Avainsana-arkisto: Oulujoki

Muistoja Laukan lossista

Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Laukan lossi. Pentti Lohela: Lossituvasta vielä; se oli 50-60-luvulla nuorison kohtauspaikka, jossa pelattiin korttia (tuppea). Silloin ei ollut autoja vaan moottoripyöriä. Oli Jawaa, BSAta, Nortonia, CZää jne. Keväällä pojat kilpailivat pyörillään kuka pääsee ylemmäs ns. Helmin törmää. 50-luvulla Aarne Putaalan poika Kari soitti rammarilla levyjä yläkerrassa. Karista tuli aikoinaan taiteilija ja merimies. Kerrotaan hänen asuneen mm. Italiassa. Karilla oli myös saksanpaimenkoira. Koira veti Karia talvella ahkiolla. Lahja Holma eli Pippa: Penttipä muisti hyvin nuo poikien jutut… Herman Paavolan perheeseen on kuulunut vielä ainakin Hugo-niminen poika, joka on kuollut sodassa ja muistelen, että toinenkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Lossitaksat 1904 ja 1917

Laukan lossipaikkaa varten Muhoksen pitäjässä 1904 Vaunuista kahdella hevosella 1 mk Vaunuista kolmella hevosella 1,20 mk Kieseistä eli rattaista yhdellä hevosella 60 p Kieseistä eli rattaista kahdella hevosella 80 p Yhdeltä hengeltä, jota seuraa irtonainen hevonen tai muu eläin 30 p Yhdeltä hengeltä 15 p Kun useampia henkiä yhtäaikaa kulkee, maksetaan jokaiselta 10 p Polkupyörästä 10 p

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Brunnin Hilma souti ihmisiä joen yli

Klikkaa kuvaa suuremmaksi – näet keitä siinä on. Kuvaan liittyvän runon voit lukea täältä. Kuka muistaa tarkemmin naisen, joka kuljetti soutuveneellä ihmisiä Oulujoen yli Laitasaaren koulun ja Päivärinteen välisellä alueella vielä 60-luvun lopulla? Oliko hänen nimensä Hilma Brunni ja kuinka pitkään hän sitä toimintaa harrasti? Tietääkseni hänellä ei ollut mitään soututaksaa, eikä ollut kenenkään palkkaama, vaan muuten avulias ihminen, jolle kuljetettavat antoivat jotain vapaaehtoista korvausta. Olisiko kenelläkään tarkempaa kerrottavaa näistä ylikuljetuksista ja oliko muita vastaavia soutajia Laitasaaren alueella?

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Muhoksen lohipato

Kalastusoikeuksien valtaamisen viimeisteli kuningas Kustaa Vaasa, joka määräsi kruunun oikeuden koskemaan kaikkea lohenkalastusta. Hän sääti sääntölohiveron ja otti osaksi tai kokonaan haltuunsa kirkonkymmenykset ja luostarien kalastuksen. Vuonna 1602 annettiin uusi määräys, jonka mukaan joka toinen pyydetty kala kuului valtiolle, eli toisin sanoen oli kalastettava ”yhtenä päivänä itselle, toisena kruunulle”. Määräyksen noudattamista valvomaan asetettiin erityisiä lohivouteja. Tavallinen kansa oli luonnollisesti tyytymätön tilanteeseen, ja vuonna 1607 se pyysikin päästä takaisin ”vanhaan sääntöön”. Vuonna 1618 kuningas lopulta lähetti valtaneuvos Filip Schedingin neuvottelemaan kalastussopimuksista Pohjanmaan talonpoikien kanssa. Neuvottelujen tuloksena solmittiin talonpojille huomattavasti edullisempi ja molempia osapuolia tyydyttävä sopimus 18.5.1618. Sopimuksen mukaan kruunu luovutti Oulujoen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 2 Parviainen, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki, 35 Kesti, 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Lautanlaskua Pyhäkoskessa

Panun eli Atte Kalajoen kirjoituksen löysi Juha Huusko – alla mainittu ylikonstaapeli oli hänen isänsä. Ihmettelin kovasti tuollaista tervankuljetustapaa, joskohta en ollut kuullut ennen myöskään lautanlaskusta Oulujoessa. Tiesin että Iijokea alas tuotiin puutavaraa ja tervat ym. lautoilla, mutta ei ollut tullut mieleenkään, että Oulun porvarit olisivat vuonna 1819 pystyneet uittamaan tukkilauttoja Iijokisuulta Ouluun. Vaan ovatpa uittaneet. Oulujoki-kirja tietää, että Iissä ostetut tukkilautat koottiin uudelleen vaivalloiselle merimatkalle Iistä Ouluun, jolloin käytettiin purjeitakin apuna. Luotolaiset puolestaan uittivat rakennushirsiä lauttoina saarelleen. Tervat ja lankut tuotiin Ouluun jahdeilla. Entä sitten lauttojen lasku Oulujoessa!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Oulujoki, kotijoki

Olen syntynyt ja asunut melkein koko 80-vuotisen elämäni Oulujoen varrella. Lapsuuteni leikit leikittiin etupäässä joella, opeteltiin uimaan ja kalastamaan. Talvella luistelu ja hiihto sekä mäenlasku kohdistuivat joelle. Silloin naapureitakin oli enemmän ja seurusteltiin molemmin puolin jokea. Lapsuuskotini oli Laitasaaressa, josta kirkonkylälle oli matkaa neljä kilometriä. Kaikki liikenne tapahtui joella, kesällä veneillä ja talvella hevosilla ja hiihtämällä. Myöhemmin oli joelle aurattu autotie.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Höyryveneen kulku Oulujoella (1880)

137 vuotta sitten alkoi höyrylaivaliikenne Oulujoella Viime torstai-iltana tehtiin koetusmatkustus Oulujoelle valmistetulla ”Laine” nimisellä höyryveneellä. Matkaa jatkettiin aina Paason talon kohdalle, 15 virstaa kaupungista. Vene on hyvin sopiva jokeen ja voimaisa koskessakin. Madekoskesta ei ole ”Laineelle” mitään haittaa. Se ei tarvitse ehkä täyttä voimaakaan siinä käyttää; 65 naulan höyryllä (täysi 85 naulaa) meni vene 25 hengen kanssa hyvin ylpeästi ylös.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Vellamon uhrit (1941)

On jälleen se aika, jolloin joudutaan lukemaan uutisia Vellamon vaatimista uhreista viisaine jälkihuomautuksineen: ”ei pitäisi mennä heikoille kevätjäille”. Miksikä näitä hyviä ohjeita ei noudateta? Onko sisu tässäkin suhteessa niin vääjäämätön, että täytyy tehdä toisin kuin neuvotaan? Ei hyvät ystävät. On tuhansia, kukaties kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden täytyy uhmata kuolemaa aivan kuin sodassa ja työntyä vaan kevätjäillekin, vaikka turma vaanii joka askeleen alla. Kymmenettuhannet järvet sekä tuhannet joet ja purot eivät tosin ole enää niin välttämättömiä kulkureittejä kuin entisaikaan, mutta sensijaan ne muodostavat vaikeita esteitä monien ihmisten kulkureiteillä, eikä niitä aina voida kiertää, vaan ne täytyy ylittää tavalla tai toisella.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Myrskyä päin – runo Merikoskesta

Öistä lauluas, kuohujes säveltä unhoita en, Merikoski! Tarujas, kuunteli soitin mieleni yhäti uusia: kuohuja, pauhua, värejä, sointuja vireitä tunnelmiin sain kuohulaulussa kosken. Niitä lennätti puhaltava tuuli hulmuvin harjoin mereltä ryntäävä, Pohjan lahdelta. Mutta mieleni vihurituuli vain elämää ja vapautta vaati se kaikelle kahlehditulle… Itkua ihmisen kuunteli hiljeten. Rynnätä tahtoi myrskyä päin! Ja laulaa se tahtoi niin kuin kahleille ärjyvä, vapautta huutava ryöppyävä Merikoski kevätyönä pauhaa. – Salli Lund (Virta vierii, 1971)

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen ei kerran oikeutta ole, niin toivoisimme, että sitä parempi mitä pikemmin tämä epäkohta korjattaisiin. Heikki Kontu         J. Kontu (Juuso Kontu eli Ähkynen) 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia