Avainsana-arkisto: koulut

Inna Lindqvist, Laitasaaren koulun toinen opettaja

Pohjolan talvi on kuolettavan kylmä ja pelottavan pimeä huolimatta aamunkoitosta etelässä ja pohjoisessa leimahtavista revontulista. Se sammuttaa tuhansia ihmishenkiä. Ken voisi laskea sen saaliin, ken luetella sen uhrit. Se mikä on heikkoa, haurasta, joutuu häviölle, kuolee ja haudataan. Tämän kaltaiseksi muodostui talvi 1922 Muhoksen Laitasaaressa, jolloin yksi sen pitkäaikaisista työntekijöistä, opettaja Inna Charlotta Lindqvist vaipui sairasvuoteelle. – Synkimmäksi muodostui tammikuun 28. paivä 1922, jolloin levisi tieto, että kyläläisten rakastama opettaja on vaipunut ikuiseen uneen herätäkseen uuden kirkkaamman päivän valjetessa. Opettaja Inna Lindqvist oli syntyisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta jo nuoruusvuosina vietti hän kesäaikoja sukulaisten luona Muhoksella, joka muodostuikin sittemmin hänen elämänsä  varsinaiseksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Maria Tähtelä, Laitasaaren koulun ensimmäinen opettaja

Kansanopettajan ohdakkeinen tie ei vaadi yksinomaan päteviä tietoja ja taitoa, vaan se ennenkaikkea edellyttää eräitä henkilökohtaisi ominaisuuksia, joita on suotu vain aniharvoille. Maria Tähtelä oli yksi sellainen, jonka kehtoon suopea kohtalo oli lahjoittanut opettajan ja kasvattajan rikkaat kumminlahjat ja ne hän uskollisesti tahtoikin kantaa nousevan ihmistaimiston hyödyksi ja onneksi. Maria Tähtelä syntyi Haapaveden Tähtelän talossa talonpoikaisessa kodissa. Vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Pirteä ja tiedonhaluinen oli Maria-tytär ja henkinen lahjakkuus ilmeni jo hänessä lapsena olleessaan, vaikkakin ruumiin voimat olivat heikot, jonka kohtalon kirot painoivat läpi koko elämän.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Suuri tulipalo Muhoksella (1916)

Koivikon karjakkokoulun päärakennus palanut Sunnuntaina iltapäivällä klo 6 tienoissa syttyi Muhoksella valtion omistaman Koivikon karjakkokoulutilan osaksi kaksikerroksinen päärakennus palamaan, tuhoutuen lyhyessä ajassa perustuksiaan myöten. Rakennuksessa, jossa oli kaikkiaan toistakymmentä huonetta, asuivat tilan työnjohtaja, miehinen palvelusväki, emännöitsijä ja keittäjätär, jotapaitsi siinä olivat kouluhuoneet.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ahlholmit Laitasaaressa

Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa. Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan. Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Kun pehtoori tuli Koivikkoon

Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä. Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän päätti jäädä kestikievariin yöksi.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 56 Penninkangas | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sanginjoen kansakoulutalon kustannusarvio 1914

Reijo Kamulalla on arkistossaan Sanginjoen kansakoulun papereita. Ohessa osa koulurakennuksen kustannusarviosta vuodelta 1914 Päärakennus päreillä katettuna, vuorattuna, öljymaalattuna, peltivaippauuneilla, valmiina 11 300:- Ulkohuoneus, päreillä katettuna, punamaalattuna, valmiina 1 684:- Sauna samoin 976:- Kivikellari samoin 365:- Palovakuutus työn aikana 100:- Kaivo 150:- Aitaus pihamaan ympärille 340:- Summa yhteensä 14 915:-

Tallennettu kategorioihin 72 Pikkarainen | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat (1939)

Klikkaa kuvaa suuremmaksi Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat kevätlukukaudella 1939, jolloin vuosi tuli täyteen vuokratiloissa Kangas-Karhussa no 7 eli Kalle Heikkisen talon päässä. Kuva on siinä mielessä historiallinen, että koulun oppilaiksi tuli sen valmistuttua entisiä Ponkilan, Huovilan ja siirtoväkeen kuuluvia ja meitä muita lähiseudulla asuvia oppilaita.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 10

Elämää lintukodossa Monolassa ei ollut kaivoa, vaan Vilho-eno nosti talousvedenkin silloin vielä puhtaasta Oulujoesta. Ruoka oli yksinkertaista; perunaa, rössypottua, marjaruokia, vellejä ja puuroja. Aika usein oli tattaripuuroa, ja siitä opimmekin pitämään. Meitä passattiin ja syötettiin kolmen ihmisen voimin. Naapuritalon, Kankaalan tytär Hanna oli pestattu päiväapulaiseksi. Rea jo kyllästyi: ”Minä en rupea olemaan sellaisessa talossa, jossa aina pitää syödä.”

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 55 Vainiokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Hauska koulupäivä (1948)

Klikkaa kuvaa isommaksi – vain pari oppilasta enää tunnistamatta! Keitä he ovat? Koulutyö on vain harvassa tapauksessa hauskaa. Useimmassa tapauksessa se on ikävää. Vaikka kaiken oppimisen pitäisi tapahtua lasten sielun voimien tasossa, se useinmiten kulkee sen yläpuolella, ja niin luontainen tiedonhalu saa liiaksi vaikeasti sulavaa purtavaa. Pienet ihmissielut koettavat tarttua jokaiseen oljenkorteen, mutta vain harvat korret kestävät. Niin useimmat jäävät toimettomaan tylsyyteen tai sitten ”ohjelman ulkopuolelle” omiin mielikuvitusmaailmoihinsa. Onko sitten ihme, jos koulussaolo on ”mätää”.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Pienihuovinen no 32 historia

Aloittelin kirjoittamaan tämän talon historiikkia vähän tolkummin keväällä 2015 kun kokosimme Lehikoisen Elsin kanssa Piilolan talon tarinaa. Piilolan perustajat, Jurvelinit, olivat aiemmin Pienihuovisen torppareita. Pienihuovisesta on lohkottu myös Leskelä, jonka historiikki on yksi ensimmäisiä mitä olemme yhdessä tilan omistajien kanssa kirjoittaneet. Heljän no 41 omistanut maamittari Oskar Tiger omisti myös Pienihuovisen – hän ja vaimonsa Greta myivät tilansa Muhoksen kunnalle. Tilalle rakennettiin Huovilan koulu.

Tallennettu kategorioihin 32 Pienihuovinen, Muut talot | Avainsanoina , , | Jätä kommentti