Avainsana-arkisto: talot

Siekkinen no 52 historia

Ensimmäinen talohistoriikin julkaisu sitten kirjan ilmestymisen! Siekkisen no 52 perusti uudisasukas Perttu Antinpoika Siekkinen (s. n. 1707), hän oli Siekkisen no 23 poikia. 1760-luvulla hänellä oli katselmuksen mukaan rakennukset Hotinkankaalla, Kosusen ja Inkalan tilojen välissä. Seuraava isäntä oli Pertun vävy Paavo Kokko mutta  hänen ainoa poikansa muutti perheineen Tyrnävälle. Kokkojen jälkeen tila menikin jo toisille suvuille. Asukkaita tuli ja meni, sekä kylältä että kauempaa, mm. Hailuodosta ja Paavolasta. Tietäjäksikin sanottu Siekki-Olli eli Olli Juhonpoika Koskela muutti perheineen Oulunsuusta. Ollista onkin tulossa sivustolle mielenkiintoisia tarinoita, Similän Lyylin (s. 1901) ylösottamina. Lyyli asui perheineen Siekkisestä lohkotussa Similän talossa, heistä lisää seuraavassa artikkelissa. Kiitokset … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ritokangas no 57 historia

Vuoden 1905 maakirjan mukaan 1/8 manttaalin Ritokangas no 57 on pantu verolle vuonna 1785, ostettu perinnöksi 9.5.1862 ja se on saanut nykyisen nimensä Ritola maakirjatutkinnassa vuonna 1899. Tilanumero on vaihdellut, henki- ja rippikirjoissa näkyy myös numeroita 60 ja 61. Ensimmäiset uudistilan raivaajat olivat nimeltään Juho Turkka ja Heikki Klemi. Historiikin on kirjoittanut Ritva Nygrén ja voit lukea sen tästä. P.S. Viitaten kiinnitettyyn artikkeliin, on tämä viimeinen talohistoriikki rekisterinumeroille 54-78. Jos sukuasi on asunut näillä tiloilla tai niistä lohkaistuilla tiloilla, ehdit vielä lähettää tietoja, valokuvia ja tarinoita syys-lokakuun aikana. Jatkamme muiden tilojen selvittelyä, jahka ensimmäinen kirja on tullut painosta.

Tallennettu kategorioihin 57 Ritokangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Hangaskankaanlaita no 59 historia

Hangaskankaanlaita (nimenä myös Mähylä ja Hangaskangas) on saanut perustamispäätöksen 27.1.1778. Kuten muutkin uudistilat, se sai 20 vuoden verovapauden. Tila oli kooltaan 1/8 mtl. Ensimmäinen isäntä ja tilan perustaja oli Matti Kaaperinpoika Niska(nen) (s. 1756) – hänen sukuaan asui myös muualla Laitasaaressa. Lue Mähylän historia tästä. Kuvia Mähylästä kaivataan kovasti!

Tallennettu kategorioihin 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina | Jätä kommentti

Lumiainen no 64 historia

Lumiaisen tilaan no 64 liittyy erottamattomasti koko Suomen kansan rakastama satu Koivusta ja tähdestä. Samalla paikalla koettiin isonvihan kauhut – joista on kirjoitettu mm. tässä artikkelissa. Lumiaisen tilaa ei ole enää olemassa; se liitettiin aikoinaan Kopsaan no 42. Lue lisää talon historiikista täältä. Historiikin on kirjoittanut Ritva Nygrén ja sivustolle vienyt Sari Heimonen.

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Päätalo no 70 historia

Päätalon no 70 uudistilan perusti Paavo Pekanpoika Remes (s. n. 1745). Vaimona hänellä oli Valpuri Olavintytär Siira eli Pelkonen (s. 4.12.1737). Laitasaaressa asui tuohon aikaan muitakin Remeksiä – Paavon veli Hannu Viinikanojassa no 67 ja tämän kaksoisveli Pekka vävynä ja torpparina Halkovaarassa no 47. Kovin aikaansaapaa ja työtä pelkäämätöntä sukua vaikuttavat olleen! Päätalon historiikkia on kirjoittanut Pirkko Kettunen ja me muut ”vakioapulaiset” – ja sen voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 70 Päätalo | Avainsanoina | Jätä kommentti

Viinikanoja no 67 historia

Viinikanojan uudistila on perustettu 1780-luvulla. Perustaja oli Hannu Pekanpoika Remes eli Pelkonen. Hannu toimi myös Laitasaaressa kyytirättärinä. Kyytirättäri toimitti nimismiehen antamat määräykset, esimerkiksi kyyditysmääräykset, pitäjän eri osiin. Hän saattoi myös kestitä ja majoittaa kruunun virkamiehiä. Kyytirättäri sai palkkiokseen osuuden nimismiehenverosta ja joskus vielä erillisiä palkkioita. 1 Tila oli pitkään, yli 50 vuotta, yhdistettynä Karhuun no 6. Sittemmin tilaa omisti mm. kruununnimismiehen poika, lääninmaanmittari Benjamin Jacobinpoika Ståhlberg. Viimeisimmät Viinikanojaa pitkään omistaneet olivat alkuaan sukunimeltään Kaveri. Heidän sukunimensä muuttui ajan ja seudun tavan mukaan Viinikanojaksi. Lue lisää talon historiasta täältä.

Tallennettu kategorioihin 67 Viinikanoja | Avainsanoina | Jätä kommentti

Määttälä jaettiin Jurvakaisesta

Tällainenkin talohistoria – lyhykäinen kylläkin, on tullut joskus kirjoitettua. Melkein oli unohtua. Määttälän rakensi Paltamosta tullut Matti Jokelainen perheelleen noin vuonna 1916. Lue lisää Määttälästä tästä.

Tallennettu kategorioihin 45 Jurvakainen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Halkovaara no 47 historia

Pekka Karppila, uskollinen avustajamme sivustolla, kokosi Halkovaaran no 47 historiaa. Tila on perustettu 1760-luvun lopulla. Itse kirjoittelin tilalla asuneista kappalaisista pienet pätkät ja satuinpa kuvaamaan heidän sukunsa hautakiviäkin Muhoksen Kirkkosaaressa valokuvausreissulla vuonna 2012. Halkovaaraa sanotaan myös Korilaksi – nimi Korivaara on varmasti monelle muhoslaiselle tuttu. Samoin kuin kaksi tiilitehdasta (Muhoksen Tiilitehdas ja Soson Tiili) jotka sijaitsivat samalla tilalla. 1950-luvun karttakuvassa näkyy myös turkistarha – sen omistivat Kaupit. Kuinka kauan tarha oli toiminnassa, siitä ei ole meillä tietoa.

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Pöytäkangas no 68 historia

Pöytäkankaan tila on perustettu henkikirjojen mukaan noin vuonna 1789. Tilan ensimmäinen asukas ja ilmeisesti sen perustaja oli Yrjänän no 29 vävy Antti Kärnä. Hänen 18 vuotta kestänyt isännyytensä päättyi kuolemaan vuonna 1807 ja alaikäiset lapset kirjattiin itsellisiksi. Tilan vaiheet ovat moninaiset, isäntiä tuli ja meni eri laitasaarelaisista taloista. Seuraava pidempiaikainen isäntä oli Olli Matinpoika Halonen (s. 1806). Hänen edesmentyä leskivaimo Anna lapsineen asui syytingillä ainakin kuolemaansa eli vuoteen 1858 saakka. Tila oli tuolloin jo Juho Jaakonpoika Rahkon (s. 1802) omistuksessa. Ilmeisesti Annan kuoleman jälkeen ei Pöytäkankaassa enää asuttu. Tila oli elinvoimainen vain 70 vuotta. Voit lukea lisää Pöytäkankaan historiasta täältä.

Tallennettu kategorioihin 68 Pöytäkangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ketola no 27 historia

Ketola no 27 on aikoinaan jaettu Hämälästä no 4. Kun selvittelin näiden kahden talon historiaa, en aina ollut täysin perillä siitä kummasta talosta oli kysymys; saman nimisiä isäntiä ja välillä tultiin toisesta ja mentiin toiseen. Dokumentteja piti käydä uudelleen ja uudelleen läpi ja kysyä neuvoa viisaammilta. Kuten Hämälääkin myös Ketolaa omisti 1860-luvulta lähtien Kopsan no 42 Keräset, ensin isä Simo ja sitten poika Juho ja pojanpoika Aappo. Tila on edelleen saman suvun omistuksessa. Keräset (suku alkuaan Pähti eli Pätsi Kempeleestä) olivat aikoinaan laitasaarelainen suurmaanomistajasuku neljine tiloineen. He omistivat siis Kopsan, Hämälän ja Ketolan – ja se neljäs tila oli Lumiainen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä | Avainsanoina | Jätä kommentti