Avainsana-arkisto: siirtolaisuus

Santeri Kotasaari muistelee – osa 1

Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Santerin isä Nikolai Andreinpoika Kotasaari (alk. Kallijev, s. 20.5.1890) oli kotoisin Vuokkiniemestä Pirttilahden kylästä. Hän muutti sukunimensä Kotasaareksi vuonna 1920. 1 Nikolain vanhemmat olivat Andreij Lazarinpoika Kallijev (s. n. 1859 Pirttilahti) sekä Tatjana Petrintytär Kallijeva. Santerin äiti oli Maura Vasilintytär Garmujeva (s. 1893 Vuokkiniemi) – todennäköisesti myös Pirttilahden kylästä, jossa Garmujevit asuivat jo 1800-luvun puolivälistä saakka. Sinne he olivat muuttaneet Vuokkiniemen pääkylästä.

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 2

Isiensä mailla  Muhoksella vierailleen silloin 82–vuotiaan teräsvaari Hjalmar Kärnän Norjan Vadsjöstä tarina jatkuu. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Arkistolöydön teki Pentti Lohela. Siitä on jo kauan kun kävin Muhoksella, enkä ole vielä päässyt kotia Jakobselvaan. Mutta olen hiljalleen matkustellut kotia päin. Vaimoltani olen saanut vastaanottaa 3-4 kirjettä ja nyt hän on myös täällä Nordkabissa, jossa olemme käyneet merellä kalastusretkellä. Se kun on niin viehättävää kun itse saa kalat vetää merestä. Itse valmistan myös siitä ruokaa, kalastahan saa monta ruokalaatua kun vain itse viittii laittaa.

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 1

Samoihin aikoihin kun Muhoksella valmistauduttiin elokuun 1964 maatalousnäyttelyyn, vieraili isiensä mailla Muhoksella 82–vuotias teräsvaari Hjalmar Kärnä Norjan Vadsjöstä. Allaoleva artikkeli on julkaistu Tervareitti-lehdessä 10.7.1964 ja julkaisemme sen nyt lehden luvalla. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Artikkelin kakkososan löydät tästä. Arkistolöydön teki Pentti Lohela. Pidetyn norjalaisen vieraan Hjalmar Kärnän saivat muhoslaiset vieraakseen viime viikolla. Monet muhoslaiset ovat käyneet häntä tervehtimässä matkaillessaan Norjassa. Hänen ystävällisyytensä ja vieraanvaraisuutensa saa siellä vieraat viihtymään. Noin neljä vuotta sitten sai Kärnä tietää missä hänen suomalais-sukulaisensa ovat ja tutustui heihin rovasti A. I. Heikinheimon opastuksella. Muhokselta löytämiensä sukulaisten ja ystävien … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Amerikan kirje Laitasaareen (1890)

Kirje on kirjoitettu Paavo Heikinpoika Holapalle (alk. Räisänen Kuusamosta, s. 1827, k. 1892) ja hänen toiselle vaimolleen Maria Kristiinalle (o.s. Tiilikainen, ent. Mäkelä, s. 1825, k. 1898) jotka asuivat Holapassa no 51. Allekirjoitus puuttuu, mutta kirjeen on todennäköisesti kirjoittanut Paavon ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Jaakko (s. 1857, k. 1929) joka muutti Amerikkaan vaimonsa Kaisa Johanna Ketolan (myös Hämälä, s. 1857 Ketola no 27, k. 1924) ja neljän lapsensa kanssa vuonna 1888. Kirje on lähetetty Michiganista, Houghton Countysta. 1 Pariskunta vanhoilla päivillään ylläolevassa kuvassa. Kuva linkitetty täältä. Atlantin kuparikaivannolta 16. päivä helmikuu 1890 Rakkaat vanhukset Paavali Holappa vaimoineen. Tämän hengettömän sanansaattajan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 44 Arola, 51 Holappa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Hilda Törmänen from Kuusamo via Laitasaari to USA 1903

EMIL  JOHN LEHTIMAKI was born in Lempäälä Finland in 1883 (Johan Emil Juhonpoika Lehtimäki b.  24.9.1883 Lempäälä, was son of railroad guard and went to USA with passport dated 1902, used later name Maki and Hill – information added by Solja. 1) His son Arnold tells about his childhood family: My dad ran the farm for almost 30 years. He then took the job of managing the local farmers cooperative in Astoria, Oregon. By then Hugo and I were old enough to do most of the farm work. My dad died of natural causes in 1956 at the age of … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 58 Pesola, 72 Pikkarainen, english | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Yltäkyllyyden maa (1949)

Kun ihminen on elänyt kokonaisen vuosikymmenen heilimöivin helmuksin sekä puhkinaisin kyynärpäin ynnä tuntenut untensa haavemaillekin paperilakanain aavemaisen kahinan, niin vaikuttaa hyvin puetun ja pyntätyn ihmisen näkeminen suorastaan sadunomaiselta. Sellaisten satujen keijun, tai minkä lie prinsessan, satuin kohtaamaan. Se oli saapunut kultaisesta lännestä, hamasta kaukaisesta Kaliforniasta saakka. Ja hieno se oli alimmista untuvista jäykempiin peitinsiipiin asti. Silkkiä, hienointa silkkiä kaikki! Aina niistä nimettömistä alkaen. (Niin – kyllä minä nekin satuin näkemään.) Eivätkä ne varusteet kaikki yllä olleet. Ylen olivat moninkertaiset hepenet sillä naisella, niin että ihan pyörrytti – tällaista vanhaa körilästä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kauppias Oscar Keckonen Amerikassa

Pentti Lohelan tarkat silmät huomasivat seuraavan artikkelin Siirtolaisuusinstituutin nettisivuilla: Oscar Keckonen, kauppias, Calumetin sekä ympäristön huomatuimpia suurliikemiehiä – Oskari Paavonpoika Kekkonen, alk. Huttu (s. 16.9.1876 Kekkola no 28). Oscar Keckonen on syntynyt Muhoksella, Oulun läänissä, syyskuun 6 p. v. 1876 (oik. 16.9.). Tuli Amerikaan vanhempainsa kanssa v. 1881. Kävi täällä koulua ja varttuneemmaksi tultuansa, työskenteli pajatöissä, perehtyen siten rautaliikealaan perinpohjin. Toimi sen jälkeen kauppa-apulaisena Red Jacketissa, saavuttaen siten rautakaupan ja rakennusjärjestelyn alalla tietopuolisen ja käytännöllisen kokemuksen. Oman rautakauppansa, tunnetun toiminimellä ”Keckonen Hardware” avasi hän toukokuulla v. 1898 Red Jacketissa, jota on jatkanut näihin asti hyvällä menestyksellä.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Kustaa Similä – perinnelaulujen taitaja Amerikassa

Amerikansuomalaisen mainarin ja perinnelaulujen taitajan Kustaa Aaponpoika Similän (s. 19.1.1880 Muhosperä Similä) sukujuuret ovat Laitasaaren Laukan no 24 talossa. Kustaa oli Laukan tilan isännän Matti Tallmanin tyttären Liisa Laukan (s. 12.12.1779 Laukassa) ja hänen puolisonsa Kaaperi Matinpoika Korhosen (myöh. Kettunen, s. 27.10.1779 Utajärvi) lapsenlapsi eli pojan tyttären poika.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka | Avainsanoina | 3 kommenttia

Tuohinon sukua Kanadasta

Tällä viikolla on Laitasaaressa vieraita Kanadasta. Kuvassa on pariskunnan miespuolisen jäsenen isoäiti Sofia Helena Kaaperintytär Tuohino (s. 16.04.1885 Kiiminki, k. 6.3.1952 Ladysmith BC, Kanada). Sofian vanhemmat olivat Kaaperi Juhonpoika Tuohino tilalta Tuohino no 71 ja Anna Helena Jaakontytär Jaara Kiimingistä. Samaa sukua asuu edelleenkin Tuohinossa; uudistila perustettiin vuonna 1799. Tutustumme yhdessä sekä Laitasaareen että Kiiminkiin ja Hailuotoon, joilla paikkakunnilla on suvun esivanhempia asunut.

Tallennettu kategorioihin 71 Tuohino | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – Amerikan leninki

Naisen puku Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Iida Maria Arola (myöh. Parviainen, s. 1884, Käärmekangas no 66) Käsin ommeltu naisen puku. Pitkä hame ja pitkähihainen paita, istutetut hihat. Paidan kaulusosa avautuu vasemmalta olkapäältä. Hameen kiinnitys vyötäröllä hakasilla. Vaatteissa tyköistuva leikkaus. Musta koristenauha hihansuissa ja kaula-aukossa. Hameosa ja paidan päällysosa sinistä villakangasta. Paidan kaulus/rintaosa vaaleanpunaista silkkiä ja pitsiä. Puku on ollut käytössä Amerikassa. Muut artikkelit avainsanalla ”Vanhat esineet” löydät tästä (klikkaa linkkiä).

Tallennettu kategorioihin 66 Käärmekangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti