Avainsana-arkisto: koulut

Koivikon agronomi Laine (1930)

Ilmakuva Muhokselta Koivikon kohdalta v. 1955. Koivikon kaksikerroksiset punamullatut rakennukset purettiin 1960-61. Uudet rakennukset otettiin käyttöön 1963. Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään: Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt tyttärensä kansalaissodan jaloista. Fennia oli ensimmäisiä ylioppilaaksi kirjoittaneita naisia Suomessa ja Tanskassakin hän oli ainoa nainen miesvaltaisten opiskelijoiden joukossa. 1930-luvun alussa Fennia sai paikan Muhoksen Koivikossa sijainneessa karjanhoito / maatalouskoulussa. Hän asui koulun (ja Oulujoen törmän) lähellä sijainneessa suurehkossa valkoisessa talossa. Kun kävin paikalla viimeksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , | 1 kommentti

Laitasaaren koululaiset 1960

Klikkaa kuvaa isommaksi! Laitasaaren kylähistoriasivuilla on vanhoja luokkakuvia, joista ei pystytä enää tunnistamaan kaikkia. Laitan vähän uudemman, vain 57 vuotta vanhan kuvan ja samalla testasin omaa muistianikin. Kuvassa on 68 oppilasta 1.- 6. luokilta ja ehkä jokunen puuttuukin kuvasta. Muutama koululaisista jäi tunnistamatta ja muutama epävarmaksi, uskonpa että ei mene kauaakaan kun joku teistä lukijoista tunnistaa heidät (tuntemattomien nimet laitettu Pentti Lohelan lähettämän listan perusteella, myös Raimo Similän kommentit huomioitu, Soljan huom.) Monet meistä luokkakuvassa olevista olemme edelleenkin laitasaarelaisia ja mikäpä Laitasaaressa on asuessa. Vanha koulummekin saatiin saneerattua ja pidettyä onneksi monien vaiheiden jälkeen koulukäytössä.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala, 54 Halonen | Avainsanoina | 2 kommenttia

Laitasaaren koulu 130 vuotta

Vappu Räätärin puhe koulun 130-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10.2018 Tämä talo ei kouluna ole minulle tuttu. Kuitenkin historian havinaa liittyy tähän rakennukseen. Äitini Maria Rahko on ollut muutaman vuoden 1945 syksystä lähtien opettaja Kirsti Ala-Kojolan viransijaisena hänen sairaslomansa aikaan. Isäni Janne Rahko taas on asiakirjojen mukaan valittu 13.1.1947 poikien käsityön ohjaajaksi ja palkaksi hänelle oli vahvistettu 75 mk työkuukaudelta! Siskoni on ollut tämän koulurakennuksen oppilas, joten minä ainoana meidän perheestä en ole tätä koulua käynyt. Aloitin oman koulu-urani vuonna 1954 uudella, hienolla, Hotinmäelle rakennetulla koululla. Silloin oli opettajani Ellen Juola. Anja Anttila toimi 3-4 luokalla ja johtaja oli Niilo Väätäinen tai Lauri … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Martat

Laitasaaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 24 Laukka, 29 Yrjänä, 37 Ähkynen, 40 Kähkönen, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Käsiala (1941)

Allekirjoittanut nähtävästi lukeutuu myöskin niihin ”huolestuneisiin kansalaisiin”, jotka tyrkyttävät ”paitaansa joka pyykkiin”, mutta niistä huolista pääsee sillä, että tuo ne julki, ja sitten taas tulee niin tyytyväiseksi ja huolettomaksi. Joo – se Kalevan käsialakilpailu – kyllä se on huomattu. Ei vaan pelkästä vaatimattomuudesta ole tullut osallistuttua siihen. Mutta eipä kilpailu liene siitä paljon kärsinyt, vaikka palkintotuomarit kylläkin ovat kärsineet siitä ilmeisesti. Sillä eräänlainen ilo on toisinaan virkistävää. Käsialanäytteistä allekirjoittanut ei halua sanoa muuta kuin että sekalaistahan se on seurakunta. Yleensä selvää työtä, niin kuin on luonnollista, kun parastaan koetetaan ja muutamia kauniitakin tuotteita – jopa sielukkaitakin, jos sekin jotain merkitsee. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kevätmieli

Kuuleassa kevätkuussa keltarinta puiston puussa ensilaulun visertää, aurinkoa ylistää. Linnuilla on hyvä mieli: talvi julma taakse kierii. Maaliskuista ”ti-ti-tyytä” kuunnella lie monta syytä. Koulutyttö juostessaan puiston poikki mennessään kuulee äänen keväisimmän, keksii linnun keltarinnan. Naisten juhlapäivää muistaa: aamupäivin suksi luistaa, oksakimpun, hiihtäen, noutaa pajukissojen äidille, se ”kevät-hei” – talviturjun tuulet vei! Opettaja kukan saa. Aurinkoa mummolaan. Keväthelkyt tiaisilta jospa kiinni saisi niiltä – mummolleni lahjoittaisin, ikkunasta kurkottaisin. – Salli Lund (Virta vierii, 1971)

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Pienviljelijä Juho Heikkinen, sepän poika

Juho Heikkinen on yksi Muhoksen merkkimiehistä. Hän on syntynyt Muhoksen Laitasaaressa sepän poikana v. 1859. Suoritti asevelvollisuutensa Oulun pataljoonassa, toimien mm. sotilassairaalan päällysmiehenä, josta toimesta erosi v. 1886 vanhemman aliupseerin arvolla. Sen jälkeen toimi hän 6 vuotta kiertokoulun opettajana. Opettaja-aikanaan toimi kesät valtion teiden ja ojain teettäjänä.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä, 45 Jurvakainen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sakari Topeliuksen syntymästä 200 vuotta

Zachris (Zacharias, Sakari) Topelius (14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy – 12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli suomalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. 1 Topeliukseen liittyvät artikkelit sivustollamme: Kansalliseepos Kalevala 180-vuotta – artikkeli Koivu ja tähti – artikkeli Topeliuksen aapinen 1700-luvulta – artikkeli Opettaja Inna Lindqvist, satusedän kummityttö – artikkeli Topeliukset vieraina sukulaistalossa Hakkarilassa (kuva linkitetty Wikipediasta)

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 38 Inkala, 64 Lumiainen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Ähkylän pirtistä alku Hyrkin koululle

Koulun ensimmäisiä oppilaita ollut Martti Kesäniemi (s. 1910) muistelee opinahjoaan kirjassaan Muhoksella muutki kummat (v. 1996, s. 60). Artikkeli julkaistaan perikunnan luvalla. Allaoleva kuva on otettu nimenomaan Ala-Ähkylän pirtin seinustalla, joen puolella. Se oli tavallinen maalaistalon pirtti, jossa koulu aloitti. Mitoiltaan se oli 6 ½ x 6 ½ metriä ja kun saattoi olla yli 30 oppilasta, niin liikoja tiloja ei ollut. Mutta hyvin me toimeen tultiin. Ainoa, joka tuotti hankaluuksia, oli voimistelutunti, mutta siitäkin selvittiin, kun pukattiin pulpetit toiselle seinustalle. Jäi sen verran lattiatilaa, että päästiin riviin. Sitten oli puolilämmin keittiö, jossa saatiin suojaa pahimmilta pakkasilta. Tytöillä oli joen puoli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Hyrkin koulun historiaa

Hyrkin koulu perustettiin vuonna 1920 ja se aloitti toimintansa Ala-Ähkylän pirtissä. Kuvassa on kaksi Ähkylän taloa, koulu oli vasemmanpuoleisessa, laudoittamattomassa rakennuksessa. Oikeanpuoleinen rakennus on edelleen olemassa ja asuttuna. Nykyinen, Päivärinteellä oleva koulu, on kolmas Hyrkin koulu. Lue lisää Hyrkin koulusta täältä. P.S. Miksi koulu sai tällaisen nimen? Yksi arvaus on, että nimi tuli koulun innokkaan puuhamiehen mukaan, eli Aappo Kinnusen joka oli Hyrkin no 12 isäntä noihin aikoihin. Hänestä on kerrottu tässä artikkelissa. P.S. 2 Muut koulut kylällämme Laitasaaren koulu, Huovilan koulu, Sanginjoen koulu, Koivikon maatalousoppilaitos, uusimman eli Korivaaran koulun historia on vielä kirjoittamatta. Kouluaiheiset artikkelit löydät tämän linkin kautta. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina | 1 kommentti