Avainsana-arkisto: sadonkorjuu

Huovisen poikaa puri käärme – ja muita kuulumisia

Klikkaa kuvia isommiksi niin näet kuvatekstit – kuvissa muutamia tunnistamattomia ihmisiä. Kiirut on aika nyt että eipä tahdo joutaa kynään kajota. Koska eivät ne, joilla olisi paremmin aikaa ja ovat kynään kykeneväisempia, näytä huolivan lukijain tiedon halujen tyydyttämisestä paikkakunnallamme, olen päättänyt joskus ottaa kynän kankiaan käteeni ja töhertää muutamia riviä O. I. lehden arvoisille palstoille.

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Maatöitä ja sadonkorjuuta Heliassa

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Kuva ei liity tarinaan – klikkaa kuvaa Siemenpotut oli ensin idätetty pirtissä reessä jossa oli laidat. Potunpanossa hevosen perään pantiin sahra, jolla peltoon saatiin vako hevosen vetäessä. Vakoon laitettiin siemenpotut ja seuraavalla kierroksella siemenperuna peittyi multaan ja uusi vako syntyi. Työssä oli hevosmies ja potun panija. Potunotto oli syys-lokakuussa. Varret revittiin ja sahralla tai kuokalla taas aukaistiin vako. Oma väki oli pellolla keräämässä uudet perunat. Potut säilytettiin pottukellarissa. Se oli maakellari, jossa säilytettiin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Suo siellä, vetelä täällä

Näyttäisi että tässä kuvassa olisi marjastajia – vai istuttavatko he puuntaimia? Tunnistatko henkilöitä? Klikkaa kuvaa! Oli lämmin kesä vuonna 1972. Olin päässyt armeijasta toukokuussa. Paavolan Olli ehdotti hillaan lähtöä. Aamulla lähdettiin Ollin Opelilla. Ajettiin Sanginjoen tietä ja käännyttiin Porrasselältä Matkajärventielle. Ajettiin vajaa kilometri ja auto jätettiin siihen. Olli tunsi maastot, minä kuljin perässä.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Lohelan serkusten hillareissu

60-luvun alkupuolella käytiin useita hillareissuja serkkuni Kalervon kanssa. Matkat suuntautuivat Sanginjoelle päin. Vuonna 1964 lähdimme Kalervon valkealla Skodalla hillaan. Ajettiin Pyhäselän laitaan. Käveltiin kankaan poikki ja pian oltiin Itkusuon laidassa. Päästiin heti poimintaa aloittamaan. Kierreltiin pikkusoita ja mentiin yhä kauemmas, maastossa oli kapeita pitkiä soita ja niiden välissä yhtä kapeita kankaita itä-länsisuunnassa.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Siivoa römppää

Louhi-lehti 16.11.1898 (klikkaa linkkiä niin näet kaikki 1898-vuoden Louhi-lehdet) Warastettu römppäwiikon aikana Muhoksella renki Juho Puustilta talwilakki, Juho Jaaralta housut, suutari Juho Hämälältä 5 paria kengäksiä ja Heljän talon piikalta kalossit. Sen lisäksi on myöskin wähäisiä heinän warastuksia kuulunut. Kaikki muut mainitut tawarat owat menneet menojaan, paitsi ensinmainittu on saatu takaisin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

lsorokko römppäwiikon ilojen estäjänä

Maaseudun palvelusväen ainoa lomaviikko eli römppäviikko alkoi kekristä. Kuva ei liity asiaan, klikkaa isommaksi. Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota vietettiin mikkelinpäivästä (29.9.) marraskuun puoliväliin. 1800-luvulla sitä vietettiin yhä useammin Pyhäinpäivän lähellä, tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kekristä Nuuttiin

1.11.  Kekri (Köyri, kööri, keyri) Tarkoittaa haltijaa, pelättiä tai viimeiseksi jäänyttä. Sadonkorjuun, vuodenvaihteen ja vainajien juhla, pyhäinmiestenpäivä. Isäntien kutsuttava torpparit syömään. Alkaa puolentoista viikon jakoaika, aurinko- ja kuuvuoden erotus. Palvelijoiden vapaaviikko ja uuden talon etsintä. 2.11. Sielujenpäivä Lämmitettävä pirtti mahdollisimman aikaisin. 10.11. Martti Paistetaan makkaroita. Paastonnut tyttö voi nähdä unessa sulhasensa. 19.11. Liisa Liukkaat kelit tietävät hyvää leipävuotta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 3 kommenttia

Sadonkorjuuta Konnun törmällä

Yleensä viljan leikkaamiseen päästiin elokuun puolivälin jälkeen. Vilja niitettiin viikatteella ja laitettiin seipäille kuivumaan. Jäljet haravoitiin käsiharavalla, eikä yhtään tähkää saanut jäädä peltoon. Ruis sidottiin lyhteille ja laitettiin kuhilaille. Kun viljat olivat kuivuneet muutaman viikon, aloitettiin puintityöt.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Sadonkorjuun aikaan

Klikkaa riihenpuintikuvaa – muutama henkilö vielä tunnistamatta. Onko kuva Martti Kesäniemen ottama? Kokemukseni ja muistoni sadonkorjuusta ovat 1950-60 -luvuilta. Kodin ja pääosin koko kotikylän elinehto oli se, että tehtiin työtä, jotta oli syksyllä satoa, mitä korjata. Nyt sitä vasta ymmärtää, miten suunnitelmallista ja vaativaa oli ottaa leipä maasta, metsästä, navetasta!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Maamiehen työt vuonna 1902

Tänä kesänä on sadetta piisannut heinäntekijöille haitallekin asti. Televisiossa on haastateltu useita maanviljelysalan ammattilaisia, tulvien ja muiden satoennusteiden merkeissä. Vuonna 1902 – eli 110 vuotta sitten – oli myös Laitasaaressa vesi haittana ja siitä kirjoitettiin Louhi lehteen marraskuun kuudes päivä seuraavaa:

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , , , | 10 kommenttia