Avainsana-arkisto: parantola

Päivärinteen Parantolan henkilökuntaa (1950)

Lääkärit Zachrias Panelius, ylilääkäri (s. 6.5.1898 Hämeenlinna), puoliso Ruth o.s. Haglund (s. 14.8.1902 Kokkola). Heillä oli kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Vera Seppälä (s. 5.9.1898), alilääkäri Taloudenhoitaja Akseli Suvanto (s. 2.2.1881), puoliso Amanda Kemppainen (s. 14.5.1903) – heillä kolme tytärtä ja yksi poika Kirjanpitäjä Arvo Vesterinen, puoliso Jenny toimistoapulaisena Helli Suonperä (o.s. Kaurala) Palvelijat/apulaiset

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina , | 5 kommenttia

Laitasaaren kirje (1945)

Terveisiä vaan täältäkin päin. Enpä olekaan pitkään aikaan piirustellut täältä riviäkään, mutta eivätpä sitä näy tekevän muutkaan. Eihän tänne kyllä mitään erikoisempaa kuulukaan, ollaan ja elellään muun maailman tyyliin. Työt ja touhuthan ovat samoja. Metsätöiden aika on parhaillaan. Kirveet kilkkavat ja sahat suhisevat kaataen metsän jättiläisiä, jos joukossa lienee ”kääpiöitäkin”. Suurin osa kylämme hevosista on metsätöissä, tai ajajat hevosineen, lienee parempi sanoa. Vedättävät valmista tavaraa teiden varsille, jokitörmille, Rovan pysäkille ja myös halkoja Päivärinteen parantolaan. Kaikilla on kiire, sillä lyheneehän ajokausi päivä päivältä. Apajan muuntajan luona on parhaillaan ”vierailemassa” kirkolta O. Tillman’in saha. Sillä on työtä aivan riittämiin. Saa nähdä, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kärrypoluista valtateiksi – teiden vaiheita 1600-luvulta alkaen, osa 1

Paavo Salmi on koonnut Laitasaaren pääteiden historiaa – siis teistä Valtatie 22, Oulu-Kajaani ja Yhdystie 8300, maantie Oulu-Päivärinne-Vaala. Artikkelin kakkososa täällä. 1930-luvulle saakka ainoa vaunuin ajettava yhtenäinen tie Oulusta Muhokselle ja edelleen Kajaaniin kulki Oulujoen eteläpuolta. Pohjoispuolella oli kyläteitä talosta taloon. Kunnantie Laukasta Sanginjoelle rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. Oulu-Kajaani tien rakentamista pitivät Ruotsin kuninkaat tärkeänä 1500-1600 luvun vaihteesta alkaen. Kuningas Kaarle IX määräsi 1608 rakennettavaksi tien Oulusta Kajaaniin. Tietä tarvittiin kaupankäyntiin, sotajoukkojen kuljetuksiin ja tarvikkeitten kuljetuksiin Kajaanin linnaan. Aluksi tie oli vain polkutie tai ratsutie, talvisin rekitie. 1600-luvun alussa Kuningas Kustaa II Aadolf kulki reitin palatessaaan Liivinmaa-sodasta Tukholmaan. Tuolloin tie on … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 5

Päivärinne oli kylälle merkittävä paikka Päivärinteen sairaala valmistui 1930-luvulla. Päivärinteen paikka oli valittu erityisen hyvin keuhkosairaille sopivaksi: paikka mäntymetsän keskellä, joki lähellä. Päivärinteellä oli oma puutarha ja iso sikala, ja näissä kävi työmiehiä myös Laitasaaren kylältä, mutta Väänäseltä ei oltu Päivärinteellä töissä. Sairaalan potilailta ylijäänyttä ruokaa ei heitetty hukkaan, vaan kuumennettiin ruuaksi sioille. Keuhkotuberkuloosi oli yleinen ja vaikea sairaus; jos tauti tuli taloon, se usein tartutti kaikki talon asukkaat ja vei monet mukanaan. Jotkin potilaat olivat sairaalassa jopa vuosia. Onneksi tauti on nykyään voitettu.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Arkistomateriaalia sotaevakossa Laitasaaressa

Suomen toiseksi vanhin maakunta-arkisto perustettiin 1932 Ouluun. Ajatus maakunta-arkistojen perustamisesta sai alkunsa 1880-luvulla ja asiaa käsiteltiin vuosikymmenten ajan eri tahoilla. Vasta 1924 asetetun uuden maakunta-arkistovaltuuskunnan toimien seurauksena ensimmäinen maakunta-arkisto perustettiin Hämeenlinnaan 1927. 1 Oulun maakunta-arkisto sai toimitilansa lokakuussa 1931 valmistuneesta Ainolasta, arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemasta rakennuksesta, jossa toimivat myös Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja maakuntamuseo. Nykyisin rakennuksessa on Pohjois-Pohjanmaan museo.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia