Avainsana-arkisto: työkoneet

Muisteluja Mähylän maatilan hoidosta

Kerron esimerkillisen hyvästä maan ja karjan hoidosta. Seurasin rajanaapurina maatilan hoitoa ja olin myös joskus heillä töissä. Emäntä Naimi hallitsi karjanhoidon ja karjan jalostuksen. Mähylässä oli itäsuomalainen karja, jonka lehmistä osan oli vaimo tuonut tullessaan taloon emännäksi. Karjan rasvaprosentti oli yli viiden, kun se muilla roduilla jäi alle neljän. Silloin maidosta maksettiin rasvaprosentin mukaan. Valion meijeri palkitsi heidät joka vuosi ensiluokkaisesta maidon tuottamisesta. Talon tytär Terttu auttoi karjanhoidossa.

Tallennettu kategorioihin 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Rönkön höyrymylly

Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Traktoristin laulu (1950)

Traktori kyntää kuin leikillään, sen viilloilla peipponen pyörähtää. Tuhansine sykkeine taas havahtaa työntäyteinen kevätpäivän kulta. Kyntäjän päivät on kalliita nyt, käsien ketteryyttä kiirehtinyt on yhteiset syksyiset lyhteet. Aamuiset viserrykset aukeilla soi. Kyntäjään kuntoa vireyttä toi tämä möyhitty muhoileva multa. Auraa se vuotti kuin armastaan Siementä kaihosi levotta maa  – mullan valtava mahti. Traktori kyntää kuin leikillään, sen viilloilla peipponen pyörähtää. – Salli Lund, 1950

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Oulujokilaakson maatalousnäyttely Muhoksella 1964

Kuvassa Koivikon koulutilan kantakirjatamma Suhinan kunniakirja. Oulujokilaakson maatalousnäyttely pidettiin Muhoksella vuonna 1964, edellinen maatalousnäyttely oli ollut vuonna 1954. Näyttelypaikkana oli Muhoksen kirkonkylä, Jussilantien ympäristö ja Koivikon pellot. Asutusta ei vielä Jussilantien ympäristössä paljonkaan ollut. Näyttelyn porttina oli nykyisin museolla oleva tervavene nostettuna telineitten päälle. Toimin järjestysmiehenä kolmipäiväisessä näyttelyssä – väkeä oli paljon liikkeellä. Konekentät olivat vielä pienimuotoisia ja osaksi hevosaikaakin oli näytteillä. Traktoriaika kuitenkin teki tuloaan. Leikkuupuimureita oli muutamia esillä. Karjatalous oli näyttelyssä etusijalla.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | 10 kommenttia

Maatöitä ja sadonkorjuuta Heliassa

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Kuva ei liity tarinaan – klikkaa kuvaa Siemenpotut oli ensin idätetty pirtissä reessä jossa oli laidat. Potunpanossa hevosen perään pantiin sahra, jolla peltoon saatiin vako hevosen vetäessä. Vakoon laitettiin siemenpotut ja seuraavalla kierroksella siemenperuna peittyi multaan ja uusi vako syntyi. Työssä oli hevosmies ja potun panija. Potunotto oli syys-lokakuussa. Varret revittiin ja sahralla tai kuokalla taas aukaistiin vako. Oma väki oli pellolla keräämässä uudet perunat. Potut säilytettiin pottukellarissa. Se oli maakellari, jossa säilytettiin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Koivikko muutosten kourissa

…eli Koivikko 50-luvulta nykypäivään. 1950-luvun opintosuunnat keskittyivät perunan, viljan ja heinän viljelyyn ja karjatalouteen sekä puutarha- ja kasvihuoneviljelyyn. Maanviljelystyöt tehtiin osin hevosvoimin 60-luvulle saakka, muita töitä tehtiin pääosin ihmisvoimin.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Sadonkorjuuta Konnun törmällä

Yleensä viljan leikkaamiseen päästiin elokuun puolivälin jälkeen. Vilja niitettiin viikatteella ja laitettiin seipäille kuivumaan. Jäljet haravoitiin käsiharavalla, eikä yhtään tähkää saanut jäädä peltoon. Ruis sidottiin lyhteille ja laitettiin kuhilaille. Kun viljat olivat kuivuneet muutaman viikon, aloitettiin puintityöt.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Sadonkorjuun aikaan

Klikkaa riihenpuintikuvaa – muutama henkilö vielä tunnistamatta. Onko kuva Martti Kesäniemen ottama? Kokemukseni ja muistoni sadonkorjuusta ovat 1950-60 -luvuilta. Kodin ja pääosin koko kotikylän elinehto oli se, että tehtiin työtä, jotta oli syksyllä satoa, mitä korjata. Nyt sitä vasta ymmärtää, miten suunnitelmallista ja vaativaa oli ottaa leipä maasta, metsästä, navetasta!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Heinäntekomuistoja – osa 3

Kerta kiellon päälle, eli eiväthän ne heinäpoudat vielä alkaneetkaan kun ensimmäisen kirjoituksen aiheesta tänne lisäsin. Toisen tarinan löydät täältä (klikkaa linkkiä sanan kohdalta). On ollut todella eriskummallinen kesä, varmasti paljon haastetta maanviljelijöille. Laitasaari-Seuran varapuheenjohtajalta sain viestin, jonka sisältö alla. Heikki Vainiokangas kertoo Mennäänpä nyt siihen entisajan heinäntekoon. Sitä voisi kuvailla lyhyesti heinäntekijöillä, joita olivat niittäjät (miehet), hevoset, haravamiehet (naiset), rengit ja piiat – jos talo oli iso.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Heinäntekomuistoja – osa 2

Jatkoa heinäntekomuisteluihin – käärmeet tuntuivat olleen heinämiesten haittona useallakin pellolla!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siltala, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 39 Koivikko, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti