Ähkynen no 37

  • Kangas (jaettu tila)
  • Ojala (jaettu tila)
  • Inkala (jaettu tila)
Ähkylän talon seinustalla

Markku Kesäniemen mukaan Ähkylä on ollut kuvan esittämässä muodossa aina 1970-luvun alkuun saakka. Hirsipinta on saanut laudoituksen vuonna 1919 – vuorilaudoitus uusittiin seuraavan kerran vuonna 1990! Laudat oli höylätty Ylikiimingissä Aittokosken sahalla. Vanha vuorilauta oli huomattavasti paksumpaa kuin nykyisin ja todella kestävää. Hirren ja vuorilaudan välissä oli kirveellä veistetyt koolaukset ja väliin oli laitettu sammalta. 1990-luvulla taloa on laajennettu ja rakennettu kuisti eteisen lisäksi.

Ähkysen varhaisvaiheista voi lukea Ähkysen kantatalosivulta.

Isäntä Parviaisesta

Vuodesta 1705 lähtien tilalla asui Kustaa Paavonpoika Ähkynen eli Parviainen (s. n. 1665 Parviainen no 2), vaimo Marketta ja tytär Valpuri. 1 Kustaa tuli Ähkyseen Parviaisesta ja hänet mainitaan sotilaaksi läänintileissä. Sitten hän katoaa jonnekin – vaimo mainitaan kuitenkin vuonna 1712 tilalla asuvaksi.

Marketta-vaimon kanssa tilalla asui myös isännäksi tituleerattu Matti ja vaimonaan Riitta. Matti käytti lisänimeä Ähkynen. Vuonna 1722 käräjillä käytiin Ähkysen asiaa:

Lautamiehet tutkineet Simon Määtän 1/2 mtl:n kruununtilan, jolla 1/4 vähennys, ja Matts Ähkösen 1/3 mtl:n kruununtilan, jolle 1/12 yhdistetty, mitkä autioina olleet tilat Henrik Peehrsson Rahko savujen yhdistämisellä haluaa ottaa. Lautamiehet ja käräjäkunta todistivat näiden tilojen olleen yhdessä, minkä jälkeen Ähkösen tila usein ollut autiona heikkojen edellytysten vuoksi, ja nyt samoin kuin Määtän vihollisen aikana ollut viljelemättä ja autiona. Oikeuden mielestä aiheellista yhdistää yhdeksi savuksi kuten aikaisemmin, kuusi vuotta verovapautta, takaajat Anders Eriksson Siekkinen ja Henrik Eriksson Pikkarainen. 2

Viimeistään vuonna 1726 tila oli muiden laitasaarelaistilojen omistuksessa aina vuoteen 1763 saakka. 3 4 5

Henkirjoista Ähkysen tilanteesta vuosilta 1746-1758 6

Ähkynen no 37, 1/3 mtl: 1746: kuuluu numerolle 29 – 1747: numerolle 27 – 1748: numerolle 27 – 1749: numerolle 17 – 1754: numerolle 29 – 1756: numerolle 29 – 1758: numerolle 29 – 1763: Ähkönen Aatami, vaimo, rengit Jaakko ja Iisakki – 1764: Ähkönen Aatami, vaimo, renki Olli ja vaimo, piika Elina.

Ähkysen tilasta 1/4 mtl ostettiin perinnöksi jo 13.12.1759. Tilaan lisättiin 1/8 myöhemmin ja se senaatin käskystä siirrettiin perinnöksi 29.12.1894. 7

Isonvihan jälkeen Määttä…

Ähkysen talo tuli rippikirjoihin jälleen vasta vuonna 1764. Tilalla asui jo edellisvuonna asukkaita nimittäin Aatami Heikinpoika Ähkynen (s. 10.2.1739 Laitasaari Määttä 29). Aatamin vanhemmat olivat Heikki Pekanpoika Rahkonen eli Määttä ja Valpuri Heikintytär Hakkarainen. Ennen Ähkyseen muuttamistaan Aatami asui kotonaan Määtässä no 29, jossa myös asui hänen veljensä Sakari Heikinpoika Määttä (s. 1728). Aatamilla oli vaimo Elina Iikantytär Seppänen (s. 1.9.1741) Utajärveltä. Heille syntyi yhteensä ainakin seitsemän lasta. Aatami Määttä eli Ähkynen muutti kuitenkin aika pian Tikkasen taloon Muhoskylään ja sieltä myöhemmin Muhosperän Säkkilänojalle poikansa Heikin talouteen. 8

…ja Poutiaiset taloa asuttamaan

Seuraava isäntä oli Aappo Pekanpoika Ähkynen (s. 2.3.1731, k. 2.5.1789 mätäkuumeeseen). Hänellä vaimo Riitta Heikintytär Perttunen (s. 18.10.1735, k. 25.2.1800, vanhemmat Karhun no 7 tilalta Heikki Pertunpoika Karhu eli Tikkanen ja Kaarina Matintytär Halonen). Aapo oli alkujaan Poutiainen – Utajärven Niskankylän Poutiaisesta. Tämän voi päätellä mm. Aapon ja Riitan tyttären Eevan kastetiedoista. Aapolla ja Riitalla oli lapset

  1. Heikki (s. 20.4.1759, k. 6.2.1831 vanhuuteen ja vesitautiin) – seuraava isäntä
  2. Aapo (s. 16.9.1763) – isäntänä veljensä Heikin jälkeen
  3. Kaarina (s. 19.04.1766) – avioitui Perttu Pekanpoika Perttusen kanssa ja asuivat Perttusessa no 21
  4. Eeva (s. 19.4.1769) – avioitui Jaakko Pekanpoika Perttusen kanssa, joka oli Kaarina-sisaren Perttu-miehen veli – perhe asui Hangaskankaanlaidassa no 59
  5. Liisa (s. 21.3.1773) – avioitui Jaakko Rahkon kanssa
  6. Juho (s. 29.6.1777) – avioitui Yrjänän tilalle no 29 – kotivävy ja myöhemmin isäntä. 9 10

Ähkylän törmä ja Hyrkin koulu

Aapo-isännän kuoleman jälkeen isännäksi Ähkyseen nousi vanhin poika Heikki Poutiainen eli Ähkynen (s. 1759), vaimonaan Marketta Lappalainen (s. n. 1753, k. 4.10.1839). Marketta on mahdollisesti Oulunsuun Lappalaisia, mikä ei olisi ihme, koska Heikin äidillä oli sidoksia Perttulankylään. Heikille ja Marketalle syntyi ainakin lapset

  1. Aappo (s. 24.6.1786, k. tuntemattomaan tautiin 7.7.1786)
  2. Samuli (s. 18.11.1787, k. tuntemattomaan tautiin 28.2.1839) – Ähkysen toisen puolen isäntä
  3. Juho (s. 28.2.1790) – avioitui Dorde Mikontytär Parviaisen (s. 17.12.1801) kanssa – asuivat myös Ähkylässä, mutta muuttivat myöhemmin Holappaan no 51
  4. Heikki (s. 2.5.1791, k. rokkoon 23.8.1793)
  5. Iisakki (s. 14.5.1798, k. 24.3.1830) – avioitui Saara Matintytär Inkalan (s. 7.2.1808) kanssa, omistivat Inkalan no 38 11

Heikki oli isäntä Ähkysessä aina kuolemaansa saakka eli vuoteen 1831. 12 Tämän jälkeen Ähkysessä isäntänä oli Aapo Aaponpoika Poutiainen (s. 6.9.1763), edellisen isännän Heikin veli.

Ähkynen jakautui ilmeisesti kahteen osaan – toisessa asui Aapo vaimonaan Stiina Tuomaantytär Mäkelä (s. 26.1.1766 Mäkelä no 19) ja toista savua piti Samuli Heikinpoika (s. 1787), joka kuitenkin kuoli jo 1839. Myöhemmin toista taloa asui Samulin leski, lautamiehen tytär Valpuri Matintytär Kontu (s. 24.4.1794) perheineen ja toisessa Aapon poika Heikki perheineen – kuin myös vanhaisäntä kuolemaansa saakka. 13 14

Vuoden 1847 rippikirjassa toisen Ähkysen talon isäntänä oli edellisen isännän poika Heikki Samulinpoika Ähkynen (s. 22.1.1824), vaimonaan Reeta Erkintytär Toppila (s. 5.2.1835 Rantsila, Siikajoki). Myös leskiäiti Valpuri asui talossa kuolemaansa eli vuoteen 1856 saakka. Tilalla asui myös isännän sisaret Marketta ja Riitta sekä veli Samuli. Heikki muutti perheineen 1870-luvulla naapuriin eli Onteroon no 60.

Kanssa-asukkaiksi Vänttilä naapurista ja Parviaiset Pudasjärveltä

Puolta samaisesta Ähkysestä tuli asumaan kanssa-asukas Juho Aaponpoika Vänttilä (s. 8.2.1828) vaimoineen ja lapsineen, Vänttilästä no 61 – Aapo ja Kaisa Vänttilän poika. Toista savua asumassa oli edellisen isännän poika, Heikki Aaponpoika (s. 29.12.1797) vaimonaan Reeta Antintytär Kosunen (s. 29.5.1799). Heikin ja Reetan tytär Riitta meni naimisiin Antti Heikuran kanssa ja poika Heikki Tihisen no 6 tyttären Kaarinan kanssa. Vanhaisäntä Heikki kuoli vuonna 1858 Ähkysessä. 15 16

Vuosien 1862-71 aikana ensimmäistä Ähkysen osaa asui leskiemäntä Reeta Antintytär perheineen. Talon isäntäväkeä korjasi tuonela isommissa määrissä. Kanssa-asukkaana oli Jooseppi Pekanpoika Parviainen (Juuso, s. 11.3.1839 Pudasjärvi) vaimonaan Reeta Aapontytär Karvonen (alk. Lehtolainen, s. 18.4.1840 Poussunkylä, Kuusamo) sekä liuta lapsia. Reetan kuusamolaista sukua asui myös vaimoina naapurissa eli Holapassa no 51. Toista savua asutti edelleen Juho Vänttilä perheineen. 17 18

Koivuvaara, Taivalkoski

Kuvassa Koivuvaara Taivalkoskelta, mistä Jooseppi tuli Laitasaareen

Kun talon isäntäväkeä kuoli paljon, otti Ähkysen kokonaan hallintaansa entinen kanssa-asukas, metsänvartijaksikin mainittu Jooseppi eli Juuso Parviainen. Juuson esipolvet löytyvät tarkemmin Parviaisen perinneyhdistyksen kirjasta Ne niemet ja vaarat. Tämän Parviais-suvun varhaisin esi-isä on Tuomas Matinpoika Parviainen (s. 15.12.1692 Pudasjärvi Sotkajärvi). Juuson muuttamisesta Laitasaareen Pudasjärveltä on kirjassa seuraavanlainen tarina

Juuso muutti lautalla tänne ja oli pestannut karjan kuljetukseen Lipon emännän Muhokselta sekä hänen mukanaan muutti myös Juuson kaksi vanhinta lasta Anna ja Juuso. Juuso rakensi itse lautat joita oli kaksi. Etummaiseen tuli palkattu perämies ja toiseen itse Juuso sekä vaimonsa Reeta. Ennen matkalle lähtöä oli Juuso sanonut vaimolleen, että tämän pitäisi mennä etummaiseen lauttaan, sillä jos jotain saattuisi, niin ei molemmat hukkuisi. Reeta kuitenkin päätti, että hän menee samaan lauttaan Juuson kanssa. Niin sitten surkeasti kävi, että etumainen lautta perämiehineen hajosi eräässä kallioisessa koskessa ja hän hukkui, mutta vasikat pelastuivat ja uivat rannalle. Reeta ja Juuso selvisivät matkasta perille Laitasaaren Ähkyseen. Juuso otti ajan ja tavan mukaan käyttöönsä talon nimen lisänimekseen. 19

Avioliitosta Reetan kanssa syntyivät lapset

  1. Anna (s. 25.9.1862, k. 18.2.1935) – puoliso 23.4.1893 Matti Matinpoika Lohela, asuivat Siekkisessä no 23
  2. Jooseppi (Juuso, s. 24.1.1866) – puoliso 22.1.1886 Anna Heikintytär Kontu (isä alk. Brunni), asuivat Ala-Konnussa no 31
  3. Greta Maria (s. 1.6.1869, k. 16.7.1957) – lähti Amerikkaan vuonna 1890, puoliso 1891 Herman Aittamaa (s. 21.3.1863, k. 14.6.1940), perheessä 7 lasta
  4. Elias (s. 12.1.1871, k. rokkoon 14.1.1876)
  5. Riitta (s. 9.3.1873, k. rokkoon 16.1.1876)
  6. Tuomas (s. 15.2.1875, k. tuntemattomaan tautiin 18.10.1875)
  7. Liisa Ester (s. 7.8.1876) – lähti Amerikkaan vuonna 1896, puoliso 7.5.1898 Iisak Uitti (s. 12.9.1869, k. 5.4.1956), perheessä 4 lasta
  8. Johannes (s. 27.5.1878, k. tuntemattomaan tautiin 28.7.1878)
  9. Heikki (s. 15.9.1879, k. kuumeeseen 5.11.1879)
  10. Heikki (s. 11.1.1881) – puoliso 24.6.1906 Anna Maria Juusontytär Holappa, Holapasta no 51, isäntänä isänsä jälkeen vuoden 1905 henkikirjassa, muuttivat Ouluun 1920 ja sieltä edelleen Kempeleeseen, Heikki oli saarnamies
  11. Heimo Johannes (s. 30.8.1887, k. yskään 21.3.1888). 20

Juuson vaimo Reeta kuoli syöpään 54-vuotiaana 18.8.1894. Leski avioitui Kaisa Pekantytär Määtän (s. 15.9.1847, alkujaan Rantala Isomäätän no 16 tilan alueelta) kanssa, joka hänkin oli leski. Kaisa oli ollut aiemmin naimisissa Juho Vänttilän ensimmäisen vaimon Annan pojan Heikki Matinpoika Määtän kanssa, joka oli syntynyt Pienimäätässä no 17 – asuivat ainakin avioliittonsa alkuvaiheessa Tyrnävällä. Heikki kuoli ja vaikuttaa siltä, että leski Kaisa avioitui miehensä isäpuolen eli Juho Vänttilän kanssa ja muuttivat asumaan torppariksi Hyrkkiin no 12, jossa Juho kuoli vuonna 1893.

Juuso ja Kaisa Ähkysen avioehdosta kerrotaan täällä. Kaisa-vaimo kuoli halvaukseen 58-vuotiaana 12.7.1906. Juuso avioitui vielä kolmannen kerran; 27.1.1907 ja vaimo oli Kaisa Samulintytär Tapio (s. 16.9.1850, alkujaan Lesonen Tapiosta no 26). Pariskunta muutti Ähkysestä Ouluun ja Juuso kuoli siellä 23.7.1921. Leski Kaisa palasi Muhokselle vuonna 1922 ja muutti Kempeleeeseen 1932.

Toista savua tuli asumaan Juho Vänttilän sieltä lähdettyä noin vuonna 1881 Juho Aapo Juhonpoika Perttunen (s. 26.4.1849, alkujaan Päätalo Alakoistilasta no 22) vaimonsa Maria Juhontytär Kuivalan (s. 8.3.1857 Oulunsalo) kanssa. 21 22 23 24 25

Kesäniemet Kuusamosta

Siiri ja Emil Kiviharjun häät Ähkylässä 16.09.1928

Isak Herman Juho Heikinpoika Kesäniemi (s. 3.7.1861 Kuusamo, k. keuhkotautiin 19.2.1911 Muhos) osti vuonna 1899 1/4 osan Pesolan perintömaasta Laitasaaresta Juho Pesolalta eli Lusikkakoskelta, eläimineen ja peltotyökaluineen 4.050 markan kauppahintaan. Asuivatko Pesolassa ennen muuttoa Ähkysen tilalle, ei varmaa tietoa. Iisakki vihittiin 5.4.1896 Kuusamossa Loviisa Juhontytär Ahon (s. 24.12.1864 Kuusamo, k. 15.6.1955 Muhos) kanssa. He tulivat asumaan Ähkyseen vuonna 1903 ja näkyvät henkikirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1905. Perheessä oli lapset

  1. Helli Maria (s. 19.12.1896 Kuusamo, k. 28.11.1947) – puoliso Heikki (Uuno Henrik) Lotvonen (s. 3.2.1893, k. leskenä 17.4.1966), lapset Viljo Juhani (s. 1925) ja Linnea Helena (s. 25.4.1928, k. 24.11.1929)
  2. Meimi Matilda (Mayme, s. 7.1.1898 Kuusamo, k. 100-vuotiaana 18.6.1998 Santa Rosa, Sonoma, CA, USA) – lähti Amerikkaan 18.2.1916 päivätyllä passilla ja saapui New Yorkiin 13.3., työskenteli prässääjänä kutomatehtaassa, puoliso n. 1922 Heino Emil Pekanpoika Aho (s. 8.10.1899 Kuolajärvi nyk. Salla, k. 3.4.1978 Santa Rosa, Sonoma, CA, USA), joka oli muuttanut Amerikkaan perheineen v. 1905 ja oli ammatiltaan teurastaja, Heinon ja Meimin perhe asui alkuun Minneapoliksessa, Minnesotassa ja 1940-luvulta lähtien Kaliforniassa; saivat kolme poikaa, Donald Ervan, Roger Emil and Jack Leonard; pariskunnan hautakivi
  3. Wietti Henrik (s. 15.6.1899 Kuusamo, k. lapsena 17.9.1907 vatsatulehdukseen)
  4. Fanni Eliisa (s. 14.6.1901 Kuusamo, k. 101-vuotiaana leskenä kesällä 2002, poikansa Urpon hautajaispäivänä) – puoliso Yrjö Jaakko Kinnunen Hyrkistä no 12
  5. Martta Katariina (s. 27.9.1902 Kuusamo) – puoliso Heikki Hjalmar Iikanpoika Mäkelä (s. 12.1.1898 Koistila no 22), tyttäret Ulla Maija (s. 1936) ja Liisa Kyllikki (s. 1936), asuivat Ylihyrkissä no 12, muutivat Ouluun 1960-luvulla
  6. Siiri (s. 3.12.1904 Muhos) – puoliso Johan Emil Kiviharju (s. 24.7.1902 Muhos, k. 25.5.1980 Muhos), lapset Kauno Kalervo (s. 1929) ja Salme Sinikka (s. 1931)
  7. Iisak Wiljami (s. 10.7.1907 Muhos, k. 30.11.1926 Muhos)
  8. Martti Feliks (s. 14.10.1910 Muhos) – talon seuraava isäntä, 1. puoliso Hilkka Elina Laurikainen (s. 22.10.1921 Harlu, k. 28-vuotiaana 18.11.1949 Muhos), 2. puoliso Martta Maria Rahko (s. 9.5.1918 Rahko no 11). Martan 1. puoliso oli Toivo Benhard Holappa, Holapasta no 51. 26 27

Martti Kesäniemen poika perheineen omistaa Ähkysen tilan nykyään.

Ähkynen vuonna 1950

Myllylä 37:3 omistaja Onni Tillman

Rauhio-oja 37:6 Johan Henrik Väliaho (s. 3.8.1910), puoliso Aino Katariina Tuppurainen (s. 10.10.1910) sekä lapset. Niilo Jaakko Siekkinen (s. 1917), puoliso Helli Riihiaho (s. 1917).

Kunnas 37:8 Juho Siekkinen (sama kuin Välitalossa?)

Jussila 37:10 Juho Putaala

Syrjälä 37:11 Sakari Keinänen

(Pikku)kangas 37:13 Aulis Apaja perheineen

Ähkylä 37:14 kansakoulu, opettajat ja työväkeä, sekä Lotvoset talollisina

Jyri 37:15 Helli Lotvonen (perikunta)

Ähkynen 37:16 Kesäniemet

Savela 37:17 Otto Keränen

Välitalo 37:18 Juho Juhonpoika Siekkinen (s. 22.11.1884 Käärmekangas no 66), vaimo Maria Partanen (s. 2.10.1879 Sotkamo) sekä jälkeläiset.

Sari Heimonen, tietoja lisännyt Solja Holappa

Vastaus kohteessa Ähkynen no 37

  1. Leena Takkinen sanoo:

    Hei, kuten varmaan havaitsitte olivat Isak Herman Kesäniemi s. 1861 ja Riitta Kaisa Kesäniemi s. 1869 sisaruksia. Samalla tavalla olivat sisaruksia, myös heidän puolisot Loviisa Aho s. 1864 ja Antti Aho s. 1861. Myös kasvattilasten Hilda Maria s. 1879 ja Johan Fredrik s. 1878 Törmäsien äiti oli Ahon sisaria Anna Sofia s. 9.7.1858.

    Solja: Muistelen että Kesäniemen Markku mainitsi näistä sukuyhteyksistä ja hänellä olevasta sukututkimuksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *