Avainsana-arkisto: kaupat

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 5

Päivärinne oli kylälle merkittävä paikka Päivärinteen sairaala valmistui 1930-luvulla. Päivärinteen paikka oli valittu erityisen hyvin keuhkosairaille sopivaksi: paikka mäntymetsän keskellä, joki lähellä. Päivärinteellä oli oma puutarha ja iso sikala, ja näissä kävi työmiehiä myös Laitasaaren kylältä, mutta Väänäseltä ei oltu Päivärinteellä töissä. Sairaalan potilailta ylijäänyttä ruokaa ei heitetty hukkaan, vaan kuumennettiin ruuaksi sioille. Keuhkotuberkuloosi oli yleinen ja vaikea sairaus; jos tauti tuli taloon, se usein tartutti kaikki talon asukkaat ja vei monet mukanaan. Jotkin potilaat olivat sairaalassa jopa vuosia. Onneksi tauti on nykyään voitettu.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Joulukalenteri – Tuomas tuo joulun

21.12. Tuomas Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä. Joulu alkaa ja miesväki lopettaa työnteon. Auringon pilkahduskin merkitsee poutaista kesää, sumuinen ilma kesähalloja. Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925 21.12. pikkuleipien leipominen, esim. tammenlehdet, kookoshiutalerinkilät 22.-23.12. joulukuusen hankkiminen, hiivaleivän, jouluvehnästen ja joulutorttujen leipominen – joulukuusen hankkimista ei pidä lykätä viimeiseen päivään, silloin voi olla pyryilma tai kova pakkanen 23.12. joulukinkun ym. keittäminen, laatikoiden valmistaminen, piirakoiden leipominen, luumukiisselin valmistus Metsämökin tonttu, vuosimalli 1943 – Kymmenen metriä rusettinauhaa 

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Jouluostoksille kyläkauppaan

Sain Pietarsaaresta upean kuvan – otettu ilmeisesti 1910-luvulla Laitasaaressa. Kauppa-apulaisena Hilja Hyrkki (s. 1892) Hyrkin no 12 talon neitejä. Toinen kauppa-apulainen on tunnistamatta. Mitä mahdettiin myydä kaupassa tuolloin? Luultavasti kaikkea mahdollista mitä talouksissa tarvittiin.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 36 Kauppi | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Saarelan tilusasiat

Kuvassa Saarelan asemakaava. Aloittaessani työni Koivikossa 1970-luvun alussa oli ensimmäisiä työtehtäviäni Saarelan meijerin, sahan, myllyn ja Rantakaupan alueiden perustamisen sekä niiden omistussuhteiden selvittäminen. Muhoksen kunta oli hankkinut omistukseensa Saarela 13:8 ja Maitola 13:10 nimiset tilat ja päättänyt lahjoittaa ne Koivikolle. Kunta lahjoitti maat sillä ehdolla, että Muhokselle perustetaan oma maatalousopisto ja sehän toteutuikin.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Muistikuvia kodista ja kotikylästä

Oulujoen rannalla kasvoivat sievä tyttö ja sinisilmäinen poika, jotka kerran karkasivat Lempi-laivalla kaupunkiin. Siellä he  kihlat ostivat! Ja siitä se alkoi… 1930-luvun lopulla löytyivät Rovalta hirret kodin rakentamiseen tilalle Kulmala no 23:90, joka oli erotettu Keränen/Siekkinen/Lohela -tilasta.  Valmistui pieni pirtti ja kamari. Pihapiiriin tehtiin navetta ja talli sekä maakellari, joka oli sodan aikana äidin ja pienten poikien pommisuojana. Savusauna oli jo valmiina etäämpänä, yhteisenä veljesten kesken. Sauna oli käytössä niin kauan kuin sen lämmittäjä äiti-Aino eli – niin työläs homma sen lämmitys oli. Mutta sen saunan lämpö ja tuoksu ei unohdu koskaan.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 8 kommenttia

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kauppi no 36 historia

Yhteistyössa Raimon kanssa saatiin Kaupin no 36 asujaimisto selvitettyä vuodesta 1649 aina nykypäivään. Siitä tulee tuollaiset mukavat 363 vuotta. Itseltäni löytyi tietoa vasta vuodelta 1786, eli tässä näemme hyvän esimerkin siitä, kun yhdistetään voimat asujaimiston selvittämisessä. Suuret kiitokset, Raimo! Tänään sain tietää, että Kaupissa on ollut myymälänhoitajana myös Hanna Greus, joka myöhemmin perusti oman kaupan pohjoispuolelle. Kaupparakennus on edelleen olemassa Hannankaupantiellä ja sitä omistaa Hannan poika Eino Greus. Tämän tiedon kertoi Elma Väänänen (o.s. Tomperi, s. 1921) – hyvämuistinen ja pirteä vanhus, Hän on syntynyt Ylikiimingissä, mutta muuttanut Laitasaareen vanhempineen jo 8 kuukauden iässä.

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , | Jätä kommentti