Avainsana-arkisto: koulut

Elämää ennen vanhaan Väärän tilalla – osa 2

Eila Nurro o.s. Valkonen muistelee lapsuuttaan Laitasaaren Väärän tilalla. Artikkelin ykkösosa on täällä. Koulumatkat kuljettiin veneellä joen toiselle puolelle Huovilan koululle. Anna-äidin veli Veetu vei lapsia veneellä kouluun ja sai siitä palkkaakin. Opettajana toimi Lyydia Hirvelä. Apuna oli sairaanhoitaja neiti Näsi. Sota-ajasta Eila muistaa esimerkiksi miten Oulun pommitettiin. Lyydia Hirvelä oli sanonut, että nyt mennään mettään, eikä lähetä sieltä ennen kuin hän antaa luvan.

Tallennettu kategorioihin 5 Väärä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Jääkärieversti Väinö Virkkunen (ent. Snellman)

Väinö Fredrik Virkkunen (ent. Snellman, s. 14.11.1894 Laitasaari, k. 13.7.1953 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisen Armeijan riveissä. Virkkusen vanhemmat olivat agronomi Albert Herman Nils Henrikinpoika Snellman (s. 6.1.1857 Rovaniemi, k. 18.11.1921) ja Mathilda Katharina Matts Leanderintytär Källström (s. 27.8.1867 Oulu). Isä työskenteli opettajana Koivikon maatalouskoulussa ja oli perustamassa Saarelan osuusmeijeriä Yliväärän tilalle. Hänen perheestään voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Inna Lindqvist, Laitasaaren koulun toinen opettaja

Pohjolan talvi on kuolettavan kylmä ja pelottavan pimeä huolimatta aamunkoitosta etelässä ja pohjoisessa leimahtavista revontulista. Se sammuttaa tuhansia ihmishenkiä. Ken voisi laskea sen saaliin, ken luetella sen uhrit. Se mikä on heikkoa, haurasta, joutuu häviölle, kuolee ja haudataan. Tämän kaltaiseksi muodostui talvi 1922 Muhoksen Laitasaaressa, jolloin yksi sen pitkäaikaisista työntekijöistä, opettaja Inna Charlotta Lindqvist vaipui sairasvuoteelle. – Synkimmäksi muodostui tammikuun 28. paivä 1922, jolloin levisi tieto, että kyläläisten rakastama opettaja on vaipunut ikuiseen uneen herätäkseen uuden kirkkaamman päivän valjetessa. Opettaja Inna Lindqvist oli syntyisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta jo nuoruusvuosina vietti hän kesäaikoja sukulaisten luona Muhoksella, joka muodostuikin sittemmin hänen elämänsä  varsinaiseksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Maria Tähtelä, Laitasaaren koulun ensimmäinen opettaja

Kansanopettajan ohdakkeinen tie ei vaadi yksinomaan päteviä tietoja ja taitoa, vaan se ennenkaikkea edellyttää eräitä henkilökohtaisi ominaisuuksia, joita on suotu vain aniharvoille. Maria Tähtelä oli yksi sellainen, jonka kehtoon suopea kohtalo oli lahjoittanut opettajan ja kasvattajan rikkaat kumminlahjat ja ne hän uskollisesti tahtoikin kantaa nousevan ihmistaimiston hyödyksi ja onneksi. Maria Tähtelä syntyi Haapaveden Tähtelän talossa talonpoikaisessa kodissa. Vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Pirteä ja tiedonhaluinen oli Maria-tytär ja henkinen lahjakkuus ilmeni jo hänessä lapsena olleessaan, vaikkakin ruumiin voimat olivat heikot, jonka kohtalon kirot painoivat läpi koko elämän.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Suuri tulipalo Muhoksella (1916)

Koivikon karjakkokoulun päärakennus palanut Sunnuntaina iltapäivällä klo 6 tienoissa syttyi Muhoksella valtion omistaman Koivikon karjakkokoulutilan osaksi kaksikerroksinen päärakennus palamaan, tuhoutuen lyhyessä ajassa perustuksiaan myöten. Rakennuksessa, jossa oli kaikkiaan toistakymmentä huonetta, asuivat tilan työnjohtaja, miehinen palvelusväki, emännöitsijä ja keittäjätär, jotapaitsi siinä olivat kouluhuoneet.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ahlholmit Laitasaaressa

Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa. Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan. Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 12 Hyrkki, 38 Inkala - Apaja, 41 Heljä, 45 Jurvakainen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Kun pehtoori tuli Koivikkoon

Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä. Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän päätti jäädä kestikievariin yöksi.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 56 Penninkangas | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sanginjoen kansakoulutalon kustannusarvio 1914

Reijo Kamulalla on arkistossaan Sanginjoen kansakoulun papereita. Ohessa osa koulurakennuksen kustannusarviosta vuodelta 1914 Päärakennus päreillä katettuna, vuorattuna, öljymaalattuna, peltivaippauuneilla, valmiina 11 300:- Ulkohuoneus, päreillä katettuna, punamaalattuna, valmiina 1 684:- Sauna samoin 976:- Kivikellari samoin 365:- Palovakuutus työn aikana 100:- Kaivo 150:- Aitaus pihamaan ympärille 340:- Summa yhteensä 14 915:-

Tallennettu kategorioihin 72 Pikkarainen | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat (1939)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat kevätlukukaudella 1939, jolloin vuosi tuli täyteen vuokratiloissa Kangas-Karhussa no 7 eli Kalle Heikkisen talon päässä. Kuva on siinä mielessä historiallinen, että koulun oppilaiksi tuli sen valmistuttua entisiä Ponkilan, Huovilan ja siirtoväkeen kuuluvia ja meitä muita lähiseudulla asuvia oppilaita.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 10

Elämää lintukodossa Monolassa ei ollut kaivoa, vaan Vilho-eno nosti talousvedenkin silloin vielä puhtaasta Oulujoesta. Ruoka oli yksinkertaista; perunaa, rössypottua, marjaruokia, vellejä ja puuroja. Aika usein oli tattaripuuroa, ja siitä opimmekin pitämään. Meitä passattiin ja syötettiin kolmen ihmisen voimin. Naapuritalon, Kankaalan tytär Hanna oli pestattu päiväapulaiseksi. Rea jo kyllästyi: ”Minä en rupea olemaan sellaisessa talossa, jossa aina pitää syödä.”

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 55 Vainiokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti