Avainsana-arkisto: siirtolaisuus

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 3

Uusi aika on tuonut autot sekä elokuvat Ruijaankin Ihmettelihän sitä vaimokin mitä sinä sinne Suomeen lähdet, vanha mies, mutta minäpä sanoin, että onhan minulla aikaa teppailla ja katsella… nuorempien vuoro on jo tehdä työt. Ja kun on kerran sukulaisten osoitteet paperilla, niin enhän minä eksy. Näin kertoili Kalevan lukijoille tuttu Ruijan kirjeiden kirjoittaja Hjalmar Kärnä poiketessaan toimituksessa sukulaismatkansa yhteydessä. Ensi maaliskuussa 83 vuotta täyttävä suomalaissyntyinen Hjalmar Kärnä oli lähtenyt Ruijan Annijoen kylästä kesäkuun 20 päivänä erään retkueen mukana Suomeen tervehtimään sukulaisiaan. Kärnän suku on lähtöisin Muhokselta, josta Hjalmarin isoisä noin 95 vuotta sitten lähti Ruijaan ja perusti sinne pienen suutarinverstaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – kypärälamppu

Kaivosmiehen kypärälamppu Lahjoittanut Alli Karppinen o.s. Parviainen (Saunakangas eli Reini no 74, Kangasparviainen no 2) Pieni kahvipannun näköinen astia jossa koukku kahvan paikalla. Saranoitu kansi. Kuparia. Nokassa kotkan kuva. Tekstit: USA FACE TRADE MARK pat. marc 1904 J. Anton & son monongahelm.pa Saatu USA:sta. Omistanut lahjoittajan isä, Jaakko Albert Parviainen, joka oli Amerikassa kuparikaivoksella töissä. Hän teki kaksi matkaa Amerikkaan, ensimmäisen 16-vuotiaana, aivan 1900-luvun alusssa. Jaakon kuvan voit katsoa tästä artikkelista. Käyttötarkoitus: kaivostyössä valaisimena, kypärään kiinnitettynä. Kork. 6 cm, pohjan halk. 4 cm

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 74 Saunakangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Santeri Kotasaari muistelee – osa 2

Tunnistatteko kuvan henkilöitä? Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Ensimmäisen osan voit lukea tästä. Lapsena kävin Ponkilassa koulua. Korialla tuli oltua armeijassa. Siellä järvillä metsäyhtiöt uittivat pitkiä lauttoja tehtaille. Koulua (s.o. Laitasaaren uusi koulu) olin myös rakentamassa vuonna 1953. Rakennusliike Anttonen sen rakensi ja myös kirkolle keskuskoulun. Myöhemmin Anttonen kuulemma urakoi Turussa päin. Hänellä oli poika ja tytär. Joku oli nähnyt viimeksi Anttosen ajamassa kuorma-autoa.

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Joulukirje Atlantista

Kas tuossa huomasin että joulukin on tulossa ja muistin että meillä on sukulaisia ja tuttavia siellä synnyinmaassa että lähetän vähän kahverahaa. Niin kysyin teitän lapsiltanne mutta he sanoivat, että raha on Amerikassakin tienaamisessa, sillä onhan niillä enempi rahaa kuin meillä, vain ei ole meilläkään niin paljon että ramata kannattaa. Vain panemma varaina mukaan sillä isä on ollut jouten jo (toista vuotta) ja Paavali tämän kesän Marian päivästä ja Pauli on mennyt meiltä jo pois Annansa kans ja se on Palmerissa. Se on kauppatrenkinä ja se sano että hän tykkää hyvin, sinne on täältä viijen taalan kyyti.

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Santeri Kotasaari muistelee – osa 1

Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Santerin isä Nikolai Andreinpoika Kotasaari (alk. Kallijev, s. 20.5.1890) oli kotoisin Vuokkiniemestä Pirttilahden kylästä. Hän muutti sukunimensä Kotasaareksi vuonna 1920. 1 Nikolain vanhemmat olivat Andreij Lazarinpoika Kallijev (s. n. 1859 Pirttilahti) sekä Tatjana Petrintytär Kallijeva. Santerin äiti oli Maura Vasilintytär Garmujeva (s. 1893 Vuokkiniemi) – todennäköisesti myös Pirttilahden kylästä, jossa Garmujevit asuivat jo 1800-luvun puolivälistä saakka. Sinne he olivat muuttaneet Vuokkiniemen pääkylästä.

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 2

Isiensä mailla  Muhoksella vierailleen silloin 82–vuotiaan teräsvaari Hjalmar Kärnän Norjan Vadsjöstä tarina jatkuu. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Arkistolöydön teki Pentti Lohela. Siitä on jo kauan kun kävin Muhoksella, enkä ole vielä päässyt kotia Jakobselvaan. Mutta olen hiljalleen matkustellut kotia päin. Vaimoltani olen saanut vastaanottaa 3-4 kirjettä ja nyt hän on myös täällä Nordkabissa, jossa olemme käyneet merellä kalastusretkellä. Se kun on niin viehättävää kun itse saa kalat vetää merestä. Itse valmistan myös siitä ruokaa, kalastahan saa monta ruokalaatua kun vain itse viittii laittaa.

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 1

Samoihin aikoihin kun Muhoksella valmistauduttiin elokuun 1964 maatalousnäyttelyyn, vieraili isiensä mailla Muhoksella 82–vuotias teräsvaari Hjalmar Kärnä Norjan Vadsjöstä. Allaoleva artikkeli on julkaistu Tervareitti-lehdessä 10.7.1964 ja julkaisemme sen nyt lehden luvalla. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Artikkelin kakkososan löydät tästä. Arkistolöydön teki Pentti Lohela. Pidetyn norjalaisen vieraan Hjalmar Kärnän saivat muhoslaiset vieraakseen viime viikolla. Monet muhoslaiset ovat käyneet häntä tervehtimässä matkaillessaan Norjassa. Hänen ystävällisyytensä ja vieraanvaraisuutensa saa siellä vieraat viihtymään. Noin neljä vuotta sitten sai Kärnä tietää missä hänen suomalais-sukulaisensa ovat ja tutustui heihin rovasti A. I. Heikinheimon opastuksella. Muhokselta löytämiensä sukulaisten ja ystävien … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Amerikan kirje Laitasaareen (1890)

Kirje on kirjoitettu Paavo Heikinpoika Holapalle (alk. Räisänen Kuusamosta, s. 1827, k. 1892) ja hänen toiselle vaimolleen Maria Kristiinalle (o.s. Tiilikainen, ent. Mäkelä, s. 1825, k. 1898) jotka asuivat Holapassa no 51. Allekirjoitus puuttuu, mutta kirjeen on todennäköisesti kirjoittanut Paavon ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Jaakko (s. 1857, k. 1929) joka muutti Amerikkaan vaimonsa Kaisa Johanna Ketolan (myös Hämälä, s. 1857 Ketola no 27, k. 1924) ja neljän lapsensa kanssa vuonna 1888. Kirje on lähetetty Michiganista, Houghton Countysta. 1 Pariskunta vanhoilla päivillään ylläolevassa kuvassa. Kuva linkitetty täältä. Atlantin kuparikaivannolta 16. päivä helmikuu 1890 Rakkaat vanhukset Paavali Holappa vaimoineen. Tämän hengettömän sanansaattajan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 44 Arola, 51 Holappa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Hilda Törmänen from Kuusamo via Laitasaari to USA 1903

EMIL  JOHN LEHTIMAKI was born in Lempäälä Finland in 1883 (Johan Emil Juhonpoika Lehtimäki b.  24.9.1883 Lempäälä, was son of railroad guard and went to USA with passport dated 1902, used later name Maki and Hill – information added by Solja. 1) His son Arnold tells about his childhood family: My dad ran the farm for almost 30 years. He then took the job of managing the local farmers cooperative in Astoria, Oregon. By then Hugo and I were old enough to do most of the farm work. My dad died of natural causes in 1956 at the age of … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 58 Pesola, 72 Pikkarainen, english | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Yltäkyllyyden maa (1949)

Kun ihminen on elänyt kokonaisen vuosikymmenen heilimöivin helmuksin sekä puhkinaisin kyynärpäin ynnä tuntenut untensa haavemaillekin paperilakanain aavemaisen kahinan, niin vaikuttaa hyvin puetun ja pyntätyn ihmisen näkeminen suorastaan sadunomaiselta. Sellaisten satujen keijun, tai minkä lie prinsessan, satuin kohtaamaan. Se oli saapunut kultaisesta lännestä, hamasta kaukaisesta Kaliforniasta saakka. Ja hieno se oli alimmista untuvista jäykempiin peitinsiipiin asti. Silkkiä, hienointa silkkiä kaikki! Aina niistä nimettömistä alkaen. (Niin – kyllä minä nekin satuin näkemään.) Eivätkä ne varusteet kaikki yllä olleet. Ylen olivat moninkertaiset hepenet sillä naisella, niin että ihan pyörrytti – tällaista vanhaa körilästä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti