Avainsana-arkisto: kalastus

Lohijupakan Kontu ja Vesa

Heikki Kontu Kämnerioikeuden pöytäkirjoissa mainittu entinen lautamies Heikki Pentinpoika Kontu syntyi 24.5.1739 Kärnän talossa no 1 ja kuoli 23.4.1803 Konnun no 31 isäntänä. Heikki vihittiin 13.4.1764 Kristiina Pekantytär Konnun kanssa. Kristiina oli syntynyt 11.9.1742 ja kuoli 20.1.1814. Kärnässä asuessaan he saivat lapset Matin (s. 13.12.1764) ja Tuomaksen (s. 12.12.1768). Vuonna 1771 perhe muutti Kristiinan kotitaloon Kontuun, jossa asui vielä pitkään Kristiinan veljiäkin perheineen. Lapsia syntyi rippikirjojen mukaan vielä Pentti (s. 1.9.1773, kuoli kahden viikon ikäisenä 14.9.) ja Pekka (s. 27.6.1781). Syntyneiden ja kuolleiden luettelossa on vielä pienenä kuolleet tyttäret Anna Kristiina (s. 22.11.1775, k. 10.10.1779 punatautiin) ja Dorotea (s. 7.12.1779, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 25 Hakkarila, 31 Kontu, 62 Lusikka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Lohitynnyrit

Kansallisarkiston digitoiduissa dokumenteissa on vastikään ilmestynyt Oulun kämnerioikeuden pöytäkirjat vuosilta 1801-04. Niissä on yleensä vain porvareiden raha-asioita. Muhoslaisista näissä on kolme juttua, joista yksi laitasaarelaisista – ohessa Ritva Nygrénin suomentamana ja kirjoittamana: Laitasaarelaismiehet, entinen lautamies Heikki Kontu ja lampuoti Jaakko Vesa olivat 8.9.1801 tuoneet Ouluun myytäväksi neljä puolikastynnyriä suolattua lohta. Lohi oli lajittelussa huomattu mädäntyneeksi ja happamaksi, minkä vuoksi maistraatti oli takavarikoinut tynnyrit. Kaupungin varaviskaali ja varavouti Georg Henrik Humén teki asiasta valituksen kämnerioikeuteen. Oikeuden istunnossa 9.9. vain Vesa oli paikalla, Kontu oli jäänyt pois huonovointisuutensa takia. Vesa myönsi, että heidän kuninkaan padosta ottamassaan lohessa oli vähän hapanta makua.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Sadonkorjuun aikaan

Klikkaa riihenpuintikuvaa – muutama henkilö vielä tunnistamatta. Onko kuva Martti Kesäniemen ottama? Kokemukseni ja muistoni sadonkorjuusta ovat 1950-60 -luvuilta. Kodin ja pääosin koko kotikylän elinehto oli se, että tehtiin työtä, jotta oli syksyllä satoa, mitä korjata. Nyt sitä vasta ymmärtää, miten suunnitelmallista ja vaativaa oli ottaa leipä maasta, metsästä, navetasta!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Lohiloordeja Oulujoella – keitä he olivat?

Oulujoki kiinnosti ennen ulkomaalaisia huvimatkailun, mutta myös kalastusmatkailun vuoksi. Usein puhutaan näistä lohiloordeista, jonka nimityksen sai moni ulkomaalainen rikkaammanpuoleinen herrasmies. He tulivat kalastamaan tänne valjastamattomaan jokeen ja tämä perinne jatkui aivan sotavuosiin saakka. Oikeitakin loorteja täällä on matkaillut ja kalastellut. Vuonna 1885 matkasi näille perukoille neljä oikeaa arvovierasta, kolme aatelismiestä ja yksi lady.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Lohta leipää, lohta leipää!

Oheinen kirjoitus on Veikko Lukan tekstiä jossakin paikallislehdessä – ehkä Tervareitissä? Etsintäkuulutus: onko sinulla Martti Kesäniemen ottamia valokuvia Laitasaaresta/laitasaarelaisista? Jos on, skannaisimme ne mieluusti talteen. Mm. tätä lohikuvaa ei enää Ähkylästä löydy. Vanhan sananparren mukaan Muhoksen kirkonkellot soivat ennen: lohta leipää, lohta leipää! Tuo aikakausi päättyi Oulujoen kahlitsemiseen ja voimalaitosten rakentamiseen. Lohenkalastuksesta on enää muistot ja vanhemman sukupolven kertomukset jäljellä.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Kosuojan kalansaaliit

Tänä päivänä yleensä sangen vaatimattoman näköinen ja pajuttunutkin Kosuoja kiemurtelee Oulujoesta mutkan kuivalla maalla, lähtee Seurojentalon liepeiltä ja laskee takaisin Oulujokeen Saarelan ja Kinnulan talojen sekä vanhan Kosulan talon välimaastosta. Ennen voimalaitoksia ja ruoppauksia Kosuoja oli laaja vesi ja kalainen paikka, josta sai madetta ja haukea ja niinpä onkiminen olikin mieluisa ja hyödyllinen poikien huvitus. Talo pysyi kalassa kesäaikaan.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia