Avainsana-arkisto: Oulujoki

Jättiläistarinoita – osa 7, Pyhäkosken ensimmäinen laskija

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Kenpä ei olisi kuulut Pyhäkoskesta puhuttavan, Oulujoen suurimmasta ja uljaimmasta koskesta, joka halkaisee maan, putouksineen suvantoineen kymmenen neljänneksen pituisena, hopeanvaahtoisena timanttivyönä. Uhaten viskelivät kohisevat kosket kuohunsa korkealle ilmaan, näin mielen täyttää, että herruus on heidän eikä kenenkään muun. Riehuten rientää mahtava tulva sitä tietä, jonka se vuosisatojen kuluessa itselleen raivasi halki törmien, kallioin. Vaahtosuuna se ahneesti nuolee jyrkkiä kallioseiniä, jotka yksitotisella äänettömyydellään tunnustavat kosken korkeata majesteettisuutta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laukan sillan rakentaminen

Laukan silta on neliaukkoinen teräskannattajien varassa oleva betonilaattasilta. Sen rakentaminen aloitettiin joulukuussa 1967. Siihen asti oli liikenne Oulujoen yli Laukan kohdalla tapahtunut lossilla. Sillan kokonaispituus on 230,2 metriä ja ajoradan leveys 8,5 metriä. Laukan silta oli rakentamisaikanaan TVH:n Oulun piirin suurin silta.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka | Avainsanoina , , , , | 4 kommenttia

Oulujoen Tervasoutu

Oulujoen Tervasoutu 13.-14.6.2014 oli 30. kerta ja juhlasoutu Veneet lähtivät Vaalasta perjantaina kohti välietappia Muhosta. Soutamaan pystyi lähtemään myös Muhoksen venesatamasta lauantaiaamuna. Venekuntia oli tällä kertaa seitsemän, parhaimpina aikoina niitä oli yli 20. Mukana olleena voin suositella tätä muillekin laitasaarelaisille. Nyt monessa veneessä oli vapaita paikkoja. Maantietä liikkuessa ei voi nähdä sitä kauneutta mitä joelta katsottuna näkee. Kun lähdetään soutamaan Muhokselta, tulee ensimmäisenä vastaan Rovastinsaari mahtavine vanhoine puustoineen. Saaren kahtapuolta näkee Hartikan, Koivikon ja Koortilan talot.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 5, Vorna

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Vorna oli mahtava Jättiläinen ja asui Kuhmonniemen pitäjän Lentuan kylän kohdalla Venäjän puolella rajaa. Siellä hän eleli vaimonsa kanssa Vornanniemessä olevassa majassaan. Nykyisessä Miinovan kylässä olivat he ainoat asukkaat. Hänen kerrotaan olevan tavattoman kookas ja vahva, kuten muutkin Jättiläiset. Luonteeltaan hän oli julma ja hankki elatuksen ryöstämällä muiden ihmisten omaisuutta. Suurella veneellään kulki hän vuosittain Kuhmon, Sotkamon, Paltamon ja Oulujärven vesiä alas mereen saakka, ryöstäen ja surmaten ihmisiä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Turisteja Orimattilasta vuonna 1901

Kesäisiä muistoja – havaintoja orimattilalaisten Pohjanmaan matkoilta Iltapuoli oli käsissä kun kuljimme pitkin kuuluisia Limingan niittyjä. Entistä mainettansa eivät nämä kauttaaltansa enään kannata. Pikku metsää (pajustoja) oli nähtävissä suurilla aloilla, joitten välillä kasvoi lyhyttä lehtiheinää. Metsättömillä paikoin, ottaen huomioon yleisen kuivuuden, oli heinä heikonlaista eikä siis niin mainetta ansaitseva kuin suuri, peninkulmia käsittävä pinta-ala. Eräällä kohdalla näimme 6 kirkkoa yhta aikaa. Silmänkanto sinistä, josta luultavasti jatkui Pohjanlahden siintävä pinta.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Jättiläistarinoita – osa 4, Piru muutti Isteriin

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Tätä tarinaa ehkä muistelee kansa vielä kertoessaan, että piru on kerran yhtenä päivänä sauvonut kaikki Oulujoen kosket. Istualtaan työnteli hänkin venettä, mutta Pällissä täytyi hänen nousta seisaalleen. Erään toisen kerran kulkiessaan ylös Pyhää hän levähti Pällissä olevan Mikonkorvan alapuolella sanoen ”Ei pääse pojat puoletkana, päälle Pällin korvan”. Samassa sattui tervaveneitä tulemaan alas koskea. Sen nähtyänsä alkoi paholainen katselemaan, eikö joku niistä joudu kuohujen sekaan, kun niin kovaa koskea laskevat. Päivän hän siinä katseli, vaan kun kaikki pääsivät kunnialla alas, lähti hän siitä sauvoskelemaan ylös ja tuumaili ”Pitkät on päivät … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jääkauden jäljillä Laitasaaressa

Oulujokilaakso – luonnon ja kulttuurin kehto Klikkaa kuvia niin näet ne isompina kuvateksteineen! Laitasaaren kohdalla Oulujoen muinainen suisto yhdistettynä alueen muuhun geoympäristön historiaan on luonut jokilaaksosta erityisen hedelmällisen viljelyseudun. Alueen niin sanottu geoperintö on edesauttanut asutuksen juurtumista jokilaaksoon ja luonut kulttuuriympäristöjen kehittymiselle vuosisatojen, jopa tuhansien perinteet. Tällä kehityksellä on tiiviit yhteydet Oulujoen, mutta myös alueen kallioperän kehitysvaiheisiin. Mutta mitä kaikkea tähän niin sanottuun geoperintöön liittyy, siitä on tarkoitus seuraavassa artikkelissa ottaa selvää. Ainutlaatuinen geologia yhdistää Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella sijaitseva Rokua Geopark hyväksyttiin lokakuussa 2010 ensimmäisenä kohteena Suomesta Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n suojelemaan maailmanlaajuiseen geopark-verkostoon. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Elvi Haatajan muistelmia

Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla.   Haatajan Elvi (s. 1911), jonka kotitalo oli Honkarinta no 78, on muistellut seuraavaa: Pikkaraisen no 72 isäntä oli viemässä tervaa Ouluun. Hän kuljetti tervat Laitasaaren Laukan tilan rantaan ja siitä oli tarkoitus jatkaa veneellä Oulujokea myöten Ouluun. Kun venettä lastattiin se kaatui, mutta isäntäpä ei harmitellut karanneita tervatynnyreitä, vaan kun itsekin oli muljahtanut jokeen – oli vain päivitellyt, että kastuikohan rahat!

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 58 Pesola, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 76 Paasimaa | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 1, Hiidet ja Lappalaiset

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Näiden seutujen vanhimmista asukkaista kertoo kansa Jättiläisten nimellä, ja yleensä tietävät tarinat, että tämä kansa on elänyt näillä tienoin ennen Lappalaisia. Paikoin kumminkin ovat Jättiläiset ja Lappalaiset kansan kertoman mukaan sekoittuneet toisiinsa, niin että ne muodostavat melkein saman käsitteen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

A. H. Snellman – muinaistarujen tallentaja Laitasaaresta

Filosofian maisteri, teologian tohtori A. H. Snellman – Arthur Henrik, sittemmin sukunimenä Virkkunen – syntyi 19.01.1864 Karungissa ja kuoli 17.11.1924 Helsingissä. Keräsi ja tallensi paljon muinaistarinoita – niitä on meille lähettänyt Raimo Ranta – julkaisemme artikkelisarjan sivustolla. Myös allaoleva teksti on Raimolta. Monet kiitokset! Kuvassa Suvelan edustalla vas. Signe Snellman, leski Hilma Aurora Snellman, Turun yliopiston rehtori Artturi H. Virkkunen ja ylimetsänhoitaja Ivar Snellman lapsineen; Asta (Kärki), Olli ja Gösta.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti