Avainsana-arkisto: muinaistarut

Jättiläistarinoita – osa 5, Vorna

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Vorna oli mahtava Jättiläinen ja asui Kuhmonniemen pitäjän Lentuan kylän kohdalla Venäjän puolella rajaa. Siellä hän eleli vaimonsa kanssa Vornanniemessä olevassa majassaan. Nykyisessä Miinovan kylässä olivat he ainoat asukkaat. Hänen kerrotaan olevan tavattoman kookas ja vahva, kuten muutkin Jättiläiset. Luonteeltaan hän oli julma ja hankki elatuksen ryöstämällä muiden ihmisten omaisuutta. Suurella veneellään kulki hän vuosittain Kuhmon, Sotkamon, Paltamon ja Oulujärven vesiä alas mereen saakka, ryöstäen ja surmaten ihmisiä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 4, Piru muutti Isteriin

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Tätä tarinaa ehkä muistelee kansa vielä kertoessaan, että piru on kerran yhtenä päivänä sauvonut kaikki Oulujoen kosket. Istualtaan työnteli hänkin venettä, mutta Pällissä täytyi hänen nousta seisaalleen. Erään toisen kerran kulkiessaan ylös Pyhää hän levähti Pällissä olevan Mikonkorvan alapuolella sanoen ”Ei pääse pojat puoletkana, päälle Pällin korvan”. Samassa sattui tervaveneitä tulemaan alas koskea. Sen nähtyänsä alkoi paholainen katselemaan, eikö joku niistä joudu kuohujen sekaan, kun niin kovaa koskea laskevat. Päivän hän siinä katseli, vaan kun kaikki pääsivät kunnialla alas, lähti hän siitä sauvoskelemaan ylös ja tuumaili ”Pitkät on päivät … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 3, Kalevan 12 poikaa

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Et gammalt slåt som en jätte opbygdt i fordna tider hwareft[er] finnes sielfwa grunwallen af stora gråsten ock jord ock ehuru det är skoggångit kan dock lickwel synas muren ock twå portar. – Vanha linna, jonka jättiläinen on rakentanut muinaisina aikoina, jossa on itse perustus suurista harmaakivistä ja maasta, ja vaikka se on metsittynyt voi kyllä kuitenkin näkyä muuri ja kaksi porttia. Maanmittari Vikarin kartta vuodelta 1739. 1 Kun Suomalaiset tulivat näille seuduille, asuivat Jättiläiset kiviluolissaan. Sattumalta Jättiläisen tyttö, joka kuten muutkin sukulaisensa, oli tavattoman voimakas ja isokasvuinen. Kulkiessaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 2, Asuinpaikat

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Suuresta koostaan ja tavattomista voimistaan huolimatta eivät Jättiläiset ryhtyneet tuntuvampaa vastarintaa tekemään, kun Suomalaiset alkoivat tunkeutua heidän asuma-alueillensa. Uudet tulijat eivät levittäneetkään valtaansa aineellisella voimalla, kristinusko ja sen tuoma korkeampi sivistyskanta olivat ne aseet, joidenka tieltä Hiidenkansan raa’an voiman täytyi väistyä. Varsinkin oli kirkkojen rakentaminen jättiläisille kauhistus, ja kun kirkonkellot, joita he kutsuivat ”niunaukkosiksi”, alkoivat levittää juhlallista kaikuaan ympäri kolkkoja erämaita, silloin he lähtivät kaikessa hiljaisuudessa painumaan pohjoiseen päin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 1, Hiidet ja Lappalaiset

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Näiden seutujen vanhimmista asukkaista kertoo kansa Jättiläisten nimellä, ja yleensä tietävät tarinat, että tämä kansa on elänyt näillä tienoin ennen Lappalaisia. Paikoin kumminkin ovat Jättiläiset ja Lappalaiset kansan kertoman mukaan sekoittuneet toisiinsa, niin että ne muodostavat melkein saman käsitteen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

A. H. Snellman – muinaistarujen tallentaja Laitasaaresta

Filosofian maisteri, teologian tohtori A. H. Snellman – Arthur Henrik, sittemmin sukunimenä Virkkunen – syntyi 19.01.1864 Karungissa ja kuoli 17.11.1924 Helsingissä. Keräsi ja tallensi paljon muinaistarinoita – niitä on meille lähettänyt Raimo Ranta – julkaisemme artikkelisarjan sivustolla. Myös allaoleva teksti on Raimolta. Monet kiitokset! Kuvassa Suvelan edustalla vas. Signe Snellman, leski Hilma Aurora Snellman, Turun yliopiston rehtori Artturi H. Virkkunen ja ylimetsänhoitaja Ivar Snellman lapsineen; Asta (Kärki), Olli ja Gösta.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Lumiaisen akan kohtalo

Lumiaisen talon rauniot – tarina Lumiaisen akasta löytyi Kirjastovirman sivuilta. Lisäämme sen tännekin, koska käsittelee kyläämme. Oli Muhoksella Lumiaisten talo pienoisen pitkänkapean Lumiaisjärven rannalla, Oulujoen pohjoispuolella. Elipä talossa emäntä, aika kielevä akka, jonka rajantakaisetkin retkeläiset rauhantoimissa kulkiessaan olivat tulleet tuntemaan. Kai olivat monta kertaa hänen kanssaan suukopua pitäneet. Mutta kun vihan aika tuli ja vainolaisten nähtiin taloon ryntäävän, mentiin piiloon kuka kunnekkin ennätti. Emäntä hädissään syöksähti sillan alle nauriskuoppaan, ”Jotta täällä mä kai säilyn, kun vallan hiljaa olen”. Vainolaiset ennättivät tupaan ja keskenään muistelivat: ”Tässä talossahan se oli ennen kielas akka, mutta mihinkäs se nyt on joutunut?”  Akkapas ei malttanutkaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , | 4 kommenttia