Halonen no 54

Halosen talo (1920) Pihalla istumassa Kalle Halonen (s. 1896) ja Maria Halonen (s. 1860). Oviaukossa Emmi Halonen (s. 1898). Kuva vuodelta 1920, talon rakennusvuodesta ei tietoa. Taloa näyttäisi jatketun myöhemmin vasemmalle. Uudisosa on siirretty muualle Halosten jälkeen uusien omistajien toimesta. Oikeanpuoleinen osa on vieläkin paikallaan uudistetummassa muodossa. Lähde: Eila Paso

Halonen ja Kotikangas – yhdessä ja erikseen

Halonen no 54 yhdistettiin Kotikankaan taloon no 65 10.12.1798. Talot erotettiin uudelleen, sillä vuonna 1864 toimitetussa isojaossa ne saivat omat rekisterinumeronsa. Toisen kerran talot yhdistettiin vuonna 1925. 1

Waltiovarainministeriön kirjeen mukaan 6 p:nä elokuuta 1925 Nro 6185 on Halosen tila Nro 54 ja Kotikankaan tila Nro 65 yhdistetty yhdeksi maankirjataloksi nimelle Halonen. 2

Uudistilana 1760-luvulla

Uudistilallinen Heikki Halonen (s. 1717, k. 9.5.1772 Laitasaari Halonen) asui Laitasaaressa vuodesta 1757 lähtien vaimonsa Helenan (s. 1720) kanssa. Pariskunnalla oli lapset 3 4 5

  1. Juho (s. 1758, k. 18.8.1762 rokkoon)
  2. Heikki (s. 1759)
  3. Matti (s. heinäkuussa 1763, k. 11.5.1765 polttotautiin)
  4. Liisa (s. 21.3.1765)
  5. Marketta (s. 3.10.1766)
  6. Kaarina (s. 5.6.1769).

Heikin kuoltua perhe muutti pois ja tilalle tuli asumaan noin vuonna 1773 Hannu Klaunpoika Valkonen (s. 16.3.1735 Kylmälänkylä) vaimonsa Anna Hyvärisen (s. 1736) sekä kahden poikansa Matin (s. 27.1.1762) ja Juhon (s. 7.5.1764) kanssa. Hannu ja Anna vihittiin Muhoksella 2.12.1760. Heille syntyi ilmeisesti jo Halosessa vielä tytär Anna (s. 26.8.1773, k. 28.10.1779), koska kasteessa isän sukunimenä oli jo Halonen. Pikkuinen Anna kuoli punatautiin kuusivuotiaana. Hannu perheineen asui Halosessa ainakin vuoteen 1784 saakka. 6 7 8

Antti Mäkelä perheineen

Vuodesta 1785 tilalla asui Antti Juhonpoika Mäkelä (s. 8.7.1746), vaimo Anna Niilontytär (s. 5.3.1750) ja heidän seitsemän lastaan. He tulivat taloon Putaalasta no 48. Halonen sai maakirjanumeron 52 ja oli Kosulan kinkeripiiriin kuuluva. 9 10

Pariskunnan poika Niilo (s. 7.3.1773) vihittiin 9.2.1794 Oulussa Eeva Antintytär Sankilammen (s. 1774) kanssa. Heille syntyi Halosessa lapset

  1. Antti (s. 24.11.1794)
  2. Anna (s. 14.5.1797, k. 28.8.1800)
  3. Juho (s. 24.6.1799, k. 21.11.1800).

Antti Juhonpoika pesueineen muutti viimeistään vuonna 1800 Ouluun ja osa aikuistuneista lapsista lähti Tyrnävälle. 11 12

Nopeita isäntäväen vaihdoksia

Seuraava isäntä Halosessa oli Antti Ollinpoika Niemi (alk. Kemiläinen, s. 1764) ja 9.6.1789 vihitty vaimonsa Marketta Paavontytär Vainikainen (myöh. Pyykkö, s. 21.1.1734, k. 1792). Antilla ja Marketalla oli ikäeroa 30 vuotta. Antti perheineen tuli henkikirjan mukaan vuonna 1797 Haloseen Kotikankaasta no 65 ja yhdisti tilat vuoden päästä. Vuonna 1797 Halonen oli kooltaan 1/6 manttaalin kruununtila. 13

Antin ja Marketan kanssa tilalla asui myös Antin nuorempi veli Matti Ollinpoika Kemiläinen (myöh. Halonen, s. 1769) ja tämän perhe, joka tuli Antin perheen mukana Kotikankaasta. Matin ensimmäisen vaimon kuoltua hän avioitui Valpuri Pietarintytär Keräsen (s. 5.4.1864 Lumiainen no 64) kanssa. Matti Ollinpoika Halonen on isäntänä ainakin vuonna 1810 Halosessa, lisäksi kirjattuna veli Antti. Matti ja Valpuri muuttivat n. 1820 Pöytäkankaaseen no 68. 14

Tilalla asui myös ajalla 1808-09 Heikki Pukki (s. 11.12.1782) perheineen. 15 16 Vuosien 1812-18 aikana Halosen omisti Oulun pitäjästä lautamies Pukki. Lieneekö ollut sama mies?

Vuonna 1815 Halosen kerrotaan omistavan Pekka Lappalainen Oulunsuun Lappalaisesta no 29. Antti Niemi asui syytinkiläisenä tilalla vaimonsa kanssa. Antti omisti 1/4 osaa Koistilasta no 22, mutta näyttää kuitenkin olleen ripillä Halosessa vuoteen 1817 saakka.

Ilmeisesti vuoden 1817 aikana tilalle tuli uudeksi asukkaaksi Iisakki Karppinen vaimonsa Riitta Juvanin kanssa. Iisakki kuoli melkein heti eli 21.12.1817. 17 18

Vilppolasta väkeä taloon

Vuonna 1819 tilalle saapuu Ylikiimingin Vilppolasta no 19 Erkki Erkinpoika Orava (myöh. Vilppola ja Halonen, s. 1752, k. 18.2.1819) vaimonsa Marketta Ollintytär Vilppolan (s. 7.4.1763) ja kahden tyttärensä kanssa

  1. Maria (s. 8.2.1793) – puoliso 23.6.1819 renkimies Juho Juhonpoika Luukinen (myöh. Halonen, s. 1789) – heille syntyi tytär Kaarina (s. 27.4.1821) ja poika Johannes (s. 14.1.1827), olivat tilalla isäntinä ja kanssa-asukkaina 19
  2. Riitta (s. 10.7.1802, k. 5.1.1874) – puoliso 9.7.1826 Kustaa Antinpoika Karvonen Oulunsuun Lapin eli Liikasen talosta – seuraava isäntäpari Juhon ja Marian jälkeen. 20

Erkki kuitenkin kuoli melkein heti muuton jälkeen ja leski Marketta jäi tilaa pitämään tytärtensä ja vävyjensä kanssa.

Kustaa Antinpoika Karvonen (s. 6.5.1797, k. 17.1.1884) ja avioitui tilan tyttären Riitan (s. 1802) kanssa. 21 22 Kustaa käytti myöhemmin myös nimiä Vauhkola, Halonen sekä Kotikangas. Tilalla asui kanssa-asukkaana Riitan sisaren Marian perhe. Kustaalla ja Riitalla olivat lapset

  1. Antti (s. 21.5.1827) – puoliso 16.11.1845 Halosen piika Elsa Jaakontytär Kukkonen (s. 11.12.1814) Utajärveltä. Heille syntyi Halosessa lapset Jaakko (s. 2.3.1845), Kustaa (s. 5.7.1848) ja Antti (s. 3.3.1851, kuoli pienenä). Antti perheineen oli myöhemmin itsellisenä tilalla. 23
  2. Riitta Reetta (s. 16.4.1830, k. 18.7.1853 kouristuksiin) – puoliso 6.1.1850 Niilo Niilonpoika Nikkilä – seuraava isäntäpari
  3. Kaisa (s. 12.3.1833) – muutti Ouluun vuonna 1853
  4. Juho (s. 28.3.1836, k. 3.8.1836)
  5. Anna Jacobina (s. 16.4.1838) – muutti Temmekselle 11.12.1857
  6. Hedvig Sofia (s. 31.8.1841, k. 14.9.1841)
  7. Valpuri Loviisa (s. 26.4.1843) – puoliso 4.1.1867 Juho Samulinpoika Siira (s. 13.8.1840), asuivat Halosessa jonkin aikaa. 24 25 26 27

Vuodesta 1851 lähtien Halosta isännöi Matti Matinpoika Vauhkola (alk. Isteri, s. 10.1.1822 Oulunsuu) vaimoineen ja lapsineen, mutta he muuttivat Tyrnävälle jo vuonna 1853. Kuten nimestä voi päätellä Matin pesue tuli Haloseen Vauhkolasta no 53. Vanhaisäntä Kustaa vaimoineen eleli syytingillä. 28

Niilo Nikkilä Halosen-Kotikankaan isäntänä

Niilo Niilonpoika Nikkilä (alk. Lahdenperä, s. 20.9.1814 Ii Olhava) muutti vaimonsa Riitta Reetan kanssa Haloseen Vauhkolasta no 53 vuonna 1853 ja hänestä tuli Halosen isäntä. 29 30 Ensimmäisen vaimonsa Riitan kuoltua Niilo meni naimisiin 1.3.1854 Kaisa Emmanuelintytär Nykäsen (s. 30.12.1827) kanssa. 31 Kaisan vanhemmat olivat Emmanuel Ristonpoika Nykänen (s. 5.7.1790) 32 ja Kristiina Pikkarainen (s. 30.10.1790). 33 Heidät vihittiin 15.4.1815 Oulussa. Emmanuel asui vihittäessä Oulujoella. 34 35. Niilon edellisestä liitosta Vauhkolassa syntynyt tytär Liisa asui myös isänsä perheessä Halosessa.

Halonen-Kotikangas tilalla on pidetty katselmuksia kruununtilan ostamiseksi perintötilaksi jo vuosina 1838, 1841, 1845 ja 1850, niissä kuitenkaan onnistumatta. 36 Niilo sai asumisoikeuden Halosen-Kotikankaan kruununtilaan ja osti tilan omakseen vuonna 1861. 37

Niilolle ja Kaisalle syntyi yhteensä yhdeksän lasta, joista seitsemän kuoli aivan pienenä 38

  1. Priitta Kaisa (s. 24.1.1855, k. 20.7.1856)
  2. Anna Stiina (s. 9.3.1858, k. 3.4.1865 keuhkotautiin)
  3. Maria (s. 6.3.1860, k. 8.9.1939) – puoliso Sylvester Juhonpoika Kihlström, alk. Haataja
  4. Reeta (s. 17.12.1862) – Reeta kuulutettiin Muhoksella talollisen Matti Matinpoika Lusikkakosken (s. 28.12.1855) kanssa 8.5.1881 – he asuivat vanhoilla päivillään Ylihyrkissä. Kullankaivaja Nipa Raumala polveutuu Reeta ja Matti Lusikkakoskesta.
  5. Johannes (s. 19.11.1865, k. 28.5.1866 tulirokkoon)
  6. Niilo (s. 29.2.1868, k. 24.2.1869 rintatautiin)
  7. Jaakko (s. 24.3.1870, k. 31.1.1871 aivopöhöön)
  8. Kaarina (s. 12.6.1873, k. 13.3.1877 kuumeeseen)
  9. Heikki (s. 12.6.1873, k. 21.1.1874 sydänkouristukseen).

Vuonna 1865 Niilo asui Halosen-Kotikankaan talossa vaimonsa Kaisan ja tyttäriensä Liisan, Marian ja Reetan kanssa. Hän teki syytinkisopimuksen ensimmäisten appivanhempiensa Kustaa ja Riitta Halosen kanssa jotka asuivat tilalla kuolemaansa saakka. Myös Kustaan ja Riitan tytär Valpuri sekä piika Maria Pelkonen asuivat vuonna 1865 talossa. 39 40

Maria Halonen ja Sylvester Kihlström

Maria Halonen (s. 1860) Maria Halonen (s. 1860). Lähde: Eila Paso Sylvester Halonen (s.1843) Sylvester Halonen (s. 1843). Lähde: Eila Paso

Sukutarinan mukaan Marian vanhemmat totesivat Sylvesterin kovaksi työmieheksi ja olivat sitä mieltä, että siinä olisi hyvä puoliso Marialle. Kerrotaan Marian ja Sylvesterin ollessa markkinoilla kihloja ostamassa,  jonkun markkinamiehen todenneen Marialle, että et kai sinä tyttö hyvä ole noin vanhan miehen kanssa menossa naimisiin. 41

Maria Niilontytär Halonen vihittiin 2.4.1877 – vain 17-vuotiaana – itseään 17 vuotta vanhemman Sylvester Kihlströmin (s. 17.12.1843 Oulunsuu, k. 11.2.1916) kanssa. Sylvester tuli Oulujoelta rengiksi Haloseen ja otti vävyksi tultuaan sukunimekseen Halonen. Sylvesteri oli sukuaan Haataja ja hänen isänsä Juho Jaakko Haataja (myös Alatalo, myöh. Kihlström, s. 25.1.1814 Oulunsuu) otti Oulunsuussa isäpuolensa Henrik Kihlströmin sukunimen.

Sylvesterin setä ja em. Juhon veli Olli Haataja eli Alatalo oli Pikkaraisen no 72 isäntänä. Samaa sukua asui myös Vainiokankaassa no 55 sekä Honkarinnassa no 78. Sylvesterin äiti Riitta Jaakontytär Vasala (s. 13.5.1818 Oulun mlk) ja isä Juho Haataja vihittiin 15.10.1843. 42 43 44 45

Maria ja Sylvester ostivat pian avioitumisensa jälkeen Marian vanhemmilta ¼ osan Halonen 54 ja Kotikangas no 65 tiloista elatusten ynnä muiden maksujen suorittamiseksi. Kauppakirja oli päivätty 12.11.1877. 46

Marian vanhemmista isä Niilo kuoli vuonna 1894 ja äiti Kaisa vuonna 1901 – he molemmat elivät elämänsä loppuun asti Halonen-Kotikangas tilalla. 47 48 49

Vuonna 1880 talossa oli paljon asukkaita; Niilo ja Kaisa sekä heidän vävynsä Sylvester Kihlström vaimonsa Marian kanssa. Lisäksi tilalla asui Kustaa Halonen ja tämän vävy Juho Siira vaimonsa Valpurin kanssa. Itsellisenä asuivat Sakari ja Maria Pelkonen, Halosesta he muuttivat Saunakankaaseen no 74.

Marialla ja Sylvesterilläkin oli jo omia lapsia. Onko heistä osa mahdollisesti asunut Kotikankaan tilalla ja osa Halosessa, tähän ei ole toistaiseksi saatu täyttä selvyyttä. Vuoden 1890 henkikirjassa Sylvester näkyy ensimmäisen kerran Halosen isäntänä, tiluskauppojen 1. lainhuutopäivä oli 13.3.1884. 50 51

Marian ja Sylvesterin lapset

Marialle ja Sylvesterille syntyi 13 lasta, kaikki Laitasaaressa. Kaikki muut, paitsi Nikke, on haudattu Muhokselle. 52

  1. Nikolai (Nikke, Neil) Jaakko (s. 15.4.1878, k. keuhkotautiin 25.9.1934 Iron River, MI, USA). Muutti Amerikkaan, passi n:o 998 oli myönnetty 15.8.1898. Nikke oli kaivosmies. Puoliso 5.11.1904 Baltic, MI Maria Laurintytär Karppinen (s. 11.3.1882 Muhos, Häikiö / Tuppurainen & Säkkilänoja no 10/55, k. 1949), todistajana tilaisuudessa Kustaava Holappa ja John Kangas. Nikelle ja Marialle syntyi Amerikassa kolme lasta; Arthur O (s. 1906, k. 1980), Ester E  (s. 1909, k. ennen vuotta 1981 – poika Richard) ja Hilda M (s. 1911, k. 1981), puoliso Charles Asmund (s. 1902, k. 1993). Nikke sai perintötilana Kotikankaan yhdessä veljensä Vesterin kanssa. Hän myi myöhemmin perintöosansa Vesterille, jäätyään pysyvästi asumaan Amerikkaan.
  2. Sylvesteri (Vesteri, s. 1.11.1879, k. 10.12.1941). Vesteri matkasi myös Amerikassa ja sieltä palattuaan hän viljeli perintötilaansa Kotikangas (Syrjälä) kuolemaansa vuoteen 1941 asti. Hänestä enemmän Kotikangas no 65 sivulla.
  3. Maria (Maija) Justiina (s. 16.6.1881, k. 5.3.1954 Tyrnävä). Maija vihittiin vuonna 1905 Juho Sakari Sakarinpoika Könön (s. 17.2.1881, k. 25.9.1957) kanssa ja heille syntyi lapset Nanni, Jalmari, Sakari, Väinö, Erkki ja Anni. Maija sai naimisiin mennessään myötäjäisinä yhden lehmän. Maija myi omistamansa Halosen osuuden vuonna 1918 yhtäaikaa veljensä Eetun kanssa. Perhe muutti vuonna 1918 Tyrnävälle, Kotala -nimiselle tilalle. Poika Sakari isännöi myöhemmin Pienimäätän no 17 toista puoliskoa.
  4. Juho Edvart (Eetu, s. 5.1.1883, k. 1963). Eetu kävi myös nuorena miehenä Amerikassa, passi annettu 3.4.1909. Sukukertomuksen mukaan Eetu tuli vain käymään lomalla Suomessa, mutta rakastui Hintanperän kauneimpaan tyttöön eli Hekkalan Hilmaan ja Amerikkaan paluu jäi tekemättä. Eetu ja Hilma Hekkala (s. 1880 Kiiminki, k. 1940 Muhos) vihittiin kesällä 1913 ja samana kesänä syntyi tytär Ebba. Ebba kuoli 4-vuotiaana kurkkumätään. Eetulla ja Hilmalla oli myös tytär Laura (myöh. Sipola, s. 1918, k. 1998 Oulu). Huhtikuussa 1914 Eetu osti Laitasaaren Viskaalinmäellä sijaitsevan Kuusela -nimisen torpan, missä oli mökki ja viljeltävää maata vajaa puoli hehtaaria. Vuonna 1918 Halosen jaon jälkeen Eetu myi perintöosuutensa, jättäen itselleen Lääseikkö -nimisen tilan. Tilan koko oli reilut kuusi hehtaaria metsää ja viljelyskelpoista maata, tilalla ei ollut asumusta. Sotavuosien aikana 1940-luvulla Eetu muutti Ouluun mutta palasi takaisin synnyinseuduilleen Muhokselle viimeisiksi elinvuosikseen. 53
  5. Riitta Kaisa (s. 31.10.1885, k. 16.3.1930) – naimaton, muutti 16.3.1929 Oulujoelle
  6. Anna Valpuri (s. 14.8.1888, k. 5.3.1960). Anna vihittiin 1. avioon vuonna 1914 Frans Holapan kanssa, tämän avioliiton lapsi kuoli synnytyksessä. Annakin sai Halosesta myötäjäisinä yhden lehmän. Hän muutti Oulujoelle vuonna 1915, mutta puoliso Frans kuoli jo vuonna 1918. Anna muutti takaisin Muhokselle vuonna 1922 ja avioitui Iikka Henellin kanssa. Anna ja Iikka muuttivat asumaan Halosesta lohkottuun Kivelään.
  7. kaksoset Kustaa (s. 19.8.1890, k. 31.12.1890) ja
  8. Kalle (s. 19.8.1890, k. 6.1.1891 yskään)
  9. Kalle Aleksanteri (s. 13.9.1891, k. 15.7.1893 kuumeeseen)
  10.  Olga Helena (s. 1894, k. 1933). Olga muutti Ouluun naimattomana 1922 ja vihittiin samana vuonna Juho Jaakko Jaakonpoika Jurvakaisen (s. 14.12.1887 Jurvakainen no 45, k. 1961) kanssa. Oulusta he muuttivat Halosesta lohkottuun Kemilään, jossa Olga asui kuolemaansa saakka.
  11. Kalle Herman (s. 15.3.1896, k. 2.5.1949 Oulujoki). Kalle oli naimaton. Hän viljeli kotitilaansa yhdessä veljensä Heikin kanssa. Kalle asui kotitilallaan viimeiset vuodet yksin. Hän muutti Oulujoelle vuonna 1947 myytyään perintöosuutensa kantatilasta vuonna 1946.
  12. Emmi Johanna (s. 16.7.1898, k. 28.2.1987). Emmi muutti Oulujoelle Pikkaralan kylän Ketolaan 1927 ja hänet vihittiin samana vuonna Eino Viktor (Vikke) Sarkkisen (s. 4.2.1898, k. 1942) kanssa. Perhe muutti takaisin Muhokselle 18.3.1936 Emmin perintötilalle Halosesta lohkottuun Rajalaan.
  13. Vihtori Heikki (Heikki, s. 29.1.1902, k. 31.5.1942 Pistojoki). Hän oli perheetön ja viljeli kotitilaansa. Heikin harrastuksena oli kilpapyöräily ja hän voitti useamman kerran mm. 50 km:n pyöräilymatkoja. Kirjoittajilla on muistona näitä voittolusikoita. Heikki katosi sodassa jäljettömiin, hänet on siunattu Muhoksen sankarihautaan. 54 55 56

Halonen jaetaan

Halonen - valtakirja (1918) Asiakirjeen liite, millä haettu jako-oikeutta Halosen tilaan vuonna 1918. Lähde: Riitta Kaski-Martinviita

Sylvester-isäntä kuoli vuonna 1916 hivutustautiin, mikä on mainittu kuolinilmoituksessa. Kuolinilmoitus on ollut erilaisempi kuin mihin nykypäivinä olemme tottuneet. Keuhkotaudista on käytetty aiemmin nimitystä hivutustauti. Sylvesterin kuoleman jälkeen Halonen jaettiin vuonna 1918. Eetu ja Maija myivät jo tässä vaiheessa oman osuutensa ulkopuolisille. Halosen jaettuja tiloja ovat olleet Halonen 54:1, Rajala 54:2, Kivelä 54:3, Kemilä 54:4, Kotikangas (eli Syrjälä) 54:5 ja Siirtola 54:6. Jako ja myynnit käyvät ilmi Oulun läänin maaherralle osoitetusta kirjeestä 26.3.1918 ja päätös Oulun lääninkansliassa huhtikuun 9. päivänä 1918. Kuvassa oleva Waltakirja ollut käytettävissä haettaessa jako-oikeutta.

Emäntä Maria Halonen kuoli vuonna 1939 kotonaan. Maria oli ollut tulossa navetasta lypsettyään kiulun täyteen maitoa ja menehtynyt navetan kynnykselle sydänhalvaukseen. Marian kuoleman jälkeen Halosen taloa jäivät asumaan pojat Kalle ja Heikki. Sodassa kaatuneen Heikin kuoleman jälkeen vuonna 1942 pidettiin huutokauppa.

Pekkaset Halosessa

Halosen kantatalo 54:1 siirtyi uuden suvun hallintaan vuonna 1946. Pariskunta Otto Pekkanen (s. 1904 Lemi, k. 1964) ja Elsa Suonia (s. 1912 Lemi, k. 1988) ostivat Halosen tultuaan sodan jaloista Petsamosta Laitasaareen. Pekkasten perinnönjaon jälkeen vanhassa Halosen pihapiirissä asuu nykyisin Risto ja Maija Pekkanen. Talon nimenä on Pekkanen. Kantatalo on edelleen osittaisena alkuperäisellä paikallaan. 57

– kirjoittajat Sari Heimonen: Halosen tilan varhaisvaiheet 1700-luvulta 1850-luvulle; Riitta Kaski-Martinviita ja Eila Paso: 1850-luvulta 2012-luvulle. Tietoja lisännyt Solja Holappa ja Raimo Ranta

  1. Muhos hk 1815, s. 231 ja 230
  2. Jakokirja 23.2.1927, Oulun läänin maanmittauskonttori
  3. Muhos hk 1763, s. 171
  4. Muhos rk 1757-1771, jakso 173
  5. Muhos rk 1764-1771, jakso 292
  6. Muhos rk 1778-1780
  7. Muhos hk 1773, s. 75
  8. Muhos hk 1780, s. 1249
  9. Muhos hk 1785, jakso 84
  10. Muhos rk 1786-1792, s. 131
  11. Muhos rk 1794-1801, s. 60
  12. Muhos hk 1793, s. 118
  13. Muhos hk 1797, s. 196
  14. Muhos hk 1800, s. 215
  15. Muhos rk 1802-1811, s. 96
  16. Muhos hk 1810, s. 304
  17. Muhos hk 1815, s. 229
  18. Muhos rk 1812-1818, s. 136
  19. Muhos hk 1820, s. 159v
  20. Muhos hk 1835, s. 266
  21. Oulujoen rk 1804-1810, s. 166
  22. Muhos rk 1826-1832, s. 150
  23. Muhos rk 1840-1846, s. 299
  24. Muhos sl 1827-44, s. 107-108
  25. Muhos rk 1833-1839, s. 276
  26. Muhos vl 1860-1883, s. 66
  27. Muhos rk 1854-1861, s. 298
  28. Muhos hk 1850, s. 393
  29. Muhos rk 1847-1853, s. 312
  30. Muhos rk 1854-1861, s. 298
  31. Muhos vl 1822-1859, s. 92
  32. Muhos sl 1785-1801
  33. Muhos sl 1827-1844 s. 29
  34. Oulu vl 1792-1815, s. 61
  35. Muhos ml 1805-1845, s. 20
  36. Muhoksen kruununtilojen katselmuskortit, Bha 25
  37. Oulun lääni 1858-1861, Perinnöksiostoasiakirjat s. 332
  38. Muhos rk 1862-1871, s. 308
  39. Muhos hk 1865, s. 147
  40. Muhos hk 1870, s. 415
  41. Elvi ja Vieno Kaski
  42. Muhos vl 1860-1883 s. 113
  43. Oulujoki rk 1834-1843, s. 31
  44. Oulu vihityt 1792-1854 s. 149
  45. Sari Heimosen Haataja sukutietokanta, 2012
  46. Muhoksen talvikäräjät, kiinnekirja 27.3.1885
  47. Virkatodistus 27.4.1994 Muhokselta sukututkimusta varten
  48. Sipola Aarno, sukututkimus, 2000
  49. Riitta Kaski-Martinviidan ja Eila Pason sukutiedot, asiakirjat ja valokuvat
  50. Muhos hk 1880, s. 274
  51. Muhos hk 1890, s. 340
  52. Muhos lk 1881-1890, s. 416
  53. Sipola Aarno, kirjeenvaihto 2012
  54. Muhos rk 1891-1901, s. 438
  55. Muhos hk 1905, s. 433
  56. Muhos hk 1915, s. 352
  57. Risto ja Maija Pekkasen haastattelu 2012

2 vastausta kohteessa Halonen no 54

  1. Sari sanoo:

    Hei Raimo, kiitokset lisätiedoista. Päivitän sivulle.

  2. Pirkko Mattila (os. Hekkala) sanoo:

    Juho Edvardtin (1853-1963) eli Eetun puoliso Hekkalan Hilma tuli vastaan omassa sukututkimuksessani. Hilma on tosiaan syntynyt Kiimingissä 1880, vanhemmat Heikki Juhaninpoika Hekkala ja Kaisa Samuelintytär Korhonen. Hilma on siis äitini isoisän (Juuso Hekkala s. 1879) serkku.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *