Avainsana-arkisto: käräjät

Pekka Kestin kestikievari 1760-luvulla

Oheisesta käräjäkirjapöytäkirjasta ilmenee, että Kestissä no 35 on ollut kestikievari 1760-luvulla: Salpietarin keittäjämestari Henrik oli ilmoittanut kruununnimismies Christian Petri Zimmermanille, että silloin kun talollinen Pehr Tuppurainen Sotkajärveltä juhannuksen aikaan oli tullut alas, niin salpietarinkeittäjä Pehr Moilanen Muhokselta oli karannut Pehr Kestin kestikievarissa olleesta salpietaripannusta (pannun keitosta) ja Pehr Tuppuraisen kanssa veneellä paennut, eikä häntä sen jälkeen ole löydetty, vaikka hän on kuuluttanut hänet sen takia laillisesti rangaistavaksi. Tuppurainen ei myöntänyt ilmiantoa ja sanoi, että hän oli vaimonsa kanssa ollut yötä Kestin talossa, jossa salpietarin keittäminen oli, ja sitten kun hän oli käynyt jumalanpalveluksessa sunnuntaina, hän oli mennyt pois, mutta Moilanen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Tihisen no 6 kauppakirja 10.1.1847

Tunnistatko kuvan henkilöitä? Klikkaa kuvaa! Laitasaaren Tihinen no 6 on ollut yhtäjaksoisesti saman suvun hallussa vuodesta 1847 lähtien eli yhteensä 167 vuotta (2014). Kuvassa oleva Hans Tihisen perhe on allamainitun Vänttilästä Tihiseen tulleen isännän jälkipolvia. Muhoksen talvikäräjät 11.3.1847, 7§ Aappo Aaponpoika Vänttilä anoi lainkiinnitystä puoleen osaan 11/48 manttaalin verotalo Tihisestä no 6 Muhoksen Laitasaaren kylässä eli 11/24 manttaalia ja jätti 12 kopeekkaa leimamaksua paperista, jossa oli seuraava kauppakirja:

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Erkki Tihinen maksoi Suomen suurinta sotilaanpalkkaa 1675

Erkki Tihinen Laitasaaresta (talosta Tihinen no 6) saapui vuonna 1675 Oulun pitäjän kesäkäräjille valittamaan, kuinka hänen oli pitänyt joku aika sitten palkata 1/2 manttaalin tilansa puolesta sotilas. Sotilas oli nimeltään Albrecht Hansson, ja koska silloin oli ollut suuri pula palkatuista sotilaista, hän oli joutunut antamaan palkkaa 550 kuparitaalaria. Albrecht oli heti pestauksen jälkeen viety Tanskaan. Kun hän tuli sieltä takaisin, niin Kajaanissa ja Savossa ollessaan hän varasteli, minkä vuoksi hän joutui vankilaan sekä Kajaanissa että Oulussa ja tuomittiin kujanjuoksuun. Kujanjuoksu on useissa maissa käytetty ankara rangaistusmuoto, jossa tuomitun piti juosta kahden raipoilla tai kartuilla heitä lyövän miesrivin välissä. Kujanjuoksua käytettiin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Puolukanpoiminnasta käräjille

Kuvassa puolukanpoimijan Maria-vaimo Ote pöytäkirjasta, tehty lakimääräisissä Kihlakunnan syyskäräjissä Muhoksen pitäjän käräjäkunnassa Oulun tuomiokuntaa Walkolan maalla Muhoksen kylässä vuonna 1880 Lokakuun 29. päivä § 115 Luvattomasta marjojenpoimimisesta on Metsänvahti Jaako Aitamurto Laitasaaren kylästä näihin käräjiin haastanut Itsellismiehen Antti Lassinpoika Keräsen samasta kylästä, ja kun tämä asia nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianosaiset molemmin puolin itse saapuville.

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa - Korpi | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Noitaoikeudenkäynti vuonna 1680

Sankaritekoja Ahmaksella on sarjakuvamuotoon tehty teos Utajärven Ahmaksen kylästä kotoisin olleista kolmesta merkkihenkilöstä. Lasse Lassenpoika Räisänen oli suurikokoinen voimamies, aloitekykyinen ja peloton sankari. Tarinat Iso-Räisäsen taisteluista vainolaisia vastaan elävät yhä. Lusia Rusintytär Korhonen oli ahmaslainen kansanparantaja, muinaisrunojen taitaja ja runonlaulaja. Kurjan kohtalon kokeneen Lusian vaiheista on saatu tietoja 1600-luvun käräjäpöytäkirjoista, joissa häntä syytetään noituudesta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Käräjämatkalla sattunutta

Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla. Juhani Rahko (s. 1922) Kaupin Hakalan talosta, on kertonut seuraavaa: Muhoksen kirkolla oli pidetty käräjät ja kaksi miestä oli saanut käräjillä vankilatuomion. Heidät oli heti kuljetettava Ouluun vankilaan. Juhani ja hänen isänsä Oskari olivat hevosella kirkonkylällä – Oskarilla oli nimittäin sopimus vankien kuljetuksista. Isä Oskari oli sanonut pojalleen ”Vie sinä nämä miehet sinne meille ja pane koppiin”. Oskari siis tarkoitti, että pojan pitäisi viedä vangit noin seitsemän kilometrin päässä olevaan kotiinsa. Juhani teki työtä käskettyä ja lähti viemään vankeja kotitaloon. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi, 36 Kauppi - Hakala | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Pappi-Karhu no 7 historia

Pappi-Karhu on ilmeisesti syntynyt noin vuonna 1692 toiseksi savuksi Karhun no 7 tilalle. Tuolloin tilalla asui Karhun Iisakin veli Heikki Heikinpoika Karhu toisen vaimonsa Kaarinan kanssa. Kappalainen Gabriel Ståhlberg (s. 1699) osti tilan itselleen 1740-luvulla ja hänestä nimi Pappi-Karhu tilalle tulikin. Kappalainen muutti Karhun tilalle Kortilasta no 34

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laihiainen no 30 historia

Kokon no 30 tila oli aiemmalta nimeltään Laihiainen, se muutettiin Kokoksi viimeistään vuonna 1905. Tilan historia ulottuu kuitenkin ainakin 1600-luvun loppupuolelle, sillä 1/2 manttaalin Laihiaisen perintötalo näyttäisi noin vuoden 1688 aikoihin jakautuneen kahdeksi 1/4 mtl tilaksi. 1690-luvun lopun katovuosien aikana molempien talojen väki kuoli ja tilat joutuivat kruunulle. 1 Sitten vuoden 1700 talvikäräjille tuli Erkki Martinpoika Kokko ja kertoi haluavansa ottaa viljelykseensä Heikki Laihiaisen 1/4 mtl ja Matti Laihiaisen 1/4 mtl autiotilat Laitasaaressa, mikäli saisi ne yhdeksi tilaksi yhdistettynä kuten ne olivat olleet aikaisemminkin. Koska kukaan ei osannut kertoa mitään tilojen laadusta tai miksi ne aikoinaan oli erotettu, niin määrättiin arviomiehet tutkimaan tilan rakennukset, pellot, niityt jne. 2

Tallennettu kategorioihin 30 Kokko | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Laitasaaren Latokartano

Mielenkiintoinen teksti poimittu Raimo Rannan kommentista – siirretty artikkeliksi, Besolduksesta tietoja myös Ritva Nygreniltä Hallintokäytäntö muuttui Oulujokivarressa kuten muuallakin maassa 1600-luvun puolivälissä – syntyi Oulun vapaaherrakunta. Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia hänen perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput 11 manttaalia säilyi kruunun suorassa alaisuudessa sekä muutamilla pikkuläänitysten haltijoilla. Kruunu verotti henkirahalla vapaaherrakuntaa, mutta suurimman osan veroista kantoi hyväkseen vapaaherra. Seudun asukkaiden verorasitusta se ei kuitenkaan lisännyt. Vapaaherrakunnalla oli omat käräjät. Käräjäkäytäntö ja lait eivät poikenneet kruunun käräjistä.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 4 Hämälä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Pakanalliset Jumin häät – osa 2

Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. Tähän tekstiin saatiin mahtava täydennys Mikko Moilaselta joka löysi hukassa olleen välikäräjien pöytäkirjan. Ks. osa 1. Muhoksen seurakunnan historiassa on kerrottu Jumihäiden yhteydessä sattuneesta tapauksesta, jossa Siekkisen talossa piikana olleen Anna Kaisa Henrikintytär Ruuthin väitettiin tulleen raskaaksi. Kirjassa on kopio rovasti Johan Wegeliuksen 1759 pitämän rovastintarkastuksen pöytäkirjan suomennoksesta. Siinä mainitaan, että Jumihäät ovat lakanneet sen vuoksi, että kauheaksi esimerkiksi eräs elinkautisvanki mestattiin 16. joulukuuta menneenä vuonna. Pöytäkirjassa kerrotaan, että Muhoksen kappelissa, etenkin Laitasaaren kylässä, on ollut ikivanha totunnainen paha tapa, että nuori väki ja rengit ja piiat … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia