Avainsana-arkisto: tekniikka

Maidon matkassa

Karjatilojen muutos Laitasaaressa Oulujoen pohjoispuolella 1950-2016 Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja. Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Vuonna 1931 aloitettiin tukkien irtouitto, jolloin kaikkien puutavarayhtiöitten tukit olivat sekaisin. Tämä vaati Ouluun tukkien erottelun eri yhtiöitten kesken. Jokaisella puutavarayhtiöllä oli omat merkit tukkien ja pöllien päissä, joista ne osattiin tunnistaa. Parhaimpana kesänä uitettiin 1 700 000 tukkia! 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Kirnun pesua Laitasaaressa

On ihan pakko nostaa tämä erikoinen kuva esille (klikkaa kuvaa, niin se isonee). Moni on nimittäin minulle maininnut, että on joskus nähnyt valokuvan, jossa Laitasaaren meijerin kirnua pestään. Kun tämän kuvan näin Rahkon vanhojen kuvien joukkossa, tajusin heti että tässähän se on! Kiitos Paavo Rahko! Pesijänä on meijerikkö Anni Tomperi (myöh. Vesa) joka asui myöhemmin perheineen Kaupista lohkotussa Petäjistössä. Annin isä Pekka Tomperi oli meijerin masinisti. Meijerin pitkäaikainen isännöitsijä oli Oskari Rahko – hän asui perheineen Hakalassa joka sekin oli lohkottu Kaupista. Klikkaa artikkelissa olevia linkkejä niin pääset lukemaan kohteista lisää, voit myös klikata oikeanpuoleisella painikkeella jolloin sivu avautuu uuteen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 36 Kauppi | Avainsanoina | 1 kommentti

Pekka Kestin kestikievari 1760-luvulla

Oheisesta käräjäkirjapöytäkirjasta ilmenee, että Kestissä no 35 on ollut kestikievari 1760-luvulla: Salpietarin keittäjämestari Henrik oli ilmoittanut kruununnimismies Christian Petri Zimmermanille, että silloin kun talollinen Pehr Tuppurainen Sotkajärveltä juhannuksen aikaan oli tullut alas, niin salpietarinkeittäjä Pehr Moilanen Muhokselta oli karannut Pehr Kestin kestikievarissa olleesta salpietaripannusta (pannun keitosta) ja Pehr Tuppuraisen kanssa veneellä paennut, eikä häntä sen jälkeen ole löydetty, vaikka hän on kuuluttanut hänet sen takia laillisesti rangaistavaksi. Tuppurainen ei myöntänyt ilmiantoa ja sanoi, että hän oli vaimonsa kanssa ollut yötä Kestin talossa, jossa salpietarin keittäminen oli, ja sitten kun hän oli käynyt jumalanpalveluksessa sunnuntaina, hän oli mennyt pois, mutta Moilanen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Rönkön höyrymylly

Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Petteri Honkarinta, oivallinen kelloseppä

Maamme sanomalehdet juttelivat viime vuoden kuluessa käsityöläisyydestä ja sen edistymisen hitaudesta, mutta koko Suomen suosioksi ja erittäinkin meidän pohjalaisten iloksi sekä kunniaksi löytyy mies Muhoksen pitäjästä Sanginjoen kylästä nimeltä Petteri Honkarinta. Ei missään opissa ollut eikä paljon koko kylästänsä liikkunut koko elämänsä ajalla, mutta on kuitenkin oivallinen kello-seppä. Hän on tehnyt monenlaisia seinäkelloja, joitten seasta on merkillisin yksi, jossa on 5 eri taulua ja 6 viisaria.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 72 Pikkarainen, 78 Honkarinta | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Vanhat painetut peruskartat Laitasaaresta nyt internetissä

Jaamme teidän kaikkien kanssa uuden upean palvelun, minkä Maanmittauslaitos toi kansalaisten käytettäväksi 10.12.2013! Maanmittauslaitos täydentää ilmaisten karttojen valikoimaansa verkossa. Nyt myös vanhoja painettuja peruskarttoja ja Ylä-Lapin topografikarttoja voi katsella uudessa verkkopalvelussa. Kartat on painettu vuosina 1949–1992. Palvelussa on noin 10 000 Maanmittauslaitoksen peruskarttalehteä ja noin 850 puolustusvoimien laatimaa topografikarttalehteä Ylä-Lapista. Kartat ovat mittakaavassa 1:20 000 eli niiltä voi tarkastella maaston yksityiskohtia. Lue ensin palvelun käyttöhje täältä – varsinaiseen palveluun pääset täältä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Radion ja television alkuajoista

Maailman ensimmäinen radiolähetys kuultiin jouluaattona 1906 – eetteriin kajahti mm. viulumusiikkia. Suomessa radiolähetykset alkoivat vuonna 1923 ja siitä lähtien radio on ollut hyvin tärkeä kapistus tiedonkululle kotitalouksissa. Meille kotiini radio hankittiin 1930-40-luvulla. Monissa taloissa ei vielä tuolloin ollut sähköjä, mutta pikkuhiljaa noista ajoista myös sähköt Laitasaaressa yleistyvät.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka - Timonen, 31 Kontu | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Keräsen torpan elämää

Torppari Heikki Heikinpoika Keränen keksi kivennostolaitteen. Kuva on saatu Martti Keräseltä. Tämä artikkeli on jatkoa aiemmin ilmestyneelle Keräsen torpasta -artikkelille. Heikki Aaponpoika Keränen (s. 1851) rakensi torpan kotitilalleen Suokylään vaimonsa Emilia o.s. Ähkysen (s. 1859) kanssa. Heikki toimi kelloseppänä eli uurmaakarina ja tämä työ vei häntä pitkin pitäjää. Riitauduttuaan veljensä Aapon kanssa hän purki torppansa Suokylästä ja siirsi sen Halolan maille. 1 Heikille ja Emilialle syntyi torpassa ainakin 17 lasta, joista 14 ehti aikuisikään. Torpassa oli varmasti välillä melkoisen ahdasta asua suuren lapsikatraan kanssa, mutta sopu sijaa antoi. Pojista Kalle muutti aikuistuttuaan lähelle. Hän oli kuuluisa kansanparantaja ja paransi sekä eläimiä että … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 6 kommenttia

Keräsen torpasta

Vuonna 1980 purettiin Pohjois-Suomen viimeisimpiä torppakontrahteja Halolan tilan torpasta Muhoksella, kun Katri Keränen myi tilan Metsäntutkimuslaitokselle. Tämän torpan kontrahdin teki 4.4.1912 Heikki Heikinpoika Keränen (s. 5.3.1891 Suokylä, k. n. 1967) 1 Muhoksen Halolan tilan omistajien Maria ja Heikki Halosen kanssa. 2 Halola kuului aikoinaan nk. Suur-Laitasaareen. Heikki oli syntyisin Suokylästä ja hänen vanhempansa olivat Heikki Aaponpoika Keränen (s. 18.12.1851 Muhosperä Keränen no 21) 3 ja Emilia Laurintytär o.s. Ähkynen (s. 23.4.1859 Muhos). Asumuksena heillä oli Suokylässä pienoinen torppa. Heikki Aaponpoika oli kelloseppä eli uurmaakari – hänellä oli kaksi veljeä Kustu – joka lähti Amerikkaan – ja toisen veljen eli Aapon (s. 11.5.1859 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti