Hämälä no 4

Ensimmäinen isäntä Heikki Hämäläinen

Vuonna 1548 oli Laitasaaressa 21 tilaa, sen kertovat tuon ajan nokkaveroluettelot ja tilikirjat. Yhtä niistä asutti Heikki Hämäläinen. 1 Historiakirjoihin tämä talollinen pääsi jo vuonna 1546, jolloin hän istui lautamiehenä Limingan kesäkäräjillä 05.07.1546.

Kuningas Kustaa Vaasa valitti paikallisten kaupankäynnistä venäläisten kanssa:

…sanoo vuonna 1544 panneensa merkille kuinka maaseutukauppiaat, aatelismiehet, talonpojat ym. asukkaat rikkovat kaupasta annettuja sääntöjä vastaan käymällä kauppaa venäläisten kanssa, joilla on joka vuosi tapana saapua mm. Oulunsuuhun kaupantekoon. Nämä venäläiset kuljettavat valtakuntaan vahingollista kalua, kuten kintaita, vuotia, palttinaa, päähineitä, sekä muuta roskaa. Kuitenkin maakauppiaat hankkivat venäläisille kaikkein parhaimpia tuotteita mitä tässä valtakunnassa on saatavana, nimittäin vaskilevyjä, helmiä, turkiksia, ja muita arvossaan pysyviä tavaroita.

Kuningas määräsi voutinsa estämään tällaisen toiminnan. Kielloista huolimatta kauppaa käytiin venäläisten kanssa. Syyllisiäkin tuomittiin. Mm. Limingan käräjillä vuonna 1549 Henrik Hämäläinen Laitasaaresta tuomittiin 40 markan sakkoon turkisten myynnistä venäläiselle.

Kustaa Fincke kirjoitti kuninkaalle vuonna 1552:

Venäläiset kiertelevät kylästä kylään huijaten talonpoikia, myyvät omaa tavaraansa korkeimmasta ja anastavat talonpoikien tuotteet polkuhinnasta vaihtaen mm hamppu leiviskällä (1 leiviskä = 8.5 kg) kiihtelyksen (1 kiihtelys = 40 kpl) oravannahkoja ja ottavat kyynärästä (1 kyynärä = 59.5 cm) kapeaa sarkaa 2 äyriä ja enemmänkin. Kun talonpojat palailevat kesäisin haukivesiltään saaliineen, keinottelevat venäläiset heidän saalinsa polkuhintaan ja laskevat sitten Oulun suuhun myyden saaliin monenkertaisella voitolla porvareille.

Heikki näkyy em. nokkaveroluettelossa vielä vuonna 1553, mutta sitten isäntä vaihtuu. 2 3 4 5 6

Oliko Pentti Matinpoika nimeltään Viinikka?

Pentti Matinpoika on isäntänä vuodesta 1557 alkaen. Tilan koko vaihtelee hänen aikanaan 28 panninalasta aina 36 panninalaan (panninala = alue, josta saatiin neljä kuormaa heiniä), näin kertovat Oulun erämaan maakirjat. Vuonna 1590 aluetta koettelee katastrofi, jonka takia tila on autiona kolmisen vuotta. Kuoliko myös Pentti itse näissä kahakoissa? Hämälän isäntänä hän ehti olla joka tapauksessa yli 30 vuotta. 7 8 9 10

Venäläisten tuhotöiden seurauksena Hämälä poltetaan ja väki ajetaan pakosalle. Rappasotien eli rangaistussotien jäljiltä koko kylä oli totaalisesti tuhottu. Elämä alkoi kuitenkin pikkuhiljaa palautua ja talon raunioille nousi uusi Hämälä sekä kaksi Viinikkaa Oulujen eteläpuolelle, jotka lohkottiin Hämälästä. Tämän vahvistavat ainakin vuoden 1738 käräjäpöytäkirjat (ks. alempana). Viinikka nimenä näkyy vasta 1620-luvulla. Mistä tuli nimi Viinikka – oliko Hämälän isäntä Heikki Hämäläisen jälkeen Pentti Matinpoika nimeltään Viinikka, jää arvoitukseksi. Professori Jouko Vahtolan mukaan nimi on saksalaisperäinen, joka on kirjattu muotoon Wijnick, Winicke.

Pentillä oli ainakin kolme poikaa joista Matti Pentinpoika kirjattiin toisen Viinikan 3/4 mtl savun isännäksi vuoden 1598 kymmennysluetteloon. Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelossa vuonna 1622 hänellä näkyy ensimmäisen kerran sukunimi Viinikka. Matti eli ainakin 70-vuotiaaksi Pohjanmaan jalkaväkirykmentin vuoden 1633 ruodutusluettelon mukaan, eli sen perusteella hänen syntymävuodekseen tulisi noin 1563.

Toinen poika eli Pentti Pentinpoika oli taas Viinikan toisen savun, 1/3 mtl, isäntänä 1593-95. Vaimoa ja lapsia ei hänelle mainita nimellä, kuten ei veli Matillekaan.

Kolmas poika Sihveri Pentinpoika isännöi jaoissa 10 panninalan kokoiseksi pienentynyttä Hämälää vuodesta 1594. Em. ruodutusluettelo mainitsee Sihverinkin iäksi 70-vuotta – lukema on siis vain suuntaa-antava. Vaimoa ei hänellekään mainita, mutta pojat kylläkin:

  1. Risto (s. n. 1598, k. ennen vuotta 1652) – kanssa-asukkaana 1627
  2. Pentti (s. n. 1609) – kanssa-asukkaana 1627
  3. Perttu (s. n. 1609) – kanssa-asukkaana 1627-29
  4. Pekka (s. n. 1611) – kanssa-asukkaana 1629
  5. Sihveri (s. n. 1615) – kanssa-asukkaana 1637.

Sihverin poika Risto mainitaan Hämälän tilan kanssa-asukkaana 28-vuotiaana, vuonna 1627. Talolliseksi hänet on merkitty sitten kymmenen vuoden päästä. Naimisissakin hän oli, koska vuoden 1652 talolliseksi kymmennysluettelossa mainitaan Riston leski. Risto eli siis noin 53-vuotiaaksi. Hänen jälkeensä talon isäntänä jatkoi poika Sihveri Ristonpoika vaimonaan Marketta Heikintytär vuoteen 1679 saakka, jolloin tapahtui traaginen onnettomuus:

Obs. Ändeste manshielpen nu i sommar med hustrun drunknat i fårssen, och lämbnat 7 st. små barn efter sigh, hemmanet i skattwraak.

Ainoa mies nyt kesällä hukkunut vaimonsa kanssa koskeen ja heiltä jäi seitsemän pientä lasta, tila verohylky. 11

Pentti Sihverinpojan vaimo oli nimeltään Kaarina Paavontytär. Olisiko veli Risto sairastunut, koska nuorempi veli mainitaan isännäksi yhtäaikaa vähän ennen hänen kuolemaansa. Pentin isännyys Hämälän toisessa savussa kesti ainakin vuoteen 1686 eli 37 vuoden ajan.

Pehr Staffansson Pelkosen ja vaimonsa Karin Thomasdotterin puolivuotias poika oli äkillisesti kuollut päivä ennen valpurinmessua 1680, juorujen mukaan Pehr Pelkosen veli Mats olisi usuttanut koiran kätkyessä olleen lapsen kimppuun ja lapsi tukehtui. Mattsin vaimo Walborg Nilsdotter asuvat myös Hämälän toista puoliskoa, Bengt Hämälän vaimoa Carin Påhlintytärtä sekä muuta Hämälän väkeä kuulustellaan. 12

Hauptmanni Besoldus

Oulun vapaaherrakunnan johtava virkamies oli vouti eli hauptmanni Vitus Casparus Besoldus. Hän oli Viipurin saksalaisia ja ilmoitti syyskäräjillä 1675 omistavansa Laitasaaren tilat Hämälän ja Kekkolan no 28. Voit lukea asiasta lisää artikkelista Laitasaaren Latokartano. Besolduksesta on kirjoitettu myös artikkelissa Perttu Perttunen käräjöimässä. Hauptmannin vaimo oli nimeltään Margareta. 13 14

Heikki Sihverinpoika Hämälä

Heikki Sihverinpoika Hämälä oli syntynyt noin vuonna 1650 ja hänelle mainitaan myös sukunimi Huovinen – oliko hän lähtöisin jostakin Laitasaaren Huovisen talosta vai oliko hän aiemman isännän Sihveri Ristonpojan poika? Heikki isännöi Hämälää noin vuodesta 1699. Hänellä ja ensimmäisellä vaimollaan Kaarinalla (s. n. 1660) oli lapset

  1. Kaarina (s. 1683, k. 24.6.1725) – puoliso Heikki Kaiponen, Muhoskylä no 4, hukkui Pyhäkoskeen vuonna 1743
  2. Matti
  3. Riitta (s. 1696, k. 24.7.1735) – asui ensin siskonsa Kaarinan perheen luona, vihittiin 26.03.1733 – puoliso Antti Heikinpoika Siekkinen, Siekkinen no 23
  4. Heikki (s. 1698, k. vanhuuteen 29.07.1785) – seuraava isäntä – puoliso Oulunsuusta, vihitty 30.3.1725 Maria Juhontytär Kanniainen (s. 1704, k. vanhuuteen 27.09.1784) – myös Marian äiti Valpuri tuli asumaan Hämälään ja kuoli siellä 15.4.1760. 15 16

Kaarina kuoli vuonna 1698, ehkä poikansa Heikin synnytykseen ja leski otti toiseksi vaimokseen Marketan. Marketta kuoli vajaan kymmenen vuoden päästä eli noin 1709 ja kolmanteen avioonsa leski meni vuonna 1711, vaimo oli nimeltään Elina. 17

Poika Heikki rupesi aikanaan isännäksi ja sai vaimonsa Maria Kanniaisen kanssa Hämälässä lapset

  1. Valpuri (s. n. 1725, k. 22.10.1763 polttotautiin) – puoliso, isoserkkunsa ja talon vävy, vihitty 1748 Heikki Heikinpoika Kaiponen (s. 14.7.1728) – kanssa-asukkaina talossa
  2. Heikki (s. 14.7.1728, k. hukkumalla 7-vuotiaana 12.7.1735)
  3. Juho (s. 1.9.1730, k. hukkumalla 5-vuotiaana 12.7.1735)
  4. Matti (s. 7.12.1732)
  5. Marketta (s. 21.6.1734, k. 24.6.1734)
  6. Pekka (s. 6.6.1735) – puoliso Kaarina Juhontytär Keränen eli Siekkinen (s. 13.2.1734 Keränen no 23) – heillä lapset Pekka (s. 5.5.1768), Maria (s. 1758) asui Hämälässä myöhemmin perheineen, Anna (s. 22.4.1761) – puoliso Aappo Karhu ja Katri (Kaisa, 17.3.1777) – puoliso Heikki Kallenpoika Brunni; asuivat Rovalassa no 63
  7. Maria (s. 13.1.1738) – puoliso Klaus Klaunpoika Valkonen (myöh. Hyvärinen, s. 26.2.1728 Ahmas, Kylmälä Valkonen ja Hyvärinen no 21)
  8. Kaarina (s. 6.3.1740) – puoliso Olli Erkinpoika Ukkola (s. 1749) Muhokselta
  9. Heikki (s. 7.9.1742, k. 22.4.1760 pistoksiin)
  10. Sofia (s. 14.5.1745) – puoliso Antti Heikinpoika Holappa (eli Roininen, s. 26.12.1749), Muhoksen Holappa no 30
  11. Juho (s. 10.1.1750) – asui myöhemmin perheineen Ketolassa no 27. 18 19 20

Hämälästä on aikoinaan jaettu Ketola no 27; lue tilusasioiden selvittelystä käräjillä 1730- ja -40 luvuilla Ketolan sivulta. Hämälän perintötilallinen Heikki Hämälä ja Ketolan kruununtilallinen Hannu Hämäläinen. Myös Viinikan tilan asia selviää käräjäkirjoista.

Viinikan ja Hämälän talojen kohdalla Ketolanojan suulla sijaitsi lohipato 1750-luvun puolivälissä. Pato oli vielä tuolloin vanhakantainen karsinapato; karsina johon pato ohjasi lohet, sijaitsi Hämeensaaren kyljessä. Joki oli suljettu kokonaan, sillä myös Hämeensaaren ja rannan välissä oli pato. Viimeistään 1800-luvun alkupuolella pato muutettiin tehokkaammaksi pöhnäpadoksi. Hämälän talon itäpuolella oli tuolloin vielä kaskimaa. 21

Vuonna 1751 Heikki ja Maria nuorimmaisine lapsineen asusteleekin sitten Kekkolassa no 28. Sieltä he muuttavat Anttilan kruununtilalle no 43 (eli Pikkuanttila) Muhokselle. 1758-60 henkikirjoissa Hämälä on yhdistetty Kekkolaan. 22

Tytär Valpuri, joka mainitaan 1757 vuoden henkikirjassa ”melkein sokeaksi” ja miehensä, Hämälän uusi isäntä Heikki Kaiponen (s. 1728) jäivät asumaan taloon ja saivat lapset

  1. Maria (s. 12.11.1750) – puoliso Lauri Juhonpoika Tervonen (s. 10.8.1745 Paltamo) – tuli vävyksi ja kanssa-asukkaaksi Paltamon Jaalangasta no 2; myös veljet Antti ja Tuomas muuttivat ja ostivat 10.4.1771 Muhoksen Kukkolan no 6 23 24
  2. Sofia (s. 28.5.1755) – puoliso Antti Antinpoika Pelkonen Pyhänsivulta
  3. Marketta (s. 25.3.1759) – puoliso Matti Matinpoika Honkanen Honkalankylästä
  4. Valpuri (s. 28.4.1761). 25 26 27 28 29 30

Tytär Maria ja miehensä Lauri Tervonen, josta tuli talon isäntä appensa jälkeen, saivat lapset

  1. Birgitta (Riitta, s. 6.12.1768)
  2. Maria (s. 9.10.1770, k. 7.1.1771 tuntemattomaan tautiin)
  3. Valpuri (s. 17.9.1774)
  4. Heikki (s. 13.12.1776)
  5. Liisa (s. 8.3.1779)
  6. Lauri (s. 21.4.1781, k. 23.6.1782 rokkoon)
  7. Lauri (s. 8.6.1783). 31 32 33

Koko väki asuu Muhoksen Tikkasessa no 3 vuodesta 1786, jossa perheeseen syntyy lisää lapsia. Vaimo Marian kuoltua Lauri avioitui laitasaarelaisen Anna Pentintytär Kärnän (s. 1747) kanssa. Anna oli lähtöisin Kärnästä no 1 ja oli rattaantekijä Turpeisen leski. Isä Heikki kuoli 30.10.1786 Tikkasessa.

Väki vaihtui tiheään

Erkki Mikonpoika Parkkinen (myös Vepsä, s. 07.12.1755 Ylikiiminki, k. 14.6.1821 kuumeeseen) ja 10.4.1778 vihitty vaimonsa Anna Matintytär Karjalainen (s. 12.06.1754, k. 03.07.1827 vanhuuteen) muuttivat taloon isäntäpariksi 1781. Perheessä oli lapset

  1. Mikko (s. 25.1.1779)
  2. Liisa (s. 4.10.1780)
  3. Erkki (s. 13.6.1783)
  4. Saara Marketta (s. 9.2.1786, k. 12.5.1789 rokkoon)
  5. Anna (s. 22.10.1788)
  6. Matti (s. 15.5.1792, k. 29.6.1793 rokkoon).

Talossa asuivat myös Erkin äiti Liisa Matintytär Kokko sekä sisar Saara Mikontytär Parkkinen (s. 2.8.1762), joka naitiin myöhemmin Vuotolle, puoliso Sakari Paavonpoika Mäkelä eli Väänänen. 34

Pekka Aaponpoika Turpeinen (s. 24.3.1761 Paltamo) ja 13.1.1785 vihitty vaimo Maria Pekantytär Anttila (s. 1758). Marian isä oli aiemmin mainittu Pekka Heikinpoika Anttila (alk. Hämälä, myöh. Kekkonen, s. 1735) Honkalan Anttilasta no 43. Pariskunta asui talossa vuodesta 1794 ja heillä oli lapset 35

  1. Kirsti (s. 9.10.1785)
  2. Pekka (s. 15.12.1786, k. 2.9.1787 tuntemattomaan tautiin)
  3. Kaarina (s. 18.5.1788, k. 24.5.1788 tuntemattomaan tautiin)
  4. Aappo (s. 8.11.1789, k. 16.11.1789 tuntemattomaan tautiin)
  5. Aleksanteri (s. 3.12.1791)
  6. Juho Pekka (s. 10.2.1794)
  7. Aappo (s. 5.7.1796)
  8. Maria (s. 24.8.1799).

Myös käly eli Marian sisar Kaarina Pekantytär Anttila (s. 17.3.1777) asui talossa. Turpeiset muuttivat Hämälästä Siekkiseen no 52 1800-luvun alussa.

Maaviskaali Olof Olofinpoika Wallin (s. 12.9.1770) –  jungfru Eva Lisa Wallin (s. 30.10.1772) – ilmeisesti sisar – sekä leskiäiti Brita Wallin (s. n. 1736) tulivat taloon – kenties vuokralle – vuonna 1797 Oulusta. Viskaali asui perheineen myöhemmin Koistilassa no 22 jota myös nykyään Viskaaliksi kutsutaan. 36

Heikki Heikinpoika Hämälä (aik. Kekkonen, s. 27.5.1773 Paltamo, Ristijärvi, vaimo Liisa Gråsten (s. 22.6.1772) tulivat Hämälään vuonna 1799 Tyrnävältä. Heikki oli asunut aikoinaan vanhempineen myös Käärmekankaassa no 66. Muhoksella syntyi tytär Anna Maria (s. 21.3.1801) ja poika Heikki (s. 6.2.1804). Talossa asui myös leskianoppi Maria Gråsten (s. 1741, k. 2.10.1804 kivivaivoihin). Palasivat takaisin Tyrnävälle vuonna 1805. 37 38 39 40

Muhoksen ensimmäinen nimismies

Lampuoti Jaakko Heikinpoika Karhulla (s. 13.9.1754 Muhoskylän Karhu) ja vaimollaan Liisa Antintytär Keräsellä (s. 19.10.1756 Keränen no 23) oli vuonna 1805 taloon tullessaan mukanaan Muhoksella syntyneet lapset Jaakko (s. 17.10.1782) ja Kaarina (s. 25.6.1784). Laitasaaressa olivat syntyneet Perttu (s. 22.10.1794, seuraava lampuoti isänsä jälkeen) ja Pekka (s. 14.8.1798). 41

Pitäjänkirjuri, suorituskomissaari ja kruunun nimismies Bertil (Bartholomeus, Barthold) Lievonen eli Levander (s. 18.12.1745 Muhos Lievonen, k. 70-vuotiaana kihtiin eli luuvaloon 16.06.1815 Hämälässä) muutti perheineen Viinikasta no 8 noin vuonna 1809. Kirjuri omisti talon ilmeisesti jo 1805, koska löytyy samalta henkikirjan sivulta lampuotinsa kanssa. Ennen Viinikkaa perhe oli asunut Muhoskylän Rautiossa no 45 ja Muhosperän Syväyksessä no 63. Samaa Lievosen sukua asui sittemmin mm. Keräsessä no 23. 42

Levanderin vanhemmat olivat valtiopäivämies, talollinen Aappo Aaponpoika Lievonen ja Kaarina Aapontytär Tikkanen. Levander oli Muhoksen ensimmäinen nimismies, ajalla 1776-85. Puoliso Anna Herpman (tai Herckman, s. 23.1.1757) ja lapsia ainakin Bartholdus (s. 20.1.1781, lähti merille vuonna 1803 ja katosi – ilmeisesti hukkui) sekä Marketta (s. 23.2.1783, k. lapsena sydänkouristukseen 26.6.1783). 43 44 45 46 47 48

Lapsettomalla leskirouvalla oli seuraneitinä oululainen mamselli Caisa Sophia Wacklin (s. 28.2.1805). Hänen vanhempansa olivat kauppias Zachris Henrikinpoika Wacklin ja Sanna Lisa Mennander. Mamselli tuli Oulusta Muhokselle vuonna 1825 ja palasi sinne takaisin kolmen vuoden kuluttua. Anna Levander sokeutui 1830-luvulla ja kuoli 86-vuotiaana leskenä vanhuuteen 17.01.1844 Laitasaaressa. 49

Lampuoti Perttu Karhu

Edellisen lampuodin poika Perttu Jaakonpoika Karhu (s. 1794) ja vaimonsa Kaisa (Katariina) Heikintytär Perttunen (s. 17.9.1801) saivat 7/16 mtl tilaan lainhuudon leski Anna Levanderilta noin vuonna 1834. Perttu oli ollut talossa pitkään; tuli rengiksi kun nimismies Levander kuoli, ja oli myöhemmin tilan lampuotina. He siirsivät talon pojalleen Jaakolle (s. 18.9.1825) ja tämän tyrnäväläiselle vaimolle Liisa Juhontytär Riikolle; lainhuudot ajalla 1844-48 – ja he taas hetimiten eteenpäin seuraavalle omistajalle. Vanhukset jäivät taloon syytingille kahden tyttärensä eli Anna Beatan ja Riitta Liisan kanssa; Perttu-isä kuoli vuonna 1851 ja Kaisa-äiti 1864. Tyttäret muuttivat pois talosta, ilmeisesti piioiksi. 50 51

Juho Heikki Jaakonpoika Kauniskangas (s. 8.11.1816) ja vaimonsa Kreeta Paavontytär Kemppainen (s. 19.5.1819) muuttivat Hämälään Utajärveltä vuonna 1848. He olivat alkujaan ilmeisesti Puolangalta. Heillä oli lapset Anna, Heikki, Kaarina sekä kaksoset Jaakko ja Johannes. Lainhuudon he saivat taloon vuonna 1852, mutta eivät pitkään viipyneet. 52 53

Juho Jaakonpoika Kuivala (s. 12.10.1834 Oulunsalo, k. 08.12.1868 Muhos) oli vihitty 10.06.1855 Oulunsalossa Maria Juhontytär Kuivalan eli Santaniemen (s. 28.12.1835 Oulunsalo) kanssa. He muuttivat Limingasta Laitasaareen 13.03.1856. Perheessä oli Oulussa syntynyt poika Juho, Muhoksella syntyivät Marketta, Maria ja Heikki. 54

Kuivalat myivät talon melko pian (lainhuudot 1862-64) Mikko Mikonpoika Hämälälle eli Jaakolalle, joka niinikään tuli Limingasta, mutta oli lähtöisin Oulunsalosta Kylänpuolen Jaakolan eli Remeksen talosta no 25. Mikon vaimo oli Hyrkin no 12 tyttäriä – perheen tiedot Ketolassa no 27). 55 56 57 58

Kiinteistökauppoja kopsalaisten kanssa

Mikko Mikonpoika Hämälä, joka omisti myös Ketolan no 27 myi tilan Simo Simonpoika Keräselle joka oli talosta Kopsa no 42 – tilakaupan lainhuudot ovat vuosilta 1865-67. Rippikirjan 1861-79 mukaan ”Hämälä under 27 (= Ketola) i byn eges af Simon Keränen n:o 42 i byn”. 59 60 61 62 63 64

Henkikirjassa on sama merkintä vuosina 1875 ja 1880, lisäksi Hämälään on merkitty metsänvartija Samuel Heljä ja lastenopettaja (barnalärären) Erkki Tampio. Simo Keräsen kuoltua talo meni perintönä Simon pojille.

30.10.1897 päivätyllä kauppakirjalla Aappo Juhonpoika Keränen ja sisarensa mies Juho Jaakonpoika Kärnä olivat ostaneet Kopsa-Lumiaisen no 42 ja 64, Hämälän no 4 ja Ketolan no 27 Aapon sedältä Simo Simonpoika Keräseltä ja isältä Juho Simonpoika Keräseltä.

Vaihtokauppakirjalla 20.4.1899 Aappo vaihtoi oman puolikkaansa Hämälästä Kärnän kanssa tämän puolikkaaseen Ketolasta. Lisäksi samana päivänä päivätyllä kauppakirjalla Aappo myi puolikkaansa Kopsa-Lumiaisesta em. Kärnän pariskunnalle. 65 66 67

Tarvaiset taloon

Noin vuonna 1907 tila myytiin Pieksämäeltä tulleelle Juho Antinpoika Tarvaiselle. Sittemmin Tarvaiset hankkivat omistukseensa Kopsan no 42 tilan, joka oli myös em. Kärnän omistama.

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Hämälästa seuraavaa:

Omistajat Martti Tarvainen v:sta 1922 ja puolisonsa Heidi (o.s. Pajunen) v:sta 1926. Ollut isännän suvulla 15 v. Pinta-ala 809 ha, josta peltoa 27, luonnonniittyä 2, metsämaata 400 ja joutomaata 380 ha. Pelloista osa viettäviä hiekka- ja suomultamaita. V. 1930 oli 0,5 ha vehnää, 2 kauraa, 1 ohraa, 0,25 perunaa ja 23,25 ha heinää. Kotieläimiä: 2 hevosta, 1 lehmä, 2 sikaa ja 20 kanaa. Lehmä LSK- ja siat maatiaisrotua. Myydään rehuja paikkakunnalle ja Ouluun. Havumetsä. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Osuus katkaisusirkkeliin ja pärehöylään. Omistaja on kuvanveistäjä. 68

Taiteilija Martti Tarvainen Martti Kustaa Tarvainen (s. 07.08.1897 Pieksämäki, k. 2.11.1985 Oulu) oli maanviljelijä Juho Antinpoika Tarvaisen ja Anna Katariina o.s. Jalkasen viides lapsi. Juho saapui pesueineen Laitasaaren Hämälään vuoden 1907 paikkeilla. Isä Juho omisti myös Kopsan no 42 tilan ja kuoli 21.09.1921 Laitasaaressa – hänet on haudattu Muhoksen kirkkosaareen poikansa Martin veistämän paaden alle.

Martti avioitui Heidi Pajusen kanssa vuonna 1926 ja heillä oli ainakin Anitra -niminen tytär. Martti Tarvaisen kädenjälkiä näkyy mm. Muhoksella ja Oulussa. Hänen töitään ovat mm. Vapaussodan ja Sankarivainajien muistopaadet ja Oulussa veistokset Sisarukset Tuirassa ja Siivet Karjasillalla sekä Tuiran kirkon krusifiksi. Lue artikkeli taiteilijasta täältä. 69

Aappo Juhonpoika Keränen (s. 30.3.1875 Kopsa no 42) osti 7.10.1924 Martti Tarvaiselta Hämälästä lohkotilan, johon on kuulunut tilan kotipalsta Kekkolan rajasta Ketolanojaan asti sekä rintamaapalstan Pyhäselästä.

Hämälän torppareita ja mäkitupalaisia

Ensimmäisiä tilan torppareita olivat 1790-luvun lopulla Iisakki Juhonpoika Lappalainen (s. 4.10.1766 Oulunsuu) ja 28.4.1786 vihitty kylmälänkyläläinen vaimonsa Marketta Klauntytär Hyvärinen (s. 3.12.1764) – lapset

  1. Riitta (s. 1788, k. 9.8.1793)
  2. Maria (s. 27.8.1791)
  3. Marketta (s. 8.8.1794)
  4. Iisakki (s. 31.10.1797)
  5. Heikki (s. 16.12.1800). 70

Iisakin äiti Riitta Heikintytär (s. 11.2.1727) oli Inkalasta no 38.

1800-luvun alussa oli Hämälässä toinenkin torppari, Matti Ollinpoika Valkonen (s. 16.5.1757 Valkola no 39) ja 3.6.1789 Muhoksella vihitty vaimonsa Anna Pekantytär Tuppurainen eli Aittaoja (s. 4.8.1766) jotka kävivät ilmeisesti mutkan Tyrnävällä ja tulivat sieltä Muhokselle vuonna 1795. Perheen lapset

  1. Aapeli (s. 24.8.1789)
  2. Juho (s. 23.3.1797)
  3. Anna (s. 8.4.1798)
  4. Olli (s. 7.11.1799). 71

Torppareina on seuraavan kerran vasta vuoden 1860 henkikirjassa mainittu Juho Pekka Antinpoika Keränen (s. 26.10.1815 Oulujoki, k. k. 3.7.1877) ja 15.9.1850 vihitty vaimonsa, Laitasaaressa syntynyt pitäjänräätälin tytär Anna Kaisa Matintytär Salow (s. 10.8.1813). Juho Pekan vanhemmat olivat Antti Jaakonpoika Keränen eli Kukkohovi (s. 20.11.1777 Utajärvi) sekä 22.2.1801 Ähkösen nimellä vihitty vaimonsa Elsa Heikintytär Tikkanen (s. 20.3.1779) jonka sukua asui aiemmin Ähkysessä no 37. Juholla ja Annalla oli lapset

  1. Frederica (s. 23.1.1851)
  2. Riitta Kaisa (s. 21.3.1853, k. 19.8.1898) – puoliso 18.8.1874 lastenopettaja Erkki Jaakonpoika Tampio (s. 11.1.1851 Kuhmo, k. 28.12.1896)
  3. Juho Heikki (s. 20.3.1855) – torpparina isänsä jälkeen. 72 73 74 75

Tytär Riitta Kaisalla (s. 1853) ja miehellään Erkillä oli iso perhe

  1. Jaakko Juho (s. 20.9.1874, k. 5.12.1876 tulirokkoon)
  2. Anna Kustaava (s. 18.11.1876, k. 25.6.1878 hinkuyskään)
  3. Kaarle (s. 17.9.1878)
  4. Erkki (s. 17.4.1880)
  5. Selma Kaisa (s. 30.5.1882)
  6. Simuna Heikki (s. 07.8.1884)
  7. Iida Fredrika (s. 20.9.1886)
  8. Juho Pietari  (s. 2.8.1888)
  9. Maria Emilia (s. 11.4.1890)
  10. Anna Johanna (s. 23.2.1892, k. 27.81893 tulirokkoon)
  11. Aarno Aleksanteri (s. 12.8.1894)
  12. Hilma Lydia (s. 7.5.1896).

Erkki Tampio kuoli alle 46-vuotiaana pöhöön ja mainitaan torppariksi. Vaimo Riitta Kaisa menehtyi suolikuumeeseen eli lavantautiin köyhänä leskenä kahden vuoden päästä, 45-vuotiaana. Orvoiksi jääneet lapset löytyvät kirjattuina Hartikan no 3 tiluksille jossa perhe asui mäkitupalaisina. 76 64

Hulda Rahko - Rahkolan emäntä Poika Juho Heikki (s. 1855 Muhos, k. 23.12.1925), vihittiin 30.12.1886 samana vuonna Oulusta tulleen Emma Heikintytär Hartikan (s. 27.09.1851 Hartikka-Rintamäki no 3, k. 30.6.1933) kanssa. Perheen lapset:

  1. Anna Emilia (s. 07.12.1887, k. 15.1.1963) – naimaton
  2. Eemil Henrik (s. 02.04.1889, k. 9.7.1892)
  3. Juho Pietari (s. 05.07.1890, k. 21.2.1965) – Naimi Karolina Ruusulehto (v:een 1906 Roslund, s. 1.7.1893 Petäjävesi)
  4. Simuna Aleksander (Santeri, s. 19.11.1891, k. 14.9.1965)
  5. Hulda Katarina Elisabeth (s. 22.11.1893, k. 17.6.1945) – puoliso Juho Jaakonpoika Rahko, asuivat Rahkolassa no 11
  6. Feetu Henrik Nikolai (s. 07.06.1897) – puoliso Anna Laina Maria Arola (s. 28.4.1896 Pulkkila). 78.

Juhon ja Emman perhe asui myöhemmin Ritolassa eli Ritokankaassa no 57.

Torppari Klaus Jaakonpoika Leskelä (s. 7.12.1813 Muhos) sekä Maria Heikintytär Keränen (s. 10.11.1805 ilmeisti Tyrnävä) perheineen 1870-luvulta alkaen – sukua asui myöhemmin Pienihuovisesta lohkotussa Leskelässä.

Torppari Kustaa Heikinpoika Mertaniemi (s. 28.12.1852), vihitty 15.3.1885 toiseen avioonsa aiemman torpparin tyttären Beata Klauntytär Leskelän (s. 17.06.1844) kanssa tulivat torppareiksi 1890-luvulla. Perheessä oli poika Heikki (s. 14.11.1873) joka vihittiin 31.12.1892 Kaisa Riitta Kaisantytär Hentilän (s. 09.02.1870 Utajärvi) kanssa. Perheen lapset:

  1. Heikki (s. 14.03.1893)
  2. Lydia Maria (s. 24.10.1894)
  3. Liisa (s. 01.05.1876, kuollut lapsena)
  4. Eerik (s. 17.10.1878)
  5. Elisabet (s. 02.01.1897)
  6. Kaisa (s. 22.11.1880)
  7. Juho Kustaa (s. 05.11.1885).

Tilan alueella asui myös torpparin leski Valpuri Mikontytär Musta o.s. Enberg (s. 21.11.1826)

Mäkitupalainen, torppari Gustaf Adolf (Aate) Matinpoika Salow (s. 30.12.1841) ja vaimonsa Anna Maria Antintytär Leskelä (s. 24.02.1851) sekä lapset

  1. Adolf (s. 12.04.1879)
  2. Kustaa (s. 03.08.1881)
  3. Maria Kaisa (s. 08.10.1883)
  4. Anna Johanna (s. 10.02.1886)
  5. Jalo Simeon (s. 10.11.1887) – puoliso Reeta Kokko, asuivat myöhemmin Kivelässä
  6. Arvo Aleksander (s. 17.07.1890)
  7. Kaarle Jaako (s.  05.08.1893)
  8. Ida Emilia (s.  27.05.1896).

Hämälän tilanne vuonna 1950

Hämeenniemi no 3:3 Hitsaaja Mauno Olavi Pesola (s. 31.1.1916 Kekkola no 28) ja vaimo Selma Maria Juutistenaho (s. 5.12.1915 Paavola) sekä lapset. Selman sukulainen leskivaimo Iida Kustaava Juutistenaho (s. 1907 Sotkamo) asui myös perheen kanssa. Asuinrakennus on palanut.

Rajala no 4:5 Castrénin sisarukset. Rajalaa kutsuttiin myös Koivulaksi.

– Raimo Ranta, Ritva Nygrén sekä Solja Holappa, lisätietoja ovat antaneet Pekka Keränen, Veikko Kärnä ja Seija Salow

  1. Laitasaaren kantatilat vuonna 1548
  2. Pohjanmaan voutikuntien tilejä Nokkaveroluettelo ja tilikirja 1548 (4534e)
  3. Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_NIDE4535-4537
  4. Pohjanmaan voutikunnat voudintilit 1550 ES817_NIDE4539-4541 nokkaveroluettelo
  5. Pohjanmaan voutikuntien tilejä nokkavero- ja kymmenysluettelo 1551 (4543)
  6. Pohjanmaan voutikuntien tilejä Nokkaveroluettelo 1552-1552 (4545)
  7. Limingan voudintilit maakirja 1557, s. 9
  8. Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
  9. Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 29 ½ pa jne.
  10. Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1593 (4801) – merkitsemättömät lähteet löytyvät kirjoittajalta
  11. Läänintilit, Tarkastuspöytäkirja henkiveroista ja verorästeistä 1678-1679 (9177), jakso 30, käännös Ritva Nygrén
  12. Oulun ja Hailuodon kesäkäräjät 1682, käännös Ritva Nygrén
  13. Länsipohjan lääni henkikirja
  14. Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
  15. Muhos rk 1699-1725
  16. Pohjois-Pohjanmaan läänintili myllytylli 1697 LT1318 nide 9215
  17. Muhos rk 1723-1732
  18. Muhos rk 1733-1740, s. 80
  19. Muhos rk 1741-1750
  20. Muhos hk 1752, s. 154
  21. Oulujokilaakson historia, Jouko Vahtola, Matti Huurre
  22. Muhos hk 1758, s. 170
  23. Paltamo rk 1761-66, s. 102
  24. Käräjät 4.10.1773, s. 1194
  25. Muhos hk 1754, s. 215
  26. Muhos hk 1757, s. 193
  27. Muhos rk 1757-1771
  28. Muhos hk 1767, s. 140
  29. Muhos hk 1773, s. 73
  30. Muhos rk 1771-1777, s. 184
  31. Muhos hk 1774, s. 172
  32. Muhos hk 1780, s. 1247
  33. Muhos rk 1781-1786
  34. Muhos rk 1786-1792, s. 174
  35. Muhos hk 1797, s. 192
  36. Muhos rk 1794-1801, s. 5
  37. Muhos hk 1800, s. 211
  38. Muhos hk 1801, s. 209
  39. Muhos hk 1803, s. 236
  40. Muhos rk 1801-1811, s. 55
  41. Muhos hk 1805, s. 371
  42. Muhos rk 1812-1818, s. 76
  43. Muhos hk 1808, s. 367
  44. Muhos hk 1815, s. 226
  45. Muhos hk 1820, s. 157
  46. Muhos hk 1830, s. 266
  47. Muhos hk 1835, s. 263
  48. Muhos hk 1840, s. 315
  49. Muhos rk 1826-1832, s. 87
  50. Muhos hk 1845, s. 325
  51. Muhos hk 1850, s. 387
  52. Muhos hk 1855, s. 465
  53. Muhos rk 1847-1853, s. 184
  54. Muhos rk 1853-1862, s. 170
  55. Oulunsalo rk 1853-1859, s. 5
  56. Muhos hk 1860, s. 492
  57. Muhos hk 1865, s. 140
  58. Muhos rk 1854-1861, s. 170
  59. Muhos rk 1861-1879, s. 92
  60. Muhos hk 1870, s. 407
  61. Muhos hk 1875, s. 393
  62. Muhos hk 1880, s. 264
  63. Muhos hk 1890, s. 329
  64. Muhos hk 1895, s. 393
  65. Muhos hk 1900, s. 402
  66. Muhos hk 1905, s. 419
  67. Muhos hk 1910, s. 283
  68. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933
  69. Raimo Rannan kommentti 30.9.2012
  70. Muhos rk 1794-1801, s. 223
  71. Muhos rk 1794-1801, s. 254
  72. Oulujoki rk 1825-1834, s. 157
  73. Muhos hk 1860, s. 498
  74. Muhos rk 1853-1862, s. 503
  75. Muhos rk 1861-1879, s. 762
  76. Muhos lk 1891-1901, s. 142
  77. Muhos hk 1895, s. 393
  78. Muhos hk 1915, s. 352

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *