Heljä no 41

Tuntemattoman tekijän piirros Helian talosta vuodelta 1903

Elämää Heljässä kolmella vuosisadalla

Heljän historia alkaa 1700-luvun alussa. Talon nimi on kirjoitettu kolmen vuosisadan aikana useassa eri muodossa, mm. Vähäkesti, Kesti, Helia, Kestiheljä, Kestihelja, Kesti-Helia, Kesti-Helja, Kestihelia. 1900-luvulla nimeksi vakiintui Heljä, jolla talo tunnetaan edelleen.

Ensimmäiset asukkaat

Laitasaaren Kestin (myöhemmin Helia, Heljä) ¼ manttaalin talo, sen isäntä Matti Kesti eli Vähäkesti  (s. n. 1660, k. ennen 1722) ja hänen vaimonsa Marketta mainitaan henki- ja maakirjoissa ensimmäisen kerran 1700-luvun alkuvuosina. Matti katoaa kirjoista isonvihan aikoihin. Pariskunnalle mainitaan tytär Anna ja äiti Riitta. 1 2

Seuraava isäntä Simo Huovinen eli Vähäkesti (s. n. 1680, k. 16.5.1742) muutti Heliaan vaimonsa Annan kanssa Huovisesta no 15, jossa hän oli isännöinyt isonvihan aikaan 1712-22. 3 4

Elias Nurro perheineen Utajärveltä

Vuonna 1733 Elias Erkinpoika Paavola eli Nurro (s. 21.7.1696 Utajärvi, k. 3.6.1784) ja hänen 29.12.1724 vihitty vaimonsa Kaisa Tuomaantytär Henttunen (s. 18.11.1696 Muhos, k. 10.12.1773) muuttivat Kestin taloon, jolla nimellä Helia tuolloin tunnettiin) Utajärven Nurron talosta no 10. Aluksi Elias on merkitty Simo Vähäkestin kanssa-asujaksi, mutta vuonna 1740 hänestä tulee Kestin (myöh. Heljä) 1/4 manttaalin kruununtilan isäntä. Elias isännöi taloa lähes 40 vuotta aina vuoteen 1777 saakka. 5 6 7

Perheen lapset, jotka nuorinta lukuunottamatta syntyivät Utajärvellä

  1. Riitta (s. 28.12.1727, k. 10.10.1807 Utajärvi) – puoliso 5.1.1760, sotilas ja talollinen Isak Juhonpoika Koukkari (s. 10.06.1737 Paltamo, k. 21.04.1775), asuivat Utajärvellä
  2. Erkki (s. 10.5.1730, k. 24.1.1791 keuhkojen vesipöhöön) – puoliso 15.1.1760 Liisa Juhontytär Nurro (s. 7.5.1736 Utajärvi, k. 21.2.1790 vesitautiin) 8 9
  3. Maria (s. 1732) – puoliso Jaakko Pietilä
  4. Elias (s. 28.5.1733, k. 1809) – puoliso 3.3.1763 Marketta Paavontytär Määttä (s. 29.1.1731 missä?, k. 21.2.1764)
  5. Elsa (Elina, s. 30.7.1736), naimaton
  6. Juho (s. n. 1746, k. n. 1808 Oulunsuu) – puoliso 31.3.1772 Valpuri Heikintytär Karhu (s. 17.2.1749 Karhu no 7). 10 11 12

Perukirja 23. elokuuta 1784 – lue tarkemmin täältä

Kestin 1/4 manttaalin kruununtilalla Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä tilalla n:o 41 perunkirjoitus Elias Erikinpoika Kestin kuoleman jälkeen. Elias kuoli 2. 6. Häneltä jäivät täysivaltaiset pojat Erik, Elias ja Johan ja tyttäret Maria, Brita ja Elsa. Tytär Maria oli kuollut 10 vuotta sitten ja ollut naimisissa torppari Jakob Pietilän kanssa Iijoen Kuivasjärveltä. Heillä oli poika Erik ja tytär Anna. Brita oli ollut naimisissa kuolleen talonpojan Isak Koukkarin kanssa Paltamosta, Elsa oli naimaton. Elsan holhoojaksi määrättiin talonpoika Pekka Siekkinen Laitasaaresta. Elias Kesti oli ollut naimisissa Karin Henttusen kanssa, joka on kuollut kauan sitten, mutta hänen jälkeensä ei ole pidetty perunkirjoitusta. 13

Eliaksen pojat yhteistaloudessa

Eliaksen ja Kaisan kolme poikaa jatkavat talon pitoa isänsä jälkeen. Erkki, vanhin veljeksistä, toimi kirkkoväärtinä ajalla 1784-90. Keskimmäinen eli Elias jäi leskeksi ja muutti vuonna 1767 Lumijoelle, mistä löysi toisen vaimonsa Malinin (s. 10.12.1727). Heille syntyi poika Elias (s. 3.8.1768). Malin kuoli Lumijoella, leski Elias muutti Liminkaan ja sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1794. Nuorin veljeksistä, Laitasaareen muuton jälkeen syntynyt Juho muutti perheineen Oulunsuun Laukkalan taloon no 84 vuonna 1795. 14 15 16 17 18

Eliaksen pojanpojat isoisänsä jäljillä

Vanhimman veljeksen Erkin ja vaimonsa Liisan lapset – kaksi poikaa jatkoivat isänsä jälkeen talonpitoa

  1. Kaisa (Kaarina, s. 12.10.1760) – puoliso Aatami Sakarinpoika Määttä (s. 9.2.1755 Määttä-Yrjänä no 29)
  2. Maria (s. 9.11.1761) – Aappo Sakarinpoika Määttä (s. 13.3.1766 Määttä-Yrjänä no 29)
  3. Juho (s. 19.1.1764, k. 6.1.1808) – puoliso 28.5.1792 Anna Ollintytär Kinnunen (s. 6.3.1773), perheessä ainakin yksi poika, Juho 19 20
  4. Elias (s. 1.1.1767, k. 6.11.1819) – 1. puoliso 29.5.1792 Kaarina Heikintytär Vimpari (s. 31.10.1774 Utajärvi Sotka, k. 14.1.1808), 2. puoliso 2.12.4.1812 leskivaimo Marketta Karjalainen Hyvärinen? (s. 10.10.1769, k. 14.5.1860) 21 22
  5. Liisa (s. 5.3.1769)
  6. Birgitta (Riitta, s. 9.1.1771) – puoliso 26.12.1799 Iisakki Heikinpoika Karppila (s. 31.12.1779 Muhos) joka oli Karppilasta no 49
  7. Erkki (s. 15.7.1774, k. 7.7.1782 rokkoon)
  8. Elsa Marketta (s. 10.12.1779, k. 1.8.1782 rokkoon).

Perukirja 15.1.1810

Laitasaaressa tilalla 41 on pidetty yhteinen perunkirjoitus kirkkoväärti Johan Erikinpoika Kestin ja hänen elossa olevan veljensä, nykyisen kirkkoväärtin Elias Erikinpojan vaimon Catharina Henrikintytär Wimbarin jälkeen. Johan kuoli 2 kuukautta sitten ja Catharina nukkui pois samoihin aikoihin – ”afsomnad samma tid”. Catharinan kerrotaan olevan Sotkajärven kylästä. Kirkkoväärti Johan Kestin sanotaan jättäneen jälkeensä lesken Anna Olofintytär Kinnusen ja viisi lasta, pojan Johanneksen ja tyttäret Lisan, Annan, Caisan ja Margarethan. Catharina Henrikintytär Wimbarin perillisinä mainitaan leski ja kirkkoväärti Elias Kesti sekä kolme lasta, pojat Elias ja Erik ja tytär Brita. Lasten isästä tehtiin lasten holhooja. Johan Kestin lasten holhoojaksi valittiin Henrik Kaiponen. Tilan sanotaan olevan verotila. Perunkirjoituksen allekirjoittajana on Elias Erikinpoika Kesti. 23

Poika Juho jatkoi isänsä jälkeen myös kirkkoväärtinä vuodesta 1791 vuoteen 1804 saakka. Helian isännyyden hän sai vuonna 1794. Leski Anna vastasi talon pidosta miehensä kuoleman jälkeen vuoteen 1818 saakka. Perheen lapset

  1. Erkki (s. 27.9.1793, k. 27.6.1799)
  2. Johannes (s. 27.3.1795)
  3. Liisa (s. 30.10.1797)
  4. Marketta (s. 2.11.1800, k. 2.12.1800).

Juhon veli Elias jatkoi suvun perinnettä ja toimii kirkkoväärtinä 1812-19. Hänen ja Kaarinan lapset

  1. Riitta (s. 20.10.1794)
  2. Kaarina (s. 8.3.1797, k. 24.10.1798).

Uusia isäntiä

Oulunsalolainen Jaakko Lefren ent. Maxa (s. 6.4.1780 tai 7.9.1782) ja hänen Oulunsuusta kotoisin oleva 21.9.1810 vihitty vaimonsa Maria Rautio (s. 7.3.1786) muuttivat Helian taloon Oulunsalosta vuonna 1819. 24 25

Lefrenin talostelu Heliassa jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Jo vuonna 1822 talo siirtyi Aappo Keinäsen (s. n. 1789, k. n. 1832) hallintaan. Aappo, joka oli Keinänen no 7:n isäntä Muhoksen Perukalta, ei itse asunut tilalla. Hänen aikanaan talon mailla asui jo torppareita ja mäkitupalaisia. 26

Pyykköjä Utajärven Ahmakselta

Isä-Samuli isäntänä

Samuel Samuelinpoika Pyykkö (s. 23.10.1795, k. 6.7. 1854) tuli vuonna 1821 kotikylänsä Ahmaksen Pyykön talosta rengiksi Muhoksen Puhakkaan. Rippikirjassa häntä kuvaillaan sanoilla luotettava ja vapaa (6.9.1821 ärlig och ledig) Samuel avioitui 15.11.1824 oulujokisen Juuruksen talon tyttären Liisa Aapontytär Juuruksen (s. 2.6.1802, k. 8.10.1878) kanssa. Liisa oli muuttanut Muhoksen Puhakkaan leskeksi jääneen äitinsä kanssa, tämän avioiduttua Esko Puhakan eli Poutiaisen kanssa. 27 28 29

Samuel ja Liisa ostivat 13.2.1827 Kestin 1/12 manttaalin verotilan Aappo Keinäseltä. Talo, joka tunnetaan tuolloin nimellä Kestilä, saa isojaossa uudeksi nimekseen Helia ja uudet isännät ottivat nimekseen Kestihelia. Muhoksen rippikirjassa 1835 Samuelin kohdalla on maininta ”hela Hemmets” (koko tila).

Taloon kuului myös manttaalien mukainen osuus Oulujoen lohenpyyntioikeuksista. Kalastusosakkaat oli jaettu ruotuihin, jotka yhdessä vastasivat patotarvikkeista, veneistä sekä työvoimasta padoilla, jota sulanmaan aikaan tarvittiin runsaasti. Muhospadon sijaintipaikka on tuolloin Helian talon yläpuolella, noin 2,5 km Muhoksen kirkosta alaspäin. Pato rakennettiin joka kevät Hämeensaaren ja joen länsirannan väliselle väylälle, myös saaren ja itärannan välinen väylä suljetaan. Ensimmäisiä nousulohia, ”kirsilohia”, alettiin saada heti jäiden lähdettyä. Varsinainen nousu alkoi kesäkuun puolenvälin ja heinäkuun puolenvälin aikaan, jolloin lohet nousevat parvissa. Perimätiedon mukaan lohen nousu Merikoskesta Laitasaarenpadolle (19 km) kesti 3 vuorokautta ja Muhoslammelta Pyhäkosken Oksankorvaan (5 km) 5 vuorokautta.

Poika-Samuli isäntänä

Samuel Samuelinpoika Kestihelia (Samppa, s. 12.4.1829, k. 6.5.1882) isännöi Heliaa isänsä jälkeen. Talossa oli tuolloin 10 lehmää, 2 hevosta sekä muuta pienkarjaa, joten talo tarvitsi myös emännän. Samuel on innokas metsämies ja metsänriistaa oli aina säilöttynä Helian aitassa. Talon maat ulottuivat Tyrnävän Ängeslevän rajalle saakka ja reissuillaan Samuel kortteerasi Ängeslevän Kotilan talossa. Hän tutustuu talon tyttäreen, Maria Antintytär Kotilaiseen (s. 5.3.1837, k. 27.3.1920), ja tuo tämän Heliaan emännäksi – heidät vihittiin 20.4.1861. 30 31 32 Samuelin ja Marian poika Aappo Samulinpoika, joka oli syntynyt Heliassa, muisteli 1960-luvun alussa syntymäkotinsa vaiheita. 33 34

Samulin nuorempi veli Abraham Samuelinpoika Kestihelia (s. 20.10.1831, k. 9.2.1894) oli perinyt isänsä jälkeen osan talosta. Hän nai 10.4.1859 ylikiiminkiläisen Maria Kaisa Antintytär Wassin (s. 3.1.1839, k. 1.4.1900). 35 36 Samuel lunasti veljensä Abrahamin osuuden Heliasta 25.2.1862.

Likimain kaikissa taloissa oli tuohon aikaan palkollisia. Helian kirjoissa mainitaan mm. rengit Heikki Erkinpoika Musta (v. 1864-86), Heikki Hautala (v. 1862), Aappo Kärnä (v. 1865-66), Jaakko Kieksi (v. 1876) ja Matti Erkinpoika (v. 1870-74) sekä piika Leena Seppänen (v. 1867-70).

Henki- ja rippikirjoissa Helian kohdalla mainitaan tuohon aikaan kanssa-asujana Utajärven Sanginkylästä kotoisin oleva Heikki Kallenpoika Jurvanen eli Kestihelia (s. n. 1815, k. 28.9.1870) ja hänen 17.7.1843 vihitty vaimonsa Riitta Hannuntytär Häikiö (s. 20.1.1816, k. 19.1.1887). 37 38 39 40

Torppareita ja mäkitupalaisia

Helian talo poikkesi muista Laitasaaren taloista siinä, että sen tiluksilla oli kolme torppaa ja neljä mäkitupaa, mikä oli aika paljon, sillä muissa taloissa niitä oli huomattavasti vähemmän. Talon tiluksilla ovat ajan saatossa asuneet mm. seuraavat perheet:

Jaakko Matinpoika Väärä eli Vainiokangas (s. 21.5.1809 Vainiokangas no 55, k. 10.11.1857), joka nai vuonna 1836 utajärveläisen Anna Isakintytär Pelkosen o.s. Myllyniemen (s. 1.3.1788, k. 30.11.1857). 41 42

Utajärven Niskalta kotoisin oleva Lauri Laurinpoika Puhakka eli Väärä (s. 28.12.1817, k. 11.2.1879), jonka ensimmäinen vaimo 15.7.1843 oli Anna Juhontytär Pekkala eli Inkala (s. 1.11.1814 Inkala no 38, k. 5.1.1869) ja toinen (vih. 27.7.1872) Eeva Stina Ollintytär Kurtti o.s. Karppinen (s. 10.01.1823). Laurin sukua asui Väärässä no 5.
43 44

Säräisniemeltä kotoisin oleva renki ja mäkitupalainen Yrjö Annanpoika Valjus (s. 16.6.1856) ja hänen vaimonsa Kaisa Greta Höök (s. 10.2.1843). 45 46

Perttu Jaakonpoika Pelkonen eli Inkala (s. 13.6.1860, k. 7.8.1930), jonka 20.6.1886 vihitty vaimo Liisa Jaakontytär Kärnä (s. 26.6.1863 Kärnä no 1, k. 2.6.1932) oli ensimmäisiä Muhoksen kansakoulusta päästötodistuksen saaneita oppilaista. 47 Pertun vanhemmat, Jaakko Pertunpoika Pelkonen (s. 26.6.1822, k. 21.3.1894) ja Limingasta kotoisin oleva, 14.2.1850 vihitty vaimonsa Valpuri Jaakontytär Pietilä (s. 24.2.1818, k. 5.8.1891) asuivat Alainkalassa no 38. Valpurin sukua asusteli Rahkossa no 11. 48

Heikki Juhonpoika Jaaran (s. 20.1.1862, k. 6.5.1933) ja Maria Sofia Sankilammen (s. 8.5.1864. k. 11.4.1932, vih. 12.10.1884) suurperhe muutti 1890-luvulla mäkitupalaisiksi Heljään Oulujoen vastarannalta Konnusta no 31. 49

Pakkohuutokauppa Heliassa

Hallavuodet seurasivat toisiaan 1860-luvulla. Vuodet 1862-63 olivat pahoja katovuosia ja viljatulot lopahtivat tyystin. Palkollisille ei voitu maksaa palkkoja ja isännät olivat taanneet toisiaan, kuka tulevien kesien satoa vastaan, kuka lohiosuuksillaan. Hyväluontoinen ja avulias Samppa antoi myös takauksia naapureilleen. Takaukset realisoituivat vuoden 1870 jälkeen. 50

Samulikin menetti talonsa. Helia myytiin pakkohuutokaupassa ja sen osti Vähäkyröstä lähtöisin oleva agronomi Jacob Edvard Alcenius (s. 11.5.1823). Jacob oli opiskellut Vaasan triviaalikoulussa ja valmistunut ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1842. Hän oli toiminut 1860-luvun alussa Nivalassa Jokisaaren maanviljelyskoulun opettajana ja johtajana ja sen jälkeen Oulun läänin lääninagronomina vuoteen 1876 saakka. 51

Jacob muutti Heliaan 8.3.1872 yhdessä vaimonsa, vihitty 24.4.1862, Regina Gustava Strömbergin (s. 10.7.1826) kanssa. Hän toimi Koivikossa kruunun maanviljelyskoulun tilanhoitajana ja johtajana. 52 53 54 Jacob ja Regina asuvat Heliassa kahdeksan vuotta, kunnes muuttivat Lempäälään vuonna 1880. Talon myynti-ilmoitus oli ollut Oulun Wiikko Sanomissa jo kolme vuotta aiemmin:

Kaupan on Heljan 1/8 veromaa Muhoksen pitäjässä Laitasaaren kylässä. Likempiä tietoja antaa siellä taikka Oulussa J. E. Alcenius 55

Tiluksia useammassa osassa

Jaalasta syntyjään oleva maanmittari Fredric Sjöholm (s. 30.7.1837, k. 2.10.1921), joka oli naimisissa rovaniemeläissyntyisen Maria Gustava Snellmanin kanssa (s. 19.9.1845) hankki 1870- ja 1880-luvun vaihteessa omistukseensa 1/4 manttaalin kokoisen osuuden Kestiheliasta. Fredric ja Maria perheineen asuivat kuitenkin Hakkarilassa no 25, jota vastapäätä joen toisella rannalla on Helian tiluksia. Onkin mahdollista, että nimenomaan kyseiset maat hankittiin lisämaiksi. Vuonna 1888 Fredric Sjöholm perusti Yliväärän no 13 maille Muhoksen pitäjän ensimmäisen meijerin, joka tunnettiin ensin hänen mukaansa Sjöholmin höyrymeijerinä ja sittemmin Saarelan osuusmeijerinä. 56 57 58

Maanmittari Oulusta

Oskar ja Greta Tiger

Maanmittausinsinööri Oskar Johaninpoika Tiger (s. 9.7.1843 Oulu, k. 25.7.1912) osti Helian talon 7.300 markalla vuonna 1881. Oskarin vanhemmat olivat Revonlahdella syntynyt mestariseppä Johan Jaakonpoika Tiger (s. 30.12.1809, k. 16.7.1885) ja Lumijoelta syntyisin olevan Katariina Kukkonen (s. 23.11.1812, k. 13.12.1886). Heillä oli Oskarin lisäksi lapset Maria Elisabet (s. 23.11.1838, k. 30.6.1840 lastentautiin), August (s. 27.4.1841, k. 24.8.1842 kuumeeseen), Robert (s. 3.1.1847), Franz Johan (s. 19.2.1849), Catharina Eufrosyne (Effi, s. 11.7.1851, k. 17.10.1926), Leonard (s. 20.10.1853, k. 9.12.1855 tuhkarokkoon) ja Aleksander (s. 1.11.1859, k. 12.1913).

Aleksander, hänkin ammatiltaan maanmittari, lunasti puolet Helian talosta veljeltään ja muutti yhdessä tämän kanssa Laitasaareen. 59 60 Veljekset Oskar ja Aleksander omistivat yhdessä myös Pienihuovisen no 32 ajalla 1885-1910 kunnes myivät sen Muhoksen kunnalle Huovilan koulun paikaksi.

Vanhemmat Johan ja Katariina perheineen asuivat Oulussa, kunnes vuonna 1883 muuttivat viettämään eläkepäiviään poikansa luokse Laitasaareen. 61

Vuonna 1889 taloon tuli ns. ensimmäiseksi palvelijattareksi Revonlahdella syntynyt Greta Lisa Heikintytär Puusti (s. 8.7.1869, k. 3.1.1951), joka otti Helian taloudenpidon vastuulleen. 62 Kolmen vuoden kuluttua 14.6.1892 Oskar nai Gretan. Perheessä oli lapset

  1. Kaarle Edvin (s. 28.11.1890)
  2. Väinö (s. 23.1.1896, k. 30.6.1964) – oululainen taidemaalari – puoliso Aune Kaarina Hillilä (s. 3.8.1905, k. 21.12.1990)
  3. Gustav Edward (s. 5.6.1897).

Veli Aleksander, joka oli mennyt naimisiin 30.12.1899 suomussalmelaisen Anna Kerttu Materon (s. 25.1.1875) kanssa, oli talon osaomistajana vuoteen 1900 asti, jolloin hän luopui osuudestaan Oskarin hyväksi. 63 64

Oskar Tiger teki päärakennuksesta todella komean lisäten toisen kerroksen sekä tornin, joka näkyi kauas Oulujoelle herättäen laivalla matkustavien kiinnostuksen. Usein taloa erehdyttiin luulemaan kirkoksi. Kirkkoa talo todella muistutti, sillä olihan Oskar ostanut Muhoksen kirkon remontissa poistetut vanhat ikkunat ja asentanut ne taloonsa. Myös kirkosta poistettuja vanhoja laudoituksia, joissa oli maalauksia asennettiin Helian talon tornihuoneeseen.

Oskar Tiger toi Heliaan myös muita mukavuuksia, joita kuvailtiin mm. Oulun Ilmoituslehdessä 23.12.1892 no 151:

Ei tullut kalua kun ei alkanut vesi valua

Tuonnottain tilattiin Heljan taloon Muhokselle Topin valutehtaasta Oulusta pumppulaitos veden johtamista varten kaivosta karjan huoneisiin ja muihin tarpeisiin karjan hoitajain ja muun palvelusväen vaivain huojentamiseksi. Muudan Topin tehtaan työmies oli vesijohtoa paikoilleen asettamassa ja kuntoon panemassa, jossa toimessaan viipyi hän toista viikkoa. Väliin tehtiin koetuksia ja parannuksiakin, mutta ei lähtenyt vesi niin vähäpätöisillä taidoilla 26 3/4 metrin matkaa rautatorvia myötenkulkemaan määrättyyn paikkaansa. Ei senkään vertaa johtolaitos vettä antanut että yhdenkään härän jano olisi tullut tyydytetyksi saati sitte koko karjan ja mitä muihin talon tarpeisiin olisi tarvittu, että sanotaan notkeat sivut vedellä olevan.

Sivun ylälaidassa on kuva Helian talosta vuodelta 1903. Tekijä on tuntemattomaksi jäänyt aikalainen.

Komea kartano tuhoutui

Suuri onnettomuus kohtasi Heliaa 14.12.1906. Tuli riistäytyi ja poltti upean rakennuksen maan tasalle. Mitään ei juuri ehditty pelastaa. Oskar Tiger oli saanut aiemmin toispuoleisen halvauksen, hän oli sokea ja raihnainen. Hänet kannettiin pihalle, jossa hän istui salista ulos nostetulle soffalle, kuunnellen tulen aiheuttaman valtavaa kohinaa ja kipinöiden räiskintää.

Sanomalehti Kalevassa kuvailtiin Helian paloa 15.12.1906:

Suurehko tulipalo

Eilen klo 9 tienoissa aamulla pääsi tuli valloilleen Helian talossa Muhoksen Laitasaaren kylässä. Tuli sai alkunsa kaksikerroksisen asuinrakennuksen yläkerrasta, ehkä savupiipun rikkoutumasta, ja paloi ennen pitkää perustuksiaan myöten. Rakennuksessa oli 10 asuinhuonetta. Myöskin tuhosi tuli lähellä olevan pirttirakennuksen ja sen yhteydessä olevan aitan. Muuta rakennukset pelasti pääasiallisesti suotuisalta puolelta puhaltava tuuli, sillä kunnon ruiskuja ei ollut näkyvillä eikä kuuluvilla. Kun niillä ei ole vakinaista kulettajaa, niin kukapa se niitä haalaamaan lähtee omin konstinsa, arveltanee. Koivikon ruisku kuuluu paikalla olleen. Irtaimisto saatiin alakerrasta suurimmaksi osaksi pelastetuksi, mutta yläkerran irtaimisto taisi palaa kaikki.

Helian talon omistaa maanmittari O. Tiger ja olivat palaneet rakennukset vakuutetut Oulun läänin keskinäisessä palovakuutusyhtiössä 14.000 markasta ja irtaimisto 4.000 markasta.

Oskar Tiger kuoli heinäkuussa 1912. Hänen leskensä Greta myi tilan uudelle suvulle. Lue artikkeli Tigerien ajalta Heliassa tästä.

Huoviset Heljään

Aappo Jaakonpoika Huovinen (s. 24.3.1881 Huovinen no 15) rakensi uudet rakennukset ja ryhtyi viljelemään tilaa yhdessä vaimonsa Hilma Aliina Juho Pietarintytär Valkolan (s. 4.7.1874, k. 13.4.1944) kanssa. Hilman isä oli valtiomies J.P. Valkola eli Greus. Aappo Huovinen kuoli jo 22.6.1918 ja talon pitoa jatkoi hänen leskensä Hilma lapsineen:

  1. Eeva Emilia (s. 30.1.1908) – muutti Nivalaan ja avioitui Paavo Rättyän kanssa
  2. Martta (s. 5.10.1909) – puoliso Osmo Nikka
  3. Martti Johannes (s. 30.7.1911, k. 1943) – naimaton
  4. Kaarlo Ossian (s. 24.1.1913) – seuraava isäntä -puoliso Hilkka Parviainen
  5. Johanna Julia (s. 11.12.1914) – puoliso Vilhelm Niskanen
  6. Erkki Abraham (s. 22.9.1917, k. 1997) – naimaton. 65

Suomen Maatilat -kirjassa vuodelta 1933 kerrotaan Heljästä:

Omistaja v:sta 1918 Aapo Huovisen perikunta, pääosakkaana leskiemäntä Hilma Huovinen (o.s. Valkola). Erotettu 0,15 ha:n suuruinen mäkitupa-alue. Pinta-ala 447 ha, josta peltoa 30, luonnonniittyä 8, laidunta 9 ja metsämaata 400 ha. Pellot osaksi pohjoiseen viettäviä ja osaksi tasaisia sekä laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1,5 ha ruista, 3 kauraa, 2 ohraa, 1 sekaviljaa, 0,5 perunaa, 21 heinää ja 1 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella, Oulujoen rannalla. Navetassa vesijohto. Kotieläimiä: 2 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 8 lammasta ja 20 kanaa. Lampaat maatiaisia. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin. Mäntymetsä. Sähkö-valo Oulusta. Käyttövoimana höyrykone, johon on osuus. 66

Jättiläiskangas Heljän mailla – Heljänkangas: muinaismuistolain perusteella rauhoitettu ajoittamaton muinaisjäännös. Sijaitsee Heljänkankaan pitkänomaisen ja kivisen moreenikankaan luoteispäässä, kankaan korkeimman laen pohjoispuolella. Paikalla on halkaisijaltaan 2 m ja korkeudeltaan 40 cm oleva kiviröykkiö, jonka ajoitus ja funktio ovat epävarmoja. Katso sijainti tästä.

Heljän maita Yli-Utoksella

Heljällä oli maita Yli-Utoksella, joka on nykyisin Utajärven kuntaa. Heljän maista on lohkottu seuraavat tilat:

Virtala 41:46 lohkottu vuonna 1949. Omistajat olivat tuolloin Eino Suorsa sekä vaimonsa Helmi Karppinen. He rakensivat tilalle talon vuonna 1945 ja raivasivat pellot asumattomaan metsään Utosjoen rannalle. Heidän poikansa jatkoi tilanpitoa vanhempiensa jälkeen. Nykysin tilan kokonaispinta-ala on 200 ha.

Jokela 41:100. Omistajana oli Aapeli Karppinen jolta tilan ostivat vuonna 1910 tai 1911 Heikki Seppänen (s. 1881) ja vaimonsa Hanna Honkanen (s. 1889). Seppästen poika osti tilan vanhemmiltaan. Hänen jälkeen tilan omisti Kukkohovit mutta myöhemmin sitten Pyhtiset. Talo on vapaa-ajan asuntona. Tilasta on myös erotettu Mattila 41:99. Tila oli aikoinaan ulkometsätorppa ja sijaitsi Autionkylän ja Yli-Utoksen perukan välillä. 67

Vuoteen 1950 mennessä Heljästä jaetut tilat

Kiviranta 41:10 Laina Kaisa Kukkonen

Uusitalo 41:13 Väinö Aaprami Jaara (s. 4.7.1904), puoliso Anna Sylvia Yli-Kinnunen (s. 12.4.1904) sekä lapset.

Nevakorpi 41:20 Väinö Tikka (s. 24.12.1885 Oulun mlk), puoliso Iida Kustaava Holappa (s. 14.1.1893 Utajärvi) sekä lapset.

Takasuo 41:22 Eino ja Aune Keskitalo

Syrjälä 41:24 ja Kankaala 41:37 Laina Heleena Siekkinen

Häme 41:25 ja Vainio 41:26 Iida Johanna Pelkonen

Korpela 41:27 ja Mäntylä 41:38 Jenny Grönholm

Alaheljä 41:28 ja Metsälä 41:36 Fanny Katariina Keränen

Kortesuo 41:33 Vasili ja Maria Manninen

Väinölä 41:39 Väinö Henrik Mäkelä

Utos 41:40 ja Potku 41:41 Aune ja Iida Inkala

Jokimaa 41:42 Jussi Karppinen

Heljä-Mankila 41:43 Antti Aitamurron perilliset, Johannes Aitamurto (s. 24.7.1904 Utajärvi), puoliso Anna Maria Eliina Holappa (s. 7.9.1907) sekä lapset.

Peltola 41:44 Pauli Robert Suutari (s. 11.3.1902 Oulujoki), puoliso Martta Elisabet Kirstinä (s. 26.6.1905 Oulujoki) ja lapset.

Törmälä 41:45 Viljo Matti Kananen (s. 1919 Sotkamo), puoliso Ilma Huusko (s. 23.7.1913) sekä lapset.

Heljä 41:47 Huoviset, Oiva Antero Laukka (s. 10.10.1912 Haapavesi), Sylvi Katariina Honkala (o.s. Räihä, 5.1.1916 Ylikiiminki) sekä lapset, Lauri ja Elvi Kortelainen, Mauno ja Lempi Puusti, Hugo ja Elma Nyman.

Heljä 1970-luvulta nykypäivään

Heljän päärakennus

Heljä siirtyi 22.9.1978 Hilkka ja Ossi Huoviselta talon nykyisille omistajille, Helena ja Matti Lappalaiselle. Oheinen kuva esittää Heljän päärakennusta, jonka Aappo Huovinen rakensi vuonna 1912. 68 69

-Raimo Ranta (Heljän historia 1910-luvulle saakka), Solja Holappa (Aappo Huovisen perheen tiedot), Ritva Marttila, Sari Heimonen (Heljän maita Yli-Utoksella)

  1. Henki -ja maakirjat 1704-1713
  2. Muhos rk 1699-1722
  3. Muhos rk 1699-1722
  4. Muhos rk 1723-1732
  5. Muhos rk 1733-1740
  6. Muhos rk 1741-1749
  7. Muhos rk 1751-1759
  8. Muhos rk 1757-1763
  9. Muhos rk 1786-1792
  10. Muhos rk 1771-1777
  11. Muhos rk 1781-1786
  12. Muhos rk 1794-1801
  13. Lea Rinne, Muhoksen perukirjat
  14. Muhos rk 1757-1763
  15. Muhos rk 1764-1770
  16. Muhos rk 1794-1801
  17. Muhos rk 1802-1811
  18. Oulujoki rk 1804-1810
  19. Muhos rk 1794-1801
  20. Muhos rk 1802-1811
  21. Muhos rk 1794-1801
  22. Muhos rk 1812-1818
  23. Lea Rinne, Muhoksen perukirjat
  24. Muhos rk 1812-1818
  25. Muhos rk 1819-1826
  26. Muhos rk 1819-1826
  27. Muhos rk 1826-1832
  28. Muhos rk 1840-1846
  29. Muhos rk 1854-1861
  30. Muhos rk 1847-1853
  31. Muhos rk 1854-1861
  32. Muhos rk 1862-1871
  33. Aappo Samulinpoika Kestihelian muistelukset (äänite v. 1961)
  34. Rovasti Albert Heikinheimon kertomukset Toini Rannalle (o.s. Kestihelia)
  35. Muhos rk 1847-1853
  36. Muhos rk 1854-1861
  37. Muhos rk 1854-1861
  38. Muhos rk 1870-1872, s. 680
  39. Oulun läänin hk 1865
  40. Oulun läänin hk 1875
  41. Muhos rk 1840-1846
  42. Muhos rk 1847-1853
  43. Muhos rk 1840-1846
  44. Muhos rk 1847-1853
  45. Muhos rk 1881-1890 s. 288
  46. Muhos rk 1891-1901, s. 396
  47. Muhos rk 1891-1901, s. 396
  48. Muhos rk 1891-1901 s. 396
  49. Muhos rk 1891-1901, s. 396
  50. Muhoksen lainamakasiinin takauskirja
  51. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Edvard Alcenius. Verkkojulkaisu 2005
  52. Muhos rk 1862-1871
  53. Oulun läänin hk 1875
  54. Oulun läänin hk 1880
  55. Oulun Wiikko Sanomat no 8, 24.02.1877
  56. Muhos rk 1869-1871, s. 204
  57. Oulun lääni hk 1880
  58. Muhos rk 1881-1890, s. 262
  59. Muhos rk 1881-1890, s. 352
  60. Muhos rk 1891-1901, s. 394
  61. Muhos rk 1881-1890, s. 352
  62. Muhos rk 1881-1890 s. 352
  63. Muhos rk 1891-1901, s. 394
  64. Muhos rk 1902-1912
  65. Antti Huovisen sukututkimus
  66. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933
  67. Sanginjärven kylähistoria, Sangin kyläseura ry, 2000, s. 381, 312
  68. Janne Lappalaisen viesti 28.6.2012
  69. Helena ja Matti Lappalaisen haastattelu

10 vastausta kohteessa Heljä no 41

  1. Sari sanoo:

    Hyvä artikkeli. On se kyllä todella sääli, että tämäkin alkuperäinen talo piti palaa! Olisi upea nähtävyys vieläkin jos kunnossa olisi pidetty. Jonkun kannattaisi tästä tehdä pienoismalli.

  2. Antti Huovinen sanoo:

    Aappo ja Hilima Huovisen perilliset puolisoineen:
    Eeva Emilia 30.01.1908 pso Paavo Rättyä Oulisiin
    Martta 1909 – 1992 , pso Osmo Nikka , Oulu ?
    Martti Johannes 1911 – 1943, nton
    Kaarlo Ossian 1913- kuollut ? pso Hilkka Parviainen , oulu
    Johanna Julia 1914 – kuollut , pso Vilhelm Niskanen 1911-1970
    Erkki Abraham 1917 – 1997

    • Jukka Ukkola sanoo:

      Moro Antti.Nyt vasta huomasin ,Julia ja Vilhelm Niskanen asuivat lähinaapurissa 1960-luvulla .Lapsia:
      Eeva ja Erkki kaksosia?
      Mirja ?
      monenlaiset leikit leikittiin ja jopa urheilukilpailutkin pidettiin Ukkolassa aikoinaan ,taisi olla 7-ottelu ,mitähän heillekin kuuluu nykyään ?
      Niskasen tekemä talo on vielä olemassa .

      • Ritva Marttila sanoo:

        Terve Jukka!
        Sinä lienet Ala-Ukkolan Jukka-poika. Tässä kirjoittaa Niskasen Ritva. Meillä oli viisi lasta, Maija-Liisa 1944, Ritva 1948, kaksoset Eeva ja Erkki 1950 ja Mirja 1953. Kaikki ovat elossa ja asuvat eri puolilla Suomea. Kirjoittelen tarinaa näille sivustoille äitini kotitalon elämästä Helialla. Toivon, että se ilmestyy alkukeväällä.
        Mietin tuota Antti Huovista, kenekähän poika lienee. Itsellelläni tuli mieleen vain yksi Antti Huovinen, osuuskaupan auton kuski ja myöhemmin autokoulun opettaja. Hän opetti minutkin ajamaan 1960-luvulla. sukulaismies!
        terveisin Ritva

  3. Solja sanoo:

    Tietääkö kukaan että Heljän tilan alueella olisi Jättiläiskangas? Ks. http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0497.jpg Missä kohtaa sellainen on? Sittenhän on tämä toinen Laitasaaren jättiläinen Klani – jonka mukaan Laninsoso on saanut nimensä, niin kertoo taru http://www.laitasaari.fi/muut-talot/ Onko Oulujoen jättiläisistä kerrottu jossakin teoksessa? Sain kyselyn asiaan liittyen.

  4. Eeva Arvola sanoo:

    Ukkolan Jukalle terveiset: Tässä kijoittelee Niskasen Eeva nyk. Arvola. Muistan sinut oikein hyvin. Asuimme tosiaan lähinaapurissa Muhoksella. Joka päivä kuljimme Mirja-siskon kanssa hakemassa maitoa Ylä-Ukkolasta ja oikaistiin teidän pihan kautta. Mitähän Kaisulle kuuluu? Mehän asuimme Kaisun kanssa yhdessä Oulussa 69 vuoden lopulla ja 70-luvun alussa. Sen jälkeenpä en ole Kaisua tavannut.

  5. Jere Markkanen sanoo:

    Onko Aapo Kesti-Helia, s. 15.11.1876 ja k. 3.10.1968 Kotka mahdollisesti tämän talon poikia? Oli merkittävä hahmo kotkalaisessa paikallispolitiikassa ja muotoilemassa osuuskauppaliikkeen tulevaisuutta aivan valtakunnan tasollakin.

  6. Raimo Ranta sanoo:

    Hei
    Kyllä Helia 41 sivulla on tieto Samuli Samulinpoika Kestiheliasta ja vaimostaan Maria Kotilaisesta sekä heidän pojastaan Abrahamista. Myös veljestään Abrahamista sekä vaimo Maria Wassista. He olivat viimeiset Pyykön suvun edustajat Heliassa, Abraham muutti jo aiemmin Muhoksen Honkalan kylään Samulin lunastaessa hänen perintöosuutensa. Eipä tästä perheestä enempää Helian sivulle. Samuli muutti Hämälään mökkiläiseksi joten sinne voi lisätä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *