Avainsana-arkisto: paikallishistoria

Päivärinteen Parantolan henkilökuntaa (1950)

Lääkärit Zachrias Armas Wilhelm Panelius, ylilääkäri (s. 6.5.1898 Hämeenlinna), puoliso Ruth Gunvor o.s. Haglund (s. 14.8.1902 Kokkola). Heillä oli kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Vera Seppälä (s. 5.9.1898), alilääkäri Risto Johannes Fransinpoika Elo (s. 31.3.1914), puoliso Toini Vieno Danelintytär Pusa (s. 1.3.1912) Taloudenhoitaja Aksel Gabriel Matinpoika Suvanto (s. 2.2.1881 Oulu), puoliso Amanda Pekantytär Kemppainen (s. 14.5.1903 Säräisniemi) – heillä kolme tytärtä ja kaksi poikaa Kirjanpitäjä Arvo Vesterinen, puoliso Jenny toimistoapulaisena Helli Suonperä (o.s. Kaurala) Palvelijat/apulaiset

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina , | 7 kommenttia

Oulujoen vesistöpalkinto 2014

Laitasaaren historiasivusto on saanut Oulujoen Reitti ry:n tunnustuspalkinnon vuoden parhaasta ympäristökulttuuriteosta. Palkittavan teon on jollain tavalla liityttävä Oulujoen vesistön tunnetuksi tekemiseen, sen virkistyskäytön tai elävän kulttuurin edistämiseen. Sivusto kertoo Laitasaaren ja koko Muhoksen tarinaa vuosisatojen takaa nykypäivään. Sivusto on erittäin laaja ja kasvaa koko ajan. Sivuston eteen on tehty valtavasti töitä ja se on erinomainen esimerkki lajissaan. 1 2 Vastaanotin palkinnon koko upean kirjoittajatiimimme puolesta – erityiskiitokset historian syövereihin syöksymisestä toiselle sivuston päätoimittajalle eli Sarille, huippututkijoille Ritvalle ja Raimolle sekä muille ahkerille kirjoittajillemme! Eikä unohdeta tekniikkaguru Pekkaa! Yhteistyömme on saanut mukavan tunnustuksen. P.S. Kaikki Oulujokeen liittyvät tarinat löydät tämän linkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kansalliseepos Kalevala tänään 180 vuotta!

Kansalliseepoksemme Kalevala täyttää tänään 180 vuotta! Nyt on myös erityinen juhla-aika sillä Kalevala on ilmestynyt Karjalan Sivistysseuran toimesta sen alkuperäismurteella eli vienankarjalaksi. Kalevalaahan on käännetty useille kymmenille eri kielille, mutta sitä ei ole aiemmin painettu sen alkuperäismurteella. Kirjan julkaisu tapahtui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa keskiviikkona 25.2.2015. 1 Eepokseemme syntyyn on suuresti vaikuttanut Sakari (Zacharias) Topelius vanhempi (s. 1781). Hän puolestaan liittyy Laitasaareen muunmuassa siten, että hänen isoisoisänsä Kristoffer Topelius (s. n. 1703) pakeni Isovihan aikana Laitasaaren Lumiaisissa sijainneelle piilopirtille. Tästä kertoo sivustomme artikkeli Koivu ja Tähti. Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa Kalevalan runoista on kerätty. Tämä kalevalainen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen, yleistä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Tutkimusmatkailijat Laitasaaressa vuonna 1799

Anders Fredrik Skjöldebrand piirsi tämän luonnoksen käydessään Laitasaaressa 2. kesäkuuta 1799. Luonnoksen perusteella hän sitten teki grafiikanlehtiä, joita on mm. Suomessa Museovirastolla. Luonnos on mielestämme arvokkaampi, koska se on tehty täällä paikanpäällä – se on myös vanhin kyläämme esittävä teos. Ruotsin Kansallismuseosta saatu kopio julkaistaan sivustollamme museon luvalla. Tack Sverige! Klikkaa kuvaa suuremmaksi! Kevättalvella ja kesällä 1799 italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi (1773–1846) vaelsi seurueineen Suomen ja Lapin erämaataipaleiden kautta Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. 1

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Erkki Tihinen maksoi Suomen suurinta sotilaanpalkkaa 1675

Erkki Tihinen Laitasaaresta (talosta Tihinen no 6) saapui vuonna 1675 Oulun pitäjän kesäkäräjille valittamaan, kuinka hänen oli pitänyt joku aika sitten palkata 1/2 manttaalin tilansa puolesta sotilas. Sotilas oli nimeltään Albrecht Hansson, ja koska silloin oli ollut suuri pula palkatuista sotilaista, hän oli joutunut antamaan palkkaa 550 kuparitaalaria. Albrecht oli heti pestauksen jälkeen viety Tanskaan. Kun hän tuli sieltä takaisin, niin Kajaanissa ja Savossa ollessaan hän varasteli, minkä vuoksi hän joutui vankilaan sekä Kajaanissa että Oulussa ja tuomittiin kujanjuoksuun. Kujanjuoksu on useissa maissa käytetty ankara rangaistusmuoto, jossa tuomitun piti juosta kahden raipoilla tai kartuilla heitä lyövän miesrivin välissä. Kujanjuoksua käytettiin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaarelainen kotiseututyön veteraanipariskunta palkittiin

Tänään Koivu ja Tähti -pääjuhlassa palkittiin laitasaarelaiset Alli ja Väinö P. Karppinen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta kotiseututyöstä. Alli ja Väinö ovat myös Laitasaari-Seura ry:n perustajajäseniä – seura onnittelee lämpimästi! Muut juhlassa palkitut Koivu ja Tähti -henkilöt ovat Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen. Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008). Lue vuoden 2014 Koivu ja Tähti -lehti täältä (pdf).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Turisteja Orimattilasta vuonna 1901

Kesäisiä muistoja – havaintoja orimattilalaisten Pohjanmaan matkoilta Iltapuoli oli käsissä kun kuljimme pitkin kuuluisia Limingan niittyjä. Entistä mainettansa eivät nämä kauttaaltansa enään kannata. Pikku metsää (pajustoja) oli nähtävissä suurilla aloilla, joitten välillä kasvoi lyhyttä lehtiheinää. Metsättömillä paikoin, ottaen huomioon yleisen kuivuuden, oli heinä heikonlaista eikä siis niin mainetta ansaitseva kuin suuri, peninkulmia käsittävä pinta-ala. Eräällä kohdalla näimme 6 kirkkoa yhta aikaa. Silmänkanto sinistä, josta luultavasti jatkui Pohjanlahden siintävä pinta.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Jääkauden jäljillä Laitasaaressa

Oulujokilaakso – luonnon ja kulttuurin kehto Klikkaa kuvia niin näet ne isompina kuvateksteineen! Laitasaaren kohdalla Oulujoen muinainen suisto yhdistettynä alueen muuhun geoympäristön historiaan on luonut jokilaaksosta erityisen hedelmällisen viljelyseudun. Alueen niin sanottu geoperintö on edesauttanut asutuksen juurtumista jokilaaksoon ja luonut kulttuuriympäristöjen kehittymiselle vuosisatojen, jopa tuhansien perinteet. Tällä kehityksellä on tiiviit yhteydet Oulujoen, mutta myös alueen kallioperän kehitysvaiheisiin. Mutta mitä kaikkea tähän niin sanottuun geoperintöön liittyy, siitä on tarkoitus seuraavassa artikkelissa ottaa selvää. Ainutlaatuinen geologia yhdistää Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella sijaitseva Rokua Geopark hyväksyttiin lokakuussa 2010 ensimmäisenä kohteena Suomesta Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n suojelemaan maailmanlaajuiseen geopark-verkostoon. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Laitasaaren karjakanta vuonna 1882

Senaatin talousosaston kamaritoimituskunnan kamarikonttorin arkistosta löytyvät kunnittaiset tilastot tilakohtaisesta kylvöstä, sadosta ja karjakannasta. Ohessa poiminta tästä arkistosta. 1

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Majuri Samuel Johan Löthman ja hänen sukunsa Muhoksella

Viinikka vuonna 1850 – klikkaa kuvaa Suomen sodassa kuollut majuri Samuel Johan Löthman kuului ruotsalaiseen sotilassukuun. Hänen isänsä Johan Conrad Löthman syntyi Örebrossa vuonna 1724 ja kohosi pitkällä sotilasurallaan everstiluutnantiksi. Hän toimi Kajaanin maakomppanian päällikkönä vuosina 1750-64. Löthmanin virkakausi Kajaanissa oli haasteellinen, koska hän vastasi miltei ainoana upseerina koko nykyisen Kainuun alueen puolustamisesta. Johan Conrad Löthman siirtyi Kainuusta Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian päälliköksi 1764 ja erosi vakinaisesta palveluksesta everstiluutnanttina 1783.

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , , | 1 kommentti