Avainsana-arkisto: vanhat esineet

Laitasaaren esineistöä – suoneniskurauta

Suoneniskurauta Lahjoittanut Aili Eskelinen o.s. Siekkinen (Lippo Jurvakainen no 45) Vieterilaitteen avulla toimiva, pientä kirvestä muistuttava terä, puinen kotelo. Puu, metalli. 6 cm x 2,5 cm Suoneniskennässä iskettiin suoniraudalla laskimoverisuonten kohdalle haava, josta verta juoksutettiin veriastiaan. Jos tauti oli paikallinen, iskettiin suonta niin läheltä sairasta paikkaa kuin mahdollista. 1

Tallennettu kategorioihin 45 Jurvakainen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – arkku

Arkku Lahjoittanut Alli Karppinen o.s. Parviainen (Saunakangas eli Reini, Ähkynen no 37) Puinen metalliheloitettu arkku. Maalattu punaruskeaksi ulkopuolelta, sisäpuoli valkea. Arkun kansi kaareva, sisällä arkussa pieni lokero yläosassa. Ilmeisesti vaatearkku, koko 88 cm x 40 cm x 49 cm. Arkun sisäkannessa koristeellinen teksti: Margeta Ähkönen 1836. Kuka hän oli, kenen tytär ja milloin syntynyt?

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 74 Saunakangas | Avainsanoina | 1 kommentti

Laitasaaren esineistöä – kengityspakki

Kengityspakki Lahjoittanut Pentti Ojala (Sieppo no 20), 2008 Laatikkomallinen pakki, jossa kantokahva. Korkeat päädyt, jotka kahva liittää yhteen. Matalammat sivut. Koottu nauloilla. Pakissa metalllisia työkaluja, mm. pihdit, hohtimet, raspi, vuolupuukko jne. Puu, mänty. Työkalut terästä. Kork. 37 cm, lev. 21 cm, pit. 29 cm. Laidan korkeus 19 cm. Käyttötarkoitus: hevosen kavioiden vuolu ja kengitys.

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kultaiset korvarenkaat

Kauan sitten perustettiin Oulujokivarteen Muhokselle kolme komeaa tilaa; Koortila, Kesti ja Viinikka. Elettiin hansakauppiaiden aikaa. Näidenkin talojen perustajat lienevät olleet kauppasaksoja, jotka koggi-laivoineen liikkuivat lohen perässä. Olihan Oulujoessa kalaa ja lohipatoja. Kestin talolla taisi olla ihan viimeinen lohipato Kestinsaaren kohdalla. 1 Isot saaliit suolattiin tynnyreihin ja laivattiin Ruotsin kuninkaanhoviin Tukholmaan. Veroina nääs. Kesti-nimi periytynee sanasta gast, vieras. Muuttui sitten Gestiksi ja lopulta Kestiksi. Talossa on aikojen kuluessa asunut monia, jotka ovat ottaneet talon mukaan nimensä. Minunkin suku oli Halosia ja Bisejä.

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina , | 1 kommentti

Merkkausliinoja 1820-30 luvuilta

Maria Christina Frosteruksen tekemä merkkausliina vuodelta 1820 Luonnonvalkoiselle ohuelle puuvilla(?)kankaalle valkoisella langalla ommeltuja pohjaompelumalleja. Kolmiomaisista paloista sommiteltu tähtikuvio, lisäksi neljä kukka-aihetta ja merkintä: Uleåborg den 25 april 1820 M.C. Frosterus. Reunat päärmätty käsin. Liina punaisella silkillä päällystetyllä alustalla. Ruskeaksi petsatut sileät kehykset. Katso merkkausliinan kuva täältä – myös tekstit ovat pääosin samasta lähteestä. Maria Christina Frosterus o.s. Carp (s. 1781, k. 1844) oli Muhoksen kirkkoherran vaimo joka kuoli halvauksen 63-vuotiaana Laitasaaressa. Lue lisää perheestä Pappilan eli Kortilan no 34 sivulta. Emilia Frosteruksen tekemä merkkausliina vuodelta 1829 Merkkausliina villaa, kirjottu silkkilangoin. Hulpiosivuissa kaksi punaista raitaa, ylä- ja alapäärme puuttuvat. Kankaan tiheys … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Rahalöytö Muhoksella (1914)

Kaleva-lehdessä kirjoitettiin lauantaina 11.7.1914 1 Jo keväällä oli Muhoksella tehty eräs rahalöytö. Kosulan kylässä olevan Ähkylän talon pellosta oli sitä muokattaessa löydetty rahoja. Tuo pelto kuuluu parikymmentä vuotta sitten tehdyn metsämaahan, joten paikalla on ennen kasvanut metsää. Pellolta on löydetty hopearahoja noin parikymmentä kappaletta ja lisäksi eräs hopealusikka. Tämä lusikka oli erittäin hauskan näköinen. Se on paljon leveämpi kuin nykyiset lusikat, ja sen varsi on melko lyhyt. Varren päässä on lisäksi kruunu, joten lusikka näkyy olleen tavallista arvokkaampi. Samaa todistaa sekin, että lusikasta on osa paitse kruunua ollut kullattuna, mistä selvät jäljet ovat vielä näkyvissä.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ähkylän pellosta nousi hopea-aarre (1914)

Kaiku-lehdessä kirjoitettiin perjantaina 5.6.1914 1 Viime torstaina kun Ähkylän talon renki Jaakko Holappa Muhoksen Laitasaaressa oli kyntämässä, löysi hän pellosta vanhoja hopearahoja ja koristeellisen hopealusikan. Rahat olivat hajallaan siellä täällä aivan maanpinnassa ja oli niitä kaikkiaan 14 kappaletta. Muut paitsi kaksi pienintä, noin pennin rahan kokoisia, olivat verrattain hyvin säilyneitä, ja saa niissä olevista kirjoituksista ja iästä hyvin selvän.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Vanha sukuraamattu

Michel Kocko on Tämän piplijan omistaja eli Walpuri Kylmänen eli Talon emäntä Walpur Kocko ja tämän piplijan on minun isäni Michel Kocko minulle lämpymästä käjestän nijn mjnä myös Tahdon anta minun waimolleni Walpor Kylmäselle ja joka hänen nimesä pyhgi pois Tästä girjasta hänen on wanhurskas Jumala pois pyhgiwä elämän kirjasta ja hän on lujettawa niden sekan jotaka tulesa palawat Michel Kocko eli Walpor Kocko Temmes den 21 april 1811 Ala-Temmeksen Kokon no 8 isäntä Mikko Mikonpoika Kokko (s. 8.8.1786) oli avioitunut Valpuri Juhontytär Hyryn eli Kylmäsen (s. 5.4.1777) kanssa 28.11.1809. Heille syntyi tytär Liisa (Elisabeth, s. 23.3.1815). 1

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 15 Huovinen, 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 69 Ylitalo | Avainsanoina | Jätä kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – vanhat esineet (osa 3)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Vanhoja esineitä on meillä toistasataa. Vaimo jo kyllästyi niihin, piti viedä osa traktoritalliin, osa niistä on vanhalla puolella. Aikoivat hakea osan kotiseutumuseoon, vaan eivätpä ole vielä ehtineet. Asuintalossa on myös komea Amerikanarkku, sen toivat Mertaniemen veljekset Suomeen palatessaan. Löytyy mm. riihivarsta vuodelta 1903, puukolla on tehty vuosiluku. Miten sitä käytettiinkään? Puinnista ajettiin ensin lyhteet riiheen. Osa laitettiin orsille, osa lattialle pystyyn. Riihi lämmitettiin ja kuivaneet lyhteet lyötiin seinään, enimmät jyvät pois. Sitten lyhteet levitettiin lattialle ja niitä mätkittiin varstalla. Ensimmäiseksi otettiin oljet pois madrassitarpeisiin, sitten jyvät lajiteltiin rusamasiinalla sekä säkitettiin. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 53 Vauhkola | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – seinäkello

Seinäkello Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Alli Karppinen o.s. Parviainen (Reini eli Saunakangas no 74). Jaakko Parviainen (s. 1889, Allin isä) ostanut sotilaspuustelli Hakkarilan huutokaupasta. Hakkarilassa asuneen maanmittari Sjöholmin vaimo Maria kuoli sydänhalvaukseen vuonna 1896. Marian perukirjassa mainitaan paljon talon irtaimistoa, mm. seinäkello – liekö ollut juuri tämä sama? Leski perheineen muutti Laitasaaresta Kemiin vuonna 1910. Olikohan huutokauppa pidetty näihin aikoihin tai uusien asukkaiden tultua Hakkarilaan?

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 74 Saunakangas | Avainsanoina | Jätä kommentti