Avainsana-arkisto: torpat

Porinoita Pirttijärveltä – osa 1

Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon kunnat tai kunnanosat, ns. enklaavit. Kylällä asuu tällä hetkellä eri-ikäistä väkeä, vanhimmat taitaa olla 97-vuotiaita. Katsomme Eskon ja vaimonsa Marja-Liisan kanssa 50-luvun kyläkarttaa. Esko huomaa heti, että taloja puuttuu. Kartassa on kolme tilaa, Vanhatalo, Mikkola ja Tuppela. Tuppela ja Mikkola, joka on Kopsan no 42 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 42 Kopsa, 66 Käärmekangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Maanraivaaja Olli Holappa (1920)

Kuva linkitetty Finnasta – Kerjäläisperhe maantiellä (1860), taiteilija Robert Ekman Olen syntynyt v. 1854. Vanhempaini kotipaikka on ollut Muhoksen pitäjässä, Kosulan kylässä pienessä mökissä. Ammattinaan he ovat kesäisin tehneet maatöitä, oja- ja kuokkatöitä y.m., mistä vaan elintarpeensa saivat. Talvella vanhempani kutoivat kalanpyydyksiä taloille – silloin nähkääs sai keväisin ja syksyisin vetää joesta nuottaa, silloin sai maistaa lohtakin. Lapsuuteni ajoilta muistan vielä, kuinka isäukko toisinaan iltasilla verkkoa kutoessaan lapsilleen kertoili mukavia taruja kultalinnusta, kuninkaan pojasta ja monta muuta hauskaa satua. Ja ”ison vihan” ajoilta hän puhui Kyöstistä, Rautakosken Pekasta ja Laurikaisesta. Oli sillä niitä kaskuja jos jonkinlaisia.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Tarmokas raajarikkoinen

Uusi Suometar-lehdessä oli julkaistu ao. kirjoitus 21.2.1895. Mainittu J. P. Valkola (alk. Greus, s. 7.8.1841, k. 50-vuotiaana 16.1.1892 keuhkokuumeeseen) oli muhoslainen valtiopäivämies, kunnankirjuri ja maanviljelijä. Voit lukea hänestä lisää täältä. Yksi Valkolan tyttäristä eli Hilma, myöh. Huovinen emännöi Heljän no 41 tilaa. Muhoksen pitäjän Laitasaarenkylän Ylimäkelän puolella elää talollisena Olli Pesonen, joka on syntynyt Pesolan talossa Sangijoen kinkerissä. Jo lapsena on häneltä hermostunut ja kuivettunut vasen käsi kerrassaan avuttomaksi, mutta siitä huolimatta on hän lähtenyt 15 v. vanhana vieraan työhön henkeään elättämään. Viimeksi oli hän ollut renkinä yhdessä talossa, nimittäin Muhoksen Valkolassa yhteen perään 17 vuotta; tästä pitkällisestä ja uskollisesta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 58 Pesola | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Pienihuovinen no 32 historia

Aloittelin kirjoittamaan tämän talon historiikkia vähän tolkummin keväällä 2015 kun kokosimme Lehikoisen Elsin kanssa Piilolan talon tarinaa. Piilolan perustajat, Jurvelinit, olivat aiemmin Pienihuovisen torppareita. Pienihuovisesta on lohkottu myös Leskelä, jonka historiikki on yksi ensimmäisiä mitä olemme yhdessä tilan omistajien kanssa kirjoittaneet. Heljän no 41 omistanut maamittari Oskar Tiger omisti myös Pienihuovisen – hän ja vaimonsa Greta myivät tilansa Muhoksen kunnalle. Tilalle rakennettiin Huovilan koulu.

Tallennettu kategorioihin 32 Pienihuovinen, Muut talot | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Taloja vaihdettu kenkiin

Kuvan torppa ja sen omistajat eivät liity tarinaan, mutta on harvoja arkistossamme olevia torpan kuvia – klikkaa isommaksi Tällainen ”talonvaihto-operaatio” on päässyt aikoinaan sanomalehteen: Suutari Iikka Herman Putaala Muhoksella on suutari Antti Pellikalta vaihtanut talon 96 parilla naisten korkokenkiä. Niinikään Antti Pellikka 90 kenkäparilla vaihtanut talon Jaakko Kemilältä. Viimemainitun eukolla on nyt jalkineita neljäksikymmeneksi viideksi vuodeksi, jos 2 paria aina vuodessa menee. Mainitut talot ovat ainoastaan torppia, jotka kuuluvat Siekkilän maatilalle Laitasaaren kylässä Muhoksella. 1 P.S. Olisipa hauskaa tietää mitkä olivat nämä kenkiin vaihdetut torpat?

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mäntylä – Tyllinojan torppa

Tyllinojan tilan historiatiedon keruun yhteydessä tuli esille tila nimeltä Mäntylä. Jo aiemmin keskustelimme talosta Anna Heikinheimon kanssa ja kun Tyllin omistaja Kaarlo Mertaniemikin tiesi siitä paljon, oli tehtävä verrattain helppo. Ja mielenkiintoinen! Tämän talon historiaan liittyy kaikkien tuntema Timo T. A. Mikkonen. Miten – lue siitä tämän linkin kautta. Valokuvista kiitos Mäntylän nykyisille omistajille!

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Puolukanpoiminnasta käräjille

Kuvassa puolukanpoimijan Maria-vaimo Ote pöytäkirjasta, tehty lakimääräisissä Kihlakunnan syyskäräjissä Muhoksen pitäjän käräjäkunnassa Oulun tuomiokuntaa Walkolan maalla Muhoksen kylässä vuonna 1880 Lokakuun 29. päivä § 115 Luvattomasta marjojenpoimimisesta on Metsänvahti Jaako Aitamurto Laitasaaren kylästä näihin käräjiin haastanut Itsellismiehen Antti Lassinpoika Keräsen samasta kylästä, ja kun tämä asia nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianosaiset molemmin puolin itse saapuville.

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa - Korpi | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Pellonpää – Vänttilän torppa

Olenpa näköjään kirjoittanut jo kaksi vuotta sitten tarinaa Pellonpäästä, Vänttilän mäkituvasta/torpasta. En ole muistanut laittaa siitä mainintaa etusivulle, joten nytpä tulee. Torppari Juho Juhonpoika Holappa oli lähtöisin Holapasta no 51, jonne suku oli tullut Ähkysestä no 37. Aivan alkuperäisiä ähkysläisiä eivät hekään olleet vaan olivat Poutiaisia Utajärven Niskankylältä. Torpparin jälkeläiset muuttivat aikoinaan Amerikkaan – kuten kuvan mieskin. Torpasta ja sen asukkaista voit lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä, 61 Vänttilä - Pellonpää | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mennyttä aikaa muistellen – Holapan Korpi torpasta

Holapan Korpi -nimisen torpan elämää on muistellut jälkipolville aikoinaan Annikki Tuomela o.s. Keränen. Kotini Korpi oli pienviljelystila. Torpparilain mukaan ennen vanhaan piti torpparin tehdä taksvärkkejä talolle, jonka mailla torppa oli. Meidän isoisämme oli sitoutunut tämän lain mukaan tekemään Holapan tilalle vaadittavat päivätyöt. Sitten isoisä kuoli vuonna 1917. Tuleva isämme jäi äitinsä kanssa hoitamaan kotia, kunnes meni avioliittoon äitimme kanssa vuonna 1918. Tässä vaiheessa torpparilaki kumottiin ja torpat julistettiin itsenäisiksi. Tämä laki oli vapauttava monelle ja suuri muutos Suomen lainsäädännössä.

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa - Korpi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keräsen torpan elämää

Torppari Heikki Heikinpoika Keränen keksi kivennostolaitteen. Kuva on saatu Martti Keräseltä. Tämä artikkeli on jatkoa aiemmin ilmestyneelle Keräsen torpasta -artikkelille. Heikki Aaponpoika Keränen (s. 1851) rakensi torpan kotitilalleen Suokylään vaimonsa Emilia Laurintytär Ähkysen (s. 1859) kanssa. Heikki toimi kelloseppänä eli uurmaakarina ja tämä työ vei häntä pitkin pitäjää. Riitauduttuaan veljensä Aapon kanssa hän purki torppansa Suokylästä ja siirsi sen Halolan maille. 1 Heikille ja Emilialle syntyi torpassa ainakin 17 lasta, joista 14 ehti aikuisikään. Torpassa oli varmasti välillä melkoisen ahdasta asua suuren lapsikatraan kanssa, mutta sopu sijaa antoi. Pojista Kalle (Kaarle, s. 29.4.1887) muutti aikuistuttuaan lähelle – hän avioitui Pienimäätän no 17 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä | Avainsanoina , , , | 6 kommenttia