Avainsana-arkisto: vanhat esineet

Laitasaaren esineistöä – kengityspakki

Kengityspakki Lahjoittanut Pentti Ojala (Sieppo no 20), 2008 Laatikkomallinen pakki, jossa kantokahva. Korkeat päädyt, jotka kahva liittää yhteen. Matalammat sivut. Koottu nauloilla. Pakissa metalllisia työkaluja, mm. pihdit, hohtimet, raspi, vuolupuukko jne. Puu, mänty. Työkalut terästä. Kork. 37 cm, lev. 21 cm, pit. 29 cm. Laidan korkeus 19 cm. Käyttötarkoitus: hevosen kavioiden vuolu ja kengitys.

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kultaiset korvarenkaat

Kauan sitten perustettiin Oulujokivarteen Muhokselle kolme komeaa tilaa; Koortila, Kesti ja Viinikka. Elettiin hansakauppiaiden aikaa. Näidenkin talojen perustajat lienevät olleet kauppasaksoja, jotka koggi-laivoineen liikkuivat lohen perässä. Olihan Oulujoessa kalaa ja lohipatoja. Kestin talolla taisi olla ihan viimeinen lohipato Kestinsaaren kohdalla. 1 Isot saaliit suolattiin tynnyreihin ja laivattiin Ruotsin kuninkaanhoviin Tukholmaan. Veroina nääs. Kesti-nimi periytynee sanasta gast, vieras. Muuttui sitten Gestiksi ja lopulta Kestiksi. Talossa on aikojen kuluessa asunut monia, jotka ovat ottaneet talon mukaan nimensä. Minunkin suku oli Halosia ja Bisejä.

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina , | 1 kommentti

Merkkausliina vuodelta 1829

Nimi merkkausliina Muso Suomen kansallismuseo Tyyppi esine Numero H31011:2 Valmistuspaikka Muhos Hankinta/löytöpaikka Muhos, Oulu Tekijä Frosterus, Emelie Valmistusaika 1829 – 1829 Materiaalit lanka, kangas, silkki Kuvaus Merkkausliina villaa, kirjottu silkkilangoin. Hulpiosivuissa kaksi punaista raitaa, ylä- ja alapäärme puuttuvat. Kankaan tiheys 16 x 16 lankaa/cm. Vasemmassa reunassa nousee kukkaköynnös (keskeneräinen?), alareunassa viiva. Ylhäällä kolme riviä kirjaimia ja numeroita sekä nimikirjaimet MCF (Maria Catharina s. 1811), SCF (Sofia Charlotta s. 1812), FVF (Fredrica Wilhelmina s. 1816), CF (Carolina s. 1819), AF (Agatha s. 1821) sekä merkintä: Muhos d: 4: Sept: Emelie Frosterus 1829. Keskellä kruunatussa kukkaseppeleessä nimikirjaimet CIF (kirkkoherra Karl Jakob Frosterus, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

Rahalöytö Muhoksella (1914)

Kaleva-lehdessä kirjoitettiin lauantaina 11.7.1914 1 Jo keväällä oli Muhoksella tehty eräs rahalöytö. Kosulan kylässä olevan Ähkylän talon pellosta oli sitä muokattaessa löydetty rahoja. Tuo pelto kuuluu parikymmentä vuotta sitten tehdyn metsämaahan, joten paikalla on ennen kasvanut metsää. Pellolta on löydetty hopearahoja noin parikymmentä kappaletta ja lisäksi eräs hopealusikka. Tämä lusikka oli erittäin hauskan näköinen. Se on paljon leveämpi kuin nykyiset lusikat, ja sen varsi on melko lyhyt. Varren päässä on lisäksi kruunu, joten lusikka näkyy olleen tavallista arvokkaampi. Samaa todistaa sekin, että lusikasta on osa paitse kruunua ollut kullattuna, mistä selvät jäljet ovat vielä näkyvissä.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ähkylän pellosta nousi hopea-aarre (1914)

Kaiku-lehdessä kirjoitettiin perjantaina 5.6.1914 1 Viime torstaina kun Ähkylän talon renki Jaakko Holappa Muhoksen Laitasaaressa oli kyntämässä, löysi hän pellosta vanhoja hopearahoja ja koristeellisen hopealusikan. Rahat olivat hajallaan siellä täällä aivan maanpinnassa ja oli niitä kaikkiaan 14 kappaletta. Muut paitsi kaksi pienintä, noin pennin rahan kokoisia, olivat verrattain hyvin säilyneitä, ja saa niissä olevista kirjoituksista ja iästä hyvin selvän.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Vanha sukuraamattu

Michel Kocko on Tämän piplijan omistaja eli Walpuri Kylmänen eli Talon emäntä Walpur Kocko ja tämän piplijan on minun isäni Michel Kocko minulle lämpymästä käjestän nijn mjnä myös Tahdon anta minun waimolleni Walpor Kylmäselle ja joka hänen nimesä pyhgi pois Tästä girjasta hänen on wanhurskas Jumala pois pyhgiwä elämän kirjasta ja hän on lujettawa niden sekan jotaka tulesa palawat Michel Kocko eli Walpor Kocko Temmes den 21 april 1811 Ala-Temmeksen Kokon no 8 isäntä Mikko Mikonpoika Kokko (s. 8.8.1786) oli avioitunut Valpuri Juhontytär Hyryn eli Kylmäsen (s. 5.4.1777) kanssa 28.11.1809. Heille syntyi tytär Liisa (Elisabeth, s. 23.3.1815). 1

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 15 Huovinen, 2 Parviainen - Kangas-Parviainen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – vanhat esineet (osa 3)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Vanhoja esineitä on meillä toistasataa. Vaimo jo kyllästyi niihin, piti viedä osa traktoritalliin, osa niistä on vanhalla puolella. Aikoivat hakea osan kotiseutumuseoon, vaan eivätpä ole vielä ehtineet. Asuintalossa on myös komea Amerikanarkku, sen toivat Mertaniemen veljekset Suomeen palatessaan. Löytyy mm. riihivarsta vuodelta 1903, puukolla on tehty vuosiluku. Miten sitä käytettiinkään? Puinnista ajettiin ensin lyhteet riiheen. Osa laitettiin orsille, osa lattialle pystyyn. Riihi lämmitettiin ja kuivaneet lyhteet lyötiin seinään, enimmät jyvät pois. Sitten lyhteet levitettiin lattialle ja niitä mätkittiin varstalla. Ensimmäiseksi otettiin oljet pois madrassitarpeisiin, sitten jyvät lajiteltiin rusamasiinalla sekä säkitettiin. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 53 Vauhkola | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – seinäkello

Seinäkello Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Alli Karppinen o.s. Parviainen (Reini eli Saunakangas no 74). Jaakko Parviainen (s. 1889, Allin isä) ostanut sotilaspuustelli Hakkarilan huutokaupasta. Hakkarilassa asuneen maanmittari Sjöholmin vaimo Maria kuoli sydänhalvaukseen vuonna 1896. Marian perukirjassa mainitaan paljon talon irtaimistoa, mm. seinäkello – liekö ollut juuri tämä sama? Leski perheineen muutti Laitasaaresta Kemiin vuonna 1910. Olikohan huutokauppa pidetty näihin aikoihin tai uusien asukkaiden tultua Hakkarilaan?

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 74 Saunakangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – pottulapio

Perunalapio Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Paavo Kauppila, Viskaali eli Koistila no 22. Yhdestä puusta veistetty leveä lapio. Lapion terässä tumma ristikuvio. 95 cm x 21 cm, terän kork. 45 cm P.S. Mihin pottulapiota käytettiin? Muistaako kukaan omasta lapsuudestaan tätä työkalua?    

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina | 2 kommenttia

Laitasaaren esineistöä – liitupiippu

Ehkäpä joku Kokon no 30 eli Laihiaisen isännistä tuprutteli piippuaan taimenia narratessaan! Vaaleampi piipunpesä on löydetty  Laitasaaresta, Hökkelin putaalta, kun matalan veden aikana oltiin sukulaislasten kanssa rannassa etsimässä “aarteita”. Ja aarrehan löytyikin! Liitupiiput olivat yleisiä 1700-luvulla. Koska ne olivat hauraita, ne katkesivat helposti. Kuinkahan vanhoja lienevät nämä valkoisesta savesta tehdyt piipunpesät? Voit lukea lisää liitupiipuista täältä. Muita vanhoja laitasaarelaisesineitä? Luepa niistä täältä.

Tallennettu kategorioihin 30 Kokko | Avainsanoina | Jätä kommentti