Avainsana-arkisto: kuolema

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Meihin Suomi silloin katsoi (1918)

Meihin Suomi silloin katsoi ja me Suomeen katsottiin 1 2 Yrjö Eerik Heikinpoika Hartikka (s. 25.2.1895, kaatui 23-vuotiaana Epilän taistelussa Tampeereella 29.3.1918) naimaton, torpparin poika – vanhemmat Anna Valpuri Juhontytär Niemelä ja Heikki Juhonpoika Hartikka, torppareina Kestissä no 35 Matti Johannes Vesa (s. 4.11.1894, Pohjois-Pohjanmaan I jääkäripataljoona, haavoittui Vaasan taistelussa, kuoli haavoihinsa 23-vuotiaana Jyväskylän sotasairaalassa 6.4.1918)

Tallennettu kategorioihin 29 Yrjänä, 30 Kokko, 35 Kesti, 36 Kauppi, 4 Hämälä, 42 Kopsa | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Eräs sammunut pohjalainen sukuhaara

Eilinen sanomalehti tiesi kertoa, että Muhoksella on kuollut ent. opettaja Johan Zachris Cajaner. Häneen, tähän mielivikaiseen, sammui miespuolelta kokonainen sukuhaara; naispuolelta on sitä vielä elossa muutamia jäseniä ja jatkuu muissa suvuissa. Cajaner-suku on oikeammiten sukuhaara vanhasta, laajasta ja paljon varsinkin Pohjanmaalla vaikuttaneesta Cajanus-suvusta, jonka eräs haara kantaa myös Cajan nimeä. Sukumuistojen mukaan suku polveutuisi jo aikoja sitten sammuneesta Hevonpää– eli Gyllenhjerta-nimisestä Suomen aatelisesta suvusta, josta syystä useat suvun jäsenet ovat piirrättäneet sinettiinsä kruunatun sydämmenkuvan (Gyllenhjerta suomeksi: kullattu sydän).

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Rovasti K. A. Strömmerin muistokirjoitus (1944)

Rovasti K. A. Strömmer synt. 18.11.1879, nukkui rauhallisesti kuolon uneen Muhoksen pappilassa 6.3.1944 Syvällä kaipauksella – Muhoksen seurakunta Eilen saavutti muhoslaiset surunviesti, joka tiesi kertoa seurakunnan kunnioitetun kirkkoherran, rovasti K. A. Strömmerin siirtyneen manan majoille. Hän oli kuollessaan 64-vuotias.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kappalaisen kivi

Leskelän Kalevi soitti erikoisesta kivilöydöstä Korilanmäeltä ja sehän poiki tämän ja vielä toisenkin mielenkiintoisen artikkelin! Kiitos Kaleville ja Elsille jonka ottama kuva on alla. Sedens fuit in ora lapidis insculpti et adlatus hoc saepe I. Z. Cajaner 1890, sacallanus in Muhos 1829-1873. Tyrnävän tien varressa, omakotitalon pihassa on kivi, jossa on latinankielistä kirjoitusta. Yli kolme metriä leveään kiveen on kirjoitettu teksti (yllä), mikä on vapaasti suomennettuna Tämän kiven reunalla on istunut ja tänne usein tullut I. Z. Cajaner 1890, Muhoksen kappalainen v. 1829-1873.

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tapion isäntä

Tapion isäntä oli myöskin ollut vahva mies Isonvihan aikana. Hänellä oli pakosauna Pirttijärvellä. Sinnekin tulivat venäläiset, vaan Tapiolainen, vahva kun oli, surmasi yksinänsä viisi miestä. Yksi vihollisista pääsi kumminkin karkuun ja toi suuremman venäläisjoukon Tapiolaista ahdistamaan. Nämä hukkuivat Pirttijärveen. Isäntää kumminkin alkoi peloittaa, ja siitä syystä lähti hän yhä edemmäs etsimään turvaa ja teki silloin ensimmäisen suojan nykyisen Seluskan talon paikalle. Siellä hän kumminkin vielä kerran yhtyi vihollisiin, jotka tulivat häntä vastaan Seluskanjärven jäällä. Tässäkin pääsi Tapiolainen voitolle, surmasi vihollisensa ja syyti ruumiit jään alle. Tämän tapauksen johdosta on vieläkin Seluskanjärvessä Kalmolahti, josta järveä kuivattaessa on löydetty vanha miekka. Se … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Lyyli Similä: Kummitusjuttuja – osa 1

Olin muuvanna syksynä lehemän havussa ylimaasa päin ja erräänä iltana olin silloin Vuotolla, menin muutamaan talloon ja kysyn yöksi. Mulle tehtiin vuoje pirtin penkille, talon väki meni kamariin. Justiin ku olin saamasa unenpäästä kiinni, alako semmonen sissutus kuuluva, että oikein! Tuntu kun märkä, levijä kintas ois tulla sissuttanu ränmuurin takkaa ja sitte pitkil lattijaa aivan sem penkin viereen josa makasin. Siitä se aina kovemmalla vauhilla meni takasi uunilloukkoon ja taas sissutti takasi. Minä valapastun kokonaan ja aivan huvikseni seurasin tuota sissutteluva. En ottanu tultakaa, kuulotarkalla vain seurasin menuva, jota kesti aamuun asti. Aamulla sanon sitte siitä emännälle, tämä vastasi: ”Näyttikö … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kultaiset korvarenkaat

Kauan sitten perustettiin Oulujokivarteen Muhokselle kolme komeaa tilaa; Koortila, Kesti ja Viinikka. Elettiin hansakauppiaiden aikaa. Näidenkin talojen perustajat lienevät olleet kauppasaksoja, jotka koggi-laivoineen liikkuivat lohen perässä. Olihan Oulujoessa kalaa ja lohipatoja. Kestin talolla taisi olla ihan viimeinen lohipato Kestinsaaren kohdalla. 1 Isot saaliit suolattiin tynnyreihin ja laivattiin Ruotsin kuninkaanhoviin Tukholmaan. Veroina nääs. Kesti-nimi periytynee sanasta gast, vieras. Muuttui sitten Gestiksi ja lopulta Kestiksi. Talossa on aikojen kuluessa asunut monia, jotka ovat ottaneet talon mukaan nimensä. Minunkin suku oli Halosia ja Bisejä.

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina , | 1 kommentti

Ähkylän isännän muistokirjoitus (1911)

Kaleva no 42, 21.2.1911 Muhoksella, Laitasaaren kylässä, kuoli t.k. 19 p:nä talon isäntä Iisakki Kesäniemi. Vainaja oli eläissään hyvin ahkera maanviljelijä ja kaikin puolin rehellinen ja luotettava kansalainen. Yhteiskunnallisiin rientoihin, erittäinkin osuustoimintaan, otti vainaja innokkaasti osaa, ollen yksi sen johtomiehiä. Jälkeensä jätti vainaja vaimon ja 7 alaikäistä lasta ja ikävällä kunnon miestä kaipaa laaja sukulais- ja tuttavapiiri. Kuolinilmoitus Liitto-lehdessä 21.02.1911. Kalevan no 46 muistokirjoitus 25.2.1911 …mainitsee 50 ikävuodellaan kuolleen sukunimeksi myös Ähkynen, hänen syntyneen Kuusamossa ja käyneen kahdesti Amerikassa. Ahkeruudellaan ja säästäväisyydellään keränneen melkoisen omaisuuden ja viimeksi palattuaan kotimaahan ostaneen Ähkylän talon Muhokselta. Kepeät mullat haudallensa.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Inna Lindqvist, Laitasaaren koulun toinen opettaja

Pohjolan talvi on kuolettavan kylmä ja pelottavan pimeä huolimatta aamunkoitosta etelässä ja pohjoisessa leimahtavista revontulista. Se sammuttaa tuhansia ihmishenkiä. Ken voisi laskea sen saaliin, ken luetella sen uhrit. Se mikä on heikkoa, haurasta, joutuu häviölle, kuolee ja haudataan. Tämän kaltaiseksi muodostui talvi 1922 Muhoksen Laitasaaressa, jolloin yksi sen pitkäaikaisista työntekijöistä, opettaja Inna Charlotta Lindqvist vaipui sairasvuoteelle. – Synkimmäksi muodostui tammikuun 28. paivä 1922, jolloin levisi tieto, että kyläläisten rakastama opettaja on vaipunut ikuiseen uneen herätäkseen uuden kirkkaamman päivän valjetessa. Opettaja Inna Lindqvist oli syntyisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta jo nuoruusvuosina vietti hän kesäaikoja sukulaisten luona Muhoksella, joka muodostuikin sittemmin hänen elämänsä  varsinaiseksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti