Avainsana-arkisto: lossi

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Vuonna 1931 aloitettiin tukkien irtouitto, jolloin kaikkien puutavarayhtiöitten tukit olivat sekaisin. Tämä vaati Ouluun tukkien erottelun eri yhtiöitten kesken. Jokaisella puutavarayhtiöllä oli omat merkit tukkien ja pöllien päissä, joista ne osattiin tunnistaa. Parhaimpana kesänä uitettiin 1 700 000 tukkia! 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Laukan sillan rakentaminen

Laukan silta on neliaukkoinen teräskannattajien varassa oleva betonilaattasilta. Sen rakentaminen aloitettiin joulukuussa 1967. Siihen asti oli liikenne Oulujoen yli Laukan kohdalla tapahtunut lossilla. Sillan kokonaispituus on 230,2 metriä ja ajoradan leveys 8,5 metriä. Laukan silta oli rakentamisaikanaan TVH:n Oulun piirin suurin silta.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka | Avainsanoina , , , , | 4 kommenttia

Kärrypoluista valtateiksi – teiden vaiheita 1600-luvulta alkaen, osa 1

Paavo Salmi on koonnut Laitasaaren pääteiden historiaa – siis teistä Valtatie 22, Oulu-Kajaani ja Yhdystie 8300, maantie Oulu-Päivärinne-Vaala. Artikkelin kakkososa täällä. 1930-luvulle saakka ainoa vaunuin ajettava yhtenäinen tie Oulusta Muhokselle ja edelleen Kajaaniin kulki Oulujoen eteläpuolta. Pohjoispuolella oli kyläteitä talosta taloon. Kunnantie Laukasta Sanginjoelle rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. Oulu-Kajaani tien rakentamista pitivät Ruotsin kuninkaat tärkeänä 1500-1600 luvun vaihteesta alkaen. Kuningas Kaarle IX määräsi 1608 rakennettavaksi tien Oulusta Kajaaniin. Tietä tarvittiin kaupankäyntiin, sotajoukkojen kuljetuksiin ja tarvikkeitten kuljetuksiin Kajaanin linnaan. Aluksi tie oli vain polkutie tai ratsutie, talvisin rekitie. 1600-luvun alussa Kuningas Kustaa II Aadolf kulki reitin palatessaaan Liivinmaa-sodasta Tukholmaan. Tuolloin tie on … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Vanhat painetut peruskartat Laitasaaresta nyt internetissä

Jaamme teidän kaikkien kanssa uuden upean palvelun, minkä Maanmittauslaitos toi kansalaisten käytettäväksi 10.12.2013! Maanmittauslaitos täydentää ilmaisten karttojen valikoimaansa verkossa. Nyt myös vanhoja painettuja peruskarttoja ja Ylä-Lapin topografikarttoja voi katsella uudessa verkkopalvelussa. Kartat on painettu vuosina 1949–1992. Palvelussa on noin 10 000 Maanmittauslaitoksen peruskarttalehteä ja noin 850 puolustusvoimien laatimaa topografikarttalehteä Ylä-Lapista. Kartat ovat mittakaavassa 1:20 000 eli niiltä voi tarkastella maaston yksityiskohtia. Lue ensin palvelun käyttöhje täältä – varsinaiseen palveluun pääset täältä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kulumalan Sulo

Oli lämmin toukokuun päiva, pihatuomi tuoksui täydessä kukassa. Oulujoen törmällä, Siekkilän kamarissa syntyi pieni poika, 22.5.1936. Poika sai nimekseen Sulo Henrik. Nuoripari, äiti-Aino ja isä-Heikki rakensi juuri omaa kotia, Kulmalaa, johon pian muuttivatkin. Äidin kertomuksista Sulon lapsuudesta on jäänyt mieleen esimerkiksi se, että Sulo oli ”vasaramies”; hänellä oli ollut puuhevonen ja sen poika oli iskenyt täyteen nauloja. Kun hevonen oli aikoinaan poltettu, siitä jäi yli kilo nauloja! Oli Sulo saanut sitten vasarasta päähänkin, kun pikkuveli Leo oli saanut työkalun käteensä; Sulo nukkui sikeitä päiväunia ja Leo oli ruvennut vähän herättelemään.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti

Leon polku

Kaunis koivuinen kuja kertoo tarinaa. Siinä kulki aikoinaan Leon polku. Se alkoi Riihikylän tien päästä jatkuen ojan vartta radalle. Sitten tuli Katajasuon pellot, nyt jo pääosin metsitetyt. Kierteli kauniita kankaanlaitoja ohittaen pienen lähteen. Tullen sen jälkeen Hirsikankaalle seuraten vanhoja metsäpolkuja yli harjujen käyden kauimmillaan Ampujamajan paikalla palaten kierrokseltaan takaisin peltomaisemaan.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 6 kommenttia

Kuusamolaiset evakot Laitasaaressa

Kuusamolainen sukututkija ja perinteen kerääjä Erkki Aikkila on haastatellut 16.7.1996  Anna ja Eino Kajavaa evakkomatkasta vuonna 1944. Anna Kajavalla (o.s. Suoraniemi) on omakohtainen kokemus karjan kuljettamisesta Kuusamon Suorajärveltä Saloisten Piehinkiin syksyllä 1944. Erkki Aikkila antoi henkilökohtaisesti luvan julkaista artikkelista Laitasaarta koskevan osuuden blogissamme.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 31 Kontu | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Laukan lossi

Lauttoja käytettiin tavaroiden ja eläinten kuljetukseen Oulujoen yli pitkälle 1900-luvulle. Seuraava kehitysvaihe kuljetuksessa olikin sitten lossi – Laitasaaren ensimmäinen lossi oli toiminnassa Osuusmeijerin kohdalla vuodesta 1929 lähtien. Sitten saatiin kapulalossi Laukan kohdalle.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , , , | 21 kommenttia

Laitasaaren pohjoispuolen tie ja lossi

Vuonna 1924 laitasaarelaiset Wiljam Laukka, Jaakko Kinnunen ym. päättivät, että pohjoispuolelle pitää saada kulkutie helpottamaan joen sen puolisten tilojen maanviljelyä. Oulun maaherrakin oli asiaan suosiollinen, tiehanke katsottiin tärkeäksi ja hän puolsikin asiaa. Tien teko on varmasti ollut hidasta, sillä  siinä ei käytetty konevoimaa, vaan mies- ja hevosvoimaa ja lapiota – olipa joskus naisiakin näissäkin hommissa. Oheinen kuva kertookin Laukan ja Leppiniemen välisen tien teon vaiheesta paljon. Kalevi Leskelän veljen Niilon mukaan tässä kuvassa on Ketolanojan leikkaus ja vuosi on 1939. Ilmeisesti tietä tehtiin osissa.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 24 Laukka | Avainsanoina , | 3 kommenttia