Avainsana-arkisto: vanhat rakennukset

Suuri tulipalo Muhoksella (1916)

Koivikon karjakkokoulun päärakennus palanut Sunnuntaina iltapäivällä klo 6 tienoissa syttyi Muhoksella valtion omistaman Koivikon karjakkokoulutilan osaksi kaksikerroksinen päärakennus palamaan, tuhoutuen lyhyessä ajassa perustuksiaan myöten. Rakennuksessa, jossa oli kaikkiaan toistakymmentä huonetta, asuivat tilan työnjohtaja, miehinen palvelusväki, emännöitsijä ja keittäjätär, jotapaitsi siinä olivat kouluhuoneet.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaressa maksettiin ikkuna- ja ylellisyysveroa

Ikkuna- ja ylellisyysveroluettelo vuonna 1798 Ovi- ja ikkunavero oli voimassa vuodesta 1743 eteenpäin aina vuonna 1809–10 voimaan astuneisiin uusiin määräyksiin. Veron perusteena oli rakennuksen ovien ja ikkunoiden lukumäärä, jonka avulla katsottiin voitavan määrittää talon omistajan veronmaksukykyisyys. Veron etuna oli, että rakennuksen koko voitiin arvioida verotusta varten menemättä rakennukseen sisälle. 1 2 1 riikintaaleri = 48 killinkiä = 376 runstykkiä, 1 killinki = 12 runstykkiä Ikkuna-aukot – Fönster Lufter

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Muistoja vanhasta Onteron valokuvasta – osa 2

Ikkunoissa oli valkeat puoliverhot ja lattioilla pitkät matot. Muistan miten mummu teki itse maalia ja maalasi kesällä lattioita; silloin kuljettiin sisälle välikamarin ikkunasta. Maalin piti kuivua melko kauan. Katosta roikkui vain yksi lamppu, suutarinvalaisin, jonka korkeutta saattoi säätää. Talo oli maakivien päällä – rakennuksen alle nakeltiin rikkoutuneita lasitavaroita ja peltipurkkeja. Talon alta löysi vanhan peltipurkin sekin mies, joka surmasi Soson asemalla aseman väkeä – mies laittoi tähän peltipurkkiin dynamiittia kassakaapin räjäyttämiseksi.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Muistoja vanhasta Onteron valokuvasta – osa 1

Kuva on otettu vanhalta tieltä – vielä minunkin lapsuudessani tie kulki tuosta talon päästä. Toisella puolella tietä oli savusauna, siitä jonkin matkan päässä samalla puolella maakellari pärekattoineen ja peltosarkojen päässä lato ja pärehöylä. Oikeanpuoleisessa rakennuksessa oli navetta, lato ja päässä huusi. Tien ja ladon välissä oli iso pyöreä virtsakaivo, josta lapsena varoitettiin. Piippu rakennuksen katolla on navettakeittiöstä, samassa tilassa oli kaivo, rakennuksen sisällä, ja hyllyt pestyille lypsyastioille talvella. Kesällä ne olivat navetan seinustalla. Se oli myös paikka, jossa en saanut olla – oli monta vaaran paikkaa – muuripata ja kaivo. Sitten oli ovi varsinaiseen navettaan, pihan puolella oli lehmien parret … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , , | 3 kommenttia

Heikinheimot kertovat elämästä pappilassa

Tiedoksenne, että Muhoksen seurakunta järjestää Koortilassa pihaseurat ensi tiistaina 14.5. klo 18. Tilaisuudessa Anna Liisa (o.s. Strömmer, Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmerin pojantytär) ja Pertti Heikinheimo (rovasti Ape Heikinheimon nuoremman veljen Bertil Oskarin vanhin poika) kertovat entisajan elämästä pappilassa. Lisätietoja täältä.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Suvela – Snellmannien kesähuvila

Yksi Laitasaaren säilyneistä vanhoista hienoista hirsitaloista on Suvela, rovastin leski Hilma Snellmannille vuonna 1899 rakennettu asuintalo. Se pystytettiin lesken vanhuudenpäivien varalle Oulujoen pohjoispuolelle vastapäätä Muhoksen kirkkoa. Pappisperheen kahdesta pojasta tuli merkittäviä vaikuttajia Suomen kulttuuri- ja yhteiskunnallisessa elämässä. Suvelassa on vieraillut monia merkkihenkilöitä, mm. säveltäjä Jean Sibelius, jonka tytär Ruth oli naimisissa Samuel (Jussi) Snellmanin kanssa, presidentti K. J. Ståhlberg, jonka sukujuuria oli myös Laitasaaren Hakkarilassa no 25 sekä Ilmari Kianto, jolla asui sukulaisia Rajalassa eli Koivulassa. Koivulakin toimi huvilana. Lue lisää talosta ja sen asukkaista Suvelan no 40:39 sivulta. Snellmanin perheestä on Muhoksen kotiseutumuseon kokoelmissa ainakin yksi hieno Suvelassa otettu … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 2

Pikkupiian pesti Väänäselle ja siitä miniäksi Väänäsen talon emäntä Anna Liisa Juhontytär o.s. Määttä (1879-1955) oli ollut sairaalassa vatsahaavan vuoksi, jota oli hoidettu jäätyneellä kermalla. Kotiin päästyään hän ei saanut tarttua heti työhön, vain liikuskella ja levätä – ja kotona piti jatkaa hoitoa mannapuuroruokavaliolla. Emäntä tarvitsi siten itselleen apua ja haki  vuonna 1935 tuolloin alle 15-vuotiaan Elman pikkupiiakseen Väänäselle. Pikkupiika passasi emäntää, keitti tälle monet kerrat pikkupadalla mannaryynipuuroa sekä kipparoi muita töitä sisällä ja ulkona.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Tulipaloja Laitasaaressa

Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä – sanotaan. Laukan tilalla tapahtui vuonna 1893 surkea vahinko, missä koko riihi sisältöineen paloi poroksi. Siitä kirjoitti Oulun Ilmoituslehti lokakuussa: Riihi palanut. Wiime lauwantaina t. k. 7 p. jälkeen puolenpäiwän syttyi Laukan talon eloilla täytetty riihi tuleen Muhoksella Laitasaaren kylässä ja paloi wähän ajan kuluessa aiwan poroksi. Riihen läheisyyteen oli koottu joku riihellinen kauroja ja olkia kaikki joutuiwat samalla tulen uhriksi. Tulen irtipääsemisestä ei wielä tarkoin tiedetä. Palanut riihi ei ollut wakuutettu. 1

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 3 Hartikka, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kangasollin vanhasta pirtistä ja vähän tuulivoimastakin

Kangasollin asuinrakennus on muistitiedon mukaan palanut joskus 1880-luvulla. Palaneen tilalle ensin on rakennettu vain pirtti. Se, että pirtin ovi on leveä ja raskas, paksuista lankuista tehty ja kynnys leveä ja n. 20 cm korkea, on merkki siitä, että kyseessä on alun perin ulko-ovi. Pirtin kynnys oli oiva ratsu lasten leikkeihin ja sen yli pikkuisten oli kiva harjoitella korkeushyppyä.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia

Kananpesän etsintää Kemilässä

Olin vuoden 1946 kesällä alle viisivuotiaas ja Kemilässä Vienolla ns. päivähoidossa – äiti oli ilmeisesti hoitelemassa asioitaan. Vieno lupasi minun etsiä kananpesiä kuvassa takana olevasta rakennuksesta. Meillä sanotaan tätä osaa rakennuksesta suuliksi eli paikaksi, jossa pidetään heiniä ja vaikkapa ajokaluja. Löysinkin yhden pesän, jossa kanamuori istui munien päällä ja suhtautui minuun tietenkin ärtyisästi. Juoksin iloisena kertomaan Vienolle löydöstä, mutta en muista enää, tehtiinkö munista minulle makupalat. – Aarno Sipola

Tallennettu kategorioihin 54 Halonen - Kemilä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti