Avainsana-arkisto: vanhat rakennukset

Etsintäkuulutus – Viskaalin tuulimylly

Etsitään valokuvia Viskaalin tuulimyllystä siltä ajalta kun se oli Laitasaaressa. Tuulimyllyä ollaan korjaamassa kevään-kesän aikana ja etenkin jalkaosasta olisi hyvä saada kuva. Mylly on ollut ns. varvasmylly ja todennäköisesti hyvin samankaltainen kuin Lumijoella oleva Kyrön mylly (klikkaa linkkiä niin näet kuvan). Jaakko Kauppila (s. 1861) osti Viskaalin tilan v. 1920 sen edellisiltä omistajilta eli Timosilta jotka jäivät pariksi vuodeksi huonemiehiksi taloon. Timoset muuttivat Hailuotoon. Jaakko Kauppila siirsi myllyn Viskaaliin. Turkansaaresta saadun tiedon mukaan se on alunperin Erkkolan tilalta ja rakennettu 1850-luvulla. Jaakko Kauppila oli rikas mies – hän tuli Oulujoelta, jossa omisti myös Värtön tilan (240 ha) ja Kiviniemen Leimolan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina | Jätä kommentti

Bensiiniä pataan – talo irtaimistoineen poroksi (1929)

Tuhoisa tulipalo eilen Muhoksen Laitasaaressa. Vakuutus on palaneen omaisuuden arvoon nähden mitätön. (Allaoleva kuva on otettu ennen tulipaloa, eli oikean puoleinen Ylikonnun asuinrakennus paloi) Eilen päivällä klo 12 tienoilla huomattiin Muhoksen Laitasaaressa, pohjoispuolella Oulujokea sijaitsevan Ylikonnun talon päärakennuksen olevan tulessa. Sammutusväkeä riensi heti runsaasti palopaikalle, mutta sammutusvälineiden puutteessa ei raivoavalle tulen vallalle voitu mitään. Pelastustyöt koetettiin kohdistaa vain läheisten rakennusten suojelemiseen, joka sekään ei mahdollisesti olisi onnistunut, ellei paikalle saatu Muhoksen osuuskaupan voimakasta ruiskua. Lyhyessä ajassa tuhoutui mainittu asuinrakennus, jossa oli neljä huonetta, irtaimistoineen kivijalkaa myöten. Irtaimiston mukana paloi mm. suuri määrä vaatetavaraa, piano, kultakello ja -sormuksia sekä huonekalut.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | 1 kommentti

Muhoksen kirkko (1872)

…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2 Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu nykyisen kirkon hirret, jotka ovat olleet varsin hyviä honkapuita. (Korunti p.o. Mourunki, Pentin huom.) Tätä kirkkoa on parannettu v. 1762 ja kellotapuli rakettu v. 1766. Sittemmin on se viime kerta maalattu v. 1774 suomalaiselta taideniekalta, nimeltä Emmanuel Granberg, kotoisin Lohtajan pitäjästä, papin poika. Muhoksen kirkkoherrana … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 25 Hakkarila, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Suuri tulipalo Muhoksella (1916)

Koivikon karjakkokoulun päärakennus palanut Sunnuntaina iltapäivällä klo 6 tienoissa syttyi Muhoksella valtion omistaman Koivikon karjakkokoulutilan osaksi kaksikerroksinen päärakennus palamaan, tuhoutuen lyhyessä ajassa perustuksiaan myöten. Rakennuksessa, jossa oli kaikkiaan toistakymmentä huonetta, asuivat tilan työnjohtaja, miehinen palvelusväki, emännöitsijä ja keittäjätär, jota paitsi siinä olivat kouluhuoneet.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaressa maksettiin ikkuna- ja ylellisyysveroa

Ikkuna- ja ylellisyysveroluettelo vuonna 1798 Ovi- ja ikkunavero oli voimassa vuodesta 1743 eteenpäin aina vuonna 1809–10 voimaan astuneisiin uusiin määräyksiin. Veron perusteena oli rakennuksen ovien ja ikkunoiden lukumäärä, jonka avulla katsottiin voitavan määrittää talon omistajan veronmaksukykyisyys. Veron etuna oli, että rakennuksen koko voitiin arvioida verotusta varten menemättä rakennukseen sisälle. 1 2 1 riikintaaleri = 48 killinkiä = 376 runstykkiä, 1 killinki = 12 runstykkiä Ikkuna-aukot – Fönster Lufter

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Muistoja vanhasta Onteron valokuvasta – osa 2

Ikkunoissa oli valkeat puoliverhot ja lattioilla pitkät matot. Muistan miten mummu teki itse maalia ja maalasi kesällä lattioita; silloin kuljettiin sisälle välikamarin ikkunasta. Maalin piti kuivua melko kauan. Katosta roikkui vain yksi lamppu, suutarinvalaisin, jonka korkeutta saattoi säätää. Talo oli maakivien päällä – rakennuksen alle nakeltiin rikkoutuneita lasitavaroita ja peltipurkkeja. Talon alta löysi vanhan peltipurkin sekin mies, joka surmasi Soson asemalla aseman väkeä – mies laittoi tähän peltipurkkiin dynamiittia kassakaapin räjäyttämiseksi.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Muistoja vanhasta Onteron valokuvasta – osa 1

Kuva on otettu vanhalta tieltä – vielä minunkin lapsuudessani tie kulki tuosta talon päästä. Toisella puolella tietä oli savusauna, siitä jonkin matkan päässä samalla puolella maakellari pärekattoineen ja peltosarkojen päässä lato ja pärehöylä. Oikeanpuoleisessa rakennuksessa oli navetta, lato ja päässä huusi. Tien ja ladon välissä oli iso pyöreä virtsakaivo, josta lapsena varoitettiin. Piippu rakennuksen katolla on navettakeittiöstä, samassa tilassa oli kaivo, rakennuksen sisällä, ja hyllyt pestyille lypsyastioille talvella. Kesällä ne olivat navetan seinustalla. Se oli myös paikka, jossa en saanut olla – oli monta vaaran paikkaa – muuripata ja kaivo. Sitten oli ovi varsinaiseen navettaan, pihan puolella oli lehmien parret … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , , | 3 kommenttia

Heikinheimot kertovat elämästä pappilassa

Tiedoksenne, että Muhoksen seurakunta järjestää Koortilassa pihaseurat ensi tiistaina 14.5. klo 18. Tilaisuudessa Anna Liisa (o.s. Strömmer, Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmerin pojantytär) ja Pertti Heikinheimo (rovasti Ape Heikinheimon nuoremman veljen Bertil Oskarin vanhin poika) kertovat entisajan elämästä pappilassa. Lisätietoja täältä.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Suvela – Snellmannien kesähuvila

Yksi Laitasaaren säilyneistä vanhoista hienoista hirsitaloista on Suvela, rovastin leski Hilma Snellmannille vuonna 1898 rakennettu asuintalo. Se pystytettiin lesken vanhuudenpäivien varalle Oulujoen pohjoispuolelle vastapäätä Muhoksen kirkkoa. Pappisperheen kahdesta pojasta tuli merkittäviä vaikuttajia Suomen kulttuuri- ja yhteiskunnallisessa elämässä. Suvelassa on vieraillut monia merkkihenkilöitä, mm. säveltäjä Jean Sibelius, jonka tytär Ruth oli naimisissa Samuel (Jussi) Snellmanin kanssa, presidentti K. J. Ståhlberg, jonka sukujuuria oli myös Laitasaaren Hakkarilassa no 25 sekä Ilmari Kianto, jolla asui sukulaisia Rajalassa eli Koivulassa. Koivulakin toimi huvilana. Lue lisää talosta ja sen asukkaista Suvelan no 40:39 sivulta. Snellmanin perheestä on Muhoksen kotiseutumuseon kokoelmissa ainakin yksi hieno Suvelassa otettu … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 2

Pikkupiian pesti Väänäselle ja siitä miniäksi Väänäsen talon emäntä Anna Liisa Juhontytär o.s. Määttä (1879-1955) oli ollut sairaalassa vatsahaavan vuoksi, jota oli hoidettu jäätyneellä kermalla. Kotiin päästyään hän ei saanut tarttua heti työhön, vain liikuskella ja levätä – ja kotona piti jatkaa hoitoa mannapuuroruokavaliolla. Emäntä tarvitsi siten itselleen apua ja haki  vuonna 1935 tuolloin alle 15-vuotiaan Elman pikkupiiakseen Väänäselle. Pikkupiika passasi emäntää, keitti tälle monet kerrat pikkupadalla mannaryynipuuroa sekä kipparoi muita töitä sisällä ja ulkona.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti