Avainsana-arkisto: meijerit

Maidon matkassa

Karjatilojen muutos Laitasaaressa Oulujoen pohjoispuolella 1950-2016 Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja. Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Mikä rakennus?

Tunnistaako kukaan mikä rakennus tässä kuvassa on? Kun kuvaa klikkaa isommaksi, huomaa että se on vanha – myös ihmisten vaatetus on vanhanaikainen, kenties aivan 1900-luvun alusta. Mihin on tarvittu tuollainen määrä puutavaraa? Mikä on erikoinen pitkä putki joka tulee ulos katosta? Kuvassa näyttäisi olevan vain naisia. Kuvan taakse oli kirjoitettu että se esittäisi Saarelan osuusmeijeriä. Onko näin? Toisaalla olevat kuvat esittävät meijerirakennuksen erinäköisenä, ks. mm. sivu Rantakaupasta, viereinen rakennus pitäisi olla Saarelan meijeri. Ja sitten on Leskelän Kalevin kirjoittama artikkeli Saarelan tilusasioista – siinäkin rakennus on erilainen. Saarelan meijerin oma sivu on tässä. Vertaa esim. piippujen lukumäärää ja ikkunoiden mallia.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Rahkon Jaakon mylly huojui ja ritisi

Rahkon talossa oli aikoinaan kolme poikaa. Jaakko, vaikka olikin vanhin, jäi kotitaloonsa sellaiseksi ”setämieheksi” ja vanhaksi pojaksi. Hän sai omakseen talossa olevan, täydessä kunnossa olevan tuulimyllyn. Tästä myllystä muodostui Jaakolle yksi rakkaimpia paikkoja maailmassa. Minunkin ensimmäinen myllymatka pikkupoikana oli Jaakon myllyyn. Minua pelotti, kun kiivettiin yläkertaan. Koko mylly huojui ja ritisi, tuntui että se hajoaa tuossa paikassa. Mutta Jaakko istui tyynenä tuutin äärellä, antoi jyvien hitaasti valua sormiensa lomitse tuuttiin.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Hevoskolari 1930-luvun alussa

Eräänä päivänä 13-vuotias Aira Rahko oli palaamassa Laitasaaren meijeriltä kotiaan Hakalaa kohti. Oli hänen vuoroviikkonsa kuljettaa hevosella Hakalan, Koiviston ja Rotosen maidot ja palatessa tuoda halkaistun maidon kurrit. Sitä varten hän joutui odottelemaan meijerissä reippaan tunnin, että saisi paluupänikät mukaan. Paluumatkalla tuli vastaan Laitasaaren koulun ja hiekkakuopan kohdalla rämisevä kuorma-auto. Airan hevonen pillastui ja nousi kahdelle jalalle – katkoi tampit poikki ja lähti karkuun. Siinä rytäkässä kuljettaja kärryineen ja kurrilasteineen lensi hiekkakuoppaan jääden itse alimmaiseksi.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen, 36 Kauppi - Hakala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaarelaista ulkomaankauppaa 1910-luvulla

Pirjo Roininen antoi lainaan Laitasaaren meijerin pöytäkirjoja sekä tilikirjoja jo viime keväänä. Niistä käy hyvin selville millainen urakka oli meijerin perustaminen. Olen poiminut kirjoista pääkohtia Laitasaaren meijerin sivulle, jonka voit lukea täältä. Meijerin dokumentit on palautettu Pirjolle – suuret kiitokset – laina-aika hieman ylittyi! Temmeksellä käytiin katsomassa meijerin mallia ja päädyttiin valitsemaan sama turbiinikone kuin siellä oli. Myös Temmeksen meijerin piirustuksia käytettiin apuna – ne olivat tosin meijeristin summittaisesti piirtämät ja piirrätettiin tietysti uudelleen. Monenlaista hankintaa ja urakkaa piti organisoida.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Inkalan maidot junalla Ouluun

Rautatien rakentaminenkin vaikutti Inkalan elämään. Inkalan isäntä Heikki Kosunen (aik. Huovinen) vei paitsi Rovan pysäkiltä maitoa Ouluun, mutta myös lehmiä piti kuljettaa radan yli. Inkalan niittyjä ja laitumia sijaitsi radan toisella puolella. Väliä Oulu–Muhos ryhdyttiin liikennöimään 1.11.1927. Näin piikominen ja muutenkin Oulussa kuin Muhoksellakin käyminen helpottui. Äidiltään Annalta tyttäret Aili ja Inkeri, jolla nimellä Kirstiä kutsuttiin,  perivät monia hyödyllisiä taloustaitoja ja toimivat oppimansa perusteella talon töiden lisäksi myös piikana monissa paikoissa, esimerkiksi Oulun Maikkulassa.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Saarelan tilusasiat

Kuvassa Saarelan asemakaava. Aloittaessani työni Koivikossa 1970-luvun alussa oli ensimmäisiä työtehtäviäni Saarelan meijerin, sahan, myllyn ja Rantakaupan alueiden perustamisen sekä niiden omistusuhteiden selvittäminen. Muhoksen kunta oli hankkinut omistukseensa Saarela 13:8 ja Maitola 13:10 nimiset tilat ja päättänyt lahjoittaa ne Koivikolle. Kunta lahjoitti maat sillä ehdolla, että Muhokselle perustetaan oma maatalousopisto ja sehän toteutuikin.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti