Avainsana-arkisto: Sanginjoki

Koskenniska no 77 historia

Koskenniskan uudistila perustettiin 1800-luvun ensi vuosina Sanginjoen varrelle. Tilannimenä on myös ollut Vaara. Koskenniskaa on omistanut vuodesta 1831 lähtien sama suku, eli jo 183 vuoden ajan (2015). Talon historiikin voit lukea tämän linkin kautta. Lämmin kiitos omistajasuvulle avusta asujaimiston selvittämisessä sekä upeista kuvista!

Tallennettu kategorioihin 77 Koskenniska | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kuvien tunnistamista – lapset ja ryhmät

Sanginjokisia Pirttijärvellä juhannuksena 1930 Tuppelan pihassa. Vas. Lohelat Samppa, ed. Heikki ja Väinö. Janne Viittanen edessä, Aarne Kassinen avopäin vaal. takissa, Eemil Honkarinta, Mirja Kaveri, Anne Laurila, Janne Kaveri ja Antti Määttä kaulakkain, Lilja Törmänen valk. hartiahuivi, Lyyli Aho kukallinen huivi, takanaan Helga Parviainen sekä Hilja Grönstrand. Martta Honkarinta ja Iida Mikkonen oik. Kuva: Sinikka Koskenniska Tunnistamattomiin ryhmäkuviin on saatu pari uutta kuvaa sanginjokisista, tarkistakaapa näkyykö tuttuja naamoja? Oheisen kuvan tekstin löysi Pohjois-Pohjanmaan perinnealbumista Pentti Lohela. Entäs tämä talo – kenties Sanginjoelta tämäkin? Linkit tunnistamattomiin lapsiin ja ryhmiin. Aiempi tunnistusartikkeli.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siltala, 58 Pesola, 69 Ylitalo, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keskiaho no 73 historia

Keskiahon tila sijaitsee Laitasaareen kuuluvalla Sanginjoella. Se on Laitasaaren historiasivuston uusimpia taloja ja perustettu 1790-luvun lopulla. Ensimmäinen isäntä oli Tuomas Paavonpoika Piirainen. Viimeisimpiä tilan omistajia ovat olleet Kassiset – suku alkuaan Muhoksen Halosesta no 1. Miksi sukunimi Halonen muuttuu 1890-luvulla Kassiseksi, yksi olettamus selviää Keskiahon sivulta. Tilan historiaa on selvitellyt Taisto Isokangas mm. Raimo Rannan avustuksella ja sen voit lukea tämän linkin kautta. Lisäkuvat Keskiahosta eivät olisi pahitteeksi – etenkin ne vanhat! Kuvien lähettämisohje on tässä (klikkaa linkkiä).

Tallennettu kategorioihin 73 Keskiaho | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Ylitalo no 69 historia

Sanginjokivarressa sijaitsevan Ylitalon no 69 historiikin sivustollemme teki Pirkko Kettunen. Tilan syntyhistoria alkanee vuonna 1789 – tuolloin isäntänä oli Rovalan no 63 aiempi isäntä Heikki Matinpoika Mikkonen (s. n. 1750, k. 22.04.1814). Toistaiseksi ei ole selvinnyt mistä Heikki oli lähtöisin, patronyymi Matti  käy ilmi esikoisen kasteesta. Heikillä oli vaimona Kaarina Jaakontytär Sparf eli Karjalainen (s. 20.5.1750, k. 20.2.1813), heidät vihittiin Laitasaaressa 24.2.1770.

Tallennettu kategorioihin 69 Ylitalo | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Petteri Honkarinta, oivallinen kelloseppä

Maamme sanomalehdet juttelivat viime vuoden kuluessa käsityöläisyydestä ja sen edistymisen hitaudesta, mutta koko Suomen suosioksi ja erittäinkin meidän pohjalaisten iloksi sekä kunniaksi löytyy mies Muhoksen pitäjästä Sanginjoen kylästä nimeltä Petteri Honkarinta. Ei missään opissa ollut eikä paljon koko kylästänsä liikkunut koko elämänsä ajalla, mutta on kuitenkin oivallinen kello-seppä. Hän on tehnyt monenlaisia seinäkelloja, joitten seasta on merkillisin yksi, jossa on 5 eri taulua ja 6 viisaria.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 72 Pikkarainen, 78 Honkarinta | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Sanginjoen elämänmenosta 1967

Anja Hämäläinen o.s. Lohela lähetti sivustolle artikkelin Sanginjoen elämänmenosta vuodelta 1967. Siinä haastatellaan Anjan isoäitiä Iidaa Lusikan no 62 Harjusta ja kerrotaan Sanginjoen kylän senhetkisestä elämästä, koulusta ym. Lisäksi haastatellaan kauppiasta ja koulun opettajaa Heikki Markkasta. Tässä artikkelissa muutamia poimintoja siitä.  Sanginjokelaiset tarvitsevat postiaseman ja lisää työpaikkoja Ylisanginjoki on noin 50 taloa käsittävä kylä. Kylän väestö saa elantonsa pääasiallisesti maataloudesta. Lisätuloja hankitaan satunnaisista ansiotöistä. Tilat ovat valtaosalta pieniä, viljelysmaat veden vaivaamia. Maatalouden kehityksen jarruna on viljelysmaiden soistuminen. Karjan jalostus on ollut käynnissä jo monet vuodet. Tiloilla on ay-karjaa. Maa- ja karjatalouden hyväksi uurastetaan.

Tallennettu kategorioihin 62 Lusikka, 75 Isokangas, 76 Paasimaa | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti

Elvi Haatajan muistelmia

Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla.   Haatajan Elvi (s. 1911), jonka kotitalo oli Honkarinta no 78, on muistellut seuraavaa: Pikkaraisen no 72 isäntä oli viemässä tervaa Ouluun. Hän kuljetti tervat Laitasaaren Laukan tilan rantaan ja siitä oli tarkoitus jatkaa veneellä Oulujokea myöten Ouluun. Kun venettä lastattiin se kaatui, mutta isäntäpä ei harmitellut karanneita tervatynnyreitä, vaan kun itsekin oli muljahtanut jokeen – oli vain päivitellyt, että kastuikohan rahat!

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 58 Pesola, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 76 Paasimaa | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kärrypoluista valtateiksi – teiden vaiheita 1600-luvulta alkaen, osa 1

Paavo Salmi on koonnut Laitasaaren pääteiden historiaa – siis teistä Valtatie 22, Oulu-Kajaani ja Yhdystie 8300, maantie Oulu-Päivärinne-Vaala. Artikkelin kakkososa täällä. 1930-luvulle saakka ainoa vaunuin ajettava yhtenäinen tie Oulusta Muhokselle ja edelleen Kajaaniin kulki Oulujoen eteläpuolta. Pohjoispuolella oli kyläteitä talosta taloon. Kunnantie Laukasta Sanginjoelle rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. Oulu-Kajaani tien rakentamista pitivät Ruotsin kuninkaat tärkeänä 1500-1600 luvun vaihteesta alkaen. Kuningas Kaarle IX määräsi 1608 rakennettavaksi tien Oulusta Kajaaniin. Tietä tarvittiin kaupankäyntiin, sotajoukkojen kuljetuksiin ja tarvikkeitten kuljetuksiin Kajaanin linnaan. Aluksi tie oli vain polkutie tai ratsutie, talvisin rekitie. 1600-luvun alussa Kuningas Kustaa II Aadolf kulki reitin palatessaaan Liivinmaa-sodasta Tukholmaan. Tuolloin tie on … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Lusikka no 62 historia

Matti Lusikan ja isänsä Juho Lusikan puumerkit (1835) – klikkaa kuvaa isommaksi Laitasaaren Sanginjoen Lusikan no 62 historia alkaa viimeistään 1776 kun Oulunsuusta muutti Jaakko Heikinpoika Turkka (s. 1746) – hän oli todennäköisesti tilan perustaja. Perimätieto kertoo, että nimi Lusikka tuli tilalle Sanginjoessa olevasta lusikan muotoisesta mutkasta. Jaakko kirjattiin jo vuonna 1776 henkikirjaan Lusikan nimellä, joten varhaisessa vaiheessa hän on nimen saanut tilalleen ja kirjureiden myötä itselleenkin.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 62 Lusikka | Avainsanoina , | 1 kommentti

Tanssi- ja hupipaikat Laitasaaressa

Tiedossani on ainakin Laitasaaren Tupa, Junniojan lava, Laitasaaren Työväenyhdistyksen talo, Laitasaaren Seurojentalo ja mielestäni vanhin paikka Ilo-ojan silta. Silta sijaitsi Laukka-Ylikiiminki tiellä ennen Laitakangasta. Silta oli aikaisemmin rakennettu puusta ja se sai nimensä kun siellä pidettiin tansseja, kun niiden järjestäminen oli kielletty muualla. Sota-aikana tanssit oli kiellettyjä. Muunlaisia tansseja pidettiin salaa riihissä ja aitoissa ja niitä kutsuttiin nurkkatansseiksi. Luulisin että pitkämatkaisin tanssireissu oli Sanginjoen Pirttijärven nuorilla. He kävivät Sarviselässä soita ja kankaita pitkin huvittelemassa. Siellä asusti kaikille tuttu Sarvi-Kalle. Hän oli itseoppinut hanurinsoiton taituri. Matkan pituuden jokainen voisi mitata”mutkitellen” kartalta. – asiasta keskustelua toivoen Kalevi Leskelä, joissakin kemuissa mukana ollut

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti