Avainsana-arkisto: kansanlääkintä

Eläinlääkitystä ennen vanhaan

Kuvan henkilö ja hevonen eivät liity tarinaan Vuonna 1886 Yli-Kosulassa syntynyt Heino Saarela oli muistellut kotikylänsä hevosten ja lehmien parantamista ennen vanhaan. Ei silloin varmasti osattu kuvitellakaan aikaa, jolloin eläinlääkärin voi pirauttaa avuksi kännykällään. Hän tiesi kertoa kahdesta kyläläisestä, joiden puoleen käännyttiin, kun eläin sairastui.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 22 Koistila, 41 Heljä, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kun Laitasaaressa päättömällä ajettiin

Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistossa 1 on Kangasollin isäntäpariskunnan Iikka (s. 1848, ent. Karppinen) ja Anna Beatan nuorimmaisen, Tildan, haastattelu esimerkkinä Muhoksen murteesta. Haastattelussa Tilda muistelee elämäänsä nuorena Kangasollilla. Hän kertoo, kuinka kaksi velimiestä  (Jussi ja Iikka) kävivät tienaamassa rahaa Amerikassa asti ja saivat sitten ostaa talot itselleen. Kangasollille tulivat Kaiku– ja Louhi-lehdet, kun hän oli pikkutyttö. Kesäiset kirkkokäynnit hevoskärryillä äitin ja isän kanssa ovat jääneet elävinä mieleen samoin kuin se, että kotona Raamattua luettiin ahkerasti ja äiti luki paljon postillaa.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia

Lääke rusua vastan

Olen muutaman päivän ajan kahlannut läpi Holapan taloarkiston dokumentteja. Mielenkiintoisia löytöjä aina vuodesta 1869 lähtien, jolloin Räisäset tulivat asumaan Holappaan. Tulen esittelemään dokumenteista ainakin erikoisempia ja tärkeimpiä sitä mukaa kun ehdin niitä luettavaan muotoon pukea – ja tietysti omistajan suostumuksella! Löytyipä papereiden seasta lääkinnällisiäkin ohjeita ruusun hoitoon. Oletan että tekstin on kirjoittanut joku, joka ei ole hallinnut täysin suomen kieltä – eli onko peräti ollut oikea lääkäri?

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa | Avainsanoina | Jätä kommentti