Holappa no 51

  • Rauhala (jaettu talo)
  • Korpi (jaettu talo)
  • Uusitalo (jaettu talo)

Holapan uudistilan perustaminen

Holapan pihatie Holapan uudistilan perustaja ja ensimmäinen isäntä oli Tuomas Pekanpoika Parviainen, sukunimenä  myöhemmin Holappa. Tuomas oli syntynyt naapurissa eli Parviaisella no 2 05.06.1722 ja oli mitä ilmeisimmin Utajärven Juorkunasta tulleen Holapan poika. Tämä selittäisi, miksi Parviainen antaisi talolleen nimen Holappa. Uudistila näkyy dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1769, myös vävy Iisak mainitaan jo tässä henkikirjassa. 1

Tuomaksen vanhemmat olivat Pekka Tuomaksenpoika Parviainen (aik. Holappa, s. n. 1688, k. 63-vuotiaana polttotautiin 25.10.1751) ja ensimmäinen vaimonsa Dorde Tapanintytär (s. n. 1695, k. 34-vuotiaana 06.07.1729). Pekan toinen puoliso, 23.11.1735 Laitasaaressa vihitty Elina Grelsintytär Sormunen (s. 1710 Pielisjärvi, k. 54-vuotiaana leskenä polttotautiin 08.12.1764).

Tuomas Parviainen muutti rippikirjojen mukaan Tyrnävän Ängeslevälle noin vuonna 1741 ja avioitui siellä Kaarinansa kanssa (s. 1724 ilmeisesti Tyrnävällä, k. 76-vuotiaana leskenä hökätautiin (flussfeber) 23.02.1800). Tyrnävän kirkonkirjoissa on merkintä Tuomaksen maksamasta vihkimaksusta ”för hemvigsel” 29.11.1747. Tyrnävän kirkonkirjat ovat osittain tuhoutuneet, joten Kaarinan omaa sukua ei ole helppo selvittää. Etunimenä myös Marketta (Carin, Margeta).

Perhe palasi takaisin Muhoksen Laitasaareen. Tuomas mainitaan Holapan uudisasukkaana kirkonkirjoissa 1770-luvun alussa. 2 Holapan uudistila sai myöhemmin rekisterinumerokseen 51. Lapsia – kaksi ensimmäistä ilmeisesti Tyrnävällä syntyneitä, loput Laitasaaressa

  1. Marketta (s. 12.12.1748) – talon seuraava emäntä
  2. Kaarina (s. 1750)
  3. Maria (s. 12.10.1759) – oli kylällä piikana ja lähti Temmekselle vuonna 1788
  4. Liisa (s. 20.2.1763)
  5. Tuomas (s. 22.9.1764)
  6. Johannes (s. 26.9.1767, k. 21-vuotiaana 13.5.1789 punatautiin)

Isäntä Tuomas kuoli 76-vuotiaana vatsavaivoihin (colic) 25.06.1798 Laitasaaressa. 3

Seuraavaksi isäntäpariksi tulivat tytär Marketta (s. 1748, k. 65-vuotiaana leskenä tuntemattomaan tautiin 21.03.1813) ja miehensä, 31.07.1768 vihitty Iisak Heikinpoika Viittanen (s. 6.1.1741). Iisakin isä oli lähtöisin Tyrnävän Ängeslevältä. Iisakin mainitaan olevan renki, uudisasukas ja vuokramies. Hän sairasti henkikirjan mukaan kaatumatautia, eli hänestä ei ollut varsinaisesti isännäksi. Iisak kuoli nuorena, vain 41-vuotiaana 15.11.1782 ja niinkin ikävään tautiin kuin lapamatoihin (binnigemask), joita saa huonosti kypsytetystä kalasta. 4 Mennessään Iisakin kanssa naimisiin Marketan sukunimi on ”Holappa eli Parviainen”. Lapsia tästä avioliitosta

  1. Heikki (s. 8.11.1768, k. 22-vuotiaana 24.10.1790 lentsuun)
  2. Isak (s. 21.5.1772) – renki ja torppari, avioitui 5.5.1798 Kaarina Olavintytär Tihisen kanssa, Tihisestä no 6
  3. Valpuri (s. 5.7.1774, k. lapsena 8.7.1776 rokkoon)
  4. Johannes (s. 25.12.1775)
  5. Antti (s. 17.1.1778) – renkinä Rahkossa no 12, sittemmin Paasimaan no 76 perustaja
  6. Tuomas (s. 13.12.1779, k. lapsena 28.11.1781 punatautiin)
  7. Pekka (s. 16.3.1782, k. lapsena 5.7.1782, kuolinsyy tuntematon)

Marketan toinen puoliso oli 18.2.1792 vihitty Pekka Juhonpoika Rahko (s. 1758 Rahko no 11, k. 51-vuotiaana kuumeeseen 10.3.1809 Laitasaari). Pekan vanhemmat, vihitty 9.4.1738 Laitasaaressa, Juho Laurinpoika Rahko (tuli vävyksi Rahkoon no 11, oli alkujaan sukunimeltään Häikäläinen, s. n. 1710) ja Liisa Laurintytär Rahko (s. n. 1720 ja kuollut 51-vuotiaana vaikeaan päähaavaan 8.11.1771 Laitasaaressa). 5

Asujaimisto vaihtuu tiheään

Marketta muutti toisen miehensä luokse Rahkoon no 11, koska pojat Iisak ja Antti näkyvät edelleen Holapassa isovanhempiensa kanssa, mutta heidän äitinsä ei. Poikien kohdalla on merkintä ”tjenar” eli olivat tienestissä – renkeinä.

Holapan uusi isäntä vuodesta 1797 lähtien oli Matti Jaakonpoika Hartikka (s. 12.1.1756 Hartikka no 3) jonka 1. vaimo Liisa Pekantytär Kekkonen, 2. vaimo Maria Raumala (s. 1862). 6 Heillä oli tytär Eeva (s. 1783 Holapassa) – vihittäessä 5.7.1801 sotilaan pojan Antti Antinpoika Lehrbäckin (s. 1771 Oulunsuu) kanssa sukunimenä Holappa.

Hartikkojen tullessa Holappaan, veroluku muuttuu 1/12:a 7/24:n. Lehrbäckit muuttivat Oulunsuuhun 1800-luvun alussa. He palasivat kuitenkin vuonna 1820 takaisin Muhokselle ja asuivat ensin ilmeisesti Hartikan no 3 Rintamäessä ja myöhemmin Laitasaaren Ylitalossa no 69, jossa heille syntyi lisää lapsia. 7 Ilmeisesti Matti Hartikka kuoli, koska vuoden 1804 henkikirjassa näkyy emäntänä hänen leskensä Maria ja yhtiömiehenä edellisen emännän mies Pekka Rahko, joka tuli myös Holappaan vaimoineen asumaan. 8 Pekka Rahko kuoli viiden vuoden päästä, toistamiseen leskeksi jäänyt Marketta siitä neljän vuoden päästä.

Vuosien 1810-15 välisenä aikana Holappaan muuttivat alkujaan kylmälänkyläläinen Antti Heikinpoika Keskiaho (s. 1764) ja vaimonsa Kaisa Erkintytär Kärnä (s. 11.6.1774). Heille oli syntynyt Kylmälänkylässä lapset Valpuri (s. 11.12.1797) ja Antti (s. 5.9.1800) sekä Heikki (s. n. 1801) ja Kaarina (s. n. 1803). Keskiahot eivät asuneet Holapassa kauaa, koska heidän Laitasaaressa 20.11.1813 syntynyt tyttärensä Maria kastettiin sukunimellä Rautio. Antti kuoli keuhkokuumeeseen 15.9.1814, kylläkin sukunimellä Holappa. Samoin hänen vaimoaan nimitetään rippikirjassa maattomien luettelossa leski Kaisa Holapaksi. Kaisa sokeutui vanhemmiten.

Rippikirjan mukaan vuodesta 1813 lähtien talossa asuu Antti Parviainen eli Karppinen vaimonsa Reetan ja lasten Samuli, Anna Marketta, Elias ja Johannes kanssa. 9

Väkeä lähinaapureista

Heidän jälkeensä Holappaan tulivat asumaan Määttä-Kaupista no 36 vuosien 1818-20 välisenä aikana Juho Juhonpoika Määttä (s. 10.12.1784 Kärnässä no 1, k. 60-vuotiaana 6.8.1845)  ja vaimonsa Liisa Heikintytär Keränen (s. 1794). Juhon sukunimenä oli myös Kärnä ja Holappa – vanhemmat olivat Kärnän no 1 vävy ja isäntä Juho Juhonpoika Viinikka (s. 1748) ja Marketta Ollintytär Kärnä (s. rippikirjan mukaan (kastetuissa epäselvästi 26.1.1748) 02.08.1748 Laitasaari). Juhon ja Liisan perhe muutti Holapasta vuonna 1835 puoleksi omistamaansa Laitasaaren Saunakankaan no 74 taloon, jossa isäntä kymmenen vuoden päästä vuokralaisena kuoli. Perheessä oli lapset Maria, Heikki, Pekka, Marketta, Kaarina, Anna, Johannes, Riitta ja Perttu. 10 11

Heidän jälkeensä Holappaan muuttivat 1835 naapurista eli Ähkysestä no 37 uusiksi asukkaiksi talollinen Juho Heikinpoika Ähkönen (s. 28.2.1790 Ähkylässä, k. 58-vuotiaana Holapassa keuhkotautiin 5.1.1849) ja puolisonsa 10.11.1827 vihitty Dorde Mikontytär Parviainen (s. 17.12.1801 Parviainen no 2, k. 63-vuotiaana 21.07.1865). 12 Perheeseen syntyi vain kaksi poikaa (Heikki ja Juho) ja hekin kahdeksan vuoden aikavälillä. Todennäköisesti Dorde ja Juho Holappa olivat Muhoksen Laitasaaressa 25.10.1843 kuolleena syntyneen tyttölapsen vanhemmat. 13 Miehensä Juhon kuoltua leski Dorde isännöi taloa yhdessä poikiensa kanssa.

Talo velkaantuu

Holapan tila joutui todennäköisesti jo edellisen isännän kuoltua ja maksamattomien velkojen takia toisten omistukseen – vuonna 1865 talossa asui Klaus Antinpoika Pekkala eli Koskela perheineen – hänen vaimonsa kuoli kolmen vuoden päästä ja Koskelat lähtivät talosta. 14

Leskiemäntä Dorde palasi kotitaloonsa vuokralle vanhimman poikansa Heikki Juhonpoika Holapan (alk. Ähkönen, s. 13.11.1832) kanssa, Heikki oli renkinä talossa. Hänet vihittiin 14.7.1872 metsänvartijan tyttären Maria Liisa Juhontytär Kanniaisen (s. 4.11.1849 Oulu, k. 70-vuotiaana leskenä 16.5.1920) kanssa. Parviaisen no 2 tilan alueella asuneessa perheessä oli lapset Maria Liisa, Anna Kaisa, Kreeta Johanna, Juho Heikki, Eemil, Aaprami, Jaakko, Iida, Samuli ja Dorotea. Heikki kuoli 61-vuotiaana 28.10.1894. Veli Juho Juhonpoika Holappa muutti perheineen Vänttilän Pellonpää -nimiseen torppaan.

Talossa oli mäkitupalaisena Ähkösten aikaan Kalle Käärmekangas ja vaimonsa Maria perheineen. 15

Holappa oli ilmeisesti joutunut oululaisen kauppias Junneliuksen omistukseen aika pian Juho Ähkysen kuoltua. Junnelius kuoli vuonna 1861 ja kuolinpesä ajautui konkurssiin. Pesään kuuluvaa Holapan tilaa myytiin huutokaupalla ensimmäisen kerran maaliskuussa 1863. Vuonna 1865 tilan myynti-ilmoitus oli Oulun Wiikkosanomissa lähes kuukausittain:

Torstaina 16.11.1865 klo 10 myydään julkisella huutokaupalla edesmenneen kauppamies Junneliuksen kartanossa, mainitulle konkurssipesälle kuuluva Holapan weromaata, nro 51 Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä kuin myös muutamia tynnyreitä ohria sekä saatavia. Myydään halvalla hinnalla paljas maa tahi siinä tänävuonna kasvaneen wiljan kanssa.

Holapan osti Junneliuksen konkurssipesästä kauppamies Grönholm, mutta tämänkin kuolinpesä meni konkurssiin; Oulun Wiikkosanomat 13.2.1869:

Julkisella huutokaupalla joka pidetään maanantaina 22. helmikuuta klo 10
e.p.p. Holapan maalla Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä, myöhään
edesmenneen kauppamiehen J Grönholmin konkurssipesän hyväksi mainittu
Holapan 1/4 manttaalin weromaa, ehdoilla, joista likemmin määrätään
auksioni-paikalla. Oulussa 5 p. helmik. 1869. Kuraattorit

Räisäset Kuusamosta

Naisia ja lapsia Holapassa Holapan taloa asuttivat 1860-luvun puolivälin jälkeen Kuusamosta tulleet Räisäset. Sama suku omistaa Holapan tilukset edelleen (2012). 16

Kolme veljestä muutti perheineen Laitasaaren Holappaan; ensiksi – vuonna 1869 – tulivat Paavo ja Juuso, kolmetoista vuotta myöhemmin keskimmäinen veljeksistä eli Heikki. Tällöin talossa asui henkikirjan mukaan kaikkiaan 14 henkeä. Paavon sukunimeksi henkikirja mainitsee Paasovaaran. 17 Kaikkien perheiden sukunimeksi vaihtui myöhemmin Holappa.

Veljesten vanhemmat olivat talollinen Heikki Tuomaksenpoika Räisänen (eli Honkanen myöh. Paasovaara ,s. 15.9.1797) ja 6.4.1823 Pudasjärvellä vihitty vaimonsa, sotilaan tytär Valpuri Paavontytär Snäll (s. 24.2.1800 Kuusamo, Poussu). Perhe muutti Pudasjärveltä Kuusamoon vuonna 1838. Veljesten sisar Anna Valpuri Paasovaara (s. 20.12.1838 Kuusamo) asui Onterossa no 60 perheineen vuokralaisina. 18

Paavo Heikinpoika

Pojista vanhin eli Paavo Heikinpoika Räisänen oli syntynyt 7.9.1827 Pudasjärven Tyräjärvellä. Muhoksen muuttaneiden luettelon mukaan Paavo tuli perheineen Laitasaareen 14.11.1869 Kuusamosta. Rippikirjaan Paavo ja veljensä Juuso (Josef) on merkitty tosin jo vuoden 1865 lopulla. Vanhempi veli Paavo oli isäntä ja nuorempi Juuso ns. kanssa-asukas.

Paavon ensimmäinen vaimo oli 6.3.1848 Kuusamossa vihitty Reeta Jaakontytär Karvonen (s. 5.3.1826 Kuusamo, k. 44-vuotiaana 1.9.1870 vesitautiin). Perheen lapsia olivat

  1. Anna Valpuri (s. 28.10.1848) – puoliso Paavo Heikinpoika Huttu (s. 23.1.1846 Pudasjärvi Jokikylä) muuttivat Pudasjärveltä vuonna 1871 Kekkolaan no 28 ja sieltä myöhemmin Amerikkaan hekin.
  2. Riitta (s. 28.9.1849) – sai 16.10.1874 Juho Viljami -nimisen pojan, jonka Riitan aviomies, Holapan torpparin poika Mikko Juhonpoika Arola (eli Blomster, s. 23.8.1855) otti myöhemmin omiin nimiinsä. Perhe muutti Amerikkaan vuonna 1890. Arola - Holappa family Riitta kuoli 18.4.1925 Minnesotassa. Juho Viljami tunnettiin Amerikassa nimellä William Arola. Hän avioitui serkkunsa Reeta Johanna Juho Heikintytär Holapan (s. 5.1.1882) kanssa, joka ensimmäisestä aviosta leskeksi jäätyään lähti vuonna 1902 Amerikkaan sukulaisten luokse.
  3. Reeta (s. 26.2.1851) – muutti Ouluun 1870-luvun alussa
  4. Liisa Maria (s. 9.3.1853) – muutti Oulunsuuhun 27.1.1874, puoliso 13.2.1877 torppari Juho Juho Pekanpoika Hiltunen (s. 24.4.1847), saivat kolme lasta jotka kaikki kuolivat pieninä ja lähtivät Amerikkaan 1887-88
  5. Juho Heikki (s. 8.7.1854) – Holapan talon seuraava isäntä
  6. Jaakko (s. 2.2.1857, k. 5.8.1929 USA) – avioitui Kaisa Johanna Liisantytär Hämälän (Katariina, s. 14.10.1857 Ketola no 27, k. 12.10.1924 USA) kanssa – pari sai neljä lasta Laitasaaressa; Liisa, Kaisa Reeta, Juho Jaakob ja Aleksanteri. Muhoksen rippikirjan mukaan Kaisa ja Jaakko Holappa ovat menneet perheineen Amerikkaan 1880-luvun lopulla – taisivat olla ensimmäisiä lähtijöitä kylältä. Amerikkalaisten sukulaisten tietojen mukaan he tulivat maahan vuonna 1888 ja asuivat ainakin Trimountainissa (Adams Township), Michiganissa. Siellä perheeseen syntyi neljä lasta lisää; Hilma Lucy, William, Mayme Amanda ja Charles Holappa.

Paavon toinen vaimo oli marraskuussa 1880 vihitty Maria Kristiina Tiilikainen (myös Mäkelä, s. 24.03.1825). Maria oli muuttanut Oulunsuusta 19.11.1880 Muhokselle jäätyään noin vuotta aiemmin leskeksi avioliitosta Antti Tanelinpoika Mäkelän kanssa, joka oli lähtöisin talosta Mäkelä no 19. Holapan taloarkistossa on dokumentti, joka on kirjoitettu Marian ja hänen poikiensa Antin ja Juhon kesken vuonna 1880:

Suostumus leski Maria Mäkelän ja Anters Mäkelän ja Johan Mäkelän kansa että nämät poijat ei kaipaa mitään testamentista ja antavat suostumuksensa että leski saa mennä avijo litton.

Paavo-isäntä kuoli keuhkokuumeeseen 64-vuotiaana 8.7.1892 Laitasaaressa. Haudattujen luettelossa hänet mainitaan ”elatusmieheksi” eli hän eli poikansa Juho Heikin taloudessa syytingillä. Leski Maria Kristiina kuoli vanhuuden heikkouteen 72-vuotiaana 10.3.1898 Holapassa, syytinkiläisenä hänkin.

Juuso Heikinpoika

Nuorin veljeksistä eli Juuso Heikinpoika Räisänen oli syntynyt 4.3.1836 Pudasjärvellä. Puoliso Muhoksen rippikirjan mukaan Kuusamossa 1865 vihitty Kaisa Aapontytär Karvonen (s. 29.7.1843 Kuusamo, k. 72-vuotiaana 27.03.1916 Laitasaari). Syntymäajan mukaan Kaisan vanhemmat olisivat Aappo Aaponpoika Karvonen ja vaimonsa Maria Antintytär Palo Kuusamosta – lienikö samoja Karvosia kuin toistenkin veljesten vaimot. Juuson ja Kaisan lapsia

  1. Reeta Maria (s. 15.6.1869 Kuusamossa, k. lapsena 25.1.1872, kuolinsyy tuntematon)
  2. Iida (s. 12.11.1870, k. lapsena 23.2.1871 pöhöön)
  3. Paavo (s. 2.12.1872, k. 83-vuotiaana 21.12.1955 USA) – lähti Amerikkaan vuonna 1893 ja perusti siellä Muhoksen kirkonkirjojen mukaan perheen, josta ei ole kuitenkaan tarkempia tietoja. Paavo Juusonpoika Holappa (s. 1872)
  4. Jaakko (s. 12.6.1875) – muurari, asui perheensä kanssa ensin kanssa-asukkaana, sitten omalla Holapasta lohkotulla tilallaan (Harju, ks. sivun loppu) ja myöhemmin poikansa perheen kanssa tilalla Karppila no 49. Hänen vaimonsa oli 8.9.1895 vihitty Maria Juusontytär Björkberg (s. 18.4.1876 Pudasjärvi, k. 66-vuotiaana 27.2.1943).
  5. Juuso (s. 23.12.1877, k. 28-vuotiaana 17.10.1906, kuolinsyytä ei ole merkitty)
  6. Juho Abram (s. 15.2.1880) – lähti Amerikkaan 19-vuotiaana passilla joka oli päivätty 18.7.1899. Hän teki matkan SS Cymricillä joka seilasi Liverpoolista Amerikkaan 28.7.1899. Passiluettelon mukaan kohteena oli Houghton, Michigan. Samaan matkaan lähti hänen kälynsä veli, Matti Björkberg. Molempien matkan oli maksanut Juhon Paavo-veli joka asui Michiganissa. Juhon myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa, julistettu kuolleeksi 1.1.1972.
  7. Iida Maria (s. 12.9.1882, k. lapsena 6.12.1883 suonenvetoon)
  8. Anna Maria (s. 18.10.1884) – puoliso, vihitty 24.6.1906 Heikki Juusonpoika Ähkynen (s. 11.1.1881, tilalta Ähkynen no 37), muuttivat 20.9.1920 Ouluun
  9. Iida Johanna (s. 21.7.1887, k. 8-vuotiaana 28.3.1896 kuumeeseen)
  10. Heino Henrik (s. 26.12.1889) – asui perheineen mäkitupalaisena Holapassa ja myöhemmin Onteron no 60 Hyvävuotisessa 19 Heinon vaimo oli 28.07.1912 vihitty Anna Maria Lotvonen (s. 25.6.1887 Muhos). Perheen kahdeksasta lapsesta kuusi kuoli aivan pienenä, aikuiseksi elivät Aimo ja Heimo.

Juuso Räisänen kuoli 84-vuotiaana leskenä 25.7.1920 Laitasaaressa.

Heikki Heikinpoika

Keskimmäinen veljeksistä Heikki Heikinpoika Räisänen (s. 24.3.1833 Pudasjärvi, k. 52-vuotiaana elatusmiehenä ja leskenä kuumeeseen 23.02.1886) muutti Laitasaareen elokuussa 1882 vaimonsa kanssa. Kauaa ei pariskunta ehtinyt Muhoksella asua – vaimo kuoli vuoden päästä muutosta ja mies vajaan neljän vuoden päästä. Muhoksen kirkonkirjoissa ei ole mainintaa heidän lapsistaan. Puoliso Kaisa Maria Jaakontytär Karvonen (s. 13.8.1823 Kuusamo, k. 60-vuotiaana kolotukseen 16.08.1883). Kaisa Maria oli Paavo Räisäsen Reeta-vaimon vanhempi sisar.

Mäkitupalaisia ja torppareita

Laitasaaren Holapassa asuivat Holappa-Räisästen lisäksi mäkitupalaisina/torppareina/huonekuntalaisina seuraavat perheet noin aikajaksolla 1880-1900, osa myös 1920-luvulla

  • Jaakko Iisakinpoika Aitamurto (s. 5.10.1831) ja vaimonsa Kaisa Juhontytär Granlund.
  • Juho Elsanpoika Arola (alk. Blomster, s. 11.07.1823, k. 24.1.1904) ja 2. vaimonsa Susanna Heikintytär Pakonen (s. 4.8.1849), asuivat myös torppareina Ylikosusen no 9 alueella. Juhon poika Mikko ensimmäisestä aviosta meni naimisiin talon tyttären Riitta Paavontytär Holapan kanssa, ks. ylempänä.
  • Perttu Heikinpoika Ähkönen (s. 29.3.1839), työmieheksi mainittu ja puoliso, vihitty 5.12.1880 Muhoksella, Greta Paavontytär Hepokangas (s. 26.2.1851). Pertun vanhemmat olivat Heikki Aaponpoika Ähkönen (s. 29.12.1797) ja Marketta Antintytär Kosunen tilalta Ähkynen no 37.
  • Frans Rafael Tuohino (s. 21.12.1844) ja vaimonsa Anna Iisakintytär Määttä (s. 10.2.1845) sekä ainakin seuraavat lapset Frans Oskar (s. 13.7.1873), Anna Maria (s. 2.3.1876), Kaisa (s. 23.2.1879) ja Kaarle Jaako (s. 10.8.1886).
  • Antti Laurinpoika Keränen (s. 11.1.1851) ja vaimonsa Maria Paavontytär Kurtti (s. 5.12.1856) sekä lapset Juho Jaako (s. 17.5.1882), Antti (s. 29.7.1886), Anna Maria (s. 11.8.1892), Kaisa Sofia (s. 26.5.1895) ja Johanna (s. 29.1.1899).
  • torpparin vaimo Maria Lohela (josta ei tarkempia tietoja) ollut Holapan mailla ja maksanut kruununveroja vuonna 1890, samoin mäkitupalainen Pekka Kauppi vuonna 1915.
  • Yksi mäkitupalaisista oli myös Rauta-Reeta – Anna Reeta Saarantytär Rautala (s. 21.11.1860) – josta on kirjoitettu täällä.
  • Väinö Heikki Mäkelä (s. 1881) vaimonsa Selma Katariina (s. 1886) ja perheensä kanssa.

Juho Heikki Paavonpoika Holapan isäntänä

Juho Jaakko ja Benhard Holappa Juho Heikki Paavonpoika Holappa (s. 8.7.1854) avioitui 10.08.1873 Elsa Jaakontytär Väisäsen (s. 24.3.1850, muutti Muhokselle Kuusamosta 1870) kanssa ja he saivat 9 lasta – kolme heistä kuoli pienenä. Myöskin heidän lapsistaan lähti osa Amerikaaan:

  1. Iida (s. 7.4.1874) avioitui Kalle Albert Kallenpoika Hakkaraisen (s. 1.6.1870) kanssa ja jäi perheineen Muhokselle. Heillä oli ainakin lapset Maria Liisa, Kaarlo ja Signe Johanna. Perheeseen kuului myös Iidan tytär Fanny Sofia.
  2. Juho Jaakko (s. 11.8.1876, k. lapsena 4.3.1877 tulirokkoon)
  3. Paavo Aleksanteri (s. 7.7.1879, k. lapsena 16.3.1880 keuhkotautiin)
  4. Anna Maria (s. 20.1.1881 – lähti Amerikkaan vuonna 1901, avioitui ensin Emil Kyllösen kanssa, tämän kuoltua Burke -nimisen miehen kanssa)
  5. Reeta Johanna (s. 5.1.1882) – lähti Amerikkaan vuonna 1902 – ks. Paavo Heikinpojan lapset ylempänä
  6. Kustaava (s. 13.1.1886) – lähti Amerikkaan vuonna 1903, vain 17-vuotiaana. Kustaava Holappa Hän matkusti yhdessä naapurin tyttären eli  18-vuotiaan Iida Parviaisen kanssa Michiganin Atlanticiin. Oikealla oleva kuva hänestä on otettu Michiganissa. Hän oli piikomassa Amerikassa ja tapasi siellä itseään vanhemman miehen Juho Kotajärven, joka oli kotoisin Lapualta. He avioituivat ja vanhin poika Väinö myös syntyi Amerikassa. Yhdessä he palasivat Suomeen, ensin Lapualle. Juho teki vielä toisenkin talorahojen ansaitsemismatkan kuparikaivoksille Amerikkaan vuonna 1910, matkaseuranaan 20-vuotias Jaakko Parviainen. Sen jälkeen Kotajärvet asettuivat asumaan ensin Muhokselle ja sitten Paavolaan. Molemmat kuolivat suhteellisen nuorina; Kustaava ensin keuhkotautiin 21.04.1922 ja Juho leskenä sydäntautiin. 20
  7. Aappo (s. 17.5.1890) – lähti Amerikkaan vuonna 1910. Aappo palasi takaisin Muhokselle parin vuoden päästä ja avioitui vuonna 1913 Lokalahdelta kotoisin olleen Selma Maria Saarisen kanssa (s. 1887) – perheeseen syntyi tytär Senja Maria (s. 1914).
  8. Juho Jaakko (s. 16.3.1894) – Holapan seuraava isäntä – kuvassa ylhäällä Jaakko yhdessä vanhimman poikansa Toivo Benhardin kanssa.

Jaakko Juho Heikinpoika isännäksi

Jaakko ja Lydia Holappa Myös Juho Jaakko Juho Heikinpoika Holappa (s. 16.3.1894) teki Amerikan matkan sisarustensa tavoin. Hänen passinsa päiväys oli 19.3.1913 ja oli lähtiessään 19-vuotias. Matkaseurana hänellä oli naapurin poika, Eemil Parviainen, joka oli 21-vuotias. Molempien määränpää oli Houghton Michigan ja siellä Baltic Mine-kaivostyömaa. Samalla paikkakunnalla asuivat myöskin sisar Hanna (Reeta Johanna) Arola perheineen.

Michiganissa Jaakko tapasi Lyydia Pihlajaojan (s. 10.4.1890 Oulainen) ja he avioituivat. Katso pariskunnan Amerikan kuvia galleriasta Ulkomaat. Pariskunnan oli tarkoitus jäädä Amerikkaan, mutta Suomesta saatiin surullisia uutisia: vanhempi veli Aappo, josta piti tulla Holapan seuraava isäntä, oli sairastunut vakavasti. Aappo kuoli 9.11.1914 eli vain 24-vuotiaana. Hän ei ehtinyt nähdä joulukuussa syntynyttä tytärtään Senjaa. Leski Selma lapsineen muutti vuonna 1922 Vehmaalle. Jaakko ja Lyydia palasivat yhdessä Aapon kuoleman jälkeen takaisin Suomeen ja ottivat Holapan vastuulleen.

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Holapasta:

Omistajat Jaakko Holappa v:sta 1913 ja puolisonsa Lyydia (o.s. Pihlaja) v:sta 1916. Ollut isännän suvulla 75 v. Erotettu 5 tilaa (3 torppaa), yht. 8 ha. Pinta-ala 241 ha, josta peltoa 28, laidunta 3, metsämaata 120 ja joutomaata 90 ha. Pellot etelään viettäviä savi-, suo- ja multamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1 ha ruista, 3 kauraa, 2 ohraa, 1 sekaviljaa, 0,5 perunaa, 0,5 juurikasveja ja 20 ha heinää. Talouskeskus viljelysten reunassa, paikallistien varrella, lähellä Oulujokea. Rakennukset puusta. 18 lehmän navetta rakennettu 1926 ja 4 hevosen talli 1927. Navetassa vesijohto. Kotieläimiä: 2 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 1 sika ja 12 lammasta. Myydään maitoa Laitasaaren osuusmeijeriin sekä lihaa ja perunoita. Mäntymetsä. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Käyttövoimana myös höyrykone, johon on osuus. Omistaja on Laitasaarenkylän osuuskassan jäsen.21

Holapan Jaakon talo Jaakon ja Lyydian vanhin poika Toivo Benhard (s. 28.7.1918) kaatui Väärämäen ilmapommituksessa Kivennavalla vuonna 1944. Benhardin puoliso oli Martta Maria Rahko (s. 9.5.1918 Rahko no 11) – avioliitosta syntyi yksi tytär. Martta meni myöhemmin naimisiin laitasaarelaisen Martti Kesäniemen kanssa ja muutti asumaan kivenheiton päähän Ähkylän no 37 taloon emännäksi.

Nuoremmasta pojasta Aarne Jaakosta (s. 1923, k. 1985) tuli Holapan seuraava isäntä. 22 Edellisessä sukupolvessa tapahtunut siis toistui  Holapassa – Toivosta piti tulla isäntä, mutta se vastuu siirtyi jälleen nuoremmalle veljelle. Nykyään Holapan talon omistavat Aarnen ja Taimi o.s. Paldaniuksen (s. 1923, k. 1975) jälkeläiset – tila on ollut siis saman suvun hallussa 145 vuotta (2014).

Vuoteen 1950 mennessä Holapasta lohkottuja tiloja

Rauhala  51:3 Olli Korhonen (s. 1872) ja vaimo Kustaava Lukkari (s. 13.8.1877 Sotkamo) perheineen. Olivat Holapan mäkitupalaisia jo 1920-luvulla. Sittemmin heidän Rauhalassa syntynyt poikansa Reino rakensi Herttuan talon.

Uusitalo 51:5 Uusitalossa asui Harjun talon tytär Helmi Johanna Katariina Jaakontytär Holappa (ks. alla) ja 21.11.1920 vihitty puolisonsa Juho Jaakko Putaala (s. 11.7.1898) 23. Pariskunnalle syntyi kuusi lasta. Helmi-äti kuoli vuonna 1930. Juho Putaalan 2. vaimo oli Enni Maria Klemettinen (myöh Sormunen) Vaimo kuoli neljän vuoden päästä eikä perheeseen syntynyt lisää lapsia. Juho Putaalan 3. vaimo oli Kaisa Johanna Luomajoki (s. 20.7.1902 Kärsämäki). Pariskunta muutti vaimon kotipaikkakunnalle Kärsämäelle vuonna 1952.

Holappa-Korpi 51:6 Lauri Ohukainen (s. 23.8.1896 Kempele) ja vaimo Anna Maria Antintytär Keränen (s. 11.8.1892) perheineen sekä  Heikki Vihtori Karppanen (s. 4.10.1887 Kuhmo) vaimonsa Martta Johanna Lukkarin (s. 26.7.1888 Sotkamo) kanssa perheineen.

Onnela 51:10 Aappo Alakangas ja vaimo Hilda Valpuri Moilanen (s. 6.1.1894).

Kotirinne 51:12 Sakari Jaakko Keinänen (s. 1882) ja 2. vaimo Helvi Katri Reinikka (s. 24.11.1912 Puolanka) perheineen. Sakari oli Holapan mäkitupalainen jo 1920-luvulla.

Holappa numerolla 51:13.

Honkaselkä 51:14 Heikki Kannisto (Oulun pormestari ajalla 1928-1930-1957) sekä varatuomari L. Seppänen Oulusta.

Harjun talo Harju 51:15 Jaakko Juusonpoika Holappa (s. 1875) ja Maria Björkberg. Marian isä Juho Juusonpoika Björkberg (s. 4.4.1828 Pudasjärvi, k. 11.2.1900 Muhos) sekä veli Matti (s. 1.2.1879 Pudasjärvi) kuin myös sisar Karoliina (s. 13.6.1873 Pudasjärvi) asuivat Laitasaaren Holapan no 51 alueella huonemiehinä 1890-luvun lopulla. Matti matkusti muiden laitasaarelaisten nuorten miesten tavoin Amerikkaan. Hän meni samalla laivalla kuin lankonsa veli Juho Abram Holappa. Jaakon ja Marian perheessä oli lapset Jaakko (s. 16.09.1896), Helmi Johanna Katariina (s. 23.11.1897, ks. yllä), Johannes Aleksanteri (Santeri, s. 23.9.1900 – puoliso Impi Pitkäaho) – asuivat Kangastoivolassa no 2), Pauli Vihtori (Paavo, s. 30.11.1903 – puoliso Iida Pikkarainen) – asuivat Karppilassa no 49, Matti Henrik (s. 13.11.1905, kuoli lapsena), Anna Maria Eliina (Elina, s. 1.9.1907 – puoliso Johannes (Hannes) Aitamurto), Aune Ester Eleonora (s. 4.10.1910, kuoli lapsena), Aarne Abraham (s. 20.12.1912, kuoli lapsena) ja Aune Eleonora (s. 3.7.1916) – puoliso Veikko Alatalo.

Vihtori Kuisma (s. 6.1.1901 Muolaa) ja vaimonsa Liina Inkeri Silvasti (s. 7.10.1908 Valkeakoski) perheineen.

Palsta 51:15 (samalla numerolla kuin ed.) Kiril Nevala (s. 29.5.1889 Salmi) ja vaimonsa Maria Kotikangas (s. 3.7.1884 Salmi) perheineen.

– kirjoittanut Solja Holappa, tietoja antaneet mm. Toivo Holappa, Raija Häyrynen, Kirsti Kotajärvi, Taina Koski

5 vastausta kohteessa Holappa no 51

  1. Toivo Holappa sanoo:

    Hei Jaana ja Solja!Amerikan kävijän kuva ei ole Jaakko Holapasta vaan ilmeisesti hänen veljestään Aaposta.Tästä en kuitenkaan ole ihan varma. Minulla on amerikan kuvia myös Jaakosta ja hänen vaimostaan Lyydiasta.
    Holapan heinätyö kuvassa oikealla oleva nainen on Oulaisista kotoisin olevan Kyllikki Ravaska,omaa sukua Turja ja myöhemmin Lindeberg. Kyllikki kuoli Espoossa v. 2010.
    Kyllikin vieressä oleva nainen on Rantsilasta kotoisin oleva Tilma Haikara. Tilma muutti myöhemmin Kanadaan jossa avioitui. Sekä Kyllikki että Tilma olivat aikoinaan Holapassa töissä palvelijoina. Oikealla oleva nainen on kiertävä tarkkailukarjakko Elma, mutta hänen sukunimeä en muista.

    • Solja sanoo:

      Korjattu Holapan albumissa olevaan heinäntekokuvaan henkilöiden nimet. Kiitos Topi! Meinasipa unohtua… Ja Aapon Amerikan kuvateksti on korjattu jo aiemmin – ei selvästikään ollut Jaakko siinä kuvassa.

  2. pentti lohela sanoo:

    Kaisa Aapontr Karvonen s 1843 oli isomummuni Greta Karvosen s 18.4.1840 Kuusamo, Poussu sisar. Tämä selittääkin miksi valokuva Matti Lohelasta s 1866 oli Jaakko Holapan Amerikan albumissa.

    Solja: Niin, näin se moni asia selviää, miksi kenelläkin on mikäkin kuva :-)

  3. Pentti Lohela sanoo:

    kohtaan : Mäkitupalaisia ja torppareita.
    Maria Lohela s 5.1.1853 Muhos ( isoisäni sisar )
    2 poikaa, Juhoa Marianpka Lohela s 13.11.1874
    ja Paavali Pietari Pertunpka Ylitalo eli Perttunen s 28.7.1888
    ( Maria vihitty 1885 Perttu Juhonpka Perttusen kanssa , Perttunen 21)

  4. Leena Takkinen sanoo:

    Kuusamossa syntyneen Valpuri Paavontytär Snäll s. 1800 vanhemmat olivat Paulus Säckinen-Kerojärven s. 15.3.1761, k.3.2.1804 ja Elisabeth Sarvi-Tackila-Snäll s. 1.6.1768. Valpurin suku edustaa hyvin lappalaisia sukujuuria. Säkkisen suvun tietoja löytyy myös Pentti Mainion kirjoittamasta kirjasta 2008, Säkkiset.

    Räisästen puolisoiden sukulaisuussuhteesta. Paavon vaimon Reetan s. 1826 vanhemmat olivat Jakob Karvonen s. 9.6.1793 ja Anna Britha Karjalainen-Poussu s. 7.9.1797. Jakobin isä oli Abraham s. 22.4.1767. Anna Brithan äiti Anna s. 27.5.1785 oli Kuusamon Törmäsiä ja näin myös sukulaisuussuhde Pesolan tilan asukkaisiin.
    Abrahamin s. 1767 toisen pojan Abraham s. 10.6.1804 puoliso oli Maria Polo eli Polojärvi s. 8.6.1808 Pudasjärvi. Marian vanhemmat olivat Anders Polojärvi s. 18.7.1769 Jokijärveltä ja Margaretha Karjalainen s. 21.8.1774 Kuusamon Poussusta (ks. Pudasjärvi, rippikirja 1805-1812, s. 43 Polojärvi nro 14. Tällöin tulivat Kuusamosta 5.7.1808 Pudasjärvelle.) Abrahamin ja Marian tytär oli siis Juuso Räisäsen s. 1836 puoliso Kaisa s. 1843.
    Maria Polon kuoltua Abraham s. 1804 avioitui uudelleen Jakob Karvosen s. 1793 pojan Abrahamin s. 28.7.1816 lesken Helena Määttä-Salminen-Hyypiön s. 14.10.1823 kanssa. Helena oli Wasaperän Määttä-Tolva sukua. Lapsia näistä kolmesta avioliitosta näyttää syntyneen yhteensä 15.
    Näin ollen Heikki Räisäsen s. 1833 puoliso oli Kaisa Maria s. 1823, jonka veli Abraham s. 1816 oli. Näin puolisot ovat samaa Karvosten sukua, joista voi lukea enemmän Kuusamon Karvoset luettelosta. Kirjoittajana ent. kirkkoherra Raimo Karvonen. Tämä on saatavissa Kuusamon kirkkoherran virastosta.

    Solja: Tässä lisätietoja Räisänen/Karvonen suvusta kiinnostuneille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *