Avainsana-arkisto: paikallishistoria

Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokanta

Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokannasta löytyy muutamia laitasaarelaisten haastatteluja. Haastattelut on digitoitu ja niitä voi halutessaan tilata arkistosta. Linkkejä klikkaamalla pääsee katsomaan yksilöintitietoja. Haastattelut on tallennettu heinäkuussa 1959 ja kesäkuussa 1963. (Maria) Lyydia Eliaksentytär Saunakangas (s. 18.2.1885 Saunakangas no 74) – avioitui suutari Aaro Juho Jaakonpoika Pieniniemen kanssa, joka oli syntynyt Utajärvellä – asuivat Kylmälänkylällä – linkki Iida Sofia Antintytär Aho (s. 20.10.1889 Kuusamo) – avioitui Matti Kaarlonpoika Lusikan kanssa – asuivat Lusikassa no 62 – linkki Matilda Iikantytär Kangasolli (s. 5.4.1894 Kangasolli no 21) – 1. puoliso Heikki Kosunen, 2. puoliso Väinö Heikki Juhonpoika Saarela Saarelasta no 9 – asuivat … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 55 Vainiokangas, 62 Lusikka, 74 Saunakangas, 78 Honkarinta | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Rovastintarkastus Muhoksella 1688

Itsenäistyneen Muhoksen pitäjän sinetti maakirjasta vuodelta 1779 – MOHOS SOCHNE SIGILL. Keskuskuvassa Muhosta luonnehtivat lohi ja suomaisema yllään aurinko. Harvinaisen löydön Pyhäjoen seurakunnan materiaaleista teki Anu Koivunen (ks. Anun historia-aiheinen blogi). Tekstin käännös Ritva Nygrén. Rovasti Jacobus Frosteruksen kirjoittaa Oulussa 10.5.1688 ”Oulun seurakunnan emäkirkon kappelin ja monien (fleera) saarnapaikkojen sijainti” Emäkirkko on Oulun kaupungissa Limingan pitäjän kirkosta 2 ½ peninkulmaa pohjoiseen ja Iin pitäjän kirkosta neljä peninkulmaa etelään. Mutta Oulun ja Iin emäkirkon välillä on Haukiputaan kappeli, mikä kuuluu Iin pitäjään. Oulun emäkirkolla on kaksi kappelia: Oulunsalon kappeli emäkirkosta yksi penikulma etelään, täällä saarnataan joka toinen sunnuntai. Muhoksen kappeli emäkirkosta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

SKS – perinnetiedon tallentaja Lyyli Similä Laitasaaresta

Lyyli Similältä (s. 11.4.1901 Laitasaari, Siekkinen no 52) on Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkistossa varsin paljon erilaista perinnetietoa. Hän on lähettänyt arkistoon myös muilta keräämäänsä aineistoa. Osa perinteestä on toisintoja yleisestä perinteestä ja osa on Muhoksen, Laitasaaren tai sen ympäristöön liittyvää. Filosofian tohtori, historian opettaja Jouni Kauhanen Vaalasta tutustui puolestamme aineistoon SKS:n arkistossa, mistä lausumme hänelle lämpimät kiitokset!

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , , | 3 kommenttia

Kalevi Leskelästä Koivu ja tähti -henkilö

Laitasaarelaisten hyvin tuntema Kalevi Leskelä on valittu uudeksi Koivu ja tähti -henkilöksi! Eipä olisi voinut olla osuvampi valinta! Kalevi on ollut pitkään kantavia voimia Muhoksen kotiseutuyhdistyksessä sekä kotiseutumuseon toiminnassa. Lue myös Ylen haastattelut Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä nykyaikaiselle kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia sekä Tuomiopäivän holvi on varmuuskopioiden varmuuskopio (kuva linkitetty Ylen sivulta). Kalevin kynästä ovat myös useat artikkelit sivustollamme – valtaosa niistä löytyy esim. tämän linkin kautta. Lämpimät Onnittelut Kaleville!

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Juuret Henttuojan törmällä – sukusaaga Muhokselta

Yksi Laitasaaren historiasivuston kantavista voimista, Raimo Ranta, on saanut useita vuosia kestäneen Perttunen-Henttunen -sukutietojen keruutyön kansien väliin! Kirja tulee painosta kuukauden kuluttua ja sitä voi ennakkotilata Raimolta. Perhetaulujen lähtöhenkilöt ovat Tuomas Pertunpoika Perttunen (s. n. 1668 Oulunsuussa) ja vaimonsa Elin Laurintytär Henttunen (s. n. 1675 Muhoksella). Perhetauluja on 1.931 kpl ja niissä on 11.856 henkilöä. Tauluihin on koottu eri lähteistä löytyvää tietoa ko. perheen elämästä ja asuinpaikoista; sukua sivuavaa Muhoksen sekä Oulujokivarren paikallishistoriaa 1500-luvulta nykypäivään. Kirjassa esitetään myös Tuomas Perttusen ja Elin Henttusen esivanhemmat 1500-luvun alusta alkaen. Sivuja 620 (A4-koko), kuvia 150 kpl. Lankasidottu ja neliväriset, laminoidut kovat kannet.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 2 kommenttia

Inkalan krouvi

Huom! Tämä artikkeli on 500. joka on sivustolla julkaistu! Katso kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta. Muhoksen käräjät 30.8.-7.9.1786 Tikkalan talossa, s. 298-302, § 145 1 Kruununnimismies Aleksander Schroderus ilmoitti laillisesti käsiteltäväksi aikaisemmilla käräjillä olleen rikosasian, mikä oli lykätty syytettyjen poissaolon takia. Rengit Juho Antinpoika Perttunen ja Pekka Liflander sekä talollisen poika Sakari Inkala olivat talollinen Iisakki Inkalan krouvissa eräänä pyhäpäivänä vuonna 1786 pelanneet korttia, ja talollinen Iisakki Inkala oli sen sallinut talossaan.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 28 Kekkola, 32 Pienihuovinen, 35 Kesti, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Päivärinteen Parantolan henkilökuntaa (1950)

Lääkärit Zachrias Panelius, ylilääkäri (s. 6.5.1898 Hämeenlinna), puoliso Ruth o.s. Haglund (s. 14.8.1902 Kokkola). Heillä oli kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Vera Seppälä (s. 5.9.1898), alilääkäri Taloudenhoitaja Akseli Suvanto (s. 2.2.1881), puoliso Amanda Kemppainen (s. 14.5.1903) – heillä kolme tytärtä ja yksi poika Kirjanpitäjä Arvo Vesterinen, puoliso Jenny toimistoapulaisena Helli Suonperä (o.s. Kaurala) Palvelijat/apulaiset

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina , | 4 kommenttia

Oulujoen vesistöpalkinto 2014

Laitasaaren historiasivusto on saanut Oulujoen Reitti ry:n tunnustuspalkinnon vuoden parhaasta ympäristökulttuuriteosta. Palkittavan teon on jollain tavalla liityttävä Oulujoen vesistön tunnetuksi tekemiseen, sen virkistyskäytön tai elävän kulttuurin edistämiseen. Sivusto kertoo Laitasaaren ja koko Muhoksen tarinaa vuosisatojen takaa nykypäivään. Sivusto on erittäin laaja ja kasvaa koko ajan. Sivuston eteen on tehty valtavasti töitä ja se on erinomainen esimerkki lajissaan. 1 2 Vastaanotin palkinnon koko upean kirjoittajatiimimme puolesta – erityiskiitokset historian syövereihin syöksymisestä toiselle sivuston päätoimittajalle eli Sarille, huippututkijoille Ritvalle ja Raimolle sekä muille ahkerille kirjoittajillemme! Eikä unohdeta tekniikkaguru Pekkaa! Yhteistyömme on saanut mukavan tunnustuksen. P.S. Kaikki Oulujokeen liittyvät tarinat löydät tämän linkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kansalliseepos Kalevala tänään 180 vuotta!

Kansalliseepoksemme Kalevala täyttää tänään 180 vuotta! Nyt on myös erityinen juhla-aika sillä Kalevala on ilmestynyt Karjalan Sivistysseuran toimesta sen alkuperäismurteella eli vienankarjalaksi. Kalevalaahan on käännetty useille kymmenille eri kielille, mutta sitä ei ole aiemmin painettu sen alkuperäismurteella. Kirjan julkaisu tapahtui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa keskiviikkona 25.2.2015. 1 Eepokseemme syntyyn on suuresti vaikuttanut Sakari (Zacharias) Topelius vanhempi (s. 1781). Hän puolestaan liittyy Laitasaareen muunmuassa siten, että hänen isoisoisänsä Kristoffer Topelius (s. n. 1703) pakeni Isovihan aikana Laitasaaren Lumiaisissa sijainneelle piilopirtille. Tästä kertoo sivustomme artikkeli Koivu ja Tähti. Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa Kalevalan runoista on kerätty. Tämä kalevalainen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen, yleistä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Tutkimusmatkailijat Laitasaaressa vuonna 1799

Anders Fredrik Skjöldebrand piirsi tämän luonnoksen käydessään Laitasaaressa 2. kesäkuuta 1799. Luonnoksen perusteella hän sitten teki grafiikanlehtiä, joita on mm. Suomessa Museovirastolla. Luonnos on mielestämme arvokkaampi, koska se on tehty täällä paikanpäällä – se on myös vanhin kyläämme esittävä teos. Ruotsin Kansallismuseosta saatu kopio julkaistaan sivustollamme museon luvalla. Tack Sverige! Klikkaa kuvaa suuremmaksi! Kevättalvella ja kesällä 1799 italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi (1773–1846) vaelsi seurueineen Suomen ja Lapin erämaataipaleiden kautta Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. 1

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 2 kommenttia