Huovinen no 15

Huovisen pihapiiriä - 1950-luku Huovisen pihapiiriä. Päärakennusta laudoitetaan. 1950-luku. Lähde: Riitta Huovinen Huovisen pihapiiriä. Hirsinen päärakennus, jota kuvassa laudoitetaan, on valmistunut 1850-luvulla. Se korjattiin perusteellisesti vuonna 1958, talo on saanut myös huopakatteen. Pihalla on liuta lapsia, poikia ja yksi tyttö ihmettelemässä taivalla pörräävää lentokonetta. Vanhempi rakennus, ilmeisesti jo asumaton, kuvan alareunassa, on joen puolella. Navetta on korjattu vuonna 1919. Klikkaa sivun kuvia isommiksi.

Laitasaaren vanhimman rippikirjan mukaan vuonna 1699 Huovisen talossa asuu Heikki Laurinpoika vaimonsa Marketan kanssa. Lapsia heillä vaikuttaisi olleen Anna ja Marketta. Talossa asui myös kaksi veljenpoikaa Kalle vaimonsa Annan ja tyttärensä Valpurin kanssa sekä toinen veljenpoika Matti. 1

Oliko kyseessä sama Heikki Huovinen, joka kävi käräjillä heinäriidan vuoksi:

Käräjäpöytäkirja 14.-16.2.1694

Brusius Hartikka oli anastanut heinää, minkä Henrik Huovinen oli kaatanut kyläkunnan yhteiseltä maalta (peninkulman? päässä), Brusiuksen oli palautettava heinät, ja sakkojakin tuli Brusiukselle. 2

Koituiko isoviha perheen tuhoksi, koska ainakin Heikki Laurinpoika häviää dokumenteista. Oliko 7.10.1725 vihitty Marketta Heikintytär Huovinen tästä talosta lähtöisin? Hänet vihittiin leskimies Taneli Heikinpoika Parkkisen kanssa ja he asuivat tilalla Kesti no 35.

Lue Huovilan vanhemmista vaiheista kantatalosivulta.

Simo Kesti isännäksi

Huovisen tila pitäjänkartalla - 1860-luku Huovisen tila pitäjänkartalla, Oulujoen eteläpuolella. 1860-luku. Lähde: ArkistolaitosViimeistään vuonna 1722 näkyy isäntänä Simo Simonpoika Kesti (s. n. 1680, myöh. Huovinen) vaimonsa Annan (s. 1677) kanssa. He tulivat tilalta Kesti Pelkonen no 14 lastensa Liisan (s. n. 1705), Saaran (s. 1720), Marian (s. 1723, k. 23.9.1741), Valpurin ja Annan (s. 1729, k. 14.9.1741) kanssa. Tytär Liisan syntymävuodesta päätellen hän voisi olla jomman kumman vanhemman ensimmäisestä avioliitosta – tai sitten isoviha teki kovasti tuhojaan tässäkin perheessä. Koska Liisa mainitaan myöhemmin omassa perukirjassaan Kallentyttäreksi, voidaan tehdä oletus että hänen äitinsä oli aiemmin naimisissa talossa asuneen isännän veljenpojan Kalle Kestin kanssa.

Tytär Liisa avioitui Antti Matinpoika Smedsin eli Kähkösen (s. n. 1697) kanssa. Antti tuli Kähkösestä no 40 vävyksi Huoviseen ja hänen vanhempansa olivat Matti Aaponpoika Smeds eli Kähkönen (s. n. 1658) ja Anna (s. n. 1670, k. 68-vuotiaana 15.2.1738). Isä kuoli – isäpuoli Jaakko Liikanen (s. 1668, k. 70-vuotiaana 10.4.1738) muutti vaimonsa Annan eli Antin äidin kanssa Huoviseen, jossa asuivat vuodesta 1723 lähtien. 3 Antti vaikuttaa aikaansaavalta isännältä – kasvatti perhettä ja eli pitkän elämän. 4

Entinen isäntä Simo Kesti muutti Heljän taloon no 41 perheineen ajalla 1723-33. 5 6 Muuttiko Simo vanhoilla päivillään takaisin Huoviseen vaimonsa ja tyttäriensä kuoltua Heljässä, koska näkyy myöhemmissä rippikirjoissa jälleen Huovisen sivulla.

Talossa asui huonemiehinä jonkin aikaa myös Paavo ja Riitta Holappa. 7

Vävy Antti Kähkönen jatkaa sukua

Liisan ja vävy Antin perheeseen syntyivät lapset

  1. Matti (s. 1.12.1723) – eli perheineen talossa veljensä Kallen kanssa
  2. Anna (s. 20.1.1727, k. 17.10.1731)
  3. Kalle (s. 3.3.1730) – lautamies, eli perheineen talossa veljensä Matin kanssa
  4. Antti (s. 17.5.1736) – vihittiin 16.3.1759 Laitasaaressa Riitta Tapanintytär Halosen (s. 18.1.1731) kanssa – lapsia Liisa (s. 14.1.1764), Valpuri (s. 30.11.1766, k. 4.11.1768), Kaarina (s. 30.8.176) ja Saara  (s. 9.2.1772) – muuttivat Viinikkaan no 8 1760-luvun lopulla
  5. Valpuri (s. 1.5.1741) – vihittiin 15.3.1759 Muhoskylässä Pekka Tapaninpoika Halosen (s. 13.5.1737) kanssa, Pekka asui Valpurin kanssa saamiensa lasten kanssa myöhemmin toisessa liitossa Tyllinojassa no 46
  6. Liisa (s. 2.6.1745) – vihittiin 23.4.1766 Olli Ollinpoika Greusin (s. 1749) kanssa, asuivat Greusissa, Muhoksella.

Huomaa, että Huovisen sisarukset avioituivat Halosen sisarusten kanssa – vihkipäivissä vain vuorokauden ero ja heidät vihittiin eri kylillä.

Vanha Simo-isäntä (Kesti) kuoli rippikirjan mukaan vuonna 1748 – kuolleiden ja haudattujen luettelosta häntä ei löydy. 65-vuotiaana 16.5.1742 kuollut Anna, Simo Kestin vaimoksi mainittu, oli juuri Huovisen talon vanhaemäntä ja hän kuoli perheen asuessa Heljässä.

Simon ja Annan tytär Saara avioitui sotilas Johan Nordinin kanssa 14.12.1749 – Johan oli leskimies. 8 9

Veljekset Matti ja Kalle isäntinä

Huovinen 1933 Huovisen päärakennus vuonna 1933. Lähde: Suomen maatilat -kirjaAntin vanhin poika Matti vihittiin 7.4.1747 paltamolaisen Maria Heikintytär Nissisen (s. 1726) kanssa. Heille syntyi vain yksi poika Antti (s. 10.8.1748) 10 joka vihittiin noin vuonna 1770 Liisa Antintyttären (s. 1746) kanssa – he saivat lapset

  1. Maria (s. 15.9.1771, k. 19.3.1777 hinkuyskään)
  2. Kaisa (s. 16.10.1773, k. 8.3.1777 hinkuyskään)
  3. Matti (s. 27.11.1775, kuoli pienenä – ehkä samaan tarttuvaan hinkuyskään kuin sisarensakin)
  4. Heikki (s. 24.2.1780, k. 20.7.1781 punatautiin)
  5. Liisa (s. 2.1.1778) – avioitui 30.12.1796 Muhoskylän Holapasta no 30 lähtöisin olevan Antti Antinpoika Holapan (s. 1773) kanssa, kävivät Tyrnävällä ja tulivat Muhoksen Honkalan Könöseen no 24 vuonna 1801
  6. Antti (s. 18.4.1782) – seuraava isäntä, isänsä ja setänsä jälkeen
  7. Kalle (s. 11.2.1785) – avioitui 1.5.1807 Kekkolan no 28 tyttären Kaarina Pekantytär Kekkosen (s. 1788) kanssa ja asui talossa perheineen veljensä Antin kanssa.

Vaimo Liisa Antintytär kuoli 43-vuotiaana 27.5.1789 mätäkuumeeseen. Antti avioitui uudelleen noin vuoden päästä eli 3.7.1790, puoliso oli Juho Rahkon leski Marketta Paavontytär Keinänen (s. 30.3.1751, vanhemmat Paavo Paavonpoika Keinänen ja Marketta Heikintytär Holappa eli Roininen). Avioliitosta syntyi yksi poika Matti (s. 6.8.1795, k. 1799).

Antin toiseksi vanhin poika Kalle, lautamieheksikin mainittu, vihittiin noin vuonna 1759 Maria Joosepintytär Keräsen (s. 13.9.1732 Kopsa no 42, vanhemmat Jooseppi Heikinpoika Parkkinen ja Matleena Iisakintytär Gisselkors) kanssa. Heillä oli lapset

  1. Liisa (s. 28.7.1760) – vihittiin 19.7.1781 Pyhänsivun Holapasta lähtöisin olleen Matti Juhonpoika Holapan (s. 26.09.1756, isä sukunimeltään Lipponen, äiti Holappa) kanssa. Perheeseen syntyi tyttäret Anna ja Saara Maria, mutta molemmat kuolivat pieninä ja vanhemmat muuttivat Matin kotitaloon Pyhänsivulle noin vuonna 1786. Perheeseen syntyi kaikkiaan 12 lasta, joista vain kolme tytärtä ja yksi poika eli aikuiseksi.
  2. Saara Maria (s. 14.11.1768, k. 28.8.1769 tuntemattomaan lastentautiin)
  3. Maria (s. 5.9.1770) – vihittiin 24.6.1786 Antti Annundi Huhdan (s. 14.1.1761) kanssa – Antti oli tullut Tyrnävältä vuonna 1786. Heille syntyi lapsi 5.10.1787. Perhe muutti Utajärvelle vuonna 1789.

Veljesten Matin ja Kallen vanhemmat kuolivat molemmat halvaukseen – isä Antti 25.8.1777 eli 80-vuotiaana ja leskiäiti Liisa vajaan kahden kuukauden päästä 10.10.1777, ollen 72-vuotias. Hautausmerkinnän mukaan Liisa oli saanut 11 vuotta aiemmin laakin ja oli sen vuoksi maannut halvaantuneena 11 vuotta – Anders Huovises enka Lisa af slag hwari hon legat 11 åhr. 11 Matin vaimo Maria kuoli 68-vuotiaana 15.4.1788 keuhkojen vesipöhöön ja itse Matti 76-vuotiaana leskenä vanhuuteen 4.10.1800. Veli Kalle oli kuollut 8.4.1791. Ennen niin väkirikas talo alkoi tyhjentyä. 12

Perukirjoja

22.5.1778 Anders Huovinen ja vaimo Lisa Carlintytär kuolleet edellinen elokuussa ja jälkimmäinen syyskuussa Huovisen 1/4 mantt. tilalla Laitasaaressa. Lapset lautamies Carl Huovinen, Anders Viinikka ja Matts Huovinen, tytär Walborg naimisissa Pehr Halosen kanssa ja Lisa Olof Greuksen kanssa Muhoskylästä.

1778 Pehr Staffanssonin vaimo Walborg Andersintytär Huovinen kuoli 20.6. Lapset Matts, Pehr ja Carl, Lisa, kaikki täysi-ikäisiä. Holhoojaksi Olof Greus, vainajan sisaren mies. Leski Pehr Staffansson Tyllinoja. (Pehr Tyllinoja oli siis Halonen) 13

Antin vaimon Marketan poika ensimmäisestä avioliitosta eli Jaakko Juhonpoika Rahko (s. 28.10.1782) muutti taloon 20.12.1801 vihityn vaimonsa Saunakankaan no 74 sotilaan tyttären Marketta Liisa Pekantytär Grenin (s. 4.11.1781) kanssa. Perheeseen syntyi useita lapsia Huovisessa. He muuttivat Penninkankaan no 56 taloon noin kymmenen vuoden päästä. 14

Antti Matinpoika Huovinen kuoli 61-vuotiaana 15.1.1809 kuumeeseen ja leskensä Marketta 69-vuotiaana 26.4.1820 vanhuuteen. Tähän päättyi isovihan aikoihin alkanut saman suvun isännyys Huovisessa ja talo myytiin rovasti Appelgrenin perikunnalle. Antin poika Antti (s. 1782) muutti vaimonsa Helena Samulintytär Markukselan (s. 14.8.1782 Tyrnävä) ja perheensä kanssa noin vuonna 1813 tilalle Vauhkola no 53.

Ilmeisesti Antin veli Kalle (s. 1785) ja 1.5.1807 vihitty vaimonsa Kaisa Pekantytär Kekkola (s. 27.4.1788 Kekkola no 28) vielä asuttivat Huovista leskiäitinsä kanssa tämän kuolemaan saakka. 15

Leskiruustinna muuttaa taloon

Muhoksen rovasti ja kirkkoherra Gustav Reinhold Simoninpoika Appelgren (s. 13.7.1752 Paltamo) kuoli kuumeeseen 60-vuotiaana 27.1.1812 ja hänen leskensä Kristina Johanintytär (o.s. Frosterus, s. 20.2. 1753 Kajaani) muutti kolmen lapsensa kanssa Huoviseen. Muut lapset olivat jo maaillmalla – Susanna Magdalena avioitui Iin kappalaisen kanssa – leskeksi jäätyään Kalajoen kirkkoherran kanssa, Johan Reinholdista tuli Sotkamon kirkkoherra, Gustav Alrikista Ii:n Hiivalan talon isäntä, Simon Wilhelmistä Kokkolan kirkkoherra ja Augustista Oulun pormestari. 16

1830-luku oli Huovisella kuoleman sävyttämä – ensin kuoli perheen tytär Ulrika (s. 7.8. 1796 Muhos) 34-vuotiaana ja naimattomana vesitautiin 9.3. 1831. Seuraavaksi kuoli itse leskiruustiinna 78-vuotiaana 15.3.1831 vanhuuteen ja syöpään. Niinikään naimaton tytär mademoiselle Kristina Gustava (s. 6.5. 1781 Paltamo) kuoli 53-vuotiaana keuhkotautiin 23.9. 1834. Sairastiko hänen veljensä, Huovisen maita viljellyt Julius Appelgren (s. 12.4. 1791 Säräisniemi) myös keuhkotautia, koska talosta piti luopua? Julius kuoli keuhkotautiin 1.12.1840 ollen 49-vuotias ja naimaton.

Julistuksia 22.10.1831 Oulun Wiikko-Sanomia no 42

Vapaaehtosesa Auksioonisa joka pietään Ison-Huovilan Maalla, Laitasaaren Kyläsä, Muhoksen pitäjäsä, ja alkaa 1:senä päiv. tulevata Marras-kuuta, (joka on Tiistai ennen Pyhä-Kekriä), myydään mainitun talon irtanainen omaisuus, nimittäin, hopioita, kuparia, kaikenlasita rauta-värkkiä, Liina- ja Makuu-vaatteita, Hevosia, Lehmiä, Lampaita ja myös viimmeisen kesän tulo maan sekä pelloista että niityistä. Joka halullisten Ostajain tievoksi annetaan. Oulusta 17:nä päiv. Loka-kuuta 1831.

Helaset Kempeleestä Huoviseen

Talollisen poika Jaakko Heikinpoika Helanen-Pekuri (s. 17.11.1803 Oulunsalossa)  ja talollisen tytär Liisa Mikontytär Kokko (s. 23.03.1815) Temmekseltä vihittiin Kempeleessä 17.6.1831. Liisa synnytti pariskunnan ensimmäisen lapsen Riitta Liisan 7.9.1832. Tytär kuoli vain 10 päivän ikäisenä sydänkouristukseen ja haudattiin Kempeleeseen.

Vuonna 1833 pariskunta muutti Kempeleestä, Pekurin talosta Muhokselle, Huovisen no 15 taloon ja sai siitä itselleen uuden sukunimen. Myös isä, leskimies, entinen kirkon kuudennusmies Heikki Juhonpoika Helanen (s. 19.1.1768 Oulunsalossa, k. 85-vuotiaana 11.1.1854 Laitasaaressa) muutti heidän mukanaan. Jaakon äiti Riitta Heikintytär Perttunen (eli Koistila, s. 18.12.1769 Koistila no 22) oli kuollut keuhkotautiin 4.1.1832 Kempeleessä. Äiti Riitan sukujuuret olivat Laitasaaresta – lienikö osasyy tänne muuttoon? Ilmeisesti Jaakko rakensi tilalle uuden päärakennuksen (kuva ylhäällä, otettu vuonna 1933). 17

Taloon on merkitty vuonna 1834 Limingasta tullut Helena Juhontytär Kylmänen-Hyry (s. 22.9.1750), leskiemäntä ja Liisa-vaimon äidinäiti. Hän kuoli 84-vuotiaana vanhuuteen pian muuttonsa jälkeen 20.2.1835.

Jaakko ja Liisa Huovinen saivat Muhoksen Huovisella asuessaan seuraavat lapset:

  1. Heikki (s. 1.11.1834, k. 7.8.1835 tuntemattomaan tautiin)
  2. Maria (s. 17.06.1836, k. 1917), 1. puoliso Iisak Antinpoika Kärnä (Kärnä no 1) – aviosta syntyi yksi poika Jaakko, 2. puoliso Pesolasta no 58 Matti Juhonpoika Pesola; Marian ja Matin kaksi vanhinta poikaa hukkuivat Oulujokeen 7.5.1882, toinen 19- ja toinen 17-vuotiaana. Perheessä oli muitakin lapsia.
  3. Valpuri (s. 18.09.1838, k. 1910), puoliso Heikki Heikinpoika Pikkarainen, asuivat Mäkelän taloa no 19 ja siitä tuli perheelle uusi sukunimi. Heidän poikansa Heikki meni Amerikkaan 28.4.1899 päivätyllä passilla, yhdessä serkkunsa Kaarle Huovisen kanssa. Heikki kuoli naimattomana 8.1.1903.
  4. Liisa (s. 3.10.1840, k. 14.5.1844 kuumeeseen)
  5. Kaisa Fredrika (s. 28.09.1842, k. 7.4.1916 naimattomana), eli veljensä Jaakon taloudessa
  6. Jaakko (s. 12.12.1844) – seuraava isäntä
  7. Johannes (s. 18.03.1847, k. 15.11.1867 lentsuun, naimaton)
  8. Liisa (s. 18.5.1849, k. 12.5.1850 rokkoon)
  9. Heikki (s. 12.08.1851, k. 11.7.1910), puoliso Reeta Heikintytär Kosunen, asuivat Kosusen taloa no 10 – heidän poikansa Jaakko meni Amerikkaan 12.9.1902 päivätyllä passilla, mutta palasi takaisin Kosuseen. Tytär Ellen Elisabet lähti 11.4.1908 päivätyllä passilla ja kuoli yli 100-vuotiaana Astoriassa.
  10. Kalle (s. 25.05.1855, k. 16.7.1857 kuumeseen).
  11. Anna Lisa (s. 12.04.1860, k. 27.11.1896), puoliso Johan Henrik Juhonpoika Karppinen eli Tihinen, Karppila no 49. 18

Poika Jaakko palaa Rönköstä Huoviseen

Vanhin elossa oleva poika Jaakko Jaakonpoika Huovinen (s. 12.12.1844, k. 23.1.1931) meni ensin Määttä-Rönkköön no 18 vävyksi, puoliso oli nimeltään Emma Tuomaksentytär Rönkkö eli Määttä (s. 06.02.1841 ja k. 10.12.1907 Muhoksella) ja vihkipäivä 8.7.1870. 19 Emman isä Tuomas mainitaan kuitenkin olevan sukunimeltään Hangaskangas kastemerkinnässä.

Vanhaisäntä Jaakko kuoli 63-vuotiaana 23.11.1866 halvaukseen ja niinpä poika vaimoineen rupesi isännöimään Huovisen taloa. Leskiäiti Liisa asui tällöin myös talossa, hän kuoli 78-vuotiaana 16.9.1893  ja haudattiin Muhokselle.

Jaakko ja Emma saivat ainakin seuraavat lapset:

  1. Juho (s. 25.04.1871), puoliso Anna Juhontytär Sipola, perhe muutti Paavolaan vuonna 1901.
  2. Jaakko (s. 27.07.1873), meni Amerikkaan, passin päiväys 2.9.1899, palasi takaisin Muhokselle ja kuoli naimattomana 4.4.1921.
  3. Heikki (s. 13.11.1874, k. 18.10.1946), puoliso Kaisa Matintytär Kärsämä (s. 25.11.1871, k. 20.11.1915). Asuivat Huovilassa. Lapsia ainakin Hjalmar Henrik (s. 09.07.1898), Emil Abram (s. 19.07.1900, kuollut lapsena) ja Elina (s. 1902) joka asui miehensä Aarne Honkasen kanssa myöhemmin Kangas-Huovisessa).
  4. Liisa (s. 01.11.1876, k. 28.6.1925), puoliso Juho Wilhelm Juhonpoika Kinnunen (alk. Kallio, s. 10.2.1882 Muhos Kinnunen 28). Asuivat Muhoksen Heikurassa no 14. Heillä oli lapset Emilia Elisabet (s. 1.5.1909) Bertta Katariina (s. 18.7.1911), Niilo Jaakko (s. 24.06.1913), Kerttu Johanna (s. 04.03.1916), Helvi Annia (s. 31.1.1919) ja Kaarlo Johannes (s. 1921). Juho Kinnusen äiti oli Liisa Niilontytär Halonen no 54.
  5. Kaarle (s. 23.03.1879) – seuraava isäntä  – kävi Amerikassa yhdessä serkkunsa Heikki Pikkaraisen eli Mäkelän kanssa, passin päiväys 22.4.1899. 20
  6. Aappo (s. 24.03.1881, k. 22.6.1918), puoliso Hilma Aliina Juho Pietarintytär Valkola, asuivat Heljän taloa no 41.
  7. Kustaa Adolf (s. 20.08.1882, puoliso Ellen Elisabet Matintytär Tikkanen, asuivat Yliväärän Hannulan taloa no 13). 18

1900-luvun alussa rekisterinumero 15:a alueella asuvat räätälin poika Juho Antti Matinpoika Salow (s. 05.09.1838 Muhos) ja vaimonsa Anna Stina Laurintytär Ähkynen (s. 01.12.1854). Myös merimiehen poika Juho Albert  Ahlström (s. 14.05.1836 Oulu) ja vaimonsa Maria Aapontytär Mikkonen (s. 14.03.1863) – heillä oli lapset Iisakki, Johannes, Kaarle Albert ja Fanny Maria – asuivat alueella, Alppelan mäkituvassa.

Jaakon poika Kalle isäntänä

Huovisen tilan rakennuksia Huovisen tilan rakennuksia. Lähde: Riitta HuovinenKaarle (Kalle) Jaakonpoika Huovinen (s. 23.03.1879) avioitui vuonna 1916 Tekla Esteri Jaakontytär Kärnän (s. 16.1.1896, vanhemmat Jaakko Jaakonpoika Kärnä eli Leppiniemi – Leppiniemi no 53, Muhos – Jaakon perhe lähtöisin tilalta Kärnä 26 eli Tapio ja Augusta Maria Barkman) kanssa. He saivat lapset Esko Johannes, Laura Emilia, Irja Elisabet, Arvo Jaakko (puoliso Maire Retsu), Katri Augusta, Ahti Eemil (puoliso Julia Onatsu), Aura Helena, Kaarlo Valtteri, Väinö Henrik, Veikko (kuoli lapsena), Hannu Veikko Eevert, Pentti Kalervo (seuraava isäntä, puoliso Raili Pihlajaniemi) 22

Nyt tilalta löytyy mm. Muhospysäkki ja Huovisen navettasali. Tila on ollut tällä suvulla vuodesta 1833 eli 180 vuotta (2013). Raili ja Pentti Huovisen poika Pertti Huovinen ja vaimonsa Riitta (o.s. Saarenpää) isännöivät nykyisin Huovisen taloa puoliksi poikansa perheen kanssa.

Vuonna 1933 julkaistu Suomen maatilat -kirjassa kerrotaan Huovisesta:

Omistajat Kalle Huovinen v:sta 1914 ja puolisonsa Tekla (o.s. Kärnä) v:sta 1916. Ollut isännän suvulla n. 100 v. Pinta-ala 106 ha, josta peltoa 34, luonnonniittyä 7, viljeltyä laidunta 2 ja metsämaata 63 ha. Pelloista osa viettäviä ja niiden maanlaatu vaihtelevaa. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2 ha ruista, 3 kauraa, 3 ohraa, 0,4 perunaa, 18,6 heinää, 2 kesantoa ja 5 ha laidunta. Talouskeskus viljelysten päässä, maantien varrella, Oulujoen rannalla. Rakennukset puusta. 18 lehmän navetta uusittu 1919; siinä on vesijohto. Kotieläimiä: 2 hevosta, 14 lehmää, 1 sonni, 10 lammasta ja 10 kanaa. Lampaat maatiaisia. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin. Havumetsä. Sähkövalo Oulusta. Käyttövoimana höyrykone, johon on osuus.17

Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo, että Huovisen on omistanut vuodesta 1958 Pentti Huovinen ja puolisonsa Raili Pihlajaniemi. Lapsia heillä oli tuolloin kaksi.

Tila on ollut suvulla vuodesta 1833 ja sen edellinen isäntäväki oli vuodesta 1916 Kalle Huovinen ja Tekla Estrid Kärnä. Kantatilasta on lohkottu 3 tilaa ja se sijaitsee Laitasaaren kylässä 4 km kirkolta. Kokonaispinta-ala on 105 ha, josta on metsää 48 ha ja peltoa 39 ha ja joutomaita 18 ha.  Päärakennus on Oulujoen rannalla, Kajaanin-Oulun tien varressa. Talo valmistui hirrestä 1800-luvun lopussa ja korjattiin perusteellisesti 1958, siinä on 6 huonetta mukavuuksineen. Tiilinavetta on vuodelta 1962 yhteydessä on traktoritalli ja sauna. Niinikään on aitat, kuivaamo ja konesuoja. Tilalla on osuus leikkuupuimuriin, traktoriin ja sen työkoneisiin, viljankuivuriin ja kaivuriin  sekä kotitarvemylly. Kivennäismaissa on viljelty viljaa ja perunaa. Sekametsästä on ojitettu 30 ha ja istutettu 1 ha. Ay-karjassa on 12 lypsävää ja 2 nuorta. Isäntä harrastaa kalastusta ja kuuluu maamiesseuraan. Emäntä kuuluu maatalousnaisiin. 24

Kirjassa Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa vuodelta 1970 on tietoa Huovisesta rno 15:34:

Tilan pinta-ala on 109 ha, josta viljeltyä 39 ha ja metsää 52 ha ja nevaa 18 ha. Maatalouskoneet: 2 traktoria ja osuus leikkuupuimuriin. Eläimet: 29 eläintä, 14 lehmää, joista osa kantakirjassa. Puinen asuntorakennus on rakennettu v. 1850 käsittäen 6 huonetta. Rakennus on uusittu vuonna 1957. Tiilinen talousrakennus on rakennettu v. 1962. Tila on kuulunut samalle suvulle v:sta 1833 lähtien siirtyen nykyisen omistajan haltuun v. 1958.

Omistaja: mv Pentti Huovinen. Vanhemmat: mv Kalle ja Tekla Huovinen o.s. Kärnä. Puoliso: Raili. Vanhemmat: Väinö ja Laura Pihlajaniemi o.s. Turunen. Lapset: Pertti ja Merja.

P. Huovinen kuuluu maamiesseuran johtokuntaan ja vaalilautakuntaan. 25

Huovisesta 1950-luvulle mennessä lohkottuja tiloja ovat Kieksi (insinööri Elis Hägglund ja työmies Jaakko Adolf Rahko (s. 25.10.1887), Alppela, Huovila ja Kangashuovinen.

Ulkometsätorpat

Huovisella oli laajat ulkometsäalueet Utajärvellä. Huovisen ulkometsäalueen pohjoisraja seurasi Utosjoen etelärantaa Jokelan (Heljä 41) torpan kohdalta ylöspäin ja ulottui etelässä Potkunjoelle. Kyseisen joen etelärannalla sijaitsi Huovisen ulkometsätorppa nimeltään Vääräkoski. Torpan ensimmäinen asukas oli torpparin poika Heikki Pekanpoika Karppinen (s. 1860) ja tämän puoliso Eeva (s. 1865). Heikki ja Eeva asuivat torpassa ajalla 1896-1903. 26

– kirjoittanut Solja Holappa, tietoja antaneet mm. Raimo Ranta, Pirkko Kettunen, Jukka Ukkola, Sari Heimonen ja Antti Huovinen – Helasen sukuun tietoja mm. kirkkoherra K. A. Strömmerin sukuselvityksestä 14.8.1931

  1. Muhos rk 1699-1722, kuva 78 – sivun yläosa
  2. P-Pohjanmaan tuomiokirjat 14.-16.2.1694, s. 246 – käännös Ritva Nygren
  3. Raimo Ranta, 2012
  4. Muhos hk 1726, s. 66
  5. Muhos rk 1723-1732, kuva 66
  6. Muhos rk 1733-1740, s. 83
  7. Muhos rk 1699-1722, kuva 78 – sivun alaosa
  8. Muhos rk 1740-1741, kuva 95
  9. Muhos rk 1757-1763, kuva 127
  10. Muhos rk 1751-1759, kuva 90
  11. Muhos rk 1771-1777, s. 194
  12. Muhos rk 1786-1792, s. 192
  13. Muhoksen perukirjoja, Lea Rinne
  14. Muhos rk 1802-1811, kuva 71
  15. Muhos rk 1812-1818, s. 90
  16. Ossian Mestertonin tutkimukset
  17. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933
  18. Sukuselvitys, K. A. Strömmer, 1931
  19. Muhos hk 1880, s. 266
  20. Siirtolaisuusinstituutin passitietokanta
  21. Sukuselvitys, K. A. Strömmer, 1931
  22. Laitasaari-Seura, asukasluettelo 2003
  23. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933
  24. Suuri Maatilakirja VII s. 281
  25. Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa. 1970. Suomen Maakuntajulkaisu Oy, s. 317
  26. Sanginjärven kylähistoria, s. 313

2 vastausta kohteessa Huovinen no 15

  1. Pirkko Kettunen sanoo:

    Hei:)

    Kiitoksia aivan ihanasta ja mielenkiintoisesta Laitasaari – sivustosta. Erityisesti innostuin huomatessani Huovisen talon tiedoissa maininnan merimies Johan Albert Ahlströmmistä. Olen tämän Johanin pojan Kaarle Albertin tyttären tytär Hämeenlinnasta. Olen tehnyt jonkin verran sukututkimusta Ahlströmmeistä, ja minulla on jossain kotiarkistoissani kopio lainhuudosta mäkitupa Alppelaan joka on lohkaistu jommasta kummasta Huovisesta. Olen paraillaan reissun päällä, mutta kunhan palailen kotiarkistojeni ääreen, palaan asiaan uudelleen.
    Terveisin Pirkko Kettunen

  2. Riitta Kärki sanoo:

    Hienoa että näin värikäs pala historiaa on jaksettu työstää luettavaksi asti! Pirkko Kettunen antoi sivustosta vinkin jo kuukausia sitten, vasta nyt pääsin alkuun niitä tutkimaan ja ihmettelemään. En ole sukua, kiinnostunut aiempien sukupolvien tarinoista kylläkin.
    Yst. terv. Riitta Kärki

    Solja: Kiitos kehuista Riitta! Ei sitä tiedä vaikka joku sinunkin sukuhaarasi tänne Laitasaareen löytää, jos tarpeeksi kauas tutkii – sitä sattuu nimittäin aika usein!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *