Avainsana-arkisto: kantatalot

Tihisen no 6 kauppakirja 10.1.1847

Tunnistatko kuvan henkilöitä? Klikkaa kuvaa! Laitasaaren Tihinen no 6 on ollut yhtäjaksoisesti saman suvun hallussa vuodesta 1847 lähtien eli yhteensä 167 vuotta (2014). Kuvassa oleva Hans Tihisen perhe on allamainitun Vänttilästä Tihiseen tulleen isännän jälkipolvia. Muhoksen talvikäräjät 11.3.1847, 7§ Aappo Aaponpoika Vänttilä anoi lainkiinnitystä puoleen osaan 11/48 manttaalin verotalo Tihisestä no 6 Muhoksen Laitasaaren kylässä eli 11/24 manttaalia ja jätti 12 kopeekkaa leimamaksua paperista, jossa oli seuraava kauppakirja:

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Laitasaarelaiset käräjillä Limingassa 1543

Laitasaari esiintyy ensimmäisen kerran kylän nimenä jo tarkalleen 470 vuotta sitten Limingan käräjillä. 1 2 Kylä on oletettavasti ollut olemassa jo ennen tätä, mutta ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vasta tässä asiakirjassa. Voisi sanoa, että Laitasaari on vähintäänkin 470 vuotta vanha kylä. Limingan talvikäräjät 21.1.1543 Påll Månson Laijtisa: bleff sachfeltt för han slo Hasu Kaupii i hudh till 3 mk gaff 1/2 mk

Tallennettu kategorioihin Ähkynen (kantatalo), Kemiläinen (kantatalo) | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia

Katsaus Laitasaaren varhaiseen asutushistoriaan

Kampakeramiseen aikaan noin 4.000 vuotta sitten Laitasaaren alue oli meren peitossa. Oulujoen suu oli Pällin-Pyhäkosken tienoilla. Rautakaudella (Suomen rautakausi alkoi 500 eaa, päättyi 1300 jaa) Laitasaarenkin alue oli mannerta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Perttu Perttunen käräjöimässä

Oulun pitäjän kesäkäräjillä 6.-8. syyskuuta vuonna 1675 kävi talollinen Bertil Perttunen käräjiä hauptmanni (vouti) Vitus Besoldusta vastaan väärin perustein kannetuista veroista. Bertill Perttunen vastaan Vitus Casparus Besoldus no 36 Raatimies Anders Kauhanen teki valituksen talollinen Bertill Jönsson Perttusen valtuuttamana Oulun vapaaherrakunnan hauptmannista Vitus Casparus Besolduksesta, koska hän on kantanut mainitulta Perttuselta  verot ¼ manttaalista vuosilta 1673 ja 1674 vaikka mainittu tila ei koskaan ollut vapaaherrakunnalle lahjoitettu ja Hindrich Halonen joka samaa ¼ manttaalia nyt  pitää hallussaan on veronsa kruunun voudille  samasta ¼ manttaalista suorittanut; ja siis kaksinkertaisesti vero mainitusta neljäsosan manttaalista on kannettu; siksi  laamannioikeus 10.7. palauttanut asian ja esittää … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin Perttunen (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 3 kommenttia

Isoviha Laitasaaressa

Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.09.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.09.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Holapasta Parviaiseen ja Parviaisesta Holappaan

Vaikka olenkin aloittelija sukututkimuksessa, löysin minäkin jotain ”uutta”, tai siis arvelen löytäneeni. Nimittäin yhteyden Juorkunan Holapista Parviaisen taloon: Laitasaaren Holapan no 51 perustanut Tuomas Pekanpoika Parviaisen (s. 5.6.1722) isän isä on mielestäni Juorkunassa asustanut Tuomas Holappa (s. n. 1654). Lisää aiheesta löytyy Parviaisen no 2 talosivulla. Odotan mielenkiinnolla, löytyykö Holapan sukuja tutkineelta Soljalta tukea tälle oletukselle vai kumoaako hän sen totaalisesti :D Jos oletus saa tukea, on myös mielenkiintoista kuulla, mistä nämä Holapat ovat Juorkunaan tulleet.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | 8 kommenttia

Parviaisen alkua

Aloittelin Parviaisen talon historian kirjoittamista, mutta totesin heti alkuun että olin haukannut liian suuren palan. Aloittelevalle sukututkijalle 1700-luvun alun rippikirjatkin ovat näemmä liian vaativia. Onneksi apua löytyi. Ensinnäkin Veikko Perttusen puhtaaksikirjoittamat ja ristiinviittauksin varustetut Muhoksen rippikirjat auttoivat isäntäväen kirjaamisessa sukuohjelmaan.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Ähkysen historian kirjoittamisesta

Nyt olen siis saanut valmiiksi Ähkysen no 37 historiikin kirjoittamisen eri lähteistä. Toiveenani on myös että vielä elossa olevat Ähkysen talojen jälkeläiset antaisivat allekirjoittaneelle tietoja vuoden 1891 jälkeen. Kuvia ei myöskään ole minulla ollut käytettävissä tästä tilasta. Niitäkin siis kaipaillaan artikkeliin mukaan. Ähkysessä on asunut monia eri sukuja, toiset pidemmän ja toiset lyhyemmän ajan. Tilalla on asunut mm. Määttiä, Vänttilöitä, Perttusia, Lappalaisia, Poutiaisia ja Parviaisia. Tila oli noin 1730-63 saakka Laitasaaren muiden tilojen hallinnassa. Syytä en tähän ole vielä löytänyt, tietääkö kukaan tästä vaiheesta Ähkysessä? Mitä tapahtui kun se autioitui? Oliko syynä se, ettei talo ollut veronmaksukykyinen?  

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, Ähkynen (kantatalo) | Avainsanoina , | 4 kommenttia

Blogin kantatalo-määritelmästä

Laitasaaren kantatilojen tutkiminen on erittäin haastavaa ja mielenkiintoista. Olemme laatineet blogiin listaa näistä vanhoista taloista, joita nimitämme kantataloiksi. Löydät ne Taloja sivun alta luettelona. Lista ei vielä 8.3.2012 ole täydellinen, josko koskaan voi edes olla? Kyseinen kantatalo-lista on syntynyt vuoden 1607 Laitasaaren talotilanteesta. Tällöin  Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen. Tätä aiemminhan nykyisen Muhoksen alueen talot olivat Laitasaaren verokylään lueteltuina. Ei siis ollut Muhosta, vaan oli ainoastaan Laitasaaren verokylä.  Sitä on puhuteltu jopa nimellä Suur-Laitasaari. Toki voisimme käyttää kantatalo nimikettä vuoden 1548 nokkaveroluetteloissa olevista taloista. Niiden talojen sijainnin ja alkuperäisen tilannimen tutkiminen on erittäin haastavaa. Mahdotontakin – ainakin allekirjoittaneelle. Myös … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren tilojen muodostumisesta

Monella paikkakunnalla kylän asutuksen laajeneminen tapahtuu melkoisen paljon torppien ja mäkitupien muodostumisesta myöhemmin verotiloiksi. Myös toki uudistilojen myötä. Pohjois-Pohjanmaan ja myös Laitasaaren tilat ovat kuitenkin pääosin muodostuneet päätiloja lohkomalla ja halkomalla.Laitasaaren 42:sta tilasta jaettiin uudistiloja niin.  että isojaon valmistuessa v. 1864 oli kylässä jo 78 tilaa. Muistammehan,  että Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen jo 1607. 1

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 11 Rahko, 12 Hyrkki, 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti