Hartikka no 3

  • Laitala (jaettu talo)
  • Nurkkala (jaettu talo)
  • Lumiainen (jaettu talo)
Hartikka - päärakennus joen puolelta

Isonvihan jälkeen Jaakko Hartikka isäntänä

Jaakko Jaakonpoika Hartikka (s. n. 1686, k. 16.4.1752) tuli isännäksi todennäköisesti noin vuonna 1722 3/4 manttaalin kokoiselle Hartikan tilalle, jota aiemmin isännöi Tuomas Hartikka. Lue talon varhaisemmista vaiheista Hartikan kantatalosivulta. Jaakolla oli vaimona Marketta Mikontytär Rousti (s. n. 1685, k. 21.3.1749) ja lisäksi perheessä asui veli Tuomaan tyttäret Riitta Liisa (s. n. 1711, k. 5.2.1741) ja Marketta. 1

Kauppias Lars Forbus vaati raatimies ja kauppias Clas Jenderjan –vainajan kuolinpesän velkakirjan mukaista 194 taalerin saatavaa Jaakko Hartikka –vainajan pojalta Jaakolta Laitasaaren kylästä 1/2 manttaalin talosta. Jaakon mielestä laskussa oli jätetty pois 36 tynnyriä tervaa. Asiaa tutkittiin, ja velkakirja havaittiin oikeaksi. Jaakon vaimon Marketta Mikontyttären mukaan hänen velivainajansa Tuomas oli sanonut velan olevan 150 taaleria. Myös kauppias Simon Nylander esitti 24.3.1731 Jaakon kanssa tekemänsä 184 taalerin velkakirjan. 2

Jaakolle ja Marketalle syntyi ainakin lapset

  1. Jaakko (s. n. 1719, k. 27.6.1783) – avioitui 16.3.1738 Anna Juhontytär Karjalaisen (s. 7.1.1722, k. 7.12.1787) kanssa. Annan sukunimenä oli Kinnunen mennessään naimisiin Jaakon kanssa – hän kuitenkin oli Muhoskylässä asuvien Juho ja Maria Karjalaisen tytär.
  2. Marketta (s. 2.8.1722) – avioitui Perttulankylään Tapani Lappalaisen (s. n. 1717, k. 1758 Perttulankylä) kanssa ja muutti naapurikylään asumaan Lappalaisen tilalle. Siellä he saivat ainakin seitsemän lasta. Myöhemmin Tapanin kuoltua Marketta asui veljensä Jaakon Jaakko pojan (s. 1738) taloudessa Laihiaisessa no 30. Marketta ja Tapani olivat esivanhempia Olli Matinpoika Haatajalle (s. 1805), joka muutti myöhemmin Pikkaraiseen no 72. 3
  3. Riitta (s. 12.9.1723, k. 8.1.1793 Tyrnävä). Riitta avioitui 22.10.1747 renki Sakari Sakarinpoika Väänäsen kanssa – avioiduttuaan Sakari mainitaan kotivävyksi. Lapsia pariskunnalle siunaantui ainakin kolme: Jaakko, Sakari ja Liisa. Perhe muutti pois Hartikasta ja he asuivat viimeistään vuonna 1755 Tyrnävän Ängeslevän Patapään talossa isäntäväkenä. 45 6 7

Marketta Rousti kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1749 ja pari vuotta sen jälkeen leski Jaakko kuumetautiin.

Jaakko Jaakonpoika isännäksi isänsä jälkeen

Vuoden 1752 jälkeen isäntänä Hartikassa oli Jaakko (s. n. 1719) ja vaimonsa Anna. Myös Annan äiti Maria (s. 1685) asui tilalla, hän kuoli Hartikassa sydänkohtaukseen 2.2.1770. Jaakko ja Anna saivat Hartikassa useita lapsia: 8

  1. Jaakko (s. 14.12.1738) – vihittiin Valpuri Juhontytär Kinnusen (s. 24.5.1739, k. 12.6.1787) kanssa – asuivat noin vuodesta 1770 lähtien tilalla Laihiainen no 30 9
  2. Marketta (s. 6.5.1741) – avioitui 13.4.1763 Olli Juhonpoika Kinnusen kanssa
  3. Riitta (s. 30.11.1743) – vihittiin 9.4.1764 leski Pekka Erkinpoika Anttilan kanssa Lumijoelta
  4. Anna (s. 29.2.1748) – avioitui Heikki Pelkosen kanssa Pyhänsivulta
  5. Mikko (s. 27.1.1749) – avioitui 13.4.1771 Maria Juhontytär Takkisen (s. 11.3.1750 Pudasjärvi) kanssa. Marian perhe asui myös tilalla Laihiainen no 30. 10 11
  6. Juho (s. 02.10.1749) – isännöi taloa veljiensä Pekan ja Matin kanssa
  7. Kaarina (s. 11.04.1751) – vihittiin Matti Matinpoika Karjalaisen kanssa
  8. Pekka (s. 16.2.1753, k. 11.1.1799) – vihittiin 7.6.1775 Marketta Antintytär Siekkisen (s. n. 1753, k. 26.8.1789) kanssa Siekkisestä no 23. Toinen puoliso Marketta Raumala (s. 1753, k. 26.10.1809) – isännöi taloa veljiensä Juhon ja Matin kanssa
  9. Sakari (s. 15.8.1754)
  10. Matti (s. 12.1.1756) – muutti Lumijoelle sisarensa Riitan luokse, palasi takaisin ja vihittiin 4.4.1777 Liisa Pekantytär Kekkosen kanssa joka oli Kekkolasta no 28. Heille syntyi Hartikassa tytär Anna (s. 8.7.1779). Asuivat vuodesta 1797 lähtien Holapassa no 51.
  11. Johanna (s. 26.6.1759) – 1. puoliso Matti Brunni (s. 13.11.1745 Ylikiiminki, k. 28.03.1795), 2. puoliso Juho Iisakinpoika Tikkanen (s. 21.2.1773 Kauppi no 36), asuivat myöhemmin Lumiaisessa no 64.
  12. Eeva (s. 7.12.1760) – puoliso Pekka Pekanpoika Heikura eli Kekkonen (s. 1766 Kekkola no 28)
  13. Matleena (s. 12.4.1762). 12

Vuonna 1777 tila oli kooltaan edelleen 3/4 manttaalia. 13 Tilalla oli ilmeisesti sotilastorppakin, sillä tilalle kirjattiin sotilas Nordin vaimo asuvaksi. Isäntä Jaakko kuoli 1783 ja tilaa jäivät jatkamaan pojat Pekka, Matti ja Juho. 14 Lisäksi tilalla asui niittyvahti Hannu Lämsä vaimonsa Kaarinan kanssa. Pekka ja Marketta Hartikalle syntyivät tilalla lapset

  1. Jaakko (s. 7.6.1777, k. 20.7.1809) – seuraava isäntä isänsä veljien jälkeen
  2. Anna (s. 9.3.1776)
  3. Kaarina (s. 22.9.1780)
  4. Marketta (s. 12.4.1783)
  5. Pekka (s. 9.4.1785, k. 10.3.1846) – myöhemmin torpparina Hartikassa, asui mahdollisesti Rintamäessä
  6. Riitta (s. 18.5.1788).
Hartikka - päärakennus joen puolelta

Viimeistään vuonna 1797 Hartikka oli kahtena savuna – molemmat kooltaan 7/24 manttaalia. Toisessa savussa asui Pekka Hartikka perheineen ja toinen savu oli mahdollisesti myöhemmin Rintamäki -nimen saanut tila. Pekka isäntä kuoli jo 1799. Leski Marketta jäi tilalle isännän veljien Matin ja Juhon ja heidän perheittensä kanssa. Poika Pekka (s. 1785) avioitui ja oli torpparina tilalla vaimoineen. 15

Vuonna 1800 tilan isäntänä oli Jaakko Pekanpoika (s. 1777) ja vaimonsa Maria Juhontytär Pelkonen (s. 15.5.1778). Maria ja Jaakko vihittiin Muhoksella 20.4.1797. Heille syntyi Hartikassa ainakin lapset Marketta (s. 1.1.1799), Anna Riitta (s. 25.10.1801), Valpuri (s. 4.3.1805) ja Maria Liisa (s. 27.2.1808). Kun Jaakko-isäntä kuoli vuonna 1809, perhe oli itsellisinä talossa. Vuosina 1812-14 tila oli Kähkösen no 40 omistuksessa ja hallinnassa. 16 17 18

Uudet asukkaat Kähkösestä

Viimeistään vuonna 1815 tilalla asui Tapani Matinpoika sekä vävynsä Heikki vaimonaan Tapanin tytär Riitta. Tämä väki oli ilmeisesti Kähkösen väkeä. Nimittäin 6.4.1790 vihittiin Muhoksella Heikki Aapelinpoika Elsilä (s. 31.12.1760, k. 9.10.1819 Hartikassa) ja Riitta Tapanintytär Kähkönen (s. 24.7.1773 Muhos). Tapani mahtoi olla kuitenkin alkuaan Muhoskylän Halosia, sillä 1773 syntyi ja kastettiin Muhoksella Tapani Matinpoika Halosen ja hänen vaimonsa Kaarina Heikintyttären tytär Riitta. He asuivat aiemmin Kähkösessä ja omistivat sitten Hartikan no 3. 19 20

Tilalla asui edelleen torppareina Pekka Hartikka, Heikki Laitinen ja Aapo Honkanen. 21 Torppari Pekka Pekanpoika Hartikan (s. 1785) vaimona oli Maria Juhontytär Tervonen (s. 1783) – vihittiin 19.7.1807 – heillä oli useita lapsia, joista myös poika Pekka oli myöhemmin torpparina. 22

Heikillä ja Riitalla oli Kähkösessä syntyneitä lapsia Tapani (s. 21.1.1797) sekä kaksoset Heikki ja Kaarina (s. 17.2.1810). Riitta jäi leskeksi Heikin kuoltua vuonna 1819 ja asui pienten lastensa kanssa Hartikassa.

Marttilat isäntänä 1825-68

Hartikka - näkymä joelle

Viimeistään vuonna 1825 tilan omisti Perttusesta no 21 tullut talollisen poika Juho Heikinpoika Marttila (s. 1787 ilm. Oulujoella, k. 28.1.1868). Riitta oli tilalla syytinkiläisleskenä eli jonkinnäköinen kauppa oli varmaan tehty Perttusen ja lesken välillä, johon ilmeisesti sisältyi vanhan emännän ja hänen perheensä syytinki. Myös Riitan kaksoset asuivat tilalla. Riitta kuoli tilalla 5.12.1848 vanhuuteen. Juhon vaimo oli Anna Sakarintytär Lappalainen (s. 1792 Oulujoki, k. 1855) ja heillä oli lapset – kolme ensimmäistä syntyneet Oulunsuussa:

  1. Riitta Kaisa (s. 17.5.1818, k. 12.4.1845 synnytykseen) – puoliso Aappo Matinpoika Kähkönen (s. 6.9.1811 Kähkönen no 40) – perheen kaikki kolme lasta kuolivat pieninä
  2. Heikki (s. 18.8.1819) – asui perheineen vuosina 1852-62 Viinikanojassa no 67 ja sitten mäkitupalaisina Halkovaarassa no 47
  3. Liisa (s. 16.8.1822) – puoliso muhoslainen Aappo Aaponpoika Keinänen – asuivat Hangaskankaanlaidassa no 59
  4. Juho (s. 18.5.1825 Hartikassa, k. 4.11.1895 Halkovaarassa no 47) – puoliso Anna Liisa Aapontytär Keinänen – ilmeisesti sisar em. vävy Aapolle
  5. Anna Maria (s. 12.6.1827, k. 27.8.1832 punatautiin)
  6. Sakari (s. 5.9.1829)
  7. Marketta (s.21.10.1831, k. 29.8.1832 punatautiin)
  8. Anna (s. 2.11.1834) – puoliso Matti Matinpoika Huovinen Pienihuovisesta no 32.

Myös Juhon vanhemmat Heikki Antinpoika Marttila (myös Heikkilä, s. 1759) ja Riitta Juhontytär Heikkilä (s. 1759, k. 10.9.1832 Hartikassa) muuttivat Juhon perheen mukana. 23 Perheellä oli paljon surua, kun kolme nuorinta lasta kuolivat pienenä ja kaksi tytärtä perättäisinä päivänä. Juhon Riitta-äitikin kuoli kuukauden päästä tytärten kuolemasta. 24

Hartikan mailla oli ainakin vuonna vuonna 1845 torppa nimeltään Hökkeli jossa asui Olli Hyrkäs. Mahtoikohan Jaakko Klaunpoika Leskelä ja vaimonsa Maria Pekuri asua nimenomaan tässä torpassa ennen kuolemaansa? Heidän poikansa Iisak asui myös torpassa Maria vaimoineen ennen muuttoaan omaan taloon Leskelään. 25

Hartikat Vienassa

Marttiloiden poika Juho (s. 1825) avioitui Anna Liisa Aapontytär Keinäsen (s. 24.12.1826, k. 15.8.1868) kanssa ja he saivat Hartikassa lapset

  1. Anna (s. 20.10.1850)
  2. Liisa (s. 30.3.1853)
  3. Valpuri (s. 25.2.1855, k. 24.1.1891)
  4. Heikki (s. 23.12.1857) – puoliso Anna Valpuri Niemelä (s. 13.2.1861 Utajärvi). Asuivat ainakin mäkitupalaisina Halkovaarassa no 47. Poika Juho Heikki Hartikka (s. 2.11.1884 Laitasaari Halkovaara no 47) lähti Vienan Karjalaan 1920-luvulla ja asui siellä Vuokkiniemen lähellä sijaitsevassa kylässä Tollonjoella. Juho Heikki avioitui Vuokkiniemessä Maria Rettijevan (s. 12.9.1882 Vuokkiniemi, k. 15.09.1966 Somba Karjala) kanssa ja sai siellä ainakin neljä lasta. Juho kuoli Tollonjoella 14.7.1935. Viereisessä kuvassa Juhon perhettä Tollonjoella. 26
  5. kaksoset Sakari ja Johannes (s. 21.11.1859, Sakari kuoli 1860)
  6. Antti (s. 20.5.1862)
  7. Riitta Kaisa (s. 14.11.1864)
  8. Anna Maria (s. 12.3.1867).

Juho oli tilan isäntänä viimeistään vuodesta 1854 lähtien. Hänen isänsä Juhon ja vaimon Anna Liisan kuoltua samana vuonna 1868 Juho asui tilalla itsellisenä ja uusi isäntä oli noin vuodesta 1868 lähtien Mikko Greus.

Unilukkari Mikko Greus

Greusit tulivat tilalle Muhoskylän Greusista no 8 vuonna 1868. Mikko Mikonpoika Greus (s. 10.9.1848 Muhos, k. 7.7.1923) ja Riitta Varesniva (s. 1.3.1845 Rantsila) avioituivat 16.7.1870. Mikko oli kirkon unilukkari, jonka tehtävänä oli jumalanpalveluksen aikana herätellä nukkuvia seurakuntalaisia. Mikon sisar Liisa mahtoi asua heidän kanssaan ainakin vuonna 1870.

Tilalla asui myös paljon palvelusväkeä. Kanssa-asukkaana vuonna 1880 oli Aapo Jaakko Valkola (s. 1858) vaimonsa Loviisan kanssa. Tila oli tuolloin edelleen kooltaan 7/24 mtl. 27

Mikko Hartikka valittiin suntioksi 22.3.1891. 28 Hän toimi myös Muhoksen lohipadon isäntänä 1900-luvun alussa. Mikko ja Riitta asuivat tilalla vielä vuonna 1915. Samaan aikaan tilalla oli rengit Heino Polvinen, Väinö Väänänen, piiat – olivatko Heinon sisaria – Hilja ja Lyydia Polvinen. 29

Greusit olivat lapsettomia ja jättivät tilan rengilleen eli työmiehelleen Heino Polviselle ja tämän vaimolle Emmille. Voi olla, että tehtiin jokin syytinkisopimuskin – varmuutta siitä ei toistaiseksi ole.

Emmi Hartikka myi tilan Nuorten Ystäville

Hartikan tila myytiin noin 1930-luvulla Nuorten Ystävät ry:lle. Myyjänä toimi Emmi Hartikka ja hän sai tilaan elinikäisen asumisoikeuden. Emmi Hartikka oli oikeastaan nimeltään Margareta Emilia Hyvönen (s. 1.8.1887 Oulu) 30 ja hänen puolisonsa 1919 em. tilan työmies, kyytirättärin poika Heino Mikael Heikinpoika Polvinen (s. 19.9.1886). Heinon lapsuuden perheestä voit lukea täältä.

Emmi ja Heino asuivat Hartikassa vielä 1960-luvulla. Emmi Hartikka oli Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja.

Hartikan torppareita 1900-luvun alussa

Lastenopettajaksi mainittu Erkki Jaakonpoika Tampio (s. 11.1.1851 Kuhmo, k. 28.12.1896 pöhöön) ja vaimonsa, Hämälän no 4 torpparin tytär Riitta Kaisa Juho Pekantytär Keränen (s. 21.3.1853, k. 19.8.1898) – sekä perheen yhdeksän lasta (lapset lueteltu Hämälän talosivulla). Erkin leski Riitta Kaisa kuoli vajaan kahden vuoden päästä suolikuumeeseen. Hänet mainitaan hautausmerkinnässä köyhäksi leskeksi. Mitä tapahtui perheen orvoiksi jääneille lapsille?

Aiemmin mainittu Jaakko Klaavu Leskelä eli Könö perheineen, josta voi lukea Leskelän sivulta.

Laihiaisen eli Kokon no 30 entinen torppari, suutari Juho Juhonpoika Laurila (s. 23.9.1826 Ylikiiminki) ja vaimonsa Maria Magdalena Juhontytär Heikkinen (s. 14.2.1828) sekä lapset

  1. Juho Pekka (s. 2.3.1849)
  2. Riitta (s. 27.2.1851)
  3. Jaakko (s. 30.8.1853) – puoliso Riitta Juhontytär Karjalainen (s. 7.2.1850) – useita lapsia, perhettä asui tilalla myöhemmin
  4. Antti (s. 5.10.1856)
  5. Matti (s. 24.2.1868) – puoliso 1898 Riitta Maria Aapontytär    Kaiponen (s. 18.8.1867), heillä tytär Elvi Liisa Maria (s. 12.7.1898)
  6. Heikki (s. 16.8.1871).

Juho Laurila mainitaan lukkarinoppilaaksi ensimmäisen lapsen kastemerkinnässä.

Hartikka vuonna 1950

Rintamäki 3:9 Hartikat ja työmies Kosti Alfred Vaarala (s. 1925 Pyhäjoki) ja palvelija Sylvia Henttunen (s. 1919).

Laitala 3:7 Leski Jenni Katariina Kukkonen o.s. Laurila (s. 2.1.1910) sekä lapset

Nurkkala 3:10 Matti Hjalmar Jaakonpoika Laurila (s. 30.3.1880), 1902 vihitty puoliso Liisa o.s. Leinonen (s. 23.3.1881) sekä Yrjö Ukkola (s. 1917), puoliso Lyyli Johanna o.s. Laurila (s. 1920, k. 1997), lapseton pariskunta.

Lumiainen 3:13 Leski Iida Pellikka o.s. Hiltunen (s. 13.5.1875 Paltamo) sekä työmies Leevi Johannes Ojala (s. 25.1.1912 Alavieska), vaimonsa Fanni Johanna o.s. Pellikka (s. 22.3.1910) sekä lapset. Myös Anna Katariina Pellikka (s. 20.3.1904) tyttärineen asui talossa.

Hartikka 3:14 Polvinen (myöh. Hartikka) Heino ja vaimonsa Emmi. Työmiehiä tilalla asui useita; Eino Kylmänen, Juho Kekäläinen, Vilho Niiranen perheineen Salmista, Toivo Kallio (s. 25.8.1902 Kantokki) sekä puolisonsa Helena Karmijeff (s. 12.6.1903 Vuokkiniemi) perheineen.

Nuorten Ystävät ry myi talon yksityihenkilöille vuonna 2013, koska sillä ei ollut enää käyttöä leiripaikkana kuten aiemmin.

– Sari Heimonen, lisätietoja antanut Solja Holappa

Vastaus kohteessa Hartikka no 3

  1. Ari Selin sanoo:

    Hei, miten tässä Hartikan talon kohdalla on todettu: Jaakko avioitui 16.3.1738 Anna Juhontytär Karjalaisen (s.07.01.1722, k.07.12.1797) kanssa. Annan sukunimenä oli Kinnunen …, hän kuitenkin oli Muhoskylässä asuvien Juho ja Maria Karjalaisen tytär? Hiskissä on Anna Juhontytär Kinnunen (isä Johan Kinnuin, äiti Anna) s.07.01.1722. Juho ja Maria Karjalaisen Anna-tyttö on Hiskin mukaan syntynyt vasta 27.01.1726.

    Siis kumpi on kyseessä? Anna Kinnunenkin olisi ollut vasta pari kuukautta vajaa 16-vuotias avioituessaan. Onkohan ollut kyseessä kumpikaan näistä ”ehdokkaista”?

    Hei, tässä alkuperäislähteistä poimittuna muistiinpanoja sukutietokannastani: Anna sukunimenä Kinnunen mennessään naimisiin Jaakon kanssa. Muhoksen rippikirjassa 1733-40 on torp. Johan Carjalain, hu Maria & lapset Michael, Brita, Margeta ja Anna. Annan kohdalla lukee että ”gift hos Hardicka”. Jaakko ja Anna Hartikan lasten kummeina on mainittu mm. Johan Carjalain, renki Michel Carjalainen, renki Henric Reinicka & vmo Margeta. lähde: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5660852 Terv Sari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *