Halkovaara no 47

Halkovaara no 47 eli Korila muodostui uudistilaksi 1760-luvun lopulla. Talon nimi Korila näkyy vuoden 1771 ja Halkovaara vuoden 1778 rippikirjassa. Henkikirjoissa se on Halkovaara.

Niskan suku asutti Halkovaaraa

Huovisen tila pitäjänkartalla - 1860-luku Ensimmäisenä uudistilallisena vuoden 1767 henkikirjassa mainitaan Kaapo Kaaponpoika Niska. Hänen vanhempansa olivat Kaapo Antinpoika Niska (Gabriel Niskanen, s. 1707, k. 3.4.1787 vesitautiin) ja Kreeta Kortelainen (Marketta, s. 1719, k. 21.1.1790 pistoksiin). 1 He olivat aikaisemmin torppareina Viinikassa no 8 jo 1750-luvun alkupuolelta lähtien. Heillä oli lapset:

  1. Riitta (s. 1740) – muutti vuonna 1786 Ouluun
  2. Anna (s. 1742, k. 9.12.1815 vanhuuteen) – puoliso 28.8.1768 Pekka Pekanpoika Remes l. Pelkonen (s. kaksosena 7.11.1744, k. 22.3.1809) – asuivat torppareina tilalla
  3. Kaapo (s. 1744, k. 14.7.1813 syytinkiläisenä vanhuuteen) – em. ensimmäinen isäntä
  4. Kreeta (s. 30.7.1747) – puoliso 12.11.1768 Hannu Antinpoika Perttunen l. Koistinen (s. 26.12.1740, k. 20.06.1809 halvaukseen) Koistila no 22
  5. Juho (s. 26.5.1752) – puoliso 3.4.1776 Vappu Erkintytär Pelkosen (s. 1761) kanssa ja myöhemmin 21.5.1793 Muhoksella leskenä ollessaan leskinainen Beata Pekantytär Keinäsen kanssa Pelkosessa no 14
  6. Matti (s. n. 1754) – puoliso Utajärvellä 24.11.1776 Anna Samulintytär Karppinen (s. 12.2.1754 Paltamo), näyttäisi perustaneen Hangaskankaanlaidan no 59 uudistilan, ollut sittemmin Muhoskylän Karhunsaaren no 69 torpparina 2
  7. Kaisa (s. 28.3.1756)
  8. Iisakki (s. 15.7.1757, k. 12.7.1769 rokkoon). 3 4 5

Halkovaarassa asui myös Erkki Polvisen leski Liisa (s. 1710, k. 18.2. 1777 polttotautiin). Liisa saattoi olla Kaapon sisar koska hänen sukunimeksi mainitaan Erkin kanssa 2.11.1746 vihittäessä Niska. 6

24.9.1765:

Renki Gabriel Gabrielsson Niskanen Laitasaaresta teettänyt syynäyksen Haatajanvaaranlaidalla takamaalla (utmark) Laitasaaressa lähellä lautamies Huovisen taloa ylöspäin maantien vieressä eli Viinikan tilan niityn perällä/nurkassa (stället ligger nära vid 12:man Huovises gård uppåt wed landsvägen eller i skatan af Wijnicka hemmans äng), haluaa uudistilaksi, jolla isä Gabriel jo ylösottanut peltoa, rakennuksia pirtti, 6 kyynärää ja tuohikatto, aitta, riihi, navetta, uusi talli… niittyjen nimiä Halkovaaran alla, Kekkosen niityn perä (skata)…, kappalainen Salowin ja Henrik Viinikan mielestä Gabriel ei saa ottaa Halkovaaranlaidan uudistilaa… kylän yhteismaata… isä Gabriel asunut torpparina, maa kuuluu Viinikan verolle… Seuraaville käräjille. 7

30.9.1766:

Kappalainen Salow, Viinikan kappalaisen virkatalon haltija (omistaja? innehavare) ja talollinen Henrik Viinikka luopuvat kanteestaan renki Gabriel Gabrielsson Niskasta vastaan, joka haluaa uudistilan Haatajanvaaranlaitaan takamaalle (utmark). Koskien Halkovaaranlaitaa… Henrik Viinikka ja Gabriel Niskanen sopineet – Oulu 4.10.1766, nimet alla. Salowin pitkä kirjoitus, sopimus Muhos 23.9.1766 hänen, Gabrielin ja isä Gabriel Andersson Niskasen kanssa. – Puumerkkejä parilla sivulla. 8

Poika Kaapo (s. 1744) oli 1. aviossa Vappu Antintytär Lämsän (s. 23.1.1737 Haukipudas, k. 17.1.1769 polttotautiin) kanssa. Siitä aviosta syntyivät kaksoslapset Kaapo ja Kreeta, jotka kuitenkin kuolivat päivän vanhoina 25.12.1768. Toisessa aviossa Kaapo oli lukkarin tytär Anna Beata Juhontytär Aspegrenin (s. 19.1.1754, k. 2.11.1834 Utajärvi) kanssa. Heidät oli vihitty 8.4.1774 Muhoksella ja tästä liitosta syntyivät lapset:

  1. Anna Kreeta (s. 23.4.1775, k. 1858) – puoliso 30.3.1811 Antti Aaponpoika Raappana l. Myllyranta (s. 28.9.1767, k. 19.9.1849 Utajärven Niskankylän Nurrossa) – Antin poika ensimmäisestä avioliitosta otti vaimokseen Anna Kreetan nuoremman sisaren Riitan
  2. Kaapo (s. 13.11.1779, k. 9.8.1832) – puoliso 29.7.1803 Maria Antintytär Keinänen (alk. Pyhänniska, s. 14.10.1779 Utajärvi Sotka)
  3. Juho (s. 5.1.1782) – seuraava isäntä – puoliso 15.9.1805, Raahesta vuonna 1799 piiaksi tullut Anna Maria Wiik (s. 1.12.1783) – heillä vain yksi tytär Beata Maria (s. 20.1.1806, k. 26.1.1813)
  4. Riitta (s. 13.3.1784, k. 8.7.1785)
  5. Matti (s. 7.7.1786) – muutti Ouluun 4.2.1810
  6. Riitta (s. 19.11.1788, k. 1872) – puoliso Utajärvellä 30.12.1814 Antti Antinpoika Raappana l. Nurro (s. 24.1.1794, k. 1851 Utajärven Niskankylän Nurrossa) – Antti myi 1837 Utajärven Niskankylän Myllyranta no 26 tilansa oululaiselle liikemiehelle Carl Gustaf Bergbomille joka perusti talon maille rautaruukin
  7. Samuli (s. 8.12.1790) – asui Halkovaarassa renkinä 12.5.1817 vihityn vaimonsa Maria Liisa Matintytär Ukkolan l. Kaiposen (kastekirjassa Elisabet, s. 24.7.1789) kanssa, joka tuli Muhoksen Ukkolasta no 23
  8. Iisakki (s. 11.4.1797, k. 7.5.1797). 9 10 11 12 13 14

Erään tervapuuriidan käräjäkäsittelyssä mainitaan, että todistajana ollut Gabriel Niskanen, joka ollut renkinä autuaan kappalaisen Svanin luona viimeisen ryssän vihan aikana (Pikkuviha 1742-43).

Samoihin aikoihin Halkovaarassa asui em. renki/torppari Pekka Pekanpoika Pelkonen l. Remes (s. 1744) perheineen. Pekka tuli taloon vävyksi ja hänellä oli Annansa kanssa lapset

  1. Pekka (s. 1.8.1768, k. 1801)
  2. Kaapo (s. 3.4.1772) – puoliso Eeva Matintytär Kylmänen eli Sutela (s. n. 1775)
  3. Kreeta (s. 15.1.1775, k. 21.1.1777)
  4. Vappu (s. 12.1.1777)
  5. Juho (s. 22.5.1780) – muutti Ouluun vuonna 1806, mutta oli myöhemmin perheineen torpparina Halkovaarassa
  6. Hannu (s. 7.12.1782, k. 1.9.1844) – muutti Tyrnävälle vuonna 1810. 15

Pekka jätti nimensä Muhoksen seurakunnan historiaan:

Vuonna 1771 Pehr Pelkosta sakotettiin liian rajusta kirkonkellojen soitosta. Hän oli Staphan Halosen kanssa vetänyt kellot ympäri Mikkelin päivää edeltäneenä sunnuntaina.

Pekan kaksoisveli Hannu Pelkonen l. Remes (s. 7.11.1744) perheineen asui ensin vaimon kotona Tyllinojassa no 46 – myöhemmin uudisasukkaana Viinikanojassa no 67.

Isännän vanhin poika eli Kaapo Kaaponpoika Halkovaara (s. 1779) sai vaimonsa Maria Antintytär Keinäsen kanssa lapset:

  1. Anna (s. 22.2.1804)
  2. Maria Stiina (s. 13.2.1806)
  3. Riitta (s. 13.9.1808)
  4. Kaapo (s. 31.10.1812)
  5. Liisa (s. 6.6.1815, kuoli pienenä)
  6. Saara (s. 6.4.1816)
  7. Kaisa (s. 2.12.1819)
  8. Juho (s. 22.12.1822, k. 27.10.1823). 16

Perhe muutti vuonna 1807 Ouluun, mutta palasi takaisin 1810. Tuolla ajalla Halkovaaraa isännöi henkikirjan mukaan nuorempi veli Juho Kaaponpoika Anna-vaimonsa kanssa. 17 18 19

Vuosien 1819-26 välillä Kaapon perhe löytyy asumasta Muhokselta Raution no 45 talosta. Samassa talossa asui myös hänen äitinsä Anna Beata, joka kuitenkin muutti Utajärvelle v. 1823. Myös Kaapon veli Samuli perheineen on merkitty Raution taloon. 20

Lapsettomasta Juho-veljestä tuli Hakkarilan no 25 lampuoti.

Torppareita ja mäkitupalaisia

Noin vuosina 1820-30 tilalla asui jo aiemmin mainittu edellisen torpparin poika Juho Pekanpoika Remes (s. 1780, k. 12.4.1827 Muhos) ja lokakuussa 1812 vihitty vaimonsa Beata Pikkarainen (s. 7.5.1787 ilmeisesti Oulujoki, k. 30.9.1852) ja heillä Laitasaaressa syntyneet lapset:

  1. Anna (s. 8.7.1813, k. 8.6.1814 rokkoon)
  2. Pekka (s. 13.8.1815)
  3. Beata (s. 11.11.1818)
  4. Anna (s. 9.11.1821). 21 22

Noin vuosina 1820-49 Halkovaarassa asui myös mäkitupalainen Juho Antinpoika Mikkonen (s. 1776, k. 9.4.1849) vaimonsa Kreetan (s. 1779, k. 7.2.1849) kanssa. Heillä oli lapset:

  1. Juho (s. 1808)
  2. Maria (s. 20.8.1811)
  3. Matti (s. 1813)
  4. Kreeta (s. 1816). 23

Vuosina 1855-65 tilalla asui torppari Heikki Kreetanpoika Höök (s. 7.11.1803, k. 30.12.1862) 2. vaimonsa Maria Liisa Matintyttären (s. 24.12.1820 Tyrnävä) kanssa. Maria oli tullut Muhokselle v. 1845. Heikki oli ollut 1. aviossa merimiehentytär Saara Liisa Niilontytär Väisäsen (s. 11.9.1811, k. 19.7.1845) kanssa. Saara oli tullut Oulusta v. 1842. Heidät oli vihitty Muhoksella 30.6.1842 ja siitä aviosta syntyi tytär Kaisa Kreeta (s. 10.2.1843 Muhos). 2. aviosta lapset:

  1. Anna (s. 31.12.1846, k. 18.3.1847)
  2. Liisa (s. 11.7.1862, k. 22.10.1863). 24 25 26 27

Samoihin aikoihin tilalla asui myös torppari, Muhoksen pitäjänräätäli Pekka Antinpoika Häikiö l. Kukkonen (s. 31.8.1829, k. 2.3.1868) vaimonsa Maria Liisa Matintyttären (s. 28.1.1829, k. 25.12.1857) kanssa. Maria Liisa oli tullut Paavolasta. Heidät oli vihitty Utajärvellä 28.12.1852. He saivat Muhoksella lapset:

  1. Maria Fredrika (s. 22.2.1853, k. 20.8.1854)
  2. Matilda (s. 25.10.1854). 28 29 30 31

Vuosien 1870-90 aikoihin Halkovaarassa asui mäkitupalainen Heikki Juhonpoika Hartikka (myös Viinikanoja, s. 18.8.1819 Hartikka no 3, k. 24.8.1891) vaimonsa Anna Liisa Kustaantytär Moukan l. Henttusen (s. 11.5.1823, k. 4.8.1884) kanssa. Aiemmin he asuivat Viinikanojassa no 67. Heidät oli vihitty 15.2.1852 Muhoksella ja liitosta syntyivät lapset:

  1. Anna (s. 18.2.1853, k. 28.3.1908 keuhkotautiin) – puoliso 22.5.1893 Matti Juhonpoika Karhunsaari (s. n. 1841, k. 4.6.1903)
  2. Juho (s. 2.10.1857 Muhos) – oli torpparina Halkovaarassa, puoliso Kreeta Matintytär Markus (s. 16.7.1865 Tyrnävä), perhe esitelty jäljempänä. 32

Samoihin aikoihin siellä asui myös edellisen veli mäkitupalainen Juho Juhonpoika Hartikka (s. 18.5.1825, k. 4.1.1891) vaimonsa Anna Liisa Aapontytär Keinäsen (s. 24.12.1826, k. 15.8.1868) kanssa. Heidät oli vihitty 10.5.1850 Muhoksella ja heillä lapset:

  1. Anna (s. 20.10.1850)
  2. Liisa (s. 30.3.1853) – puoliso Pekka Pekanpoika Väänänen (s. 29.2.1840), asuivat mäkitupalaisina Väärässä no 5
  3. Vappu (s. 25.2.1855, k. 24.1.1891)
  4. Heikki (s. 23.12.1857) – puoliso Anna Valpuri Juhontytär Niemelä (s. 13.2.1861 Utajärvi), tullut Muhokselle v. 1881
  5. Sakari (s. 11.11.1859, 30.3.1860)
  6. Johannes (s. 11.11.1859, k. 12.2.1883)
  7. Antti (s. 20.3.1862)
  8. Riitta (s. 14.10.1864, k. 8.9.1879)
  9. Johanna Maria (s. 12.3.1867) – puoliso Juho Juhonpoika Jaara (s. 15.2.1860 Tyrnävä, k. 19.11.1934), asuivat Vainiokankaasta no 55 lohkotussa Jaarassa. 33 34

Noin vuosina 1875-1905 Halkovaarassa asuivat myös mäkitupalainen Reetu Erkinpoika Kukkonen (Fredrik, s. 14.4.1840 Kylmälänkylä, k. 19.3.1876) vaimonsa Kaisa Heikintytär Hyttisen (s. 26.1.1840, k. 18.3.1923) kanssa. Kaisa oli tullut Oulusta v. 1869 ja vihitty samana vuonna Reetun kanssa. Heillä lapset:

  1. Riitta (s. 25.1.1870, k. 23.2.1944) – puoliso Matti Vesa (s. 17.2.1866, k. 12.3.1928), asuivat myöhemmin mm. tilalla Kauppi/Petäjistö no 36
  2. Matti Fredrik (s. 10.1.1872) – puoliso Anna Pekantytär Askonen (s. 10.2.1872 Utajärvi), asuivat myöhemmin tilalla Keränen-Siekkinen no 23
  3. Kreeta Sofia (s. 2.4.1874, k. 29.11.1937) – asui myöhemmin Siekkisessä veljensä Matin taloudessa.

Noin vuosien 1890-1921 aikoihin Halkovaarassa asuivat aiemmin mainittu mäkitupalaisen Juho Heikinpoika Viinikanojan (s. 1857) vaimonsa Kreetan (s. 1865) perhe. Juho itse muutti Amerikkaan (Michigan, Hancock) vuonna 1903, muu perhe jäi Suomeen. Heillä oli lapset:

  1. Heikki (s. 23.10.1886, k. 20.3.1895)
  2. Anna (s. 25.1.1889)
  3. Johanna Elisabet (s. 1.6.1891) – oli piikana Halkovaarassa v. 1915 aikoihin
  4. Yrjö Matias (s. 11.8.1894)
  5. Kaarle (s. 20.7.1898)
  6. Iida Maria (s. 10.1.1901) – vuonna 1921 oli piikana Kortilassa no 34 kirkkoherran virkatalossa eli pappilassa. 35

Halkovaara kappalaisten omistukseen

Noin vuodesta 1820 lähtien Halkovaaran omistivat aluksi kappalainen Erik Johan Snellman (s. 24.8.1780 Liminka, k. 18.11.1852 Laihia), vihittynä 10.10.1811 Anna Maria Nilsintytär Cajanerin (s. 1792, k. 1852) kanssa ja seuraavaksi kappalainen, Anna Marian veli Juho Sakari Nilsinpoika Cajaner (s. 9.11.1797 Raahe, k. 22.12.1873). He asuivat Viinikassa no 33. Juho Sakarin kuoleman jälkeen omistus siirtyi hänen perillisilleen. Muhoksen kappalaisista voi lukea lisää täältä. 36

Muhoksen rippikirjoissa aikavälillä 1819-61 Halkovaaraan ei ole merkitty asuvaksi kuin yksi perhe. Noin vuosina 1822-32 siellä asui itsellinen Erkki Heikinpoika Väänänen (s. 3.5.1790) vaimonsa Maria Matintytär Karjalaisen (s. 6.7.1788) kanssa. Heidät oli vihitty 5.4.1816 Muhoksen Vuotolla. Heillä oli lapsi Kaisa Liisa (s. 21.4.1817 Muhos). 37 38

Henkikirjojen mukaan Halkovaaran tiluksilla asui 1820-62 paljon muitakin.

Kappalainen Cajaner osti tilan omakseen

Cajanerien haudat Halkovaaran (eli Korilan) no 47 kruununtilan on perinnöksiostanut 20.8.1864 kappalainen Juho Sakari Cajaner (s. 1797). Tila on ollut kooltaan 1/8 manttaalia. Perinnöksiostokirjan hän sai 19.9.1864. Henkikirjan mukaan Cajaner asui Korilassa jo 1840-luvulla. Cajanerin sisarusten vanhemmat olivat Muhoksen kappalainen Nils Petter Cajaner ja Kristina Lauraeus. Juho Cajaner oli vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 17.12.1814. Hän pääsi ilmeisesti heti valmistuttuaan Muhoksen kirkkoherran apulaiseksi. Oulun triviaalikoulun vt. apologistana hän toimi vuonna 1823. 39 40

Ollessaan armovuodensaarnaajana Temmeksellä, hän avioitui 22.1.1824 nuoren neidon, Kajaanin kirkkoherran tyttären Susanna Helena Gabrielintytär Lesceliuksen (s. 30.8.1802 Paltamo, k. 28.12.1851 Kalajoki) kanssa. Juho Cajaner toimi sittemmin välisaarnaajana Merijärvellä ja Vihannissa kunnes sai Muhoksen kappalaisen viran vuonna 1829. Perheen lapset, nuorimmat Laitasaaressa syntyneitä

  1. Juho Sakari (s. 25.10.1824 Temmes) – naimaton
  2. Susanna Catharina (s. 14.7.1826 Tyrnävä, k. 26.11.1866)
  3. Elisabet Christina (s. 19.5.1829, k. 31.8.1829 hinkuyskään)
  4. Rosa Maria (s. 28.11.1830, k. 2.9.1832 punatautiin)
  5. Alfred (s. 28.3.1833, k. 14.1.1867 Krimillä, Venäjällä)
  6. Emma Wilhelmina (s. 12.2.1836) – naimaton
  7. Augusta Charlotta (s. 10.1.1839) – naimaton
  8. Christina Elisabeth (s. 3.12.1841) – puoliso kansakoulun opettaja Johan Gråsten, Oulujoki Konttinen no 37.

Kappalainen Juho Sakari Cajaner asui perheineen Viinikassa ja kuoli 76-vuotiaana leskenä 22.12.1873. Lue lisää kappalaisesta täältä. Halkovaara jaettiin sisarusten kesken kun yksi heistä eli Emma Wilhelmiina kuoli – lainhuuto oli päivätty 25.2.1905. 41 42

Kaisa Heikkinen (s. 1862) Kappalaisen poika Juho Sakari Cajaner (s. 24.10.1824 Temmes) toimi Kaskisten ala-alkeiskoulun opettajana ajalla 1846-74. Juho Cajaner asui viimeiset vuotensa heikkomielisenä Muhoksen Korilassa ja kuoli 20.1.1914 naimattomana. Sisaret Emma ja Augusta Cajaner asuivat veljensä kanssa – myös Augusta mainitaan heikkomieliseksi.

Christina Gråsten kuoli leskenä 1915 ja myös muut sisarukset olivat kuolleet. Gråstenien lapset, joista osa oli muuttanut sukunimensä Hevonpääksi, myivät syyskuussa 1917 Korilan Vilho Leinolle ja Emil Lönnqvistille, joka myi osansa kahden vuoden päästä Leinolle.

Cajanerien taloutta hoisi piika Anna Riitta Kallentytär Heikkinen (s. 30.7.1862) joka oli tullut Muhokselle Puolangalta. Anna Riitta asui myöhemmin perheineen Huovisesta lohkotussa Kieksin torpassa. Hänen kaksoissisarensa Kaisa oli nuorena tyttönä apulaisena em. Gråstenin opettajaperheessä, myöhemmin Muhokselle muutettuaan Alapappilassa eli Viinikassa no 33. Kaisa Heikkinen oli Laitasaaren Rukoushuoneen perustaja. 43 44 45 46 47

Korilan talo on rakennettu 1850-luvulla. Talouskeskus Korivaaran kaakonpuoleisessa rinteessä; asuinrakennus ja vanhempi puoli, kahden huoneen hirsirakennus, jossa toiminut ns. Hämälän kauppa. Navetta, aitta ja talli rakennukset. 48

Tiilitehtaiden aika

Hägglundin perhe Vuonna 1927 perusti oululainen insinööri Elis Hägglund tiilitehtaan Korilan maille. Lue lisää Muhoksen tiilestä. Hägglundin perhe asui kesäisin Monolassa ja talvisin Oulussa kaupunkiasunnossaan.

1920-luvulla Halkovaaran l. Korilan Heinola 47:6:ssa asui metsänhoidonneuvoja Vilho Alarik Leino (s. 24.6.1882 Rautalampi) vaimonsa Anna Elvira Kästämän (Elvi, s. 15.8.1887 Kauhava) kanssa. Heidät oli vihitty 22.12.1907. He tulivat Oulusta Muhokselle vuonna 1918 ja heillä oli lapset:

  1. Leo Vilho (s. 23.9.1908 Kauhava)
  2. Eero Johannes (s. 21.7.1910 Kempele)
  3. Pauli Alarik (s. 9.4.1913 Oulu).

Taloudessa asui myös Vilhon äiti Anna Justiina Boman (s. 29.6.1852 Suonenjoki), hän oli tullut Rautalammilta Muhokselle v. 1918. 1930-luvun puolivälissä perhe ei enää asunut Halkovaarassa, tila Korila/Heinola 47:6 oli kuitenkin merkitty Leo Leinon omistukseen vielä 1930-luvun lopulla. 49

Joonas Littow tekee heinää Tehtaan toiminnasta vastaavia henkilöitä asui Korilassa, kuten työnjohtaja Joonas Littow, joka oli tehtaanomistaja Hägglundin vaimon sukua – ja konemestari Samppa Jaakonpoika Kelhä (Samuli, s. 12.1.1905 Temmes, k. 28.7.1969) vaimonsa Hilja Katariina Viinikanoja (s. 2.9.1908 Viinikanoja no 67, k. 10.12.1940 tapaturmaisesti bussin ja junan törmäyksessä Oulussa) kanssa. Toisessa aviossa Samppa oli Kerttu Aapontytär Keräsen ent. Huovisen (s. 23.2.1907 Ketola no 27, k. 7.1.1992 Muhos) kanssa. Kerttu oli Heikki Huovisen leski Huovilasta no 15. Sampan ensimmäisestä aviosta oli yksi poika, toisesta kaksi tyttöä ja poika. He asuivat Korilan mailla 1930-luvulla. Samoihin aikoihin siellä asuivat myös huonemiehinä Sampan veli, tiilimestari Kaarlo Iikka Jaakonpoika Kelhä (s. 10.4.1899 Temmes, k. 11.10.1948) ja Jaakko Kelhä (s. 1912) – lienikö hänkin samoja veljeksiä.

1930-luvulta alkaen Halkovaaran eli Korilan omistivat Oulusta kotoisin olleet toimitusjohtaja Yrjö Iisakki Kauppi (s. 3.7.1895 Oulu maasrk), vaimo Signe Elisabet Heikkilä (s. 14.1.1898 Tyrnävä) ja varatuomari, myöh. maalaisliiton kansanedustaja Aaro Kauppi (s. 23.11.1902 Oulu maasrk.), vaimo Kerttu Loviisa Paasivaara (s. 14.12.1906 Oulu). He olivat ostaneet tilan Leinojen pakkohuutokaupasta 25.8.1930. He omistivat myös Viinikan no 8, jossa he asuivat. Aaro perusti Halkovaaran maille Maisterinkangas -nimiselle paikalle toisen tiilitehtaan eli Soson Tiili Oy:n vuonna 1939. Tehdas toimi vuosina 1943-71. Aaro oli tehtaan toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1941-56. Em. konemestari Samppa Kelhä ja tiilimestari Iikka Kelhä löytyvät 1940-luvulla Soson Tiili Oy:n henkilökuntana. Vuosina 1938-39 Samppa oli töissä Petsamossa tiilitehtaalla Trihvanan kylässä.

Tiilitehtaat kartalla v. 1950 Korilan Korivaarassa asuivat noin 1942-46 koneenkäyttäjä Lauri Jaakko Kaikkonen (s. 21.9.1908) vaimonsa Hanna Marketan (s. 25.5.1909) kanssa. Heillä oli 3 tytärtä ja 2 poikaa. Hanna Marketta oli toisessa aviossa Erkki Ernesti Siiran (s. 13.3.1915 Raahe). Siitä aviosta on ainakin 3 poikaa ja yksi tyttö.

Noin vuosina 1946-56 Halkovaaran l. Korilan Heinolassa asuivat koneenkäyttäjä, työnjohtaja, työnopettaja Olavi Iisakki Pasanen (s. 1920 Tyrnävä) vaimonsa Anna Valpuri Raappanan (s. 1921 Muhos) kanssa. Heillä on 5 tyttöä ja 2 poikaa. Perhe asui myöhemmin Laitasaaren Murtomäessä.

Vuoden 1946 henkikirjan mukaan Korila/Maisterinkangas-tilalla asuivat autonkuljettaja Elias Eevertti Hohti (s. 2.11.1905 Taivalkoski, k. 10.11.1990 Kauniainen). Hän toimi ennen sotia autoilijana ja sen jälkeen työnjohtajana tiilitehtaalla Sosolla. Samaan aikaan siellä asuivat em. tiilimestari Iikka Kalle Kelhä ja työläinen Eeva Riitta Kukkonen (s. 10.3.1916 Muhos, k. 1.1.2013 Muhos). Heillä lienee yhteisinä lapsina yksi poika ja kolme tyttöä.

1940-luvulla Korila/Korivaarassa asui myös leskinainen Anna Liisa Molander (s. 4.4.1884).

Meijerin masinisti perheineen Korilaan

Anni ja Emil Vesan häät 1937 Noin 1943-44 Halkovaaraan eli Korilaan tuli asumaan Laitasaaren Meijerin entinen masinisti Pekka (Juho Petteri) Tomperi (s. 12.5.1884 Pyhänsivun Tomperissa, k. 20.1.1951) ja vaimonsa Liisa Heikintytär Sieppo (s. 9.7.1881 Sieppo no 20, k. 5.10.1965 Muhoksen vanhainkodissa). Pariskunta oli aiemmin asunut mm. Ylikaupissa no 36. Heille syntyivät lapset

  1. Anna Maria (s. 25.7.1907, k. leskenä 6.7.1993 Laukaa) – meijerikkö, puoliso Emil Abraham Vesa – asuivat Petäjistössä
  2. Johan Henrik (s. 12.3.1909, k. 17.7.1974) – puoliso Anni Laukasto, perheeseen syntyi kaksi lasta Tyrnävällä
  3. Aaro Pietari (s. 23.3.1913, kaatui jatkosodassa Venäjällä Uhtuan pohjoispuolella Röhön tiellä 3.3.1943) – puoliso Aune Kaarina Juhontytär Tihinen Tihisestä no 6
  4. Aino Elisabet (s. 21.9.1915, k. 19.1.1926)
  5. Helmi Elviira (s. 2.5.1918 Muhos, k. 15.9.1920)
  6. Helga Kaarina (s. 17.2.1921, k. 24.6.1965) – puoliso Pentti Johannes Karppila, asuivat Rovalasta lohkotussa Metsäpirtissä.

Halkovaarasta Pekka ja Liisa Tomperi muuttivat ensin Haakanalle (Siekkinen no 52), jossa Pekka kuoli. Leski Liisa muutti tyttärensä perheen luokse Metsäpirttiin. 50

Muhoksen tiilitehtaan konttori- ja asuinrakennus 1940-luvun loppupuolella Muhoksen Tiilitehtaan toimistorakennuksessa asuivat myös työmies Hugo Nyman (s. 12.7.1910 Tornio) ja vaimonsa Elma Ilona Korva (s. 12.6.1917) kolmen tyttärensä kanssa. Aikaisemmin he olivat asuneet v. 1946 Vainiokankaassa no 55 ja myöhemmin tilalla Kesti-Helia/Kivimäki 41:62. Tämä Nymanin perhe asui yhtä aikaa Tomperien kanssa ko. toimistorakennuksen alakerrassa. Tomperit saivat kamarinkin käyttöönsä, kun Nymanit muuttivat pois. Näin muisti serkkuni Kaarina Kärnä (o.s. Tomperi).

Halkovaara vuonna 1950

Korivaara 47:1 Johtaja Yrjö Iisakki Kauppi ja tuomari Aaro Kauppi, johtaja Gunnar Erkki Johannes af Hällström (s. 13.7.1917 Kuusamo) ja puoliso Irja Inkeri Kauppi (s. 9.8.1919 Tyrnävä) sekä lapset.

Työmies Juho Seppänen (s. 25.5.1905) ja vaimo Maija Amalia (s. 21.2.1903). Työmies Veikko Henrikki Pelkonen (s. 9.6.1917) ja vaimo Fanni Kaikkonen (s. 4.7.1914). Hilda Maria Pelkonen (s. 13.2.1883). Leskinainen Greta Irene Kaikkonen o.s. Sademäki (s. 18.7.1879 Kärsämäki). Työmies Armas Alarikki Märsynaho (s. 1919 Pudasjärvi ja vaimo Vieno Marjatta Purikko. Työmies Pekka Aleksanteri Salon (s. 18.12.1907) ja vaimo Ida Katariina Matero (s. 1.12.1896). Pienviljelijä Lars Karl Linsen (s. 7.6.1902 Helsinki) ja tytär. Edellämainitut Tomperit.

Tiilitehdas 47:3 Insinööri Elis Hägglund. Työmies Lauri Kortelainen perheineen Salmista. Työmies Pekka Salow (s. 24.1.1905) ja vaimo Anna Laukasto (s. 1918 Tyrnävä) sekä lapset.

Palsta 47: 3 Toivo Paasivaara

Heinola 47:6 Yrjö ja Aaro Kauppi. Edellämainittu Olavi ja Anna Pasasen perhe.

Maisterinkangas 47:8 Soson Tiili Oy

Mäntylä-Korila 47:9 Yrjö ja Aaro Kauppi 51

– Pekka Karppila, sivustolle vienyt ja täydentänyt Solja Holappa, lisätietoja antaneet Raimo Ranta ja Ritva Nygren

  1. Muhos hk 1767, s. 143
  2. Muhos rk 1802-1811, s. 51
  3. Muhos rk 1741-1759, kuva 200
  4. Muhos rk 1757-1771, kuva 122
  5. Muhos hk 1770, s. 72v
  6. Muhos rk 1757-1771, kuva 262
  7. Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat 1765, 24.9.1765, s. 425-428 (k. 424-), käännös Ritva Nygrén
  8. Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat 1766, 30.9.1766, s. 278v-281 (k. 1527-), käännös Ritva Nygrén
  9. Muhos rk 1771-1777, s. 256
  10. Muhos rk 1778-1780, kuva 117
  11. Muhos hk 1780, s. 1249
  12. Muhos rk 1781-1786, kuva 177
  13. Muhos rk 1786-1793, s. 191
  14. Muhos hk 1800, s. 215
  15. Muhos rk 1794-1801, s. 57
  16. Muhos rk 1802-1811, s 93
  17. Muhos hk 1808, s. 372
  18. Muhos hk 1810, s. 304
  19. Muhos rk 1812-1818, s. 131
  20. Muhos rk 1819-1826, s. 46
  21. Muhos rk 1819-1826, s. 265
  22. Muhos rk 1826-1832, s. 313
  23. Muhos rk 1840-1846, s. 529
  24. Muhos rk 1840-1846, s. 455
  25. Muhos rk 1853-1862, s. 479
  26. Muhos hk 1855, s. 472
  27. Muhos rk 1861-1879, s. 716
  28. Muhos rk 1847-1853, s. 468
  29. Muhos rk 1853-1862, s. 461
  30. Muhos hk 1865, s. 146
  31. Muhos rk 1861-1879, s. 718
  32. Muhos hk 1870, s. 414
  33. Muhos rk 1861-1879, s. 1048
  34. Muhos hk 1875, s. 401
  35. Muhos hk 1915, s. 351
  36. Muhos rk 1819-1826, s. 135
  37. Muhos rk 1826-1832, s. 145
  38. Muhos hk 1830, s. 268
  39. Muhos hk 1840, s. 320v
  40. Muhos hk 1845, s. 329
  41. Annettujen perinnöksiostokirjojen luettelot 1862-65
  42. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
  43. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
  44. Muhos hk 1880, s. 273
  45. Muhos hk 1890, s. 336
  46. Muhos rk 1891-1901
  47. Muhos hk 1910, s. 297
  48. Kotiseutumme värikuvina Muhos, s. 325
  49. Muhoksen henkikirjat vv 1921-1938
  50. Pekka Karppilan sukututkimukset
  51. Laitasaari-Seura, Asukasluettelot, Reijo Suorsa, 2003

Vastaus kohteessa Halkovaara no 47

  1. Pentti Lohela sanoo:

    Tällä tilalla mainitun Juho Juhonpoika Jaaran s. 1860 serkun Antti Antinpoika Jaaran s. 1878 perhe muutti Amerikkaan ja eli siellä nimellä Andersson ja muutti sieltä Neuvostoliittoon joutuen Stalinin vainojen uhriksi. Perheestä oli juttua Kalevassa
    10.4.2016.

    Kyllä näin on. Antti Antinpoika Andersson s. 27.2.1878 Tyrnävä, löytyy Eila Lahti-Argutinan kirjasta Olimme joukko vieras vaan s. 64. Hän on tullut USA:sta Neuvostoliittoon v. 1931. Työskennellyt Kontupohjassa kirvesmiehenä. Kuoli Pavlodarin alueella olleella leirillä 10.11.1940. – Sari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *