Avainsana-arkisto: sota-aika

Jääkärieversti Väinö Virkkunen (ent. Snellman)

Väinö Fredrik Virkkunen (ent. Snellman, s. 14.11.1894 Laitasaari, k. 13.7.1953 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisen Armeijan riveissä. Virkkusen vanhemmat olivat agronomi Albert Herman Nils Henrikinpoika Snellman (s. 6.1.1857 Rovaniemi, k. 18.11.1921 – lue muistokirjoitus tästä) ja Mathilda Katharina Matts Leanderintytär Källström (s. 27.8.1867 Oulu). Isä työskenteli opettajana Koivikon maatalouskoulussa ja oli perustamassa Saarelan osuusmeijeriä Yliväärän tilalle. Hänen perheestään voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ahlholmit Laitasaaressa

Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa. Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan. Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 12 Hyrkki, 38 Inkala - Apaja, 41 Heljä, 45 Jurvakainen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Aku pakinoi – Toivomuksia (1949)

Kaiken syönnin ja mässäämisen jälkeen tuntuu ruumiissa olevan suuri raukeus ynnä väsymys. Tuntuu aivan mahdottomalta ajatuskin, että tämän joululoman jälkeen pitäisi taas ruveta töihin: vaikkapa vain heiluttamaan pelkkiä leukoja. Kyllä se vain on urakka sekin, rakas lukija, vaikka sitä kutsutaan henkiseksi työksi (ja kaikkea muuta kuin henkevää, kun on yli kolmekymmentä vuotta soitellut samoja levyjä), jota jotkut eivät lue työksi laisinkaan. Aika on parantanut. Aikako? Tyhjä sana, pelkkä mielikuva, jolla ei ole mitään muuta oleellista kuin se, että sitä voidaan mitata. Eikä se siis parane eikä huonone. Olot ja eläminen sitä tekevät. En kuitenkaan ehdota, että ”kielinerot” taas keksivät jonkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 13

Lähtö Äiti oli saanut keväällä 1939 paikan Vaasan lääninrahastonhoitajana ja olimme muuttaneet sinne. Uudenvuoden aattona 1939 Vaasaa pommitettiin rajusti. Kotimme viereiseen taloon Raastuvankadulla putosi rähjähtämätön pommi, ja talomme asukkaat evakuoitiin. Hätäratkaisuna meidät Wirkkulan perheen viisi lasta lähetettiin aluksi Tyyni-tädin (Korpi) luokse Ouluun, joka siihen asti oli säilynyt pommituksilta. Olimme olleet vasta pari tuntia perillä ja parhaillaan tervetuliasikahvipöydässä, kun koko talo jysähti ja yläkerran ikkunasta nähtiin, miten pommeja putoili edessä oleville Heinäpään pelloille, niin että multa räiskyi. Oulun ensimminen pommitus oli alkanut ilman hälytystä. Ouluun emme voineet jäädä, vaan jatkoimme matkaa mummon luokse Muhokselle, Laitasaaren Monolaan.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sota-ajan kuvia tunnistettavaksi

Sivustolla on useampia sota-ajan kuvia. Monesta on ihmiset tunnistamatta. Katselkaapa kuvia täältä – klikkaa linkkiä – huomaatko isäsi / ukkisi kuvissa? Tästä kuvasta on tunnistettu kaksi – klikkaa kuvaa isommaksi! Ukkolan Jukan mukaan ”Pionp 34 3. joukkue alistettuna 11 JR erillinen pioneerijoukkue”. Mitä tarkoittanee – suomentakaa jos joku osaa :-) P.S. Lue kaikki sivuston sota-aikaa käsittelevät artikkelit tämän linkin kautta. P.S. 2 Katselkaa muutenkin tunnistamattomia kuvia (klikkaa linkkiä) – niistä on jo osa jouduttu poistamaan, koska sivuston koko alkaa olla äärirajoilla. Jotta uusia kuvia voidaan ladata, poistamme ne joihin ei ole tullut tunnistuksia.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 20 Sieppo | Avainsanoina , | 1 kommentti

Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat (1939)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat kevätlukukaudella 1939, jolloin vuosi tuli täyteen vuokratiloissa Kangas-Karhussa no 7 eli Kalle Heikkisen talon päässä. Kuva on siinä mielessä historiallinen, että koulun oppilaiksi tuli sen valmistuttua entisiä Ponkilan, Huovilan ja siirtoväkeen kuuluvia ja meitä muita lähiseudulla asuvia oppilaita.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Aku pakinoi – Muistojen polulla (1945)

Täältä maaseudun pyhästä hiljaisuudesta asiat joskus vetävät kaupungin hälinään, josta allekirjoittanut ei ole monestikaan joutunut kärsimään sen jälkeen kun sotapalvelus tuli suoritettua siellä Merikosken Valkeassa kaupungissa.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Evakkoja Kalilassa

Talvisodan aikana Kalilassa oli sotaa paossa Kinnusen perhe Suomussalmelta. Välirauhan aikana he palasivat takaisin kotiin. Myöhemmin tuli tieto, että partisaanit olivat surmanneet lähes koko perheen – 26.6.1943 sattuneesta traagisesta tapauksesta voi lukea lisää täältä (klikkaa linkkiä). Karjalan evakkoja oli Karvisen perhe, johon kului Hilja-äidin lisäksi mummo ja lapset Yrjö, Lea ja Leena. Leena lähti sotalapseksi Ruotsiin ja jäi sinne pysyvästi. Kontakti perheeseen säilyi sodan jälkeenkin ja vierailuja tehtiin.

Tallennettu kategorioihin 43 Hangaskangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 2

Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa, ensimmäisen löydät täältä (klikkaa linkkiä). Kuvien hevoset eivät liity tarinaan. Hevospotilaiden määrä oli enimmillään kahdeksankymmenen paikkeilla. Eläinsairauksista oli pääosin lyöttymiä ja säkätautia. Näiden aiheuttamat avohaavat märkivät ja ne piti päivittäin puhdistaa sekä lääkitä. Nämä taudit aiheuttivat ylipitkät valjoissa olojaksot, varsinkin kärryvaljastuksessa, ja tiettömät maisemat.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Ranta-Keränen, 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1

Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön kuuluivat hevosten hoitajat, rehunajajat, kengittäjät, teurastajat ym. apumiehistö. Hevosten määrä kasvoi jo vuonna 1942 siinä määrin, etteivät Koivikkoon varatut tilat enää riittäneet, vaan jouduttiin ottamaan käyttöön lisätilaksi lähellä oleva pappilan kivinavetta. Joitakin hevosia sijoitettiin myös  muille naapuritiloille.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Ranta-Keränen, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti