Avainsana-arkisto: lehtijutut

Tarmokas raajarikkoinen

Uusi Suometar-lehdessä oli julkaistu ao. kirjoitus 21.2.1895. Mainittu J. P. Valkola (alk. Greus, s. 7.8.1841, k. 50-vuotiaana 16.1.1892 keuhkokuumeeseen) oli muhoslainen valtiopäivämies, kunnankirjuri ja maanviljelijä. Voit lukea hänestä lisää täältä. Yksi Valkolan tyttäristä eli Hilma, myöh. Huovinen emännöi Heljän no 41 tilaa. Muhoksen pitäjän Laitasaarenkylän Ylimäkelän puolella elää talollisena Olli Pesonen, joka on syntynyt Pesolan talossa Sangijoen kinkerissä. Jo lapsena on häneltä hermostunut ja kuivettunut vasen käsi kerrassaan avuttomaksi, mutta siitä huolimatta on hän lähtenyt 15 v. vanhana vieraan työhön henkeään elättämään. Viimeksi oli hän ollut renkinä yhdessä talossa, nimittäin Muhoksen Valkolassa yhteen perään 17 vuotta; tästä pitkällisestä ja uskollisesta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 58 Pesola | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Tietoja Muhoksesta (Suomen metsästyslehti v. 1907)

Juho (Janne) Juusonpoika Hartikka (alk. Haataja), Rintamäen talon isäntä 1884-1936, oli innokas metsästäjä. Hän kirjoitti useita kirjeitä Suomen metsästyslehteen. Ohessa yksi niistä. Lienee aika tyypillistä vuosisadan alun metsästyskertomusta. Talollinen J. Hartikka on kirjoittanut metsästystavoista y.m. allekirjoittaneelle ja kenties huvittaa eteläsuomalaisia ja muita metsästysurheilijoita tutustua Hartikan mielipiteisiin, jonka vuoksi tämän kirjoituksen olen koonnut hänen neljästä eri kirjeestään ja hänen luvallaan Suomen Metsästyslehteen julkaistavaksi lähettänyt. Metsästystä sanoo Hartikka harjoittaneensa 10-vuotiaasta asti, hän on nykyään 47 v. vanha. Petoelukoita kettuja, on hän tappanut 400, etupäässä kaularaudoilla, mutta myöskin myrkyllä ja ajokoirilla.

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Rohkea heinävaras

Muhoksella Laitasaaren kylässä on viime kuun lopussa Tihilän talon kartanoladosta yhdeksänä yönä heiniä varastettu. Varas ei ole liikkunut hevosen keralla, vaan säkillä ja takkavitalla ja miten milloinkin lienee niitä vienyt. Ladon ovea on yön ajaksi koetettu lujaa naulata ja pitää vahtia kartanon seudussa, vaan ei se ole mitään auttanut.

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 13

Lähtö Äiti oli saanut keväällä 1939 paikan Vaasan lääninrahastonhoitajana ja olimme muuttaneet sinne. Uudenvuoden aattona 1939 Vaasaa pommitettiin rajusti. Kotimme viereiseen taloon Raastuvankadulla putosi rähjähtämätön pommi, ja talomme asukkaat evakuoitiin. Hätäratkaisuna meidät Wirkkulan perheen viisi lasta lähetettiin aluksi Tyyni-tädin (Korpi) luokse Ouluun, joka siihen asti oli säilynyt pommituksilta. Olimme olleet vasta pari tuntia perillä ja parhaillaan tervetuliasikahvipöydässä, kun koko talo jysähti ja yläkerran ikkunasta nähtiin, miten pommeja putoili edessä oleville Heinäpään pelloille, niin että multa räiskyi. Oulun ensimminen pommitus oli alkanut ilman hälytystä. Ouluun emme voineet jäädä, vaan jatkoimme matkaa mummon luokse Muhokselle, Laitasaaren Monolaan.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 12

Mummo lapsen silmin Ensimmäisistä muistikuvistani alkaen mummo oli pienikokoinen ja ryppyinen vanhus. Haaleansinisissä silmissä oli eloisa katse, olemuksessa ja ilmeissä jotakin aineettoman haurasta. Kauneinta mummossa oli hymy, se oli kirkas, sydämellinen ja henkevä. Jo nuoruuden kuvissa mummon vaatetus näyttää olleen ankaran säädyllinen: musta tai tummansävyinen, nilkkoihin ulottuva korkeakauluksinen leninki, ainoana koristeena broshi eli rintaneula, sileä nutturakampaus, jakaus keskellä päätä, vanhempana päälaella pieni musta pitsimyssy.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 11

Auroran päivät Mummo vilkastui aina, kun talossa kävi vieraita. Lapset ja lapsenlapset vierailivat silloin tällöin. Joka vuosi 10. maaliskuuta Monolassa vietettiin Auroran päiviä. Lähimpään seurapiiriin kuuluivat joen toiselta puolelta Ahreniuksen rouva (Hakkarilasta no 25) ja Castrénin neidit (Koivulasta eli Rajalasta). Kahvipöydässä komeili nimipäiväkranssi, ja pikkuleipiä oli leivottu seitsemää sorttia. Myös ”a la glassia”, kotona tehtyä ihanaa kermajäätelöä tarjottiin mesimarjahillon kera.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kauppias Oscar Keckonen Amerikassa

Pentti Lohelan tarkat silmät huomasivat seuraavan artikkelin Siirtolaisuusinstituutin nettisivuilla: Oscar Keckonen, kauppias, Calumetin sekä ympäristön huomatuimpia suurliikemiehiä – Oskari Paavonpoika Kekkonen, alk. Huttu (s. 16.9.1876 Kekkola no 28). Oscar Keckonen on syntynyt Muhoksella, Oulun läänissä, syyskuun 6 p. v. 1876 (oik. 16.9.). Tuli Amerikaan vanhempainsa kanssa v. 1881. Kävi täällä koulua ja varttuneemmaksi tultuansa, työskenteli pajatöissä, perehtyen siten rautaliikealaan perinpohjin. Toimi sen jälkeen kauppa-apulaisena Red Jacketissa, saavuttaen siten rautakaupan ja rakennusjärjestelyn alalla tietopuolisen ja käytännöllisen kokemuksen. Oman rautakauppansa, tunnetun toiminimellä ”Keckonen Hardware” avasi hän toukokuulla v. 1898 Red Jacketissa, jota on jatkanut näihin asti hyvällä menestyksellä.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Porinapiiri Laitasaaressa

Tervareitin sivulta linkitetyssä kuvassa Anna-Mari Silenius ja Irja Männikkö Paikallislehti Tervareitti: Porinapiiri paikkaa hiipunutta kyläilykulttuuria Laitasaaren rukoushuoneella kokoontuu Laitasaaren Marttojen ja rukoushuoneen hallituksen kehittelemä kahvi- ja jutteluhetki kyläläisille. Piirissä ei saarnata eikä veisata, vaikka perin hengellisessä ympäristössä ollaankin. Piiri on avoin kaikille ja se kokoontuu kahden viikon välein. Kaarlo Keränen (s. 1924) muistelee Urheilukisoissa satasen sileä juostiin Rantatiellä. Tie vain pantiin kisan ajaksi poikki. Miehet juoksivat ja toiset ottivat aikaa. Toiminta aloitettiin syksyllä 2015, piiri ehti kokoontua loppuvuoden aikana neljä kertaa juomaan kahvia ja porisemaan. Kahvi on kuumaa kello 12 ja turinat jatkuvat iltapäiväkahteen. Kahvista ja pullasta ei peritä maksua, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Muhoksen ensimmäinen nimismies

Ylioppilas Upsalassa 13.2.1768 Bartholomæus Levander Österbotni (s. 1748). Ylioppilas Turussa 1771. Pohjalaisen osakunnan jäsen 8.11.1771. Opiskeli maisteri Johan Garvoliuksen ohjauksessa. Muhoksen nimismies 1776–85. Pitäjänkirjuri ja suorituskomissaari. 1 Asui Viinikassa no 8 samaan aikaan majuri Löthmanin kanssa – rippikirjamerkinnät vuoteen 1808 eli muutto Hämälään no 4 on tapahtunut vuosien 1808-10 välillä. Viinikan tilalla isännöi Antti Antinpoika Huovinen eli Viinikka vuoteen 1788 asti ja tila jää ilmeisesti ilman asukkaita vuosiksi 1794-1801 koska Viinikan rippikirjasivu on tyhjä. Vuodesta 1802 alkavat merkinnät nimismies Levanderin tulosta.

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 9

Helvi-täti Äiti oli saanut paikan Mikkelin lääninarkistonhoitajana, ja siellä aloitimme oppikoulun syksyllä 1934. Sitä ennen, jo keväällä oli suoritettava pääsytutkinto Oulun Suomalaisessa Tyttökoulussa. Helvi-täti oli luvannut, että jos selviämme siitä, saamme pyytää häneltä mitä haluamme. En muista mitä Rea toivoi, minä pyysin puolta kiloa sekahedelmiä. Kun Rea pääsi oppikouluun parhaalla mahdollisella pistemäärällä ja minä toisena, näyttöä oli, ja Helvi-tädille oli tullut lupauksen lunastamisen aika. Mutta taas tapasi tarkkuus; hän yksinkertaisesti söi sanansa.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti