-vuotiaana sydäntautiin 07.01.1900 Muhoskylässä) 30. Tästä avioliitosta syntyi kymmenen lasta

  1. Anna Riitta (s. 08.11.1877) – puoliso 07.03.1900 Martti Myllylä, asuivat Piippolassa
  2. Maria Aliina (s. 23.06.1879, k. 3-vuotiaana yskään 23.08.1882)
  3. Kaisa Lyydia (s. 03.12.1881) – muuttanut 15.06.1909 Ouluun – myöhemmin avioiduttuaan sukunimeltään Junno
  4. Olga Elisabet (s. 28.02.1884, k. 88-vuotiaana leskenä 01.10.1972) – puoliso 29.08.1908 Tuomas Jaakko Karhu Muhoskylän Karhusta
  5. Iida Johanna (s. 19.07.1886, k. 81-vuotiaana leskenä 21.03.1968) – puoliso 15.10.1911 Heikki Karppinen
  6. Maria Valpuri (s. 03.09.1888, k. 82-vuotiaana, naimattomana 11.11.1970)
  7. Aina Sofia (s. 23.12.1890, k. 79-vuotiaana, naimattomana 12.10.1970)
  8. Abraham Urho (s. 19.03.1893, k. 24-vuotiaana, naimattomana 08.03.1918)
  9. Yrjö Jaakko (s. 21.05.1895) – seuraava isäntä
  10. Saimi Matilda (s. 06.11.1897) – muuttanut 33-vuotiaana, naimattomana 30.01.1931 Ouluun.

Toinen puoliso, 25.10.1907 vihitty Priita Sofia Erkintytär Kontio (s. 31.03.1877 Kiiminki, k. 46-vuotiaana 22.06.1923 Laitasaaressa). Avioituessaan Aapon kanssa Priita Sofia oli 30-vuotias leskivaimo (ent. Rovala, tilalta Rovala no 63) ja puolisoaan 22 vuotta nuorempi. Toisesta avioliitosta syntyi viisi lasta, joista vain vanhin tytär eli aikuiseksi 31

  1. Toini Emilia (s. 28.07.1908) – muutti 28-vuotiaana, naimattomana 01.08.1936 Ouluun
  2. Aili Inkeri (s. ja k. 01.03.1910)
  3. Sanni Margareta (s. 19.03.1912, k. 07.06.1912)
  4. Heikki Nestori (s. 21.06.1913, k. 11-vuotiaana 09.05.1925)
  5. Enni Sylvia (s. 25.02.1916, k. 13-vuotiaana 06.08.1929).

Aapon jälkeen isännyyttä jatkoi vanhin elossa oleva poika ensimmäisestä avioliitosta eli Yrjö Jaakko Kinnunen (s. 1895, k. 82-vuotiaana 05.04.1978), lainhuuto 21.9.1925. Jaakko oli isänsä Aapon tapaan mukana kunnan luottamustoimissa, mm. vuonna 1924 Laitasaaren edustajina yhdessä Viljami Laukan kanssa ehdottamassa Oulun läänin maaherralle Oulujoen pohjoispuolen maantien rakentamista. Laitasaaren sähköpuimakoneosuuskunnan puuhamiehenä Jaakko oli vuonna 1927. Muhoksen kunnanvaltuustossa 1929-30, kunnanhallituksessa 1945-56. Lautamies ja Muhoksen Osuukaupan hallituksen jäsen.

Holapat Hyrkissä kylässä Jaakon puoliso, naapurin eli Ähkylän tytär – 03.07.1919 vihitty Fanni Eliisa Kesäniemi (s. 14.06.1901 Kuusamo, k. 101-vuotiaana leskenä kesällä 2002). Fannin perhe muutti Kuusamosta Muhoksen Laitasaaren Ähkylään 20.3.1903. Useat Kesäniemen sisarukset ovat eläneet iäkkäiksi, Amerikkaan muuttanut sisar Meimi myös yli 100-vuotiaaksi. Fannin äiti Loviisa eli niinikään vanhaksi, hän oli kuollessaan 90-vuotias.

Lapsia avioliitosta syntyi kymmenen, heistä vanhin poika Urpo Abram (s. 1925, k. 2002) oli seuraava isäntä. Urpo oli innokas urheilumies, mm. pesäpallo oli hänellä sydäntä lähellä. Hän harrasti myös nuorisoseuratoimintaa. 32

Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo, että Hyrkin on omistanut vuodesta 1964 Urpo Kinnunen ja puolisonsa Jenny Maria Matintytär Holappa (s. 1928, k. 2014). Tilanpitoa jatkoi heidän jälkeen perheen vanhin poika puolisoineen.

Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä ja sen kokonaispinta-ala on 92 ha, josta metsää 75 ha ja peltoa 12,9 ha. 33

Vuoteen 1950 mennessä Hyrkistä jaetut tilat

Koivula 12:9 asuu ulosottomies Lauri Fritiof Koivumäki (s. 12.11.1889 Pulkkila) ja vaimonsa Aili Maria Jussinaho (s. 25.10.1895) sekä lapset.

Nikara 12:12 asuu työmies Iisakki Lassila (s. 19.12.1876)  ja vaimonsa Alma Moilanen (s. 24.5.1882 Puolanka).

Ylihyrkki 12:15 (aiemmin 12:4) Matti Matinpoika Lusikka (s. 28.12.1855) ja vaimonsa Reeta Niilontytär Halonen (s. 17.12.1862) ostivat puolet Hyrkin 5/12 mtl tilasta 15.9.1913 (lainhuuto 23.9.1913) Juho Kustaa ja Aina Katariina Hyrkiltä. Lusikan perheessä oli lapset Matti Niilo, Jaakko Emil (kuoli pienenä), Juho Hjalmar, Emil Henrik, Kaarlo Viktor, Henrik Evert, Olga Katariina (myöh. Tihinen, Tihinen no 6), Maria Emilia (myöh. Raumala, Tuohino no 71), Kustaa Emil, Anna Hilma (myöh. Dunder), Aabram, Miika Aleksanteri ja Hugo Leevi (kuoli pienenä). He muuttivat Ylihyrkkiin Lusikasta no 62. Emäntä Reeta oli Halosen no 54 tyttäriä. Matti Lusikka myi Sanginniitty 12:3 tilan vuonna 1928 Olli Pöytäkankaalle. Lainhuuto 27.8.1928 Emil, Olga, Anna ja Miika Lusikalle Matti ja Abram Lusikalta, Margareta Lusikalta, Kaarlo ja Johan Lusikan uskotulta mieheltä Juho Rahkolalta, Katri Aitto-ojalta, Werner Raumalalta ja Henrik Lusikalta. Miika Lusikasta eli Miika Hyrkistä on kirjoitettu täällä.

Myöhemmin tilalla asui Heikki Hjalmar Iikanpoika Mäkelä (s. 12.1.1898 Koistila no 22) ja vaimonsa Ähkysen no 37 tytär  Martta Katariina o.s. Kesäniemi (s. 27.9.1902 Kuusamo). Muuttivat Ouluun 1960-luvulla. Tilan alueelle on kirjattu myös kirvesmies Pekka Antinpoika Määttä (s. 11.11.1878) vaimonsa Anna o.s. Karppinen (s. 17.11.1880) kanssa, työmies Matti Jalmari Paavola (s. 25.5.1885 Utajärvi), Vilho Johannes Heikinpoika Määttä (s. 27.1.1904) vaimonsa Laina Sofia o.s. Broströmin (s. 20.6.1912 Kempele) ja perheen kanssa.

Kinnuset asuvat numerolla 12:17, talon nimi Hyrkki. Hyrkin taloon tuli uusi omistajasuku vuonna 2008.

– kirjoittanut Solja Holappa, tietoja antaneet mm. Kinnusen perhe, Sari Heimonen, Lea Rinne, Maj Öström

3 vastausta kohteessa Hyrkki no 12

  1. Solja sanoo:

    Minulla on Hyrkistä jokin tiluslistaus (karttaseloste tms) jossa on lueteltu peltojen ja niittyjen nimiä, mm: Hakapelto, Kujanvarsi, Kartanopelto, Latopelto, Myllynvierus, Uuvenpirtinalus, Vanhanpirtinalus, Suohaka, Rahkonjaara, Joentauskedot, Suohaka, Pahkarämet, Kärmetsuo, Heinäsuo. Sitten on taloon kuulunut myös niittyjä Koivikosta ja Sanginjoelta. Viimeisenä luettelossa lukee Stenkummel eli Kivikummeli. Listan olen kopioinut joskus aikoinani siten, ettei siinä näy vuosilukua, mutta epäilen sen olevan vuodelta 1859. Vieläköhän näitä peltoja tai palstoja tunnetaan em. nimillä?

  2. Seija Pelkonen sanoo:

    Olen tehnyt sukututkimusta Mäkelän suvusta. Mäkelän 2. savun Tuomaksen puolella Tuomas Juhonp. Mäkelän (s. 1736 k. 1810) vaimo Anna Juhontytär Viinikka (s. 1743 k. 1833) teettää töitä. 1. savun Lauri Mäkelällä puolisona Annan sisar Liisa s. 1739. Tietäisikö kukaan olisiko Hyrkkiin 1730- luvulla muuttanut Juho Viinikka mahd. sisarusten isä ja Valpuri heidän äitinsä. Tyttäriä löytyy vielä Maria s. 1728. En pääse Viinikan suvussa etenemään mihinkään suuntaan. Tuomas Mäkelä on äiäiiä.
    Kiitos mahd. tiedoista.

    • Solja sanoo:

      Näistä Viinikan sisarista on kysytty minulta aiemminkin sähköpostilla, lienitkö se sinä? Annoin silloin ohjeen, että tarkistaa Lauri Mäkelän perukirja vuodelta 1802 Oulun maakunta-arkistosta, sellainen on olemassa. Jospa siitä selviäisi vaimo Liisan sukujuuret. Jos epäilet Hyrkissä olleita Valpuri ja Juho Viinikkaa tytärten vanhemmiksi, kannattaisi tsekata mitä Limingassa tapahtuu, sinnehän koko perhe muutti Laitasaaresta.

      Mehän emme tee varsinaisesti sukututkimuksia tällä sivustolla, mutta jos joku ystävällinen sielu tietää asiaan vastauksen, toki saa vastata.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *