Avainsana-arkisto: ruokaperinne

Makkaramestarin muistokirjoitus

Viime keskiviikkoaamuna t.k. 5 p:nä vaipui viimeiseen lepoonsa mies, joka tällä paikkakunnalla oli hyvin tunnettu ja tavallaan merkillinen, ehkei hän ollutkaan yhteiskunnan ylimmillä portailla. Vainajan elämäntyö oli siksi merkillinen, että se ansaitsee muutamia muistosanoja. Mies, jonka manan majoille menon täten ilmoitamme, oli maanviljelijä Eberhard Meier. Vainaja oli syntynyt maalisk. 26. p. 1827, Artelshofenin kylässä lähellä Herzbrundin kaupunkia Baierin valtakunnassa Saksanmaalla. Nuoruutensa aikana oltuansa ensin sotapalveluksessa 6 vuotta saksalaisessa ratsuväessä, työskenteli hän olutpanimoissa, makkaratehtaissa, humala- ja kasvitarhurin toimissa.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 50 Puujalka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Helian ruokataloutta

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Syyslahdin aikaan teurastettiin monta elukkaa. Silloin Helialla tehtiin verimakkaraa. Teurastetusta eläimestä laskettiin veri saaviin. Heti sen jälkeen tehtiin ruistaikina, jossa nesteenä oli veri. Makkaran kuoreksi käytettiin eläimen suolta, joka saatiin teurastuksessa. Suoli siivottiin ennen täyttöä siten, että se ensin poljettiin olkien päällä tyhjäksi ja sitten huuhdottiin vedellä puhtaaksi sisältäpäin. Suoli ei saanut kuivua.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Viertolan tädit

Tätini Martta (s. 1901) ja Anna Kontu (s. 1888) asuivat Ylä-Konnusta lohkotussa Viertolassa ja olivat tarmokkaita ihmisiä. He hoitivat tilan itsenäisesti, mutta saivat välillä työapua kotoani. Martta-täti kävi myös ansiotöissä voimalaitosrakennuksella 1940-50-luvulla. Tuon matkan, noin 8 km, hän kulki jalkaisin, sillä hän ei opetellut polkupyörällä ajamaan eikä pyöriä kovin paljon silloin vielä ollutkaan.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 3

Maalaistalon monipuolinen terveellinen ruokakulttuuri Arkiruokaa olivat perunat ja ruskea kastike. Aamupäivän ruuaksi keitettiin puuro, se oli joko ohrajauhopuuroa, kaurapuuroa tai talkkunapuuroa. Talkkunakset tehtiin itse ohrajyvistä uunissa paahtaen. Pyhäaamua varten valmistettiin jokaiselle ruokailijalle oma kupillinen viiliä. Leiväksi leivottiin ohutta ohrarieskaa, perunalimppua ja ruisleipää. Ruisleipä leivottiin reikäleiväksi ja ohuet reikäleivät kuivattiin orressa. Kesää varten leivottiin kaksi viikkoa joka toinen päivä niin, että orsissa oli lopulta toista tuhatta leipää, katto täynnä täysiä tankoja. Kesällä ei leipomaan ehdittykään. Niityllä sitten syötiin reikäleipää, päälle laitettiin itse kirnuttua voita ja silakkaa.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Joulukalenteri – Hyvää joulua

24.12. Aatami ja Eeva Pakkanen tietää pakkasia toukokuussa. Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925 24.12. joulupuuron valmistus uunissa, laatikoiden paistaminen, joulukuusen koristaminen, hautausmaalla käynti, edellisenä päivänä keitetyn joulukinkun paistaminen, joulusauna, kotieläinten muistaminen, ruokapöydän koristaminen, töiden lopettaminen.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , , , , | 6 kommenttia

Lipeäkala – Marttojen keittokirja (1903)

Kalat nyletään ja pannaan likoon kylmään järviveteen (jokivesikin varmaan käy…) 4-5 päiväksi, muuttaen vettä välillä. Jonkun astian pohjalle pannaan sormen paksuinen kerros hyvää koivutuhkaa. Sen päälle ladotaan kalat nahkapuoli alaspäin. Kalan päälle ripotellaan kerros kalkkia ja sen päälle taas kerros tuhkaa. Näin jatketaan, kunnes kaikki kalat ovat astiassa. Sen jälkeen kaadetaan kaloille järvivettä, niin että ne kokonaan peittyvät.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Joulukalenteri – Annana yö pimeimmillään

9.12. Anna Yö pimeimmillään. Leivonnan ja oluen panon aika. 13.12. Lucia Lutun yöstä lähtien kukko putoaa orrelta kolmesti vuorokaudessa koko loppuvuoden. 15.12. Heimo Joulun (rastavan) paasto alkaa. Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925 8.-10.12. jouluostokset tehtävä viimeistään (ruokatavarat, kuusenkoristeet ja kynttilät mikäli niitä ei tehdä kotona, joululahjat perheen jäsenille ja palvelusväelle) – vaikka ette hankkisi lahjoja älkää jättäkö lapsia ilman niitä, antakaa edes jotakin vaatimatonta 11.-12.12. joulukaljan valmistus 14.12. jouluun kuuluvien vanhanaikaisten liharuokien valmistus, esim. joulu- tahi lihamakkara, painesyltty ja maksapiiras 15.12. joululimppujen ja vierreleivän leipominen 16.12. joulukorppujen ja piparkakkujen leipominen, joulukinkun savustaminen 17.-18.12. joulusiivous – vanha kaunis tapa, vaikka ei … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 5 Väärä, Muut talot | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Joulukalenteri – Antti aloittaa joulukauden

30.11. Antti Talven ja joulukauden alku. Ensimmäiset rekikelit. 5.12. Selma

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 4 kommenttia