Avainsana-arkisto: onnettomuudet

Suuri tulipalo Muhoksella (1916)

Koivikon karjakkokoulun päärakennus palanut Sunnuntaina iltapäivällä klo 6 tienoissa syttyi Muhoksella valtion omistaman Koivikon karjakkokoulutilan osaksi kaksikerroksinen päärakennus palamaan, tuhoutuen lyhyessä ajassa perustuksiaan myöten. Rakennuksessa, jossa oli kaikkiaan toistakymmentä huonetta, asuivat tilan työnjohtaja, miehinen palvelusväki, emännöitsijä ja keittäjätär, jotapaitsi siinä olivat kouluhuoneet.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Rohkea heinävaras

Muhoksella Laitasaaren kylässä on viime kuun lopussa Tihilän talon kartanoladosta yhdeksänä yönä heiniä varastettu. Varas ei ole liikkunut hevosen keralla, vaan säkillä ja takkavitalla ja miten milloinkin lienee niitä vienyt. Ladon ovea on yön ajaksi koetettu lujaa naulata ja pitää vahtia kartanon seudussa, vaan ei se ole mitään auttanut.

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rajuilma Laitasaaressa 1772

Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 30 Kokko, 31 Kontu, 32 Pienihuovinen, 4 Hämälä, 40 Kähkönen, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 8

Nuuka kaffimusteri Muhoksen seudulla, erityisesti Soson laajojen luonnonniittyjen ojanreunoilla kasvoi runsaasti mesimarjoja. Helvi-täti oli saanut idean hyödyntää suurta satoa sylttäämällä eli hilloamalla marjoja myyntiin. Yritys onnistui, ja hänen mesimarjahillollaan oli kysyntää Helsingin hienoja ravintoloita myöten. Seudun köyhien mökkien väki tuli Monolaan kauppaamaan mesimarjojaan. Poimijatyttösiä pestattiin myös marjoja perkaamaan. Mesimarjat oli perattava yksitellen, kanta irrotettava pienillä teräväkärkisillä saksilla. Se oli hidasta ja pitkäpiimäistä työtä, jolta mekään emme välttyneet. Elokuisina kesäpäivinä Monolan pihamaalla istui pöydän ympärillä eri-ikäistä naisväkeä perkaamassa tuoksuvia marjoja.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Koira ilmoittajana

Kuvan henkilöt eivät liity tapaukseen; Kesäniemet tulivat Laitasaaren Ähkylään vasta 1900-luvun alussa – mutta tunnistatko henkilöitä? Kartanokoiran hyödyllisyydestä kertoo vielä kirjeenvaihtajamme: Muutamia vuosia sitten kun Ala-Ähkylän talossa Muhoksella Laitasaaren kylässä oli tuli päässyt valloilleen päärakennuksen välikatossa, oli talon koira sydänyön aikana toisella puolella kartanoa asuvan huonemiehen oven takana alkanut kynsiä ovea ja haukkua ja ulvoa että huonemiehen täytyi lähteä ulos katsomaan mikä sillä olisi kummempaa.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Vanhan Kosulan tulipalo vuonna 1933

Tuli hävitti eilen Muhoksella taloja perinpohjin – Kosusen ja Saarelan talot Laitasaaressa kaikkineen poroksi. Kaksi muuta taloa oli mennä saman tien. Oulun vapaapalokunta hälyytettiin avuksi, mutta 2 tuntia liian myöhään. Ainoa säilynyt kuva Vanhasta Kosulasta, ilmeisesti ajalta 1925-27. Takana vas. kaksi renkipoikaa (nimet eivät ole tiedossa), Väinö Saarela ja Väinö Kosunen (myöh. Kosula). Keskellä vas. Aune Kosunen (myöh. Ervasti), palvelija (nimi ei tiedossa), Alli Kosunen (myöh. Kinnula), Matilda Saarela (o.s. Kangasolli), Esteri Kosunen (myöh. Sutela). Edessä vas. Viljo Kosunen ja Martti Kosunen, joka hukkui 7-vuotiaana Kosuojaan.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kaivosonnettomuus vei Kosusen veljekset

Ikävän onnettomuuden uhriksi joutuivat kansalaisemme veljekset Johan ja Jakob Kosunen tammik. 26 päivää vasten yöllä työskennellessään Championin kaivannolla, alimmalla tasanteella. Veljekset olivat noin klo 12 tienoilla yöllä reikiä lataamassa, kun käsillä olevat dynamiitti puikot jonkun tuntemattoman syyn takija räjähtivät tappaen paikalle Johan Kosusen; Jakob Kosunen tavattiin vielä hengissä onnettomuuspaikalla, vaan kuoli hänkin ennenkun oli saatu maanpinnalle nostetuksi. Mitään seikkaperäisempia tietoja ei ole saatu tapahtumasta. Nämä näin surullisen lopun saaneet veljekset olivat kotoisin Muhokselta, ijältään: Johan Kosunen noin 26 vuoden ja ollut tässä 6 vuoden vaiheilla ja Jakob Kosunen noin 24 vuoden. Lukuisa joukko sukulaisia ja ystäviä jäivät heitä surulla kaipaamaan.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen | Avainsanoina | 1 kommentti

Kopsan isäntä Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnässä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä. Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt huomionsa Kopsan no 42 talon tyttäreen Liisa Keräseen (s. 2.1.1872). Tätä kiinnostusta Liisaan pidetään Juhon Laitasaareen paluun perimmäisenä syynä.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Oulujoella sattunutta

Joki on laitasaarelaisille ollut aina tärkeä elementti – se on sekä antanut että ottanut. Ylläolevassa kuvassa naarataan hukkuneita. Kuva on Martti Kesäniemen ottama – tiedätkö tapauksen? Joulukuussa 1929 Toini Emilia Kinnunen (s. 28.7.1908, herastuomari Aappo Kinnusen tytär Hyrkistä no 12) oli kahden muun naisen kanssa ylittämässä Oulujokea kun vene kaatui. Martta Keinänen ja karjatalousassistentti Mari Saikkonen hukkuivat. Toini itse pelastui uimalla.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 38 Inkala, 6 Tihinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla

Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. 1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle se levisi vuoden 1892 aikana. Epidemia keskittyi aluksi lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä | Avainsanoina , | 5 kommenttia